takaisin

Glenlossie

Glenlossien tislaamon perustivat vuonna 1876 John Duff, joka oli entinen Glendronachin tislaamon johtaja yhdessä ystäviensä Grigor Allanin ja viskikauppias John Hopkinsin kanssa. Mukana hankkessa oli myös muita alan vaikuttajia. Herra Duff päätti jokusen vuoden jälkeen 1888 lähteä viemään viskin valmistuksen jaloa taitoa silloiseen Transvaaliin, josta hänet puoliksi potkittiin pihalle silloisen presidentti Krugerin toimesta. Mies muutti Yhdysvaltoihin. Homma ei ottanut tulta alleen joten vuonna 1892 mies palasi Skotlantiin perustaakseen vuonna 1894 Longmornin tislaamon ja muutamaa vuotaa myöhemmin (1898) Benriachin tislaamon. Tislaamo on kertaalleen vuonna 1929 palanut kuta kuinkin maan tasalle. Syynä lienee se, että käytössä olivat vielä tuolloin tislaamon omat hevosvetoiset "palokärryt".

Glenlossien tislaamossa on joitain erikoiseksi tekeviä piirteitä, kuten tislauskattiloissa käytettävät "purifierit/puhdistimet". Tunnetumpi tislaamo on kuitenkaan tislausjätöksiä käsittelevästä laitoksestaan, jossa käsitellään Glenlossien omien tislausprosessissa ylijääneiden tummien jyvien, eli ylijääneiden maltaiden ja nestemäisten tislausjäämien lisäksi myös kymmenen muun tislaamon jätteet. Viikottain laitos pystyy käsittelemään 2600 tonnia jäännösmallasta ja kahdeksan miljoonaa litraa tislausprosessista ylijäävää pot alea. Näistä valmistetaan yhteensä 1000 tonnia rehua viikossa.

Glenlossieta arvostetaan erityisesti blendaajien keskuudessa todella korkealle. Suurin osa tuotannosta menee Haig Gold Labelin tuottamiseen. Tislaamolla on suuret, korkeat kypsytysvarastot, joissa kypsytetään niin tislaamon omia viskejä kuin aivan vieressä sijaitsevan sisartislaamo Mannochmoren (kuuluisa Loch Dhusta) viskejä.

Virallisia pullotteita on saatavilla Diageon Flora&Fauna sarjassa kymmenvuotiaana. Tislaamon omistaa samainen yhtiö.