Maistelussa neljä Bowmorea

______________________________________________________________________________

Viime viikkojen aikana maistelin useampaan kertaan erilaisia Bowmoreja, ja maisteluiden tuloksena siis nämä nyt julkaisemani maistelunootit.

Maisteluissa kulutin aikaa ja vettä, otinpa myös välillä leipääkin ja nuuhkin kahvipapuja jotta noottini olisivat tarkempia. Maistoin jokaista juomaa kolmeen eri otteeseen yhdessä settinä, lasina oli jalallinen tulppaanilasi.


JUOMAT JA NOOTIT:

1. Bowmore Signatory 1982, 25yo, 56% Bourbon Barrel 10532

Tuoksu:
Perus-islayta, savua ja merellisyyttä, ruohoa, nuorekkaan oloinen, tasapainoinen ja ”puhdas”. Bourbon-tynnyri antaa melko voimakasta kukkaisuutta (Balvenie/Glenlivet-maisuutta?), kanervaa/hunajaa. Kukkaisuus ja hunajaisuus korostuu muiden maistiaisten jälkeen nuuskittuna.

Maku:
Puhdaslinjainen, soljuu alas todella pehmeänä ja helppona, kuin karamellia / namia (lue:HYVÄÄ). Savuisuus kietoutuu upeaan hunajaisuuteen joka on tosiaankin pehmeää. Ripaus tosiaankin tuota laventelia, samoin merellistä leväsuolaa. Bowmorelle tuttu terva ja salmiakkisuus (fisherman’s friend?) on mukana upeassa lämpimän pehmeässä savuisuudessa.  Upea viski, puhdasta Bowmorea, niin Bowmorea – sellaisena kuin minä sen muistan..Onpa pehmeää!

Jälkimaku:
Suuhun jää hieman savustettua hunajaa jossa elää jokin merellinen vivahde.

Veden vaikutus:
Tuoksu laimenee ja vetistyy selvästi, laventeli nousee pintaan, mutta suolainen salmiakki löytyy alta. Maussakin vesi lisää laventelin osaa selvästi.


2. Bowmore 21yo 1972 OB, 43%

Tuoksu:
”Syvä”, jotain herukkaa aika voimakkaana, makeahkoa sherryvivahdetta, häivähdys ruskeaa sokeria, nahkaakin hieman, kukkainen (pienenpieni määrä laventelia?), tervaa, hieman tunkkainen mutta hyvällä tavalla - vanhan oloisena siis.

Maku:
Herukkaisuus tuntuu heti, samoin tuo sherryn mukaan tuoma makeus ja jopa hento nahkaisuus. Mahdottoman maukas juoma jolla on yllättävän voimakas suutuntuma laimennetuksi viskiksi. Pehmeä ja helppo nauttia, ollen kuitenkin myös monipuolinen. Savuisuus on mukana, tervaisuus tuntuu menneen taustalle ja tulee lähinnä aaltoina juoman nielaisemisen jälkeen. Tähän verrattuna ykkösen suolainen salmiakki on rankkaa! Pitempään nautittuna herukkaisuus tuntuu katoavan ja suu turtuu. Ikä on tätä pyöristänyt hyvin miellyttävällä tavalla. Suolaista salmiakkia jota ensimmäisessä oli ei löydy, enemminkin tummaa tervaa ja savua.

Jälkimaku:
Tummanpuhuva tervaisuus ja merellisyys jatkuvat suussa mukavasti. Vähän pyöristetyn oloinen ja miellyttävä, ei tuo oikeastaan uutta viskin makumaailmaan.

Veden vaikutus:
Yllättävän tuhti vesilisänkin jälkeen. Maku kyllä vesittyy jonkin verran, mutta herukka pitää makuna pintansa. Sen jälkeen lähinnä tervaa ja savuisuutta.

3. Bowmore Laimrig OB, 50.3%

Tuoksu:
Kermainen/kermatoffeeta? tummaa turvesavua, ihan aavistus herukkaakin, sherryä. Löytyy myös tummaa suklaata ja savua, sitä kuuluisaa kreosoottiakin kai..? Ajan kanssa creme bruleen makeutta, marjaisen jälkiruokamainen.

