Ardbeg
Ardbegin tislaamo on hieno esimerkki siitä, miten jo miltei unohdettu tislaamo on saatu nousemaan uuteen kukoistukseen ja osaltaan jopa kulttimaineeseen. Sen historia on pitkä, mutta osittain hieman vajavaisesti dokumentoitu. Aivan kaikkia nyansseja ei varmasti tästä tekstistä löydy, mutta olen yrittänyt parhaani mukaan tiivistää tärkeimmät tapahtumat.
Ardbegin tislaamon historia juontaa juurensa jopa niin kauaksi kuin vuoteen 1794. Tuona vuonna MacDougallin perhe perusti pienimuotoisen tislaamon Ardbegin tilalle, jonka he saivat haltuunsa tilan edellisen pitäjän Alexander Stewartin mentyä vararikkoon. Silloisella tislaamolla ei ole tuotantonsa osalta juuri mitään muuta tekemistä nykyisen tislaamon kanssa kuin nimi.
Varsinaisen tuotannon voidaan laskea alkaneen vuodesta 1815. Tuona vuonna John MacDougall aloitti kaupallisen tislauksen. Tislaamo myytiin vuonna 1838 Glasgowlaiselle viinakauppias Thomas Buchananille, mutta tuotanto pysyi edelleen MacDougallien käsissä. John MacDougallin pojan Alexanderin kuoltua tislaamon ottivat hoitaakseen hänen sisarensa Margaret ja Flora – ollen näin ensimmäisiä naisia tislaamon johdossa yhdessä Colin Hayn kanssa.
Colin Hayn omistuksen aikana Ardbegin tislaamon ympärille kehittyi toimiva kyläyhteisö, johon kuului mm. oma koulu, vaununajajan talo, turvevarastoja – yhteensä Ardbegin ympärillä hyöri yli 200 ihmisen yhteisö, jolla oli jopa oma jalkapallojoukkue.
MacDougallit, Hayt ja Buchananit pyörittivät tislaamoa erilaisten omistajakuvioiden kautta aina vuoteen 1973, jolloin tislaamo siirtyi DCL:n (Distillers Company Limited) ja Hiram Walker & Sonsin yhteisomistukseen. 1900-luvun historia on tuohon vuoteen asti osittain hämärän peitossa. Tidetään kuitenkin, että esimerkiksi vuosina 1932-35 samoin kuin maailmansotien aikana tislaamo oli suljettu.
Tislaamon historia oli pahasti uhattuna jo vuonna 1978. Sen silloiset omistajat omistivat myös läheisen Laphroaigin tislaamon, joka oli jo tuolloin tunnettu erityisesti blended-viskien valmistajien keskuudessa. Vuodet 1982-1997 olivat ehkä tislaamon kaikkien aikojen kurjimmat. Se oli käytännössä täysin suljettuna vuodesta 1981 aina vuoteen 1989. Vuosina 1989-1996 tislaamolla tislattiin noin kahden kuukauden ajan vuosittain Laphroaigin henkilökunnan voimin. Tislaamo oli lähellä kokea puskutraktoreiden jyrät, kunnes vuonna 1997 kuvioihin astui Glenmorangie.
Glenmorangien tislaamon omistajat ostivat kyseisenä vuonna huonoon kuntoon päässeen Ardbegin. Tarjous ei lähteiden mukaan ollut korkein tarjottu, mutta siinä nähtiin eniten potentiaalia. Kilpailevia tarjouksia tuli muitakin. Mm. sittemmin Bruichladdichin tislaamon ostaneelta Mark Reynieriltä.
Tislaamon pannut saatiin jälleen kuumiksi ja ensimmäinen “uuden ajan” Ardbeg valui tislauskattiloista 28. kesäkuuta 1997. Tislaamon kunnostamiseen on sittemmin upotettu miljoonia. Pelkkään vierailukeskukseen upotettiin aikanaa 750 000 puntaa. Vuonna 2004 Moët Hennessy osti Glenmorangien ja samalla Ardbegin ja omistaa sen edelleen.
Tahti ei kuitenkaan ole hidastunut. Tislaamon laajennus on tätä kirjoittaessa (2020) parhaillaan käynnissä. Tislauskapasiteetti tuplataan, käymissammioiden määrää lisätään – Ardbegin tulevaisuus on turvattu.
Valmistus
Ardbegin viski on tunnettu turpeisuudestaan – kuten monet muutkin Islayn viskit. Mäskäys- ja käyttämisprosessi on hyvin samankaltainen kuin muillakin tislaamoilla. Mäskäykseen käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettua sammiota. Käymissammioina on yksitoista douglaskuusesta valmistettua sammiota. Maltaat ovat lähtöisin Port Ellenin mallastamosta ja ne savustetaan keskimäärin 54ppm vahvuuteen.
Tislauspannujen määrä on nykyisellään neljä. Ne ovat malliltaan lampunlasin mallisia ja erikoisuutena niissä on ns. puhdistin, joka voimistaa tisleen takaisinvirtausta tislaupannun nousevasta varresta. Puhdistimen vaikutus on voimakas ja Ardbegia voisi sanoa miltei kahteen ja puoleen kertaan tislatuksi, vaikka itse prosessi onkin kaksivaiheinen.
Tämän lisäksi Ardbegin tisleen keveyteen vaikuttavat myös käytetyt jäähdyttimet joissa alkoholihöyryt tiivistyvät takaisin nesteeksi. Niiden sisältämät kupariputket ovat erittäin kapeita ja niitä on monta (238). Tämä lisää tisleen kontaktia kuparin kanssa, joka entisestään keventää tisleen luonnetta. Tämä ei suoraan vaikuta tisleen savuisuuteen, mutta tekee siitä kevyemmän ja hedelmäisemmän.
”Ardbeg pysyi kasassa lähinnä narun, purukumin ja teipin voimalla.”
Dr. Bill Lumdsen – Head of Distilling & Whisky Creation, Glenmorangie – Ardbegin kunnosta vuonna 1997
Faktalaatikko
| Omistaja | The Glenmorangie Co. (Moët Hennessy) |
| Perustettu | 1815 |
| www-osoite | ardbeg.com |
| Mäskäyssammio | 5 tonnia – ruostumaton teräs |
| Käymissammio | 11 ✕ Douglaskuusi |
| Wash still | 2 ✕ 18729 l |
| Spirit still | 2 ✕ 16957 l |
| Tuotantokapasiteetti (2020) | 2 400 000 l |