<?xml version="1.0"?>
<oembed><version>1.0</version><provider_name>Virtuaalinen Viskikaappi</provider_name><provider_url>https://viskikaappi.net</provider_url><author_name>Antti Tuurala</author_name><author_url>https://viskikaappi.net/index.php/author/mujczt8vhl/</author_url><title>Hedelm&#xE4;ist&#xE4; graniittia - Virtuaalinen Viskikaappi</title><type>rich</type><width>600</width><height>338</height><html>&lt;blockquote class="wp-embedded-content" data-secret="EgZWwEOMtL"&gt;&lt;a href="https://viskikaappi.net/index.php/2024/09/08/hedelmaista-graniittia/"&gt;Hedelm&#xE4;ist&#xE4; graniittia&lt;/a&gt;&lt;/blockquote&gt;&lt;iframe sandbox="allow-scripts" security="restricted" src="https://viskikaappi.net/index.php/2024/09/08/hedelmaista-graniittia/embed/#?secret=EgZWwEOMtL" width="600" height="338" title="&#x201D;Hedelm&#xE4;ist&#xE4; graniittia&#x201D; &#x2014; Virtuaalinen Viskikaappi" data-secret="EgZWwEOMtL" frameborder="0" marginwidth="0" marginheight="0" scrolling="no" class="wp-embedded-content"&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;script type="text/javascript"&gt;
/* &lt;![CDATA[ */
/*! This file is auto-generated */
!function(d,l){"use strict";l.querySelector&amp;&amp;d.addEventListener&amp;&amp;"undefined"!=typeof URL&amp;&amp;(d.wp=d.wp||{},d.wp.receiveEmbedMessage||(d.wp.receiveEmbedMessage=function(e){var t=e.data;if((t||t.secret||t.message||t.value)&amp;&amp;!/[^a-zA-Z0-9]/.test(t.secret)){for(var s,r,n,a=l.querySelectorAll('iframe[data-secret="'+t.secret+'"]'),o=l.querySelectorAll('blockquote[data-secret="'+t.secret+'"]'),c=new RegExp("^https?:$","i"),i=0;i&lt;o.length;i++)o[i].style.display="none";for(i=0;i&lt;a.length;i++)s=a[i],e.source===s.contentWindow&amp;&amp;(s.removeAttribute("style"),"height"===t.message?(1e3&lt;(r=parseInt(t.value,10))?r=1e3:~~r&lt;200&amp;&amp;(r=200),s.height=r):"link"===t.message&amp;&amp;(r=new URL(s.getAttribute("src")),n=new URL(t.value),c.test(n.protocol))&amp;&amp;n.host===r.host&amp;&amp;l.activeElement===s&amp;&amp;(d.top.location.href=t.value))}},d.addEventListener("message",d.wp.receiveEmbedMessage,!1),l.addEventListener("DOMContentLoaded",function(){for(var e,t,s=l.querySelectorAll("iframe.wp-embedded-content"),r=0;r&lt;s.length;r++)(t=(e=s[r]).getAttribute("data-secret"))||(t=Math.random().toString(36).substring(2,12),e.src+="#?secret="+t,e.setAttribute("data-secret",t)),e.contentWindow.postMessage({message:"ready",secret:t},"*")},!1)))}(window,document);
//# sourceURL=https://viskikaappi.net/wp-includes/js/wp-embed.min.js
/* ]]&gt; */
&lt;/script&gt;
</html><thumbnail_url>https://viskikaappi.net/wp-content/uploads/2024/09/Talisker_18.jpg</thumbnail_url><thumbnail_width>2000</thumbnail_width><thumbnail_height>2291</thumbnail_height><description>Talisker 18 y.o., (L2 19 1CM025), 45.8% Talisker on tislaamona ollut yksi niist&#xE4;, joiden tisleet ovat olleet oman kaappini vakiotavaraa ns. alusta asti. Ensimm&#xE4;inen kymppivuotias pullo l&#xF6;ysi tiens&#xE4; kaappiin aivan harrastuksen alkuaikoina. Sittemmin kaapissa on k&#xE4;ynyt niin useampi peruskymppi, Distillers Edition kuin ainakin yksi nyt maistetun 18-vuotiaan vanhemmista versioista. Hienoja viskej&#xE4;, mutta viime aikoina Taliskerin hinnat ovat olleet melkoisen myllerryksen kohteena ja alkavat muiden, kuin melkoisen laadullisen romahduksen kokeneen kymppivuotiaan osalta karkaamaan tavallisen harrastajan ulottumattomiin. Nautitaan siis niin kauan kuin siihen mahdollisuus viel&#xE4; vanhasta varastosta on: Todella yll&#xE4;tt&#xE4;v&#xE4;n hedelm&#xE4;inen tuoksu, jota seuraa aavistuksen suolainen merellinen savuisuus. Nahkaa, jonka pintaa on juuri karhennettu. Painin aika pitk&#xE4;&#xE4;n onko t&#xE4;ss&#xE4; turvetta vai savua, mutta k&#xE4;&#xE4;nnyin savun puolelle &#x2013; makean sellaisen. Lihaisuutta. Kuin istuisi hunajaglaseerattuja ribsej&#xE4; t&#xE4;ynn&#xE4; olevan kunnon BBQ-savustimen vieress&#xE4;. Yll&#xE4;tt&#xE4;v&#xE4;n makea tuoksu, mutta mukana on my&#xF6;s jotain maatuviin lehtiin viittaavaa. Kuin tupakan- tai kessunlehti&#xE4;, jotka eiv&#xE4;t ole viel&#xE4; aivan kuivia. Maku on alkuun t&#xE4;ytel&#xE4;isen kermainen. Kyps&#xE4;&#xE4; hedelm&#xE4;isyytt&#xE4;. Appelsiininkuoria. Hetken kuluttua mineraalisuus nousee. Kuin olisi nuolaissut m&#xE4;rk&#xE4;&#xE4; harmaata graniittia. Vivahdus suolaa. Tosin enemm&#xE4;nkin sit&#xE4; makua, joka tulee puhdistamattomasta suolasta sen itse suolaisuuden per&#xE4;&#xE4;n &#x2013; niit&#xE4; mineraaleja kai siis? Heti per&#xE4;&#xE4;n makeaa savuisuutta mustapippurin vivahteella. Ja sen j&#xE4;lkeen &#x2013; turvetta! Loputonta turvetta, joka jatkuu ja jatkuu&#x2026; T&#xE4;m&#xE4; on hyv&#xE4;&#xE4;. Mutta t&#xE4;m&#xE4; on luultavasti my&#xF6;s viimeinen pullo Taliskerin 18-vuotiasta kaapissani. Tallink-Siljalta koppasin mukaani aikanaan 99 &#x20AC; hintaan, kun t&#xE4;m&#xE4; maksoi jo maailmalla sen 150 &#x20AC;. Nykyhintaan en ainakaan maailmalta ehk&#xE4; ostaisi &#x2013; vaikka hyv&#xE4;&#xE4; onkin. Tuohon hintaan kun saa paljon muutakin kivaa &#x2013; ainakin toistaiseksi.</description></oembed>
