• Secret Santa 2023
    Maisteltua,  Tastingit

    Joulupukin saloja

    Facebookin Viskiryhmä Helsingissä on jo jokunen vuosi arvuuteltu joulun alla mysteerisampleja. Tänä vuonna päätin itsekin osallistua!

    Jo muutaman vuoden ajan Facebookin Viskiryhmä Helsingin aktiivinen jäsen, Piiroisen Jani, on järjestänyt jäsenien kesken Secret Santa -tastingin. Ideana on kerätä kasaan ryhmä ihmisiä, jotka pullottavat omasta valikoimastaan viisi viskisamplea. Nämä samplet kiikutetaan sitten Janille ja arvotaan satunnaisessa järjestyksessä osallistujille. Minun pullottamani samplet päätyvät siis jollekulle onnelliselle, kun taas minä saan jonkun toisen pullottamat viisi yllätyssamplea.

    Samplekattauksen mukaan laitetaan myös lappunen, josta niiden sisältö selviää. Jujuna kuitenkin on maistella samplet ensi alkuun sokkona ja yrittää arvailla mitä ne voisivat olla. Hauskaa, mutta omalla kierolla tavallaan myös tuskastuttavan hankalaa. Homma ei nimittäin oikeasti ole niin helppoa kuin voisi kuvitella. Itselläni kävi rehellisesti osittain ihan silkkaa tuuriakin, että onnistuin oikeaan niinkin monen samplen kanssa. En toki niiden viskien, mutta tislaamoiden osalta löytyi jopa kolme viidestä! Turha silti ehkä ylpeillä. Kaksi viskeistä kun oli samalta tislaamolta, eli ehkä sellainen 2,5/5 on rehellisempi vastaus.

    Maistelin viskit juuri joulun alla 22. joulukuuta 2023, eli tämäkin päivitys tulee n. kuukauden myöhässä.

    Alla omat huomioni viskeistä ja kommenttien perässä sitten se oikea viski:

    1. ”Syksyn sateiden jälkeinen puitu viljapelto.”

    Tuoksu raikkaan hedelmäinen, vaniljaa, makeaa maltaisuutta. Aprikoosia, ruusuvettä.

    Maku yllättävän tuhti ja hyvällä tavalla raskas tuoksuun verrattuna. Veikkaisin tynnyrivahvaksi. Prosentit jossain reilu 50% huitteilla.

    Todella kivasti maltaisuutta. Hyvällä tavalla happamuutta myös. Aavistuksen suolainenkin vivahde. Olen ehkä aistivinani myös hieman vahaisuutta. Vesitilkka pehmentää ja tuo mukanaan paksua öljyistä suutuntumaa.

    Muistuttaa äkkiseltään Glencadamin 15-vuotiasta. Voisiko olla joku tynnyrivahva Glencadam? Ikää on hankala päätellä, mutta ei missään nimessä ainakaan alle tuon 15-vuoden.

    (Viski oli: Glencadam 1991, 29 y.o., Gordon & MacPhail, dist. 12.7.1991, bott. 13.1.2021, Refill Bourbon, Batch 21/032, 181 bottles, 53.9%)

    2. ”Aromaterapiaa cocktail-hedelmillä”

    No nyt on! Mutta mitä? Jopas on eksotiikkaa.

    Tuoksussa ylikypsää banaania, Stockmannin kosmetiikkaosastoa. Todella epäviskimäinen. Mansikkaa, jotain määrittelemätöntä jälkiruokaviiniä – joku todella makea Tokaji tulee ehkä mieleen.

    Makupuoli sitten. Nyt ollaan kyllä jonkin erilaisen äärellä. Todella makeaa tavaraa! Ylikäyneitä Del Monten cocktail-hedelmiä ja hedelmäsalaattia.

    Volteiksi heittäisin ~45%, mutta saattaa olla enemmänkin. Ei niin mitään hajua mitä tämä on, mutta jos tämä on skottimallas, niin silmääni on pissitty ja pahasti!

    Ps. Jäipäs tämä nyt ärhäkästi suuhun pyörimään.

    (Viski oli: Old Buck 7 y.o., 2010, Ex-Bourbon (Heaven Hill) / Plevna Siperia Stout, 48.9%)

    3. ”Tymäkkä savunuorikko”

    Ja sitten hypättiinkin savun maailmaan.

