Ardbeg Signatory Vintage 1967 Pale Oloroso

______________________________________________________________________________

JaRiMi (29.8.2010 12.47.22 last edit 29.8.2010 12.47.46)

Maistelussa siis:

Ardbeg 28yo Signatory Vintage 1967 Pale Oloroso - Distilled 15.02.1967, Bottled Nov. 1995, 53.7%.


http://smokeonthewater-fin.blogspot.com/2010/03/ardbeg-1967-28yo-signatory-pale-oloroso.html

Lasina pieni, jalallinen copita.

Väri: Antiikkikulta.

Tuoksu: Mausteinen savuisuus leviää lasista itse asiassa aika hennosti, makeahkona, onpas hienot aromit tässä…seetripuuta, savuisuus ei tule kovin vahvana, ehkä enemminkin pehmeää turvetta. Kuivuneita hedelmiä. Mausteinen; vaniljaa, kuivunutta kanelitankoa, muskottia, katajaa, , tummaa suklaatakin aavistus. Merellistä tuoksua tulee mukaan ajan kanssa.

Maku: Pehmeä ja nautinnollinen, aromaattinen kokemus. Pitkä kypsyttely tekee itsensä tiettäväksi puun tuomassa kuivuudessa, mutta suussa avautuu kivan mausteinen vuoristorata johon sekoittuu kauniisti pientä tervaisuutta ja savuaromeja.

Maku veden kera: Aavistus (eli tosiaankin vain pari pisaraa) vettä itse asiassa avaa tätä, perskule -  Hämmästyin, sillä oletin pilaavani lopun vedellä! Merellisyys tulee esiin, samoin turve pääsee paremmin esiin. mentholimaista raikkautta jälkimaussa, jännää ettei tämä kuivu kuoliaaksi vesilisällä kuten niin moni muu iäkäs viski.

Jälkimaku: Kuivaa puuta tulee mukaan kohtuullisesti, seetriä ja katajaista makua. Terveisuus häilyy taustalla, ja ne hedelmätkin sieltä löytyvät. Maku kuivuu aika nopeasti, mutta jää sitten elelemään suussa todella pitkään, mausteisten savuaromien voimistuessa. Jotenkin tämä tuo mieleen sen maistamani Provenancen pullonpohjan – se oli voimakkaampi, mutta tuossa kuivassa mausteisuudessa on jotain samaa.

Kommentit: Huh, upea viski…Tämä ”pale oloroso” kypsytys on varmaan sopinut aika hyvin tähän aika pitkään tynnyröintiin, ja kokonaisuudesta on muokkautunut hienostunut, melko kuiva ja mausteinen juoma joka saattaa yllättää HC-Begien fanit miedoilla turve-, terva- ja savuaromeillaan.

Minusta hienostuneempi kuin aiemmin maistamani 29-vuotias DL vuodelta 1975, jossa voimakkaampi tumma Oloroso toi tuota pehmeää savusaunaa ja tervasavua ehkä yksinkertaisemmassa muodossa, mutta minun mieleeni todella sopivana. Antaisin sille seiskaviitoselle yhden tai kaksi pistettä enemmän, kun tummanpuhuvasta sherryisyydestä tykkään. Kai se sitten menisi niin että se olisi 96 tai 97 pistettä, ja tämä 95 -96. Joo, kuolemattoman hyvää juomaa, pistää miettimään taas ostobudjettia..hoh...

Suuret kiitokset Smokelle samplesta!!!!

______________________________________________________________________________