______________________________________________________________________________
POP (28.6.2008 18.26.17)
Ardbeghammasta alkoi taas kolottamaan ja oli aika napata muutama sellainen lasiin. Kiitokset Joes mouthiin muutamasta mielenkiintoisesta samplesta. Alkuun 4 ob:ta eli 17y, 40%, 2000 ja 2002 pullotetut rinnakkain sekä kildaltonit 1980, 57,6% ja 1981, 52,6%.
17y:t rinnakkain tarjosivat yllättävän eron -00 pullotettu tuoksui paremmalta ikäänkuin -02 versio olisi sulkeutunut mutta maussa taas -02 oli yllättävän intensiivinen ihan kuin alkoholiprosentti ei täsmäisi. Muuten, kuten jo aiemmin on tullut todettua, sitä tuttua, appelsiiniä, suklaata ja hentoa savua, joka tuli -02 enemmän esille niin tuoksussa kuin maussakin. Lasissa kauemmin ollessaan muuttui -02 version tuoksu todella maltaiseksi ja jälkimaku oli tässä hieman kuivempi.
Molemmat Kildaltonit on tullut maistettua aiemminkin muttei rinnakkain. Näiden viskositeetti on mielestäni korkeampi kuin 17y:ssä, tuoksussa hedelmää, kukkia, appelsiiniä, tummaa suklaata ja todella hentoa turvetta kun sitä oikein etsii. Maussa ei hirveästi eroa ole vaikka alkoholiprosentit heittävät 5% ehkä -80 on pidempi jälkimaku tästä johtuen, -81 löytyy selvästi myös turve mitä -80 ei ole. Nämä ovat kyllä oikeasti herkullisia, öljyisiä, monivivahteisia Ardbegeja ja toivottavasti tälläistä tulisi jatkossa edes nuorempana, kuten Ilalta.
Sitten lasiin nimihirviö:
-Daily Dram & The Whisky Fair, Still Very Young, Islay Single Malt, vintage 2000-bottled 2007-62,6%-etc. Tuoksu todella hyökkäävä, alkoholinen, hedelmäinen ja turvesavu sitä nuorta ja tuttua, Maku alkuun kuin hyökkää suussa ollen alkoholinen ja todella turpeinen joka jää pyörimään suuhun kuin raivokas nuotio, loppua kohden maku pehmenee ja suuhun jää kytevä nuotio. Savua on mielestäni niin paljon että se peittää alleen kaiken muun.
Sitten illan "juhlaviskin" vuoro, vaikken ole enää 1,5 vuoteen kirjannut ylös maisteltuja viskejä niin Ardbegejen suhteen olen kirjanpitoa epävirallisesti jatkanut, seuraava Ardbeg on ensimmäinen maistamani "numeroArdbeg" eli SMWC:n pullottama sekä 50 ylöskirjattu ja maistettu Ardbeg, todellisuudessa luku on isompi mutta nämä pitävät oikeasti kutinsa eikä tässä listassa ole ylhäällä kuin esim Tenistä yksi versio vaikka eri pullotuseriä, eri vuosilta on jo "muutama" maistettu. Sitten itse asiaan ja toisen nimihirviön kimpuun:
-The Scotch Malt Whisky Society, 33,57, dist may 98- bott apr 05, 6y, 56,2%, fresh sherry gorda. Tämän viskin väri (tumma mahonki)lupailee paljon sekä lasiin kaadettaessa sinne muodostuu vaahtoa (kuin saippuakuplia), tuoksussa hallitsee sherry, eikä alta meinaa paljastua muuta, maku on intensiivinen, sherry hallitsee tässäkin mutta nuori turve alkaa jyräämään yli, tämä on nuori mutta silti yllättävän "valmis" ja mieleeni tulee Lotin mielleyhtymä ja sana Robust. Ajan kanssa tuoksu muuttuu todella loistavaksi sherryn ja turpeen kombinaatioksi, sekä makeutuu eikä uskoisi että ikää on vain 6 vuotta, jotain samaa myös Corryn tuoksun kanssa. Joskus täytyy maistaa rinnakkain tämä Ooglinin sekä Daily dram VY:n kanssa.
______________________________________________________________________________
Quercus (29.6.2008 17.12.40)
Heh, olinkin unohtanut, että minulla oli vielä tallessa 1980-Kildaltonia, jota oli pakko kaataa lasiin edellisen Ardbeg-setin jälkeen. Viskositeetti ja esterisyys on uskomatonta, appelsiini- ja suklaa-aromeiden pommitus huumaavaa. Tyhjentynyt lasi tarjoilee todella syviä aromeja. Hyvä huomio merkittävä ero Kildalton-pullotteiden alkoholipitoisuudessa en ollut itse kiinnittänyt siihen aiemmin huomiota. Onneksi Kildaltonia jäi vielä tilkka jäljelle, joten pitää testata 1981- ja 1980-versiot rinnakkain vielä kerran uudelleen tässä elämässä. Jäätäviä juomia.
Ardbeg-hammasta rupesi Begistä kirjoittaessa ja näitä lukiessa entisestään kolottamaan, joten oli pakko kaataa vielä jälkiruoaksi tämä "juhlaviski". Yritin myös muodostaa vaahtoa. Ilmeisesti olin tiskannut samplepullon, mutta unohtanut huuhdella sen harmi, kun kyseessä ei ollut "Paumoore-tasting", milloin laventeliFairy-aromit kuuluisivat asiaan ;) ;D :-X. Pitänee mainita, että tämä oli vitsi ja samplepullo käyttämätön, ennen kuin joku saa sydänkohtauksen ja minä uskontorikossyytteen ;). Mainittakoon vielä, että SMWS-pullotteen viskositeetti on yllättävän korkea.
Hapelle altistunut juoma on muuttunut nopeasti. Merellisyys on voimistunut, samalla kun viittaus Single Caskeihin tuntuu entistä kaukaisemmalta. Sherry on selvempi, makeampikin, mutta samalla turpeisuus on kasvanut. Viskin "valmiutta" on vaikea kiistää, vaikka järki sanoo, että kuusisataalitraisen tynnyrin tilaavuus on niin suuri reagoivaan pintaan nähden, että kypsymisen luulisi olevan selvästi hitaampaa kuin normitynnyrissä. Unohdan koko ajan, että 33.57 on kuusivuotias viski. Viskositeettia on kasvattunut voimistunut kumisuus. Juuri korkatun pullon makua hallitsi turve, mutta tänään sherry on makeaa ja appelsiinimarmeladin kaltaista, mikä tuo mieleen Lagavulinin 21-vuotiaan oikeastaan samankaltainen savun, turpeen ja makeuden kombinaatio. Nyt Ooglin', jota oli pakko kaataa lasiin, tuntuu kuivemmalta ja jämäkämmältä.
Kun ilta meni kokonaan begittelyksi, lasiin lopuksi Corry, joka on päivä päivältä herkullisempi. Kuivahko tuoksu, jossa on turpeisuutta ja raaka mustaviinimarjahyytelöä. Maku on varsin kompakti ja intensiivinen paketti.
______________________________________________________________________________
POP (29.6.2008 20.02.43)
Tai sitten lasissa johon sen kaadoin oli saippuaa pohjalla mutta lasin reunoille muodostui kaadettaessa erikoisen paljon "fairy" kuplia.
______________________________________________________________________________