• Oranges and Well-danced Upon Oak
    Maisteltua

    Appelsiinimarmeladia

    SMWS 1.238 (Glenfarclas), Oranges and Well-danced Upon Oak, 7 y.o, dist. 26 Feb 2013, ex-bourbon hogshead/1st fill ex-PX hogshead, 1 of 213 bottles, 60.1%

    Aina ei ihan kolahda – ainakaan ensimaistamalla. Tämä viski kuului kyseiseen kategoriaan. Todella hankalan tuntuinen viski, jonka kanssa joutui oikeasti leikkimään vedellä. Ja jos leikki liikaa, niin homma lässähti aika lailla kasaan. Harjoitus tekee tälläkin kertaa jos ei mestarin, niin ainakin jotain oppii.

    Tuoksussa appelsiininkuoria ja marmeladia heti alkuun. Makea sitrus sekoittuu alkuperäisen bourbontynnyrin tuomaan vaniljaan, joka luo mukavan pohjan. PX-viimeistely tarttuu mukaan touhuun tuoden hedelmää ja nahkaisuutta. Makea tuoksu, jossa myös mausteisuutta. Alla ”lihaisan” paksu twisti Glenfarclasin tisleelle melko tyypilliseen tapaan. Appelsiini-vanilja -akseli on silti selvästi hallitsevin piirre ja vesilisä tuo mukanaan toffeeta, paahdettuja pähkinöitä ja baklava-leivonnaisia.

    Vaikka volttipuolueen jäseneksi itseni lasken, niin maku ilman vettä on todella kiinni. Suklaata ja hieman viikunaa, ennen kuin tuhti tammisuus kuivattaa suun. Veden kanssa saa lotrata ihan huolella!

    Reilu vesilisä pehmentää ja tuo kermaisen suutuntuman. Suklaa pitää pintansa ja mukaan nousee nahkaisuutta. Sokeroituja, mutta hieman kitkeränmakuisia appelsiininkuoria. Sherry ei ole mitenkään vahvana läsnä, mutta tuntuu viikunaisina ja mausteisina vivahteina.

    Tämä on melko nuorta ja tömäkkää tavaraa, mutta kyllä sieltä Glenfarclasin tunnistaa. Olisin odottanut muutaman vuoden PX-finistelyltä vähän enemmän sherryisyyytä. Vastakorkattu pullo, joten annetaan tälle hetki aikaa vetää happea ja otetaan uusinta. Itse olen havainnut, että moni näistä SMWS:n pullotteista sitä vaatii.

    Huom! Tämä pullo on nyt ollut auki huhtikuusta 2022 asti. Annettakoon sille vielä hieman happea ja palaan uusin nuotein varmaankin tulevan syksyn aikana – ehkä.

  • Glenfarclas 15 y.o.
    Maisteltua

    Tasapainoista laatua

    Glenfarclas 15 y.o, 46%

    Glenfarclasin tislaamo on harvoja yksityisomisteisia ”vanhoja suuria” tislaamoja Skotlannissa. Tuotanto on kautta linjan omissa hyppysissä ja ainakin omien havaintojen mukaan poikkeuksellisen tasalaatuista hyvässä mielessä. Perusrange on vahva ja nytkään maisteltu 15-vuotias ei ole siitä poikkeus.

    Tuoksu on todella tasapainoinen. Upean puhdas sherryisyys sekoittuu tuhdin makeaan maltaisuuteen. Joulukakun mausteisuutta, taateleita.

    Maku jatkaa hienosti samalla linjalla. Hedelmäinen, sherryinen, maltainen. Punaisia omenoita. Todella vieno kuminen häivähdys, joka vie yhdessä muun makupaletin kanssa lapsuuskodin pyöräkellariin, jossa polkupyörien renkaiden ja pienen öljyisyyden tuoksu sekoittuu puuhyllyjen ja tietyn kellarimaisuuden kanssa.

    Jälkimaku taittuu makeammaksi, mutta on hienosti tasapainossa. Tässä viskissä ei ole mitään hyökkäävää, mutta siinä on kaikkea mitä hyvässä viskissä kuuluukin. Hetken maiskuttelun jälkeen jostain nousee aavistus tupakanpuruja.

    Kuten heti alkuun kirjoitin, näistä Glenfarclasin peruspullotteista tekee hienon niiden verraton tasapainoisuus. Ne ovat hienosti tehtyjä viskejä ilman kikkailuja, eikä tämä 15-vuotias ole poikkeus. Suomesta tätä ei valitettavasti A-kaupasta saa, mutta 40€ hintaan maailmalta hankittuna tämä on Hesarin viimitermein ”löytö”! Hatunnosto Glenfarclasille siis myös siitä, että näiden perustuotteiden hinta on pysynyt hyvinkin maltillisena – heh – maltillisena.

  • Maisteltua

    Jouluviskiä Glenfarclasilta

    Glenfarclas 2009 ”Christmas Edition”, dist. December 2009, bott. August 2019, 46%

    Näitä Glenfarcalsin jouluversioita on oman tietoni mukaan pullotettu lähinnä Saksan markkinoille ja sellaisesta on tälläkin kertaa kyse. Ja mikäs siinä – Glenfarclasin makuprofiili sopii hyvin jouluiseen tunnelmaan. Tätä tuli nautittua jo jouluaattoiltana, mutta nyt vasta huomasin että ei tullut silloin sitä tänne ylös kirjattua.

    Tuoksultaa tämä viski oli todella maltainen! Kermainen, toffeeta, inkivääriä, pähkinöitä, aavistus sherryä.

    Maku jatkaa samoilla linjoilla. Todella pehmeä, pyöreä, kermainen, maltainen, taustalla mausteisuutta – neilikkaa, muskottia, sherry tulee taustalla todella hentona.

    Pehmeä ja vaivaton mallas. Olisin olettanut sherryisemmäksi, mutta tämä on hieno esimerkki tasapainoisesta viskistä – jotain minkä Glenfarclas kyllä osaa! ”Jouluviskiksi” olisin ehkä odottanut hieman enemmän mausteisuutta ja sherryä, mutta hyvää tämä on tällaisenaankin!

  • Maisteltua

    Tynnyrivahva klassikko

    Glenfarclas 105, 60%

    Glenfarclas 105:ttä voidaan pitää eräänlaisena klassikkoviskinä. Se oli ensimmäinen viski jota myytiin laajalti tynnyrivahvuisena. Tarinan mukaan se sai alkunsa vuonna 1968, kun Glenfarclasin tislaamon George S. Grant päätti pullottaa jouluksi viskiä silloisessa 105° ”British proof” vahvuudessa. Tuote on pitänyt pintansa vuosia ja on edelleen laadukas ja maittava tuote:

    Tuoksussa makeaa mallasta, toffeeta, sherryä, maitosuklaata, hedelmäisyyttä.

    Maussa prosentit tuntuvat ilman vesitilkkaa, mutta kaikki on tasapainossa. Sherryä, jota taspainottaa tammen vaniljaisuus. Kaakaojauhetta ja lopussa aivan pieni savun häivähdys.

    Mauiltaan hyvin selkeä ja tasapainoinen viski, joka on syystäkin ansainnut asemansa. Tämän pitäisi kuulua jokaisen viskikaapin perusvalikoimaan!

    Kaverina kuvassa Robin Laingin vuonna 2007 julkaistu ”The Whisky River”. Oivallinen kirja Speysiden viskeistä.