Maku:
Selvästi hieman laihemman ja astetta simppelimmän oloinen suutuntuma edellisiin verrattuna, voimakas alkoholi lyö pintaan. Juoma on jollain lailla ohuempi ja vähävivahteisempi. Sinänsä maukas sherryinen Bowmore. Vähän laihan kirpeän marjainen (sulatettuja pakastemarjoja tai niiden sulamismehuja), kermatoffeeta (siinä se kermaisuus tulee esiin nyt siis maussakin – olisiko kyseessä sama maku jota I.R. kuvailee vahamaisena?), savuisuus vähän ”pinnassa”. Turvesavua, maussa ei tule sitä aiempaa herukkaa eikä suolaista salmiakkia vaikka odottelisi kuinka. Suolaisuus häivähtää ohikiitävänä kummallisesti kadoten vauhdilla kesken suusta. Outo juttu?

Jälkimaku:

Kohtuullisen pitkä ja savuinen, sherryn tuomaa kuivuvaa nahkaisuutta. Alkoholiprosentti tuppaa puuduttamaan makuaistit pitkäksi aikaa.

Veden vaikutus:
Toimii muutamalla pisaralla yllättävän hyvin, turha alkoholin poltto on jo poissa. Nyt alkaa maistumaan aika mahtavalta itse asiassa. Kermaisuus on kadonnut, ja tasapainoa löytyy. Sherry ja savu on sulautuneet juomaan aikalailla kauniisti. Tervaakin alkaa löytymään, ja se sulautuu marjaisiin sävyihin nätisti! Kuivunut selvästi ja positiivisesti.

4. Bowmore Maltmen’s Selection OB, 54.6%

Tuoksu:
Makea sherry, voimakas, turpeisen oloinen, nahkainen, BBQ-nuotiotakin aavistus, hieman katajanmarjaa taustalla..?

Maku:
Herra varjele, sherryn voimaa ja jytyä! TUHTI..! Alkoholi toki tässäkin tulee hieman voimakkaana, mutta sherryisyys on upeassa balanssissa, antaen kokonaisen kirjon nahkaa, tummaa keskikuivaa sherryä, suklaata, espressoa, sopivasti tanniinisia sävyjä tammesta, kuivattuja rusinoita, ripaus paahtunutta sokeria/karamellia. Edellisen ja tämän välillä suuri etäisyys, tämä myös toimii alkuperäisvahvuudessaan paremmin. Ainoa yhteneväisyys ehkä tuo hieman pinnassa kulkeva savuisuus. Missä on Bowmoren vanha salmiakki ja tervaleijona? Ei tahdo löytyä näistä kahdesta, vaikka savua on paljonkin.. ISO viski.

Jälkimaku:
Sherryinen, ripaus puutakin on mukana, tervaa, turvatta, sitä kreosoottia, nahkainen, savustettua - jotain. Pitkä ja voimakas – mutta hieno.  

Veden vaikutus:
Koko joukon voimapesä ottaa veden vastaan kohtuullisesti, tuoden esiin lisää hedelmää ja tervasavuisuutta mutta maku myös kuivuu. Tasapainossa silti. Mielenkiintoista huomata että tämä on veden kanssa huomattavasti lähempänä Laimrigin myös vesitettyjä makuja, erot pienenevät selvästi.

--------------------------------------------

YLEISIÄ KOMMENTTEJA:

Hyvin erilaisia nämä Bowmoret ovat, ykkönen varsinkin poikkeaa muista suunnattomasti. Kaikki juomat olivat minun mielestäni varsin hyviä ja maistuvia, Laimrig ehkä "heikoin" sellaisenaan (vesilisä teki viskistä kyllä erinomaisen, mielenkiintoista). Saattaa olla että kolme maistelukertaa saa tuottamaan liikaakin analyysiä, mutta pääpiirteittäin samat havainnot tulivat esiin joka kerralla eri juomista.

Kaksi ääripäätä muodostivat minulle ehdottomasti mielenkiintoisimman vertailuparin, eli ykkönen ja nelonen (Signatoryn single cask Bourbon matured ja Maltmen’s OB sherry matured). Vanhan liiton 21-vuotias Bowmore toi tuon kuuluisan herukan selkeänä esiin, sääli että se tuppaa puuttumaan tänä päivänä Bowmoren makukirjosta.  

______________________________________________________________________________

JaRiMi (8.12.2009 19.54.22)

Unohdin edellämainitusta tärkeän seikan, eli suuret ja nöyrät kiitokseni sampleista niiden antajille!! Oli mahtavaa maistella nämä neljä Bowmorea rinnakkain ilman kiirettä.

______________________________________________________________________________