• Oranges and Well-danced Upon Oak
    Maisteltua

    Appelsiinimarmeladia

    SMWS 1.238 (Glenfarclas), Oranges and Well-danced Upon Oak, 7 y.o, dist. 26 Feb 2013, ex-bourbon hogshead/1st fill ex-PX hogshead, 1 of 213 bottles, 60.1%

    Aina ei ihan kolahda – ainakaan ensimaistamalla. Tämä viski kuului kyseiseen kategoriaan. Todella hankalan tuntuinen viski, jonka kanssa joutui oikeasti leikkimään vedellä. Ja jos leikki liikaa, niin homma lässähti aika lailla kasaan. Harjoitus tekee tälläkin kertaa jos ei mestarin, niin ainakin jotain oppii.

    Tuoksussa appelsiininkuoria ja marmeladia heti alkuun. Makea sitrus sekoittuu alkuperäisen bourbontynnyrin tuomaan vaniljaan, joka luo mukavan pohjan. PX-viimeistely tarttuu mukaan touhuun tuoden hedelmää ja nahkaisuutta. Makea tuoksu, jossa myös mausteisuutta. Alla ”lihaisan” paksu twisti Glenfarclasin tisleelle melko tyypilliseen tapaan. Appelsiini-vanilja -akseli on silti selvästi hallitsevin piirre ja vesilisä tuo mukanaan toffeeta, paahdettuja pähkinöitä ja baklava-leivonnaisia.

    Vaikka volttipuolueen jäseneksi itseni lasken, niin maku ilman vettä on todella kiinni. Suklaata ja hieman viikunaa, ennen kuin tuhti tammisuus kuivattaa suun. Veden kanssa saa lotrata ihan huolella!

    Reilu vesilisä pehmentää ja tuo kermaisen suutuntuman. Suklaa pitää pintansa ja mukaan nousee nahkaisuutta. Sokeroituja, mutta hieman kitkeränmakuisia appelsiininkuoria. Sherry ei ole mitenkään vahvana läsnä, mutta tuntuu viikunaisina ja mausteisina vivahteina.

    Tämä on melko nuorta ja tömäkkää tavaraa, mutta kyllä sieltä Glenfarclasin tunnistaa. Olisin odottanut muutaman vuoden PX-finistelyltä vähän enemmän sherryisyyytä. Vastakorkattu pullo, joten annetaan tälle hetki aikaa vetää happea ja otetaan uusinta. Itse olen havainnut, että moni näistä SMWS:n pullotteista sitä vaatii.

    Huom! Tämä pullo on nyt ollut auki huhtikuusta 2022 asti. Annettakoon sille vielä hieman happea ja palaan uusin nuotein varmaankin tulevan syksyn aikana – ehkä.

  • Glenfiddich 125th Anniversary Edition
    Maisteltua

    Yllättävää savuisuutta

    Glenfiddich 125th Anniversary Edition, 43%

    Glenfiddich ei ole järin, jos ollenkaan tunnettu savuisesta tuotannostaan. Tämä tislaamon 125-vuotisjuhlien vuonna 2012 pullotettu viski on sekoitus savuisia ja normaalitisleitä sekä sherry- ja bourbontynnyreissä kypsyneitä viskejä. Tislaamon kuvauksen mukaan tämä on ainoastaan kevyesti savuista, mutta ainakin omiin aisteihin savua oli yllättävänkin paljon!

    Tuoksussa mehukasta vihreää omenaa, jonka päälle on ripoteltu savuisia pekoninmuruja. Pähkinäistä tammisuutta, kuivaa maata ja karamellin vivahteita. Puista mausteisuutta.

    Pehmeä ja yllättävän öljyinen suutuntuma. Kuivaa ja mausteista savuisuutta, joka antaa tilaa pienelle hedelmäisyydelle. Vaniljaa, maukasta kuivaa tammea. Keskivaiheilla aavistus happamuutta joka kuivuu pehmeän savuiseen lopetukseen.

    Todella erilainen Glenfiddich. Tislaamon profiili jää aavistuksen savuisuuden varjoon, mutta tyypillinen vihreä omenaisuus ja hedelmäisyys on silti havaittavissa. Vaikka tämä nyt ei ehkä ihan saa sukkia pyörimään jaloissa, niin tämä on silti ihan mukava ja mielenkiintoinen mallas tislaamolta, jota ehkä välillä vähän turhaankin katsotaan kieroon sen niin laajalti saatavilla olevien perustuotteiden vuoksi.

  • Maisteltua

    Pähkinöitä, vaniljajäätelöä ja hedelmiä

    SMWS 64.113 (Mannochmore), Forget-me-not Flower Bouquet, 12 y.o, dist. 13 Sep 2006, refill ex-bourbon hogshead, 1 of 267 bottles, 56.2%

    Pientä backlogia tullut näiden viskipäivitysten suhteen, niin tiputellaan nyt loppu- ja alkuvuoden maisteltuja myös tänne blogin puolelle eikä pelkästään sosiaalisiin medioihin. Ensimmäisenä listalla on jo lokakuussa maisteltu SMWS:n pullottama Mannochmore, jonka nimi ei ehkä ihan kohtaa sen suhteen mitä oli tarjolla.

