{"id":27,"date":"2020-10-30T23:14:53","date_gmt":"2020-10-30T21:14:53","guid":{"rendered":"http:\/\/88.99.26.106\/~viskikaa\/testi\/?page_id=27"},"modified":"2021-09-15T17:32:13","modified_gmt":"2021-09-15T14:32:13","slug":"historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/historia\/","title":{"rendered":"Historia"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset tiedot tislaustaidosta ulottuvat aina vuoteen 7000 eaa. Viitteit\u00e4 tislauksesta on l\u00f6ydetty niin Kiinasta, Egyptist\u00e4 kuin Abessiniasta. Ensimm\u00e4iset viitteet tislauksesta Skotlannissa l\u00f6ytyv\u00e4t kuitenkin vasta vuodelta 1494. Tuon aikaisista asiakirjoista l\u00f6ytyy maininta ”Eight bolls of Malt to Friar John Cor wherewith to make aqua vitae for the king”. John Cor oli Newburgh in Fifess\u00e4 sijainneen Lindoresin luostarin benediktiinil\u00e4ismunkki.<\/p>\n\n\n\n

Samoilta ajoilta l\u00f6ytyy my\u00f6s viitteit\u00e4 Tunglandin piispana toimineeseen John Damianiin, joka yritti omatekoisten siipien avulla ilmeisesti jonkin sortin tisleen innoittama paeta Stirlingin linnanmuurilta alas hyp\u00e4ten ja yrityksess\u00e4\u00e4n menehtyen.<\/p>\n\n\n\n

Tislausta saatiin harjoittaa luostareissa aina Henrik VIII:n aikakauteen asti, jolloin Englannin uskonpuhdistuksen my\u00f6t\u00e4 tislausoikeudet siirtyiv\u00e4t my\u00f6s l\u00e4\u00e4k\u00e4rientointa harjoittaneille partureille. Vuonna 1505 oikeus viskin tislaamiseen siirrettiin partureitten ja l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden killalle, joskin jo ennen sit\u00e4 tieto tislaamisen taidosta oli saavuttanut monet maanviljelij\u00e4t. Olivathan monet luostarit l\u00e4heisesti yhteydess\u00e4 maanviljelyyn.<\/p>\n\n\n\n

Vuoteen 1570 menness\u00e4 nimitys ”uisge beatha” oli jo vakiintunut Skotlannissa kuvaamaan el\u00e4m\u00e4n vett\u00e4 ”aqua vitaeta”. Vuodelta 1556 l\u00f6ytyy my\u00f6s asiakirja, joka kielsi Edinburghilaista Bessie Campbelli\u00e4 – joka sattumoisin oli nainen – tislaamasta el\u00e4m\u00e4n vett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Samoilta ajoilta on kotoisin my\u00f6s teoksen The Chronicles of England, Scotland and Ireland laatijan Raphael Holinshedin kirjoitus viskin hy\u00f6dyist\u00e4: ”Kohtuullisesti nautittuna viskin tiedet\u00e4\u00e4n auttavan flunssaan, nopeuttavan ajatusta, auttavan huimaukseen, selkeytt\u00e4v\u00e4n katsetta, v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n kielen lipsumista, v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n suun napsaamista, hampaiden m\u00e4t\u00e4nemist\u00e4, kurkun kuivumista, vatsan v\u00e4\u00e4ntely\u00e4, syd\u00e4men turpoamista, suoliston murinaa, k\u00e4sien t\u00e4rin\u00e4\u00e4, suonien hapertumista, luiden kolotusta jne.”<\/p>\n\n\n\n