    Tuoksussa nuoruuden intoa. Puhdasta savuisuutta ja raikkautta. Merisuolaa. Sitrusta, joka on pyörinyt nuotionpohjan hiilissä.

    Maku ei olekaan sitten niin savuinen, vaan ennemminkin pehmeän turpeinen. Tuhkaa ja edelleen nuoruuden intoa.

    Jos tämä ei taas puolestaan ole Ardbeg, niin alan juomaan vastedes konjakkeja. Veikkaukseni on, että tämä on joku aika tuore pullote.

    (Viski oli: Ardbeg Heavy Vapours Committee release, 50.2%)

    4. ”Nuotiosavuinen vanha herrasmies”

    Nyt uskaltaisin sanoa, että lasissa on jo jotain iäkkäämpää.

    Tasapainoinen ja ”kypsynyt” tuoksu.

    Tuoksussa kypsää hedelmäisyyttä. Taustalla kevyttä savuisuutta joka on ajan kanssa päässyt ”imeytymään” tynnyriin ja kadottamaan tiukimmat särmät. Aavistus maakellaria ja vivahde viinikumia. Olisiko käväissyt pikaisesti jossain käytetyssä sherrytynskässä hakemassa vähän lisävivahdetta?

    Makupuoli ihan linnunmaitoa, enkä tarkoita ollenkaan pahalla. Iän mukavasti tasapainoittama. Veikkaisin, että pyöritään jossain 46% suunnilla.

    Pyöreä, pehmeä, mutta pienellä pyörittelyllä makean puhdas savuisuuskin alkaa nousta esiin. Vieno hedelmäinen huntu kaiken sen päällä ja alla makean muikeaa mallasta.

    Jotain iäkkäämpää Islaylta. Laphroaigiksi liian puhdas, Caol Ilaksi voisin veikata, mutta ihan ei osu profiili senkään kanssa kohdilleen. Voisi olla myös iäkkäämpi Ardbeg, mutta siitä on aikaa kun olen sellaista viimeksi maistanut, niin en uskalla sanoa 100% varmaksi.

    (Viski oli: Ardbeg Traigh Bhan, 19 y.o., Batch 5/2023, dist 12.2.2004, bott. 3.5.2023, American oak & Oloroso, 46.2%)

    5. ”Lempeän savuinen kurkkupastilli”

    Aika kiinni on, vaikka hetken lasissa viettikin.

    Tuoksussa vihreää maltaisuutta ja omenaa. Turpeisuuttakin on. Aromaattista savua. Kylmäsavustettuja vihreitä omenoita! Ja ennen kuin kukaan kysyy, niin sellaisia ei varmasti ole, mutta voisi olla ja ne saattaisivat tuoksua tältä! Minttuista raikkautta ja eukalyptusta.

    Uh… voltteja on. Nyt mennään jossain 60% tietämillä. Se ei ole silti ollenkaan paha juttu, koska se jaksaa todella kantaa makua!

    Makeaa turvetta, johon sekoittuu raikasta yrttisyyttä – piparminttua, eukalyptusta – sekä pieni kivalla tavalla kirpakka hedelmäisyys.

    Vesilisä avaa todella kivasti tuoden tuoksuun viljaisuutta ja makuun lisää turvetta yrttien ehkä hieman tehdessä tilaa.

    Ikähaarukaksi veikkaisin jotain 8-12 vuoden väliltä. Tislaamo on hankalampi. Veikkaan, että silti ollaan edelleen Islayllä ja kyseessä on joku tislaamospessu tai indy-pullote. Sen tarkemmin en uskalla arvata.

    (Viski oli: Lochindaal 10 y.o., Lady of the Glen, dist. 1.9.2009, bott. 12.2.2020, First Fill Bourbon, Cask no. 59, bottle 81/150, 63.0%)


    Olipa hieno setti ja vähemmän savuisia viskejä viime aikoina nauttineelle mukava muistutus siitä, että niitäkään ei pidä unohtaa. Kakkosviski oli kyllä näin vielä sokkona kirjoitettaessa omaa luokkaansa eriskummallisuudessaan.

    Vitonenkin osui oikealle saarelle, mutta tislaamoa tai viskiä en olisi osannut kyllä arvata, vaikka olisi viskikaappini takavarikoimisella uhattu!