    Tuoksussa mennään vielä pullon kyljessä seisovan nimen viitoittamalla tiellä. Todella hedelmäinen ja kukkainen, ruusun terälehtiä, kirsikkaa ja mansikkaa. Vaniljaa ja pehmeää tammisuutta. Kypsää mehukasta nektariinia. Vesitilkka vie mukanaan hedelmäisyyden ja kukkaisuuden ja nostaa esiin pähkinäisen maltaisuuden.

    Maku onkin sitten ihan jotain melko erilaista! Kermaista vaniljajäätelöä ja paljon. Pureskeltavan oloinen viski, mutta vaatii aikaa ja vettä. Vesilisä muuttaa tämän todella pähkinäiseksi. Murskattuja cashew-pähkinöitä, kuorellisia manteleita. Hedelmäisyys painuu maussa taka-alalle, mutta on silti edelleen läsnä.

    Tämä on kuin iso lusikallinen kermaista vaniljajäätelöä, jonka päällä on tuoreita persikkalohkoja ja kourallinen mantelirouhetta sekä cashew- ja saksanpähkinöitä. Yksi pähkinäisimpiä viskejä joihin olen törmännyt. Taas kerran omalla hienolla tavallaan erilainen SMWS-pullote. En nyt ihan ehkä ensisilmäyksellä rakastunut, mutta ainakin tämä avasi taas uuden makumaailman! Täytyypä ottaa tämä piakkoin uudelleen maisteluun nyt kun pullo on saanut hetken hengitellä.

  • Tamnavulin Sherry Cask Edition
    Maisteltua

    Helppoa tasapainoisuutta

    Tamnavulin Sherry Cask Edition, Batch No. 30502, 40%

    Alkoon tupsahtaa aina silloin tällöin viskejä, jotka pääsevät yllättämään positiivisesti. Tämä Skotlannin rumimmaksi tislaamoksikin haukutun Tamnavulinin sherrytynnyrissä möllötellyt versio osoittautui oikein kustannustehokkaaksi ja maukkaaksi tuotokseksi.

    Tuoksussa makeaa appelsiiniä ja sitrushedelmiä, kanelisokeria, marsipaania ja taustalla hentoa vaniljaa. Ei mikään monipuolisin tuoksu, mutta oikein tasapainoinen.

    Suutuntuma ja maku on pehmeä, kermainen. Hunajaa, kevyttä sherryisyyttä, makeaa mallasta ja aavistus sitrusmaista happamuutta. Jälkimaku kuivuu tammiseen suuntaan ja sherryisyys nousee enemmän esiin. Mausteita – muskottia ja kanelia.

    Tämä ei ole mikään järjetön ilotulitus, vaan helppo, tasapainoinen ja helposti juotava mallasviski. Hinta huomioon ottaen tämän on miltei erinomaista, vaikka prosentteja onkin vain 40%, väriainetta on lisätty ja suodatuskoneessakin on käyty.

    Vahva suositus tälle! Oikein mukava tuttavuus ja hintakin on kohdillaan.

  • Auchroisk 8 y.o.
    Maisteltua

    Kuivaa madeiraa

    Auchroisk 8 y.o., ”Whizita – Scottish roadsign series”, dist. 21.12.2010, bott. 28.05.2019, Madeira barrique, cask no. 30, bott. no. 85/296, 61.1%

    Auhcroiskin tislaamolta ei ole montaa viskiä tullut aikojen saatossa maisteltua. Tämä Saksalaiselle Flickenshild Whisky & Cigars -kaupan omiin pullotteisiin kuuluva versio ei valitettavasti oikein vakuuttanut. Toivotaan, että pieni hapettuminen pullossa auttaisi ajan saatossa asiaa.

    Tuoksussa raikasta maltaisuutta ja kuivaa viinimäisyyttä. Todella sulkeutunut ilman vesilisää, joka tuo tullessaan nahkaisuutta ja pienen happaman vivahteen. Greippiä, aavistus hedelmäisyyttä. Nuori ikä puskee tässä jotenkin normaalia enemmän läpi – eikä ehkä niin miellyttävällä tavalla.

    Maussa on rutkasti toffeeta ja vettä tosiaan tarvitaan reippaasti, että tämä lähtee edes jollain tasolla aukenemaan. Muuttuu vesilisän kanssa aavistuksen makeammaksi, mutta tietty happamuus vie edelleen voiton. Nahkaista toffeeta, fudgea, sulatettua voita, viljaa. Tämä on mukavan ja täyteläisen maltainen, mutta madeirakypsytys jää kyllä pahasti sen varjoon, vaikka tiettyä viinimäisyyttä maussa onkin. Jälkimaku kuivuu nopeasti ja muuttuu jopa hieman turhan tammiseksi.

    Rehellisyyden nimissä nyt tuli kyllä pieni huti. Ei missään nimessä nouse kuin korkeintaan alempaan keskikastiin maistamieni maltaiden joukossa. Tämä ei jotenkin pysy tasapainossa ja on omaan makuun liian tikkuista vaikka kuinka vedellä lotraisi.

    No, joskus ei osu kohdalleen, mutta se on yksi tämän harrastuksen rikkauksia.