______________________________________________________________________________
MrBeam (21.5.2012 17.40.24)
Tulihan sekin kaupunki viimein nähtyä pidennetyllä viikonloppureissulla. Tiettyjen lasien läpi katsellen tuolla luonnollisesti mentiin, mutta aivan mahtava paikka on kyseessä ilman viskiäkin. Jotain kertoo jo se että New Townin historia alkaa 1700-luvun lopulta. Vielä kun ihmettelen miten kilttiherrat tarkenivat paljain säärin samalla kun itse kaiholla muistelin kotiin jättämiäni pitkiä kalsareita, siirrytään asiaan.
Kaupoista Whisky Shop vaikuttaa olevan alan R-kioski, törmäsin viiteen myymälään näinkin lyhyellä käynnillä. Yhdessä New Townin puolella olevassa ketjun liikkeessä alkoi epäilyttämään nuoren myyjän tietämys aiheesta kysellessäni Secret Stills 1.2:sta (Talisker). Yksittäistapaus?
Royal Mile Whiskiesillä palvelu pelaa asiantuntevammin, mutta selvästi parhaimpana jäi mieleen Cadenhead's Royal Milellä. Kahden hengen paikalla ollut myyntimiehistö oli selvästi pitkän linjan alan miehiä, joitten sanomiseen uskalsi luottaa epäileväisempikin. 21-vuotias bourbon-kypsytetty Glendronach-maistiainen tuli takahuoneesta lasiin isommin tinkaamatta (ei ollut makuuni). Samanikäinen bourbon-Glenfarclas jäi kainaloon maistamatta. Tuolla pullottivat myös suoraan tynnyristä eri alueitten vatted maltteja.
Eksoottisempia viski"kauppoja" edustivat Holyroodhouse Palacen ja Edinburgh Castlen rihkamamyymälät. Molemmille oli pullotettu Speysiden (alue) mallasjuomaa tislaamoa nimeämättä.
Scotch Whisky Experience linnan kupeessa on kierrokseltaan vaisu kuten joku muukin on tällä foorumilla todennut. Myymälästä sen sijaan löytyy erittäin kattavasti tislaamojen perustuotanto ja joitain yksittäisiä ylemmän hintaluokan erikoisuuksia.
Pubeissa/baareissa en viskeihin juuri kajonnut, mutta Bow Barin hyvistä valikoimista nautittu Signatoryn pullottama bourbon-kypsytetty Dailuaine jäi mieleen oikein makoisana. Tarkemmat pullotetiedot eivät hatarassa päässä kauan pysyneet, mutta teini-ikäistähän se oli. Näemmä mulla oli teemana nämä normaalisti sherryisten viskien bourbon-versiot..
Ja tietty tislaamollakin käytiin, kun Glenkinchie noin lähituntumassa sijaitsee. Ensikertalaisena 6 punnan karvalakkikierrokselle ja olihan se elämys jo pelkästään astua mashing-huoneen voimakkaaseen viljan tuoksuun, joka toi mieleen poikasena luvatta harrastetut temuamiset mummulan jyvälaarissa. Puhumattakaan avattujen käymissammioitten voimakkaan makeasta, siman ja kotiviinin tekemisenkin mieleen tuovasta hiivan tuoksusta. Käymisen loppuvaiheessa olevasta astiasta voimakkaasti nuuhkaisten tuntui että nenäkarvathan tässä palaa :). Ja ne pannut, jotka 'kinchiellä on ihan kivan isot.. Jotenkin sykähdyttävää nähdä ne, vaikka kyseessä nyt on vaan elottomat kupariastiat. Koska noviisina kokemista oli ihan tarpeeksi, en harmittele varastomaistiaisten puuttumista. Lupasin kuitenkin tulla käymään uudestaan, kun sellainen joskus järjestyy. Väittivät nimittäin asian olevan tulilla ja vaativan lupabyrokratiaa toteutuakseen. Niin kai sitten. Onneksi varastossakin pääsi sentään käymään.
______________________________________________________________________________