1600-1700 -luvuilla viskin valmistus oli kuitenkin seurausta l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ylij\u00e4\u00e4m\u00e4vilja piti saada hy\u00f6dynnetty\u00e4 ja muutettua jollain tapaa muotoon, jossa se ei pilaantuisi. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 moni maatila tislasi ylij\u00e4\u00e4m\u00e4viljan talvi-iltoja l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4ksi juomaksi, jota parhaimmassa tapauksessa saattoi my\u00f6s myyd\u00e4 muille pienen lis\u00e4elannon takaamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset viitteet varsinaisesta kaupallisesta tislauksesta ovat vuodelta 1627, jolloin Robert Haig perusti tislaamon Skotlannin alamaille. 1670-luvulta l\u00f6ytyv\u00e4t taasen tiedot ensimm\u00e4isest\u00e4 varsinaisesta tislaamosta, Ferintoshista.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1707 Skotlannin ja Englannin parlamentit yhdistettiin. T\u00e4m\u00e4n seurauksena suoritettiin monia poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, joista viskin valmistukseen vaikutti eniten vuonna 1725 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu maltaan raskas verotus. T\u00e4m\u00e4n seurauksena laiton tislaus kasvoi r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti. Skotlantilaiset kun tunnetusti ovat itsep\u00e4ist\u00e4 kansaa ja yleisen hy\u00f6dykkeen verottaminen oli suorastaan loukkaus.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavina vuosia verotusta kiristettiin useasti ja jo toiminnassa olevien tislaamojen toimintaa rajoitettiin erilaisilla tulleilla ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4. Lopputulemana oli, ett\u00e4 kaikkia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ei yksinkertaisesti pystytty vahtimaan ja tislaustoiminta muuttui monesti laittomaksi.<\/p>\n\n\n\n

1800-luku ja ensimm\u00e4isten nykytislaamoiden alku<\/h4>\n\n\n\n

1820-luvulla tultiin lopulta siihen tulokseen, ett\u00e4 sen aikainen malli ei yksinkertaisesti toiminut. Vuonna 1823 m\u00e4\u00e4riteltiinkin laki, jossa selke\u00e4sti ilmaistiin mink\u00e4 tyyppinen tislaamotoiminta oli laillista ja mit\u00e4 tislaamoilta vaadittiin. Samaan aikaan laadittiin laki, joka ennest\u00e4\u00e4n tiukensi salapoltosta m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 rangaistuksia.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n seurauksena perustettiin useita laillisia tislaamoja ja salapolton m\u00e4\u00e4r\u00e4 laski selv\u00e4sti. Ensimm\u00e4isi\u00e4 tislausluvan hankkineita tislaamoja oli Glenlivet, jonka omistaja George Smith joutui t\u00e4m\u00e4n seurauksena kantamaan mukanaan kahta pistoolia h\u00e4tistell\u00e4\u00e4kseen h\u00e4nt\u00e4 uhkailleita salapolttajia. Pistoolit ovat edelleen n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Glenlivetin tislaamolla.<\/p>\n\n\n\n

Seuraava viskimaailmaa mullistanut uutuus oli irlantilaisen Aeneas Coffeyn kehittelem\u00e4 kolonnitislain, joka mahdollisti jatkuvan tislauksen menetelm\u00e4n. 1831 esitelty tislauspannu muutti viskin tislaamisen teolliseksi ja entist\u00e4 halvemmaksi, kun tislausta ei tarvinnut keskeytt\u00e4\u00e4 tislauspannun uudelleent\u00e4ytt\u00e4misen ajaksi.<\/p>\n\n\n\n

Perinteist\u00e4\u00e4n kiinni pit\u00e4neet tislaamot eiv\u00e4t kuitenkaan ottaneet kolonnitislainta omakseen ja se onkin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yksinomaan viljaviskej\u00e4 tislatessa. Mallasviskin tislaajat ovat jatkaneet perinteisen pannutislauskattilan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1852 Andrew Usher kuitenkin keksi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa sekoittaa kolonnitislaimessa tislattua viljaviski\u00e4 ja mallasviski\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n ja tuli n\u00e4in esitelleeksi ajatuksen sekoiteviskeist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 nousivatkin nopeasti suosituksi juomaksi pehmeytens\u00e4 vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

1880-luvulla viski sai osakseen onnenpotkun, kun viinikirva tuhosi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko Euroopan viinisadot. T\u00e4m\u00e4n seurauksena konjakin ja brandyn valmistus loppui l\u00e4hes kokonaan ja viski korvasi markkinoille ilmestyneen tyhji\u00f6n. Viininviljelyn elpyess\u00e4 viski oli saavuttanut jo vahvan aseman, eik\u00e4 sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 pidetty ainoastaan korvaavana juomana.<\/p>\n\n\n\n

