-
Makeaa turvetta
Caol Ila 6 y.o., Signatory Vintage for Kirsch Whisky, cask no. 325549, Charred wine cask, dist. 13th June 2013, bott. 2nd March 2020, 1 of 243 bottles, 61.3%
Nuorta Caol Ilaa yksityiseltä pullottajalta. Näitähän mahtuu kolmetoista tusinaan! Mutta ne saattavat olla oikeasti myös hyviä – kuten tämä Signatory Vintagen pullote taas kerran osoitti! Pullo on ollut auki jo nelisen vuotta, joten kyseessä on ns. uusintaotto. Hyvin toimii silti edelleen ja osoittaa sen, että jos on voltit kohdillaan ja pullo säilytetty oikein, niin viski ei tosiaan pullossa happane – vaikka sitä ei siis joisikaan pois.
Tuoksussa makeaa turvetta ja suolaista hedelmäisyyttä. Kuin olisi ripotellut ananaksen päälle vähän Maldon-suolahiutaleita. Valkoherukkaa. Yllättävän hedelmäinen nokka. Muuttunut ainakin muistiinpanojen mukaan hedelmäisempään suuntaan.
Makean savuinen turpeisuus tuntuu myös maussa. Maanläheisiä makuja. Öljyinen, lääkemäinen, jodinen. Jälkimaku kuivuu mineraalisempaan suuntaan. Kuin nuolaisisi kiveä. Myös sellaista 100% tummaa suklaata on läsnä. Vesitilkan myötä hedelmäisyys hyppää mukaan kuoroon laulamaan omaa osuuttaan.
Mukava nuori Caol Ila, jossa on aika lailla kaikkea sitä mistä Caol Ilassa tykkään. Erityisesti makeaa turpeisuutta. Siihen kun lisää jykevää mineraalisuutta ja erityisesti tuoksusta löytyvän hedelmäisyyden, niin kasassa on ihan toimiva paketti.
-
Vanha ystävä
Caol Ila 12 y.o., 43%
Ystävänpäivänä kaadoin lasiini tutun viskin, joka on kuulunut oman kaapin valikoimiin melkeinpä viskiharrastuksen alkuajoista lähtien. Muistan, kun aikanaan tilasin tätä pullollisen ulkomailta maistettuani sitä ensin jonkin tastingin yhteydessä. Rakkautta ensimaistolla voisin sanoa.
Vaan kävipä sitten niin, että kun silloisessa Pihlajamäen postissa olin tilaamaani pakettia noutamassa, niin postin tiskille levisi paketista melko tuhti savuisen mallasviskin tuoksu. Kotiin päästyäni paketti auki ja karu totuus paljastui. Kaikista viskeistä juuri Caol Ila oli ottanut iskua kuljetuksessa ja sen pohja oli kauniisti ja tasaisesti irti pullosta. Ei siis päässyt koskaan se kyseinen Caol Ila nautittavaksi.
Vaan kävipä onni onnettomuudessa. Noin kuukausi edellä mainitun episodin jälkeen kotoisan Alkon hyllylle ilmestyi tutun näköinen pullo, eikä hintakaan silloin päätä pakottanut. Hintalapussa luki: Caol Ila 12-vuotias, 33€. Sittemmin hinta on kohonnut tätä kirjoittaessa Alkossa jo yli kuudenkympin. Inflaatio on ollut siis tämän kohdalla aika hurjaa.
Silti sen viehätys ei omilla makunystyröilläni ole vähentynyt, vaan sen pariin on aina mukava palata:
Tuttu makeansavuinen tuoksu, jossa hiven sitrusta ja suolaisuutta. Rasvareunuksista savukinkkua. Maltaan makeutta. Ei mitään turhia monimutkaisuuksia. Tämä on vaan aina sopinut omaan nenään. Savua ei ole liikaa ja se tasapainottaa kivasti maltaista makeutta.
Maku on kuivempi. Savumallasta ja sitrusta. Kosteaa hiekkamaata. Märkiä kiviä ja aavistus kalkkisuutta.
