takaisin

Glenlochy

Glenlochyn tislaamo sijaitsee Skotlannin länsipuolella lähellä Skotlannin korkeinta vuorta, Ben Nevisiä. Tislaamo perustettiin vuonna 1898 ja se onnistui selviämään viskimaailmaa 1800-1900 -luvun vaihteessa ravisuttaneesta Pattisonien konkurssista.

Glenlochyn tislaamo on ulkonäöltään melko ainutlaatuinen, sillä se on muurattu punatiilestä. Tislaamon lopetettua toimintansa vuonna 1983 on rakennukset muutettu asuinkäyttöön ja tiloissa toimii mm. majoitusyritys. Vanhassa kuivatusuunissa on nykyään asuntoja.

Glenlochyn tuotanto oli 1900-luvun alussa melko katkonaista. Ensimmäisen kerran asioita sotki I maailmansota. Vuosina 1919-1924 ja 1926-1937 tislaamo oli suljettuna. II maailmansodan sotavuodet seurasivat miltei heti perään ja pillit pantiin jälleen pussiin.

Tislaamon alkuvuosia rasittivat myös monet omistajanvaihdokset. Toisen maailmansodan jälkeen tislaamo ajautui vuonna 1953 Distillers Company Limitedin (D.C.L) omistukseen. Vuonna 1968 tislaamo jälleen kerran suljettiin ja remontoitiin. Glenlochy käytti jossain määrin vesivoimaa aina tuohon vuoteen asti.

Ennen remonttia vuonna 1965 tislaamon aiemmin käsin hiilellä lämmitetyt kattilat muutettiin mekaanista hiilensyöttöä käyttäviksi. Vuonna 1971 suorasta hiililämmityksestä luovuttiin ja siirryttiin höyryn käyttöön. Vuonna 1983 tislaamo joutui monen muun DCL:n (nykyinen Diageo) tislaamon tapaan lopettamaan tuotantonsa ylitarjonnan vuoksi.

Vesilähteenään Glenlochy käytti Nevis-jokea. Tislaamossa oli vain kaksi tislauspannua.