Viskin historian pahin kriisi kuitenkin kolkutteli ovilla. Vuoden 1898 Pattison crashiksi nimetty Leithil\u00e4isten Pattisonin veljesten yhti\u00f6 teki konkurssin. Pattisonit olivat ostaneet tislaamoilta valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t viski\u00e4 kypsytett\u00e4viksi. Veljekset kuitenkin ajautuivat vararikkoon, eiv\u00e4tk\u00e4 siksi voineet lunastaa valtavia varastojaan, jotka j\u00e4iv\u00e4t tislaamoiden kontolle.<\/p>\n\n\n\n

Moni tislaamo oli luottanut siihen, ett\u00e4 toimintaa rahoitettaisiin Pattisoneilta saatavilla tuloilla. Rahoja ei kuitenkaan koskaan saatu ja tislaamoita kaatui toinen toisensa j\u00e4lkeen rahoitusvaikeuksiin.<\/p>\n\n\n\n

1900-luku – Kieltolain kautta uuteen kukoistukseen<\/h4>\n\n\n\n

Muutama vuosikymmenen hiljaisen kauden j\u00e4lkeen koitti kuitenkin j\u00e4lleen onnenpotku, kun Yhdysvalloissa tuli voimaan kieltolaki. Skotit huomasivat oivan markkinaraon, kun alkoholijuomien valmistaminen uudella mantereella tyrehtyi. Salakuljetus oli oiva keino hankkia lis\u00e4tienestej\u00e4 ja vietiinp\u00e4 viski\u00e4 Yhdysvaltoihin ihan virallisestikin. Laphroaigin tislaamo saattoi vied\u00e4 viski\u00e4 Yhdysvaltoihin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sill\u00e4 verukkeella, ett\u00e4 paikallisten viranomaisten mukaan ”n\u00e4in pahanmakuinen juoma ei voi olla valmistettu mit\u00e4\u00e4n muuta kuin l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llist\u00e4 tarkoitusta varten”.<\/p>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan aikaan viskin tuotanto sit\u00e4 vastoin tyrehtyi l\u00e4hes kokonaan, kun kaikki vilja piti saada ruokatarpeisiin. Tislaamoita k\u00e4ytettiin sodan aikana mm. lentoveneiden tukikohtana (Bowmore), sotilaiden majapaikkoina, lennonjohtokeskuksina jne. Tuotanto kuitenkin elpyi sodan j\u00e4lkeen nopeasti.<\/p>\n\n\n\n

Seuraava merkkitapahtuma etenkin mallasviskin osalta koettiin vuonna 1963, kun Glenfiddichin tislaamo alkoi ensimm\u00e4isena mallasviskitislaamona markkinoimaan singe malt -viski\u00e4. Kolmionmuotoiseen pulloon pakattua juomaa alettiin ensin myym\u00e4\u00e4n lentokentill\u00e4 ja sittemmin my\u00f6s muita kanavia k\u00e4ytt\u00e4en. Glenfiddichin myynti kasvoikin vuosiv\u00e4lill\u00e4 1964-1974 4000:sta 119 500:n laatikolliseen.<\/p>\n\n\n\n

Viskin suosio laski j\u00e4lleen 1970-luvun lopulla kirkkaiden viinojen vallatessa markkinoita. 1980-luvun alussa puhuttiinkin ”viskij\u00e4rvest\u00e4”, jonka ylituotanto oli aiheuttanut. T\u00e4m\u00e4n seurauksena vuonna 1983 suljettiinkin useita tislaamoita joiden viskit ovat sittemmin nousseet kulttiasemaan (mm. Port Ellen, Brora ja St. Magdalene).<\/p>\n\n\n\n

