{"version":"1.0","provider_name":"Virtuaalinen Viskikaappi","provider_url":"https:\/\/viskikaappi.net","author_name":"Antti Tuurala","author_url":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/author\/mujczt8vhl\/","title":"Johdatus maisteluun - Virtuaalinen Viskikaappi","type":"rich","width":600,"height":338,"html":"<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"l9cmpTNcIN\"><a href=\"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/maistelu\/johdatus-maisteluun\/\">Johdatus maisteluun<\/a><\/blockquote><iframe sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" src=\"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/maistelu\/johdatus-maisteluun\/embed\/#?secret=l9cmpTNcIN\" width=\"600\" height=\"338\" title=\"&#8221;Johdatus maisteluun&#8221; &#8212; Virtuaalinen Viskikaappi\" data-secret=\"l9cmpTNcIN\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\" class=\"wp-embedded-content\"><\/iframe><script type=\"text\/javascript\">\n\/* <![CDATA[ *\/\n\/*! This file is auto-generated *\/\n!function(d,l){\"use strict\";l.querySelector&&d.addEventListener&&\"undefined\"!=typeof URL&&(d.wp=d.wp||{},d.wp.receiveEmbedMessage||(d.wp.receiveEmbedMessage=function(e){var t=e.data;if((t||t.secret||t.message||t.value)&&!\/[^a-zA-Z0-9]\/.test(t.secret)){for(var s,r,n,a=l.querySelectorAll('iframe[data-secret=\"'+t.secret+'\"]'),o=l.querySelectorAll('blockquote[data-secret=\"'+t.secret+'\"]'),c=new RegExp(\"^https?:$\",\"i\"),i=0;i<o.length;i++)o[i].style.display=\"none\";for(i=0;i<a.length;i++)s=a[i],e.source===s.contentWindow&&(s.removeAttribute(\"style\"),\"height\"===t.message?(1e3<(r=parseInt(t.value,10))?r=1e3:~~r<200&&(r=200),s.height=r):\"link\"===t.message&&(r=new URL(s.getAttribute(\"src\")),n=new URL(t.value),c.test(n.protocol))&&n.host===r.host&&l.activeElement===s&&(d.top.location.href=t.value))}},d.addEventListener(\"message\",d.wp.receiveEmbedMessage,!1),l.addEventListener(\"DOMContentLoaded\",function(){for(var e,t,s=l.querySelectorAll(\"iframe.wp-embedded-content\"),r=0;r<s.length;r++)(t=(e=s[r]).getAttribute(\"data-secret\"))||(t=Math.random().toString(36).substring(2,12),e.src+=\"#?secret=\"+t,e.setAttribute(\"data-secret\",t)),e.contentWindow.postMessage({message:\"ready\",secret:t},\"*\")},!1)))}(window,document);\n\/\/# sourceURL=https:\/\/viskikaappi.net\/wp-includes\/js\/wp-embed.min.js\n\/* ]]> *\/\n<\/script>\n","description":"T\u00e4ss\u00e4 osiossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n viskin maistamiseen k\u00e4ytettyj\u00e4 aisteja, sanastoa ja maistelussa k\u00e4ytetty\u00e4 kielt\u00e4 ja ilmaisuja. Aisteista Nen\u00e4&nbsp;on viskin maistelussa t\u00e4rkein aistin. Nen\u00e4 on elimen\u00e4 huomattavasti tarkempi kuin kieli, vaikkakin kielen ja nen\u00e4n yhteispeli on se, joka lopulta sitoo maut yhteen. Kunnon nuhan yll\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 huomaa nen\u00e4n t\u00e4rkeyden makuaistimusten latistuessa mit\u00e4\u00e4nsanomattomiksi. Vaikka viskien maku voidaankin jaotella periaatteessa kielen aistimiin perusmakuihin (suolaisuus, happamuus, makeus, karvaus, umami), on tuoksuja loputon m\u00e4\u00e4r\u00e4. Hajuaistimukset aiheutuvat viskist\u00e4 haihtuvista ainesosista, jotka nen\u00e4n ja aivojen yhteistoiminnan seurauksena saavat uuden merkityksen. T\u00e4t\u00e4 kautta itse asiassa enemm\u00e4nkin haistamme sen mink\u00e4 luulemme maistavamme. Pienell\u00e4 harjoittelulla erilaiset