-
Pipettipeliä
Bladnoch 11 y.o., (2022 Release) 46.7%
Bladnochin tislaamo on kokenut historiansa aikana kovia hetkiä. Jo vuonna 1817 perustetun tislaamon koko kypsytetty viskivarasto ja tislauspannut mm. myytiin aikanaan Ruotsiin! Kaikista maista Ruotsiin! Lisää tislaamon historiasta täällä ja joskus ehkä Viskikaapissakin. Nykyisin tislaamolla onneksi menee paremmin ja Bladnochin tuotteita on löytynyt ajoittain jopa kotoisesta Alkosta – tosin aika ronskiin hintaan.
Tislaamon 11-vuotias vuosittain julkaistava pullote osoittautui aika haastavaksi tapaukseksi. Nyt maistelussa oli siis vuonna 2022 julkaistu versio. Eri vuosina julkaistavat versiot saattavat siis vaihdella tässä kuvaillusta:
Tuoksussa heti alkuun kunnon ”sweet & sour” -mix. Tähän ei todellakaan kannata työntää nenäänsä heti kaadon jälkeen, tai muuten tulee ns. turpaan! Hetken odottelulla esiin nousee vaaleaa hunajaa johon sekoittuu sitruunan ja appelsiinin kuoria. Keltaisia rusinoita – sultanoita siis. Makean ja happamuuden sekoitus tuo mieleen Tokaji-viinin!
Vesitippa avaa nokkaa raikkaampaan eukalyptuksen värittämään suuntaan. Raa’ahkoa ananasta. Varovaisesti silti veden kanssa. Tämä lässähtää jos lotraa yhtään liikaa!
Ensimaistolla terävä. Tuoksu antaisi odottaa enemmän pehmeyttä, mutta onneksi tämä rauhoittuu nopeasti saatuaan hetken aikaa lasissa. Happamuuden ja makeuden leikki jatkuu pienen hapenoton jälkeen. Hunajan makuja, mutta ilman hunajan makeutta? Jotain kummaa noituutta, koska ei ole olemassa sokeritonta hunajaa!
Varovainen vesitilkkanen muuttaa homman. Tämä muuttuu kermaiseksi ja alun terävyys katoaa täysin. Toffeeta, makea hunaja tekee paluun, pistaasiloukomia (niitä kreikkalaisia/turkkilaisia ”karkkeja”). Jälkimaku kuivuu tammisen tanniinisuuden suuntaan.
Jännä viski. Vesitilkka lässäyttää alkuun homman, mutta kun sen vesitilkan ja hapen antaa hetken vaikuttaa, niin esiin nousee ihan uusi ja erilainen viski.
Vaatii aikaa ja ajatusta. Tippa vettä, sitten toinen ja tästä alkaa löytää paljon hyviä juttuja. Ensimaistamalla olin jo veikkaamassa hutia, mutta eipä sittenkään! Haastava, mutta palkitseva viski.
Ps. Mitä tästä ns. ”wanhakin” viskiharrastaja taas oppi. Antakaa sille jalolle juomalle kunnolla aikaa lasissa. Älkää hosuko. Leikkikää vedellä jos siihen on mahdollisuus.
-
Vanha ruusupenkka
Rosebank 20 y.o., Douglas of Drumlanrig, By Appointment to Malt Whisky Association of Finland, dist. March 1990, bott. October 2010, refill Hogshead, cask ref. 6326, 66/180 bottles, 55.6%
Rosebankin vanhasta tislaamosta jätti aika käytännössä vuonna 1993. Tämä upea Lowlandin tislaamo oli käytännössä puskenut menemään jo vuosia täysin remontin tarpeessa olleella kalustolla. Se, että skotlantilaisissa tislaamoissa käytetään vanhoja tuotantomenetelmiä ei toki tarkoita sitä, etteikö perusylläpitoa tarvittaisi. Valitettavasti Rosebankin kohdalla se oli aika pahasti laiminlyöty ja tuloksena oli tislaamon sulkeminen. Mutta onneksi jos jotain pahaa, niin vastapainona myös jotain hyvää! Rosebankin tislaamoa ollaan herättämässä vahvasti uudelleen henkiin ja on jännä nähdä kuinka tämä Lowlandin tislaamoiden mitä hienoin edustaja toivottavasti taas nousee jaloilleen.
