• Bunnahabhain 12 y.o.
    Maisteltua

    Moderni klassikko

    Bunnahabhain 12 y.o., 46.3%

    Bunnahabhain herättää minussa muistoja. Muistan, että isäni sai aikanaan 50-vuotislahjaksi useammankin mallasviskin viettäessään kyseisiä pyöreitä vuonna 2001. Itse en vielä tuolloin ollut ihan niin uppoutunut viskien maailmaan, mutta muistan lahjapullojen seassa olleen ainakin Strathislan 12-vuotiaan, jonkun Isle of Juran ja Bunnahabhainin 12-vuotiaan. Vihreä, vähän hölmönkin näköinen pullea pullo möllötteli olohuoneessamme erään pöydän alla valkoisessa muovikorissa sulassa sovussa muiden pullojen kanssa.

    Kun itse sitten aloittelin viskiharrastusta, oli Bunnahabhainin 12-vuotias yksi ensimmäisiä pulloja omassa kaapissa. Silloin vielä vanhana pulleakaulaisena, isoetikettisenä mallina ja 40% vahvuisena. Mutta se nostalgiasta. Minkälaista viskiä Bunnahabhainin 12-vuotias on tänä päivänä?

    Tuoksussa on rusinoita, hedelmiä, vieno suolaisuus ja öljyisyys. Mallasta ja hentoinen sherryisyys taustalla. Kuivia höylänlastuja. Karamellisuutta ja tummaa kaakaomaisuutta. Tilkka vettä ja tovi aikaa pehmentävät tuoksua huomattavasti ja esiin nousee makeampaa maltaisuutta.

    Paksu ja öljyinen suutuntuma. Aavistuksen tanniininen ensipuraisu, mutta ei huonolla tavalla, vaan enemmänkin osoituksena siitä, että tämä on majaillut aktiivisissa tynnyreissä. Kuivahko. Tilkka vettä tekee ihmeitä ja esiin nousee hedelmäisyyttä. Pehmenee huomattavasti ja maltaisuus saa enemmän tilaa. Jotain joka muistuttaa vahvasta mustasta teestä. Pitkässä jälkimaussa mukava tanniinisuus ja jostain takaa nousee ajan kanssa myös kuivan sherryn vivahteita.

    Omissa kirjoissani tämä on tosiaan klassikko, joka on vuosien saatossa parantanut kuin sika juoksuaan. Maistoin ”muinaista” versiota tästä jo ennen varsinaista viskiharrastuksen aloittamista isäukon varastoista. Sittemmin omassa kaapissa on majaillut niin vanha loivakaulaisempi versio, kuin tätä edeltänyt 40% -pullote. Täytyy kuitenkin sanoa, että pullotusvahvuuden nosto sekä kylmäsuodatuksen ja väriaineiden heivaaminen on tehnyt pelkästään hyvää. Tämä on nykyisellään mainio 12-vuotias, kun vaan malttaa vähän lotrata vedellä ja antaa aikaa!

  • Bunnahabhain Eirigh Na Greine
    Maisteltua

    Sweet & Sour

    Bunnahabhain Eirigh Na Greine, 1st batch, 46.3%

    Bunnahabhain on nostanut viskiharrastukseni aikana profiiliaan huimasti ja tässä on taas yksi osoitus onnistumisesta. Eirigh Na Greine, eli ”Aamurusko” ei ole viskeistä se monipuolisin, mutta siinä on hienossa tasapainossa paljon hyvää. Bunnahabhainin tisle ja ”oikeaoppiset” pullotuskriteerit, eli tarpeeksi korkeat prosentit, kylmäsuodattamattomuus ja luonnollinen väri kantavat hienosti! Osa tästä liemestä on kypsynyt punaviinitynnyreissä ja omaan makuuni punkkutynnyrissä maanneet viskit ovat aina sopineet, varsinkin kun ne yhdistyvät hyvin tislaamon maltaiseen profiiliin.

    Tuoksussa makeutta ja happamuutta. Appelsiinimarmeladia, tuhti ja kermainen tuoksu. Viinitynnyrin vivahteita, kuivattuja luumuja, kiva pieni happamuus – vähän kuin balsamicosiirappia?

    Maku on maltaisen makea, hedelmäinen, tölkkiaprikooseja. Mausteista tammisuutta, toffeeta, täyteläisyyttä. Jälkimaussa hauska makean ja happaman leikkisyys.

    Ei missään nimessä maailman monipuolisin viski, mutta makean ja pienen happamuuden leikittely tekee tästä kivan. Punaviinitynnyrit tuovat oman vivahteensa, ja taustalla oleva Bunnan vahva ja makea maltaisuus täydentää hienosti kokonaisuuden.

  • Maisteltua

    Turpeista Bunnaa

    Bunnahabhain Mòine, 46.3%

    Bunnahabhain Mòine kuuluu Bunnahabhainin tislaamon turpeiseeen tuotantoon. Tällä kertaa kyseessä Alkostakin saatavilla oleva Mòinen ns. perusversio. Tislaamo käyttää tätä samaa turvetta tarkoittavaa Mòine-sanaa myös muissa turpeisissa versioissaan erottaakseen ne turpeettomasta tuotannostaan.

    Itse viski tarjoilee tuoksussa makeaa turvetta ja vaniljaa, raikkautta, aavistus suolaisuutta. Märkiä sammaleisia kiviä, sitrusta ja ylikypsiä hedelmiä taustalla.

    Maku on savuisen suolainen, mineraalinen, pippurinen. Vaniljaa, makeutta ja puun tuhkaa. Jälkimaussa savu jää mukavasti pyörimään ja yhdistyy salmiakin vivahteisiin.

    Ei se monimutkaisin savuviski, mutta mukavan tasapainoinen ja rehellinen. Nuorehkoksi viskiksi myös yllättävän täyteläinen ja maukas. Bunnahabhainin nykytuotanto on kaiken kaikkiaan oikein laadukasta ja siihen on varmasti myös osasyynsä sillä, että tislaamo ei enää nykyisin kylmäsuodata tai värjää viskejään lainkaan.