tuoksut voi erottaa toisistaan ja jakaa ne osiin, sek\u00e4 erottaa mist\u00e4 eri tuoksuista jokin tietty tuoksu koostuu. Homma muuttuu hankalaksi siin\u00e4 vaiheessa kun jollekin tietylle tuoksulle pit\u00e4isi keksi\u00e4 nimi. T\u00e4st\u00e4 johtuen niin viskin, kuin vaikka oluenkin haistelussa uusien ja v\u00e4lill\u00e4 hullunkuristenkaan nimien ja yht\u00e4l\u00e4isyyksien keksimist\u00e4 ei pid\u00e4 karsastaa. Kieli&nbsp;makujen aistijana ja se mit\u00e4 kieli &#8221;tuntee&#8221; on toki my\u00f6s eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 viskist\u00e4 nauttiessa. P\u00e4\u00e4makujen lis\u00e4ksi kieli aistii viskin viskositeettia, pist\u00e4vyytt\u00e4 ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n sit\u00e4 milt\u00e4 viski suussa tuntuu. Yksi n\u00e4ist\u00e4 tuntemuksista on itse asiassa er\u00e4\u00e4nlainen kivun muoto, jota alkoholi aiheuttaa niin nen\u00e4ss\u00e4 kuin kielell\u00e4kin. Teoriassa n\u00e4ill\u00e4 haihtuvilla alkoholih\u00f6yryill\u00e4 on my\u00f6s anesteettisia vaikutuksia, joten p\u00e4ihtymys ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kiinni juodusta, vaan my\u00f6s haistetusta alkoholista. Kielemme on t\u00e4ynn\u00e4 pienen pieni\u00e4 makuhermoja, jotka rekister\u00f6iv\u00e4t viitt\u00e4 eri p\u00e4\u00e4makua. Karkeasti voidaan sanoa, ett\u00e4 makean aistimukset aiheutuvat kielen k\u00e4rjess\u00e4, happamen ja suolaisen aistimukset aistitaan kielen sivuilla ja karvaat maut kielen takaosassa. N\u00e4iden lis\u00e4ksi nyky\u00e4\u00e4n tunnustetaan yhdeksi mauksi umami, joka on yleisempi tuntemus ruoan maukkaudesta ja itse asiassa t\u00e4rke\u00e4 osa my\u00f6s viskien makua. Eri maut eiv\u00e4t kuitenkaan maistu kielell\u00e4 yht\u00e4 nopeasti ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 py\u00f6ritell\u00e4 viski\u00e4 suussa ja antaa sen valua kielen yli. Pieni maiskuttelukaan ei ole haitaksi. Tyylej\u00e4 on yht\u00e4 monia kuin maistajia! My\u00f6s kitalaella on suuri vaikutus makutuntemuksissa, sill\u00e4 se on yksi suurimpia makuaistituntemuksen aiheuttajia varsinkin j\u00e4lkimaussa. Makuaisti&nbsp;on itse asiassa seurausta kielen ja nen\u00e4n yhteistoiminnasta ja on kolmen eri tekij\u00e4n, eli tuoksun, maun ja suutuntuman yhteenveto. Nen\u00e4mme aistii tuoksuja, erilaisten haihtuvien aineiden nyansseja, ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tiedon aivoillemme. Ihminen haistelee alitajuisesti ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n koko ajan ja aina silloin t\u00e4ll\u00f6in joku tuoksu saattaakin tuoda mieleen jonkin tietyn paikan tai tilanteen. Aistina hajuaisti laukaisee muistoja huomattavasti useammin kuin \u00e4\u00e4net tai se mit\u00e4 olemme n\u00e4hneet. Hajuaisti onkin yksi\u00e4 vahvimmin kokemiamme tuntoja. Hajuaistin toimintaan liittyy usein my\u00f6s mielikuva mausta. Makuaisti on siis erilaisten tuntemusten, tuoksujen ja mielikuvien yhdistely\u00e4. Sanastoa Viskin maistelussa k\u00e4ytetty sanasto on melko vivahteikasta aivan kuten oluen ja viinin maistelussakin. Tietyn perussanaston avulla p\u00e4\u00e4see hyvin alkuun ja siit\u00e4 on apua perusmakujen ja tuoksujen hahmottamisessa. Valmiiksi kirjoitetut kuvaukset jostain mausta tai tuoksusta ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, sill\u00e4 meist\u00e4 jokainen aistii ja maistaa eri tavalla. Ei siis ole mill\u00e4\u00e4n tavalla v\u00e4\u00e4rin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jotain