• Helsinki Whieksy #17
    Maisteltua

    Lähituotantoa itsenäisyyspäivänä!

    Helsinki Whiskey 100% Rye Malt, Release #17, New French Oak/New American Oak, Bottle no. 17-1275, 47.5%

    Helsinki Distilling Company puski tätä kirjoittaessa juuri joku aika sitten myyntiin ensimmäisen oman kymmenvuotiaan viskinsä. Huikea suoritus paikalliselta pieneltä tislaamolta, joka on onneksi ehtinyt jo niittämään mainetta maailmallakin! Tällä kertaa kaapista valikoitui kuitenkin 107-vuotiasta Suomea juhlistamaan jo vuonna 2020 julkaistu numerolla #17 kulkeva julkaisu. Uudempi versio viskikaapista oli vielä työn alla kun tämä tuli aikanaan hankittua ja nuotteja ei täältä ainakaan omalla etsimiselläni löytynyt, joten tässä tulee!

    Tuoksun aloittaa mukava puisten mausteiden ja maustepippurin aromi, johon sekoittuu eksoottisten hedelmien sekamelska – papaijaa, mangoa, sokeroitua inkivääriä. Tämä on muuttunut todella paljon hedelmäisempään suuntaan kunnon ”hapetuksella”. Makean ruisleivän vivahteet kertovat mistä tämä on tehty. Edellisessä nuotituksessa tämä tuntui todella pippuriselta, ”kuumalta” ja nuorelta. Olipa nuoteissa mainittu myös kärähtänyt hattara.

    Makupuolella tämä on pehmentynyt jopa enemmän. Huomattavasti makeampi kuin avatessa. Rukiin mausteisuus on edelleen kivasti läsnä, mutta pippurinen ja chilinen poltteisuus on vaihtunut hedelmäisyyteen. Kuin olisi läppäissyt vadelmasurvosta ruisleivän päälle.

    Jälkimaussa tulee jopa jotain armanjakkiin vivahtavia fiiliksiä!

    Tämäpä positiivinen yllätys. Jälleen kerran osoitus siitä, että ei se happi ole viskille välttämättä mikään myrkky. Tämä on muuttunut todella edukseen saatuaan möllötellä avatussa pullossa hapen kera. Tuli ihan sellainen olo, että tämä on kypsynyt pullossa lisää, vaikka se nyt toki periaatteessa viskimaailmassa tavallaan mahdottomuus onkin. Vaan ehkäpä se kunnon hapetus olikin jotain jota tämä tarvitsi!

  • Kyrö 100 rye
    Maisteltua

    Ruista ranteeseen ja karvoja rintaan!

    Kyrö Malt Rye Whisky, 47.2%

    Suomessakin osataan tehdä viskiä ja vielä hyvistä kotimaisista raaka-aineista. 100% ruisviskin teko ei ole ihan helppoa, mutta tähänkin on keinot kehitelty! Kyrön menestystarina on yksi suomalaisten laatujuomien hienoimmista ja on ilo, että Suomessa on nykyään monta laadukasta viskiä tuottavaa tislaamoa.

    Mitä itse viski sitten piti sisällään:

    Tuoksu on todella mausteinen. Ruista – joka lienee itsestään selvää. Ruislimppua, kaakaojauhoa, SA-INT kenkälankkia, puista vaniljaa. Sanomalehden mustetta tai oikeastaan sanomalehteä! Vesilisällä pehmenee ja mukaan tulee tummaa hunajaa jota löytyi vielä tyhjästä lasistakin.

    Makupuolella ensimmäisenä tulee mieleen paahdettu Real-leivän viipale. Pähkinäistä mausteisuutta – rouhittua saksanpähkinää. Puun tuomaa kuivuutta. Vesitilkka nostaa mausteisuutta entisestään ja tuo mukaan mustapippuria. Pehmenee ja mukaan tulee pehmeän pyöreää kahvia.

    Tässä on kyllä alkuun ”karvat kasvaa rintaan” -tyyppistä fiilistä, mutta ajan kanssa tämä pehmenee, pyöristyy ja tasapainottuu. Ymmärrän hyvin jos joku ei tästä pidä. Ruis on sen verran vahvana tässä, että jos ruisviskit on muutenkin no-go, niin tämä on se viimeisin mistä lähtisin niihin tutustumaan. Ruisviskien ystävälle tämä on sen sijaan vähän kuin Spinal Tapin vahvistin – ”These go to eleven”!