    Setin huiput osuivat itselläni alkuun ja loppuun. Jo ennen niiden ”paljastamista”. Upeita ja erilaisia.

    Viskejä en edes yrittänyt arvata.

    Kiitos vielä kerran sekä Secret Santa -puuhamiehenä toimineelle Janille ja oman yllärisettini kasanneelle Jukka Sirénille!

  • Glencadam 15 y.o.
    Maisteltua

    Herkän haastava herkku

    Glencadam 15 y.o., 46%

    Glencadam on itselleni kohtalaisen uusi tuttavuus. Tislaamon kymmenvuotias onnistui vakuuttamaan, joten hankintalistalle päätyi myös viisi vuotta pidempään tynnyrissä majoittunut pullote. Pettyä ei tarvinnut! Tämä tislaamo tekee hienoja viskejä.

    Tuoksussa vihreitä omenoita, sitruunasorbettia, raikasta maltaisuutta. Hassulla, mutta hyvällä tavalla myös jotain sinappista potkua ilman sinapin etikkaisuutta. Piti käydä kokeilemassa maustekaapilla ja löytyihän se yhtymäkohta – Colman’sin sinappijauhetta!

    Mutta ei tämä toki pelkkää sitä ole. Ei suinkaan. Raa’ahkoa aprikoosia, kukkaisuutta. Kuin olisi metsäpolulla kävellyt kielojen ohi. Makeaa vaniljaa, joka sekoittuu kookoksen kuoreen. Ajan kanssa tuoksu pehmenee kermaiseksi ja tuo mieleen voikeksit. Upea tuoksu!

    Maussa vihreät omenat tekevät paluun. Sitruksista öljyisyyttä. Kuin puristaisi sitruunankuorta, josta pirskahtelee sitrusöljyä ilmaan ja se osuisi kielelle. Alkuun aavistuksen makea, mutta sen jälkeen hyvällä tapaa maukas karvaus nousee esiin.

    Herkkä viski. Tämä ei hyökkää, mutta haastaa. Koko ajan tapahtuu jotain ja paljon, mutta mitä? Kaikkia nyansseja on hankala kuvailla tai löytää.

    Jälkimaku kestää todella pitkään. Jos jotkut viskit ovat sarjaa ”otin huikan, mutta mihin se katosi”, niin tämä ei todellakaan kuulu siihen sarjaan. Useamman minuutin jälkeen huomaa edelleen maiskuttelevansa suutaan ja ihmettelevänsä, että mikäs tämä juttu nyt oikein oli?

    Minulle se on upean viskin merkki. Ja sitä tämä on!

  • Glencadam 10 y.o.
    Maisteltua

    Kepeän maukasta tasapainoa

    Glencadam 10 y.o., 46%

    Glencadam on monelle vieraampi tislaamo – myös itselleni. Ehkä syyttä suotta, sillä ainakin tämä kyseinen pullote onnistui yllättämään positiivisesti. Osasyynä varmasti myös se, että pullon kyljessä lukee maagiset taikasanat – ”Non-chill filtered, Natural Colour” – juuri kuten pitääkin! Hienon hedelmäinen, kevyt ja tasapainoinen viski!

    Tuoksussa huikea määrä hedelmäistä makeutta. Ananasta, tölkkipäärynöitä, vaaleita viinirypäleitä. Tomusokeria, vaniljaa ja vaalean hunajan sävyjä. Kukkainen – ruusuvettä.

    Maku on pehmeä ja makea, alkuun melkein sokerinen. Kääntyy aavistuksen happamaksi ja makeutuu uudestaan. Aavistuksen karvas, mutta hyvällä tapaa. Puhdas, kukkainen, pehmeän hunajainen ja esterinen. Vesilisän kanssa saa olla tarkkana. Korkeintaan tippa mukaan tai tämä hieman lässähtää.

    Makea ja kevyt viski, mutta ei missään nimessä mikään seinäruusu! Tässä on paljon hyvää. Herkkä, mutta silti luonteikas. Mitä mainioin viski tilanteisiin joissa kaipaa tiettyä keveyttä, mutta haluaa silti jotain jossa on hyvässä tasapainossa paljon makuja ja tuoksuja.