itselleen tuttua tai t\u00e4ysin kummallista makua viskist\u00e4. P\u00e4invastoin &#8211; se on yksi t\u00e4m\u00e4n harrastuksen rikkauksista. Oluiden ja viinien nauttijoille ja maistelijoille saattaa olla tuttu termi nimelt\u00e4 makuympyr\u00e4. Viskienkin maisteluun on kehitetty oma makuympyr\u00e4ns\u00e4 jonka l\u00f6yd\u00e4t ohesta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ympyr\u00e4 toimii siten, ett\u00e4 sisemm\u00e4ss\u00e4 ympyr\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n analyyttisest\u00e4 kemiasta tuttuja termej\u00e4, ulompi ympyr\u00e4 kuvailee jokaiseen sisemm\u00e4n ympyr\u00e4n segmenttiin kuuluvia makuja. Ympyr\u00e4 jaetaan kahteen puoleen. Vasemmalla olevat aromit ovat tuotantovaiheessa&nbsp;viskiin tulevia ja oikealla olevat&nbsp;kypsytysvaiheen&nbsp;makuja. Tuotantovaiheessa viskiin nouseviin makuihin kuuluvat esterit, fenolit, aldehydit ja &#8221;tunkkaiset&#8221; hajut. Estereihin kuuluu hedelm\u00e4isi\u00e4 ja luonnon tuoksujen vivahteita, fenoleihin savua, tervaa ja merilev\u00e4\u00e4, aldehydeihin ruohomaisuutta ja vihreytt\u00e4, tunkkaisiin hajuihin nahkaa, tupakkaa ja mehil\u00e4isvahaa. N\u00e4ist\u00e4 ryhmist\u00e4 tunkkaiset hajut ovat kaikkein vaikeimmin ryhmitelt\u00e4viss\u00e4. Ne eiv\u00e4t ole yleens\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 miellytt\u00e4vi\u00e4 hajuja, mutta kuuluvat olennaisena osana skottilaisen mallasviskin maailmaan. Tunkkaiset hajut syntyv\u00e4t nimenomaan tislausvaiheessa ja viskin leikkaus vaikuttaa niiden voimakkuuteen erityisen paljon. Kypsennysvaiheessa tunkkaiset hajut yleens\u00e4 v\u00e4henev\u00e4t ja muuttuvat. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tynnyriss\u00e4 k\u00e4ytetty puu antaa omat arominsa kypsytett\u00e4v\u00e4lle viskille. Yksi eniten esille tulevista mauista kypsytysvaiheessa ovat sherryn ja bourbonin mukanaan tuomat aromit, joita k\u00e4ytetyist\u00e4 tynnyreist\u00e4 liukenee. Sherrytynnyreist\u00e4 liukenee viskiin sherryn ja uusista tynnyreist\u00e4 pihkamaisia aromeja. Bourbontynnyreist\u00e4 taasen irtoaa vaniljan ja sikarilaatikon aromeita. Pitk\u00e4\u00e4n s\u00e4ilytetty viski imee itseens\u00e4 eritoten puun aromeja ja saattaa siksi vaikuttaa kuivalta. N\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n kuvaukset eiv\u00e4t ole mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 faktaa, vaan enemm\u00e4nkin tuntemuksia. K\u00e4yt\u00e4n itse viskej\u00e4 maistellessani tiettyj\u00e4 peruskuvauksia joita esim. edell\u00e4 mainitusta makuympyr\u00e4st\u00e4 l\u00f6yd\u00e4n, mutta se toimii itsell\u00e4ni ainoastaan yleisen\u00e4 suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 siihen mit\u00e4 tuoksuja ja makuja itse viskist\u00e4 l\u00f6yd\u00e4n. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 viski\u00e4 tuoksutellessasi ja maistaessasi l\u00f6yd\u00e4t ne sanat jotka juuri sinun mielest\u00e4si parhaiten kuvaavat omia tuntemuksiasi. Niist\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei ole v\u00e4\u00e4r\u00e4, vaikka joskus saattaa silt\u00e4 tuntua. Omatkin makukuvaukseni ovat saaneet monta kertaa osalleen ihmetyst\u00e4, her\u00e4tt\u00e4neet samalla keskustelua, ja siin\u00e4 koko homman juju ja rikkaus on! Seuraavaksi: Valmistautuminen maisteluun","thumbnail_url":"https:\/\/viskikaappi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/johdatus.gif"}