Mitä itse viskiin tulee, niin kyseessä on Suomen Mallaswhiskyseuralle pullotettu Alkossa viime vuosikymmenen alussa myynnissä ollut pullote. Hieno viski ja oli jo tuolloin oikeasti hieno nähdä, että Suomeenkin tällaisia harvinaisuuksia saatiin. Sittemmin valitettavasti ei voi sanoa, että suunta olisi ollut ihan sama, vaikka Alko erilaisia uutuus- ja suomipullotteita aina silloin tällöin myyntiin ottaakin. Tällaisista suljettujen tislaamoiden single caskeistä tosin saa nykyisellään vaan haaveilla ja jos niitä joskus valikoimiin sattuukin eksymään, niin hinta on yleensä jotain sellaista johon ei ihan joka kuukausi varaa ole.
Itse viski on tuoksultaan todella kukkainen ja raikkaan maltainen. Tomusokeria, vaaleaa hedelmäisyyttä, pieni pähkinäinen vivahde taustalla. Herkkä, mutta silti upean täyteläinen ja tasapainoinen.
Maussa vaniljaista ja hedelmäistä makeutta. Hedelmäsalaattia vaalean hunajaisuuden kera. Raikas, mutta ei missään nimessä kevyt. Jälkimaku kuivuu kivasti ja esiin nousee ruohoisuutta.
Hieno lämminten iltojen viski. Moni mieltää viskit kylmien iltojen juomaksi, mutta tällaiset helmet toimivat oikein oivallisesti myös lämminten kesäiltojen piristäjänä.
-
Viini kohtaa maltaat
Auchentoshan 1999, Saint-Julien Bordeaux wine casks, 58.2%
27. maaliskuuta vietetään kansallisen veteraanipäivän lisäksi kansainvälistä viskipäivää, eli International Whisk(e)y daytä. Päivä perustettiin aikanaan lisäämään tietoisuutta Parkinsonin taudista ja sitä vietetään kuuluisan viskikirjailija Michael Jacksonin syntymäpäivänä, joka aikanaan menehtyi kyseiseen tautiin.
Itselläni oli aikanaan ilo tavata kyseinen herrasmies vuoden 2007 Helsinki Beer Festivalien yhteydessä, jossa keskustelimme pitkän tovin niin viskistä kuin oluesta. Valitettavasti Michael Jackson menehtyi myöhemmin samana vuonna.
Allekirjoittanut ja Mr. Michael Jackson Helsinki Beer Festivaleilla vuonna 2007 Tuo tapaaminen on jäänyt itselleni hienosti mieleen. Herra Jacksonista näki jo tuolloin, että vointi ei ollut hyvä, mutta hän oli innostunut kuulemaan, että Suomessa on hyvinvoivan olutkulttuurin lisäksi myös hienossa nousussa oleva viskikulttuuri ja hänellä riitti aikaa nuorelle tuolloin alle kolmekymppiselle harrastajalle.
Päivää ja tuota tapaamista muistellessa on siis hyvä hetki antaa aikaa hienolle viskille:
Tämän Auchentoshanin tuoksussa on rusinoita, korintteja, makeaa viinimäisyyttä ja maltaisuutta. Ruskeaa sokeria ja suolatonta voita sulatettuna pannulla. Taustalla mukava viinimäinen happamuus. Kypsiä hedelmiä ja punaherukkaa.
Maku on pehmeä, kermainen, marjaisuus nousee esiin. Vähän kuin murupohjaan tehty marjapiirakka, jossa on vadelmia ja herukoita. ”Vin cuit” -viinihyytelöä.
Kolminkertaisen tisleen keveys tuntuu, mutta sitä tukee erittäin onnistunut viinitynnyrikypsytys. Tämä on puhdas, raikas ja hedelmäinen viski. Herkkyyttä löytyy, mutta hienolla tavalla.
Ostin tätä joskus ajat sitten pullon ja totesin niin hyväksi, että ostin toisen. Nyt oli hyvä aika palata tähän hienoon viskiin avaamalla varastopullo, ja se on aivan yhtä mainion makuista kuin muistin tämän viskin olevan!