1990-luvun loppua kohden viskin suosio kuitenkin l\u00e4hti j\u00e4lleen kasvuun ja viskiteollisuuden mukaan nyt elet\u00e4\u00e4nkin kaikkien aikojen viskibuumia. Uusia tislaamoja on perustettu 2000-luvunkin puolellakin useita ja buumi jatkuu edelleen.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4kin, mit\u00e4 tulevaisuus tuo tullessaan… viskimaailma kun on ennenkin kokenut yl\u00e4m\u00e4kien j\u00e4lkeen my\u00f6s alam\u00e4ki\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ensimm\u00e4iset tiedot tislaustaidosta ulottuvat aina vuoteen 7000 eaa. Viitteit\u00e4 tislauksesta on l\u00f6ydetty niin Kiinasta, Egyptist\u00e4 kuin Abessiniasta. Ensimm\u00e4iset viitteet tislauksesta Skotlannissa l\u00f6ytyv\u00e4t kuitenkin vasta vuodelta 1494. Tuon aikaisista asiakirjoista l\u00f6ytyy maininta ”Eight bolls of Malt to Friar John Cor wherewith to make aqua vitae for the king”. John Cor oli Newburgh in Fifess\u00e4 sijainneen Lindoresin luostarin benediktiinil\u00e4ismunkki. Samoilta ajoilta l\u00f6ytyy my\u00f6s viitteit\u00e4 Tunglandin piispana toimineeseen John Damianiin, joka yritti omatekoisten siipien avulla ilmeisesti jonkin sortin tisleen innoittama paeta Stirlingin linnanmuurilta alas hyp\u00e4ten ja yrityksess\u00e4\u00e4n menehtyen. Tislausta saatiin harjoittaa luostareissa aina Henrik VIII:n aikakauteen asti, jolloin Englannin uskonpuhdistuksen my\u00f6t\u00e4 tislausoikeudet siirtyiv\u00e4t my\u00f6s l\u00e4\u00e4k\u00e4rientointa harjoittaneille partureille. Vuonna 1505 oikeus viskin tislaamiseen siirrettiin partureitten ja l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden killalle, joskin jo ennen sit\u00e4 tieto tislaamisen taidosta oli saavuttanut monet maanviljelij\u00e4t. Olivathan monet luostarit l\u00e4heisesti yhteydess\u00e4 maanviljelyyn. Vuoteen 1570 menness\u00e4 nimitys ”uisge beatha” oli jo vakiintunut Skotlannissa kuvaamaan el\u00e4m\u00e4n vett\u00e4 ”aqua vitaeta”. Vuodelta 1556 l\u00f6ytyy my\u00f6s asiakirja, joka kielsi Edinburghilaista Bessie Campbelli\u00e4 – joka sattumoisin oli nainen – tislaamasta el\u00e4m\u00e4n vett\u00e4. Samoilta ajoilta on kotoisin my\u00f6s teoksen The Chronicles of England, Scotland and Ireland laatijan Raphael Holinshedin kirjoitus viskin hy\u00f6dyist\u00e4: ”Kohtuullisesti nautittuna viskin tiedet\u00e4\u00e4n auttavan flunssaan, nopeuttavan ajatusta, auttavan huimaukseen, selkeytt\u00e4v\u00e4n katsetta, v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n kielen lipsumista, v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n suun napsaamista, hampaiden m\u00e4t\u00e4nemist\u00e4, kurkun kuivumista, vatsan v\u00e4\u00e4ntely\u00e4, syd\u00e4men turpoamista, suoliston murinaa, k\u00e4sien t\u00e4rin\u00e4\u00e4, suonien hapertumista, luiden kolotusta jne.” 1600-1700 -luvuilla viskin valmistus oli kuitenkin seurausta l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ylij\u00e4\u00e4m\u00e4vilja piti saada hy\u00f6dynnetty\u00e4 ja muutettua jollain tapaa muotoon, jossa se ei pilaantuisi. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 moni maatila tislasi ylij\u00e4\u00e4m\u00e4viljan talvi-iltoja l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4ksi juomaksi, jota parhaimmassa tapauksessa saattoi my\u00f6s myyd\u00e4 muille pienen lis\u00e4elannon takaamiseksi. Ensimm\u00e4iset viitteet varsinaisesta kaupallisesta tislauksesta ovat vuodelta 1627, jolloin Robert Haig perusti tislaamon Skotlannin alamaille. 