Tämä ei ole maailman hienoin viski, mutta se on viski, josta olen aina pitänyt ja siksi sitä löytyykin kaapista lähes aina. Muistelisin joidenkin ”muinaisten pullotteiden” olleen hieman makeampia myös maultaan, mutta se saattaa olla vain häilyvä muistikuva.
Jos maailmasta loppuisi kaikki muu viski, niin pärjäisin tällä – ja Clynelishillä!
-
Klassinen Caol Ila
SMWS 53.371 (Caol Ila), ”Hard Hat Dram”, 11 y.o, dist. 12 Nov 2009, refill ex-bourbon hogshead, 1 of 306 bottles, 57.1%
Caol Ila on yksi omia lempitislaamoitani ja ihan se normaali 12-vuotias versiokin kuuluu kaapin perusvalikoimaan. Makeahkon savun ja tietyn kepeyden yhdistelmä on omasta mielestäni yksinkertaisesti kaunis. Kokeilussa tällä kertaa kuitenkin hieman tymäkämpi versio SMWS:n pullottamana.
Tuoksussa suolaista, pehmeää ja makeaa turvesavua. Raikkaan minttuinen ja eukalyptuksen sävyttämä twisti. Sitruunankuorta. Vesitilkka tuo mukanaan lisää makeutta. Vähän on kuin savustettua sitruunavicksiä haistelisi.
Maussa tervaista hiilisyyttä, mutta taustalla mukavasti Caol Ilan makeaa savua. Pippurinen. Savuista vaniljaista makeutta, joka hiipuu ja esiin nousee tuhkaista puuta. Vesitilkka lähinnä pehmentää kokemusta, mutta ei juuri muuten vaikuta makuun.
Mitäpä tästä muuta sanoisi. Tynnyrivahva yhden tynskän Caol Ila uudelleen täytetystä bourbon-hogsheadista. Veikkaisin, että erittäin tyypillinen tapa kypsyttää Caol Ilaa. Ei tällä kuuhun mennä, mutta sellainen normaali lentokorkeus kyllä saavutetaan. Ihan mukavan nautittava viski jos Caol Ilasta tykkää – ja minähän tykkään!
-
Se erilainen Caol Ila
Caol Ila 8 y.o., ”Unpeated Style”, Bottled 2006, 59.8%
Uusintamaistelussa jo aika monetta kertaa vähän harvinaisempaa Caol Ilaa. Tämä vuonna 2006 pullotettu ”Unpeated Style” oli tislaamon ensimmäinen virallinen kyseisen tyylin edustaja ja on majaillut kaapissa jo melkoisen tovin. Se on silti kestänyt hyvin ajan hammasta avattunakin ja pahimmat särmät ovat selvästi hioutuneet pois. Tämä ei aikanaan heti korkkauksen jälkeen iskenyt ihan yhtä vahvasti, mutta pitkä aika avatussa pullossa on tehnyt tälle oikein hyvää!
Tuoksussa on huikean paljon vaniljaa – ja ehkä enemmänkin vaniljakastiketta. Aurinkoon kuivumaan jätettyä puupinoa ja vieno turpeinen häivähdys. Vaaleita hedelmiä, raikkautta ja mietoa mausteisuutta.
Suutuntuma on paksun öljyinen. Maku on vaniljainen, pippurinen ja makea. Hetken päästä esiin nousee tuhdisti kuivaa puuta, suolaisuutta, hapanta sitrusta ja valkopippuria. Jälkimaku kuivuu mausteiseksi ja tutut kuivan puun vivahteet jäävät istuksimaan kielelle pitkäksi ajaksi.
Tämä on siis tosiaan erilainen Caol Ila. Poissa on se makea savuisuus ja tietynlainen kepeys. Tilalla on paksua puista öljyisyyttä. Vettä ja aikaa vaaditaan, mutta alta paljastuu kuitenkin jotain kaikesta huolimatta tuttua.