1670-luvulta l\u00f6ytyv\u00e4t taasen tiedot ensimm\u00e4isest\u00e4 varsinaisesta tislaamosta, Ferintoshista. Vuonna 1707 Skotlannin ja Englannin parlamentit yhdistettiin. T\u00e4m\u00e4n seurauksena suoritettiin monia poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, joista viskin valmistukseen vaikutti eniten vuonna 1725 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu maltaan raskas verotus. T\u00e4m\u00e4n seurauksena laiton tislaus kasvoi r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti. Skotlantilaiset kun tunnetusti ovat itsep\u00e4ist\u00e4 kansaa ja yleisen hy\u00f6dykkeen verottaminen oli suorastaan loukkaus. Seuraavina vuosia verotusta kiristettiin useasti ja jo toiminnassa olevien tislaamojen toimintaa rajoitettiin erilaisilla tulleilla ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4. Lopputulemana oli, ett\u00e4 kaikkia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ei yksinkertaisesti pystytty vahtimaan ja tislaustoiminta muuttui monesti laittomaksi. 1800-luku ja ensimm\u00e4isten nykytislaamoiden alku 1820-luvulla tultiin lopulta siihen tulokseen, ett\u00e4 sen aikainen malli ei yksinkertaisesti toiminut. Vuonna 1823 m\u00e4\u00e4riteltiinkin laki, jossa selke\u00e4sti ilmaistiin mink\u00e4 tyyppinen tislaamotoiminta oli laillista ja mit\u00e4 tislaamoilta vaadittiin. Samaan aikaan laadittiin laki, joka ennest\u00e4\u00e4n tiukensi salapoltosta m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 rangaistuksia. T\u00e4m\u00e4n seurauksena perustettiin useita laillisia tislaamoja ja salapolton m\u00e4\u00e4r\u00e4 laski selv\u00e4sti. Ensimm\u00e4isi\u00e4 tislausluvan hankkineita tislaamoja oli Glenlivet, jonka omistaja George Smith joutui t\u00e4m\u00e4n seurauksena kantamaan mukanaan kahta pistoolia h\u00e4tistell\u00e4\u00e4kseen h\u00e4nt\u00e4 uhkailleita salapolttajia. Pistoolit ovat edelleen n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Glenlivetin tislaamolla. Seuraava viskimaailmaa mullistanut uutuus oli irlantilaisen Aeneas Coffeyn kehittelem\u00e4 kolonnitislain, joka mahdollisti jatkuvan tislauksen menetelm\u00e4n. 1831 esitelty tislauspannu muutti viskin tislaamisen teolliseksi ja entist\u00e4 halvemmaksi, kun tislausta ei tarvinnut keskeytt\u00e4\u00e4 tislauspannun uudelleent\u00e4ytt\u00e4misen ajaksi. Perinteist\u00e4\u00e4n kiinni pit\u00e4neet tislaamot eiv\u00e4t kuitenkaan ottaneet kolonnitislainta omakseen ja se onkin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yksinomaan viljaviskej\u00e4 tislatessa. Mallasviskin tislaajat ovat jatkaneet perinteisen pannutislauskattilan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Vuonna 1852 Andrew Usher kuitenkin keksi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa sekoittaa kolonnitislaimessa tislattua viljaviski\u00e4 ja mallasviski\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n ja tuli n\u00e4in esitelleeksi ajatuksen sekoiteviskeist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 nousivatkin nopeasti suosituksi juomaksi pehmeytens\u00e4 vuoksi. 1880-luvulla viski sai osakseen onnenpotkun, kun viinikirva tuhosi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko Euroopan viinisadot. T\u00e4m\u00e4n seurauksena konjakin ja brandyn valmistus loppui l\u00e4hes kokonaan ja viski korvasi markkinoille ilmestyneen tyhji\u00f6n. Viininviljelyn elpyess\u00e4 viski oli saavuttanut jo vahvan aseman, eik\u00e4 sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 pidetty ainoastaan korvaavana juomana. Viskin historian pahin kriisi kuitenkin kolkutteli ovilla. Vuoden 1898 Pattison crashiksi nimetty Leithil\u00e4isten Pattisonin veljesten yhti\u00f6 teki konkurssin. Pattisonit olivat ostaneet tislaamoilta valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t viski\u00e4 kypsytett\u00e4viksi. Veljekset kuitenkin ajautuivat vararikkoon, eiv\u00e4tk\u00e4 siksi voineet lunastaa valtavia varastojaan, jotka j\u00e4iv\u00e4t tislaamoiden kontolle. Moni tislaamo oli luottanut siihen, ett\u00e4 toimintaa rahoitettaisiin Pattisoneilta saatavilla tuloilla. Rahoja ei kuitenkaan koskaan saatu ja tislaamoita kaatui toinen toisensa j\u00e4lkeen rahoitusvaikeuksiin. 1900-luku – Kieltolain kautta uuteen kukoistukseen Muutama vuosikymmenen hiljaisen kauden j\u00e4lkeen koitti kuitenkin j\u00e4lleen onnenpotku, kun Yhdysvalloissa tuli voimaan kieltolaki. Skotit huomasivat oivan markkinaraon, kun alkoholijuomien valmistaminen uudella mantereella tyrehtyi. Salakuljetus oli oiva keino hankkia lis\u00e4tienestej\u00e4 ja vietiinp\u00e4 viski\u00e4 Yhdysvaltoihin ihan virallisestikin. Laphroaigin tislaamo saattoi vied\u00e4 viski\u00e4 Yhdysvaltoihin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sill\u00e4 verukkeella, ett\u00e4 paikallisten viranomaisten mukaan ”n\u00e4in pahanmakuinen juoma ei voi olla valmistettu mit\u00e4\u00e4n muuta kuin l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llist\u00e4 tarkoitusta varten”. Toisen maailmansodan aikaan viskin tuotanto sit\u00e4 vastoin tyrehtyi l\u00e4hes kokonaan, kun kaikki vilja piti saada ruokatarpeisiin. Tislaamoita k\u00e4ytettiin sodan aikana mm. lentoveneiden tukikohtana (Bowmore), sotilaiden majapaikkoina, lennonjohtokeskuksina jne. Tuotanto kuitenkin elpyi sodan j\u00e4lkeen nopeasti. Seuraava merkkitapahtuma etenkin mallasviskin osalta koettiin vuonna 1963, kun Glenfiddichin tislaamo alkoi ensimm\u00e4isena mallasviskitislaamona markkinoimaan singe malt -viski\u00e4. Kolmionmuotoiseen pulloon pakattua juomaa alettiin ensin myym\u00e4\u00e4n lentokentill\u00e4 ja sittemmin my\u00f6s muita kanavia k\u00e4ytt\u00e4en. Glenfiddichin myynti kasvoikin vuosiv\u00e4lill\u00e4 1964-1974 4000:sta 119 500:n laatikolliseen. Viskin suosio laski j\u00e4lleen 1970-luvun lopulla kirkkaiden viinojen vallatessa markkinoita. 1980-luvun alussa puhuttiinkin ”viskij\u00e4rvest\u00e4”, jonka ylituotanto oli aiheuttanut. T\u00e4m\u00e4n seurauksena vuonna 1983 suljettiinkin useita tislaamoita joiden viskit ovat sittemmin nousseet kulttiasemaan (mm. Port Ellen, Brora ja St. Magdalene). 1990-luvun loppua kohden viskin suosio kuitenkin l\u00e4hti j\u00e4lleen kasvuun ja viskiteollisuuden mukaan nyt elet\u00e4\u00e4nkin kaikkien aikojen viskibuumia. Uusia tislaamoja on perustettu 2000-luvunkin puolellakin useita ja buumi jatkuu edelleen. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4kin, mit\u00e4 tulevaisuus tuo tullessaan… viskimaailma kun on ennenkin kokenut yl\u00e4m\u00e4kien j\u00e4lkeen my\u00f6s alam\u00e4ki\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-27","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"\nHistoria - Virtuaalinen Viskikaappi<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/historia\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Historia - Virtuaalinen Viskikaappi\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ensimm\u00e4iset tiedot tislaustaidosta ulottuvat aina vuoteen 7000 eaa. Viitteit\u00e4 tislauksesta on l\u00f6ydetty niin Kiinasta, Egyptist\u00e4 kuin Abessiniasta. Ensimm\u00e4iset viitteet tislauksesta Skotlannissa l\u00f6ytyv\u00e4t kuitenkin vasta vuodelta 1494. Tuon aikaisista asiakirjoista l\u00f6ytyy maininta ”Eight bolls of Malt to Friar John Cor wherewith to make aqua vitae for the king”. John Cor oli Newburgh in Fifess\u00e4 sijainneen Lindoresin luostarin benediktiinil\u00e4ismunkki. Samoilta ajoilta l\u00f6ytyy my\u00f6s viitteit\u00e4 Tunglandin piispana toimineeseen John Damianiin, joka yritti omatekoisten siipien avulla ilmeisesti jonkin sortin tisleen innoittama paeta Stirlingin linnanmuurilta alas hyp\u00e4ten ja yrityksess\u00e4\u00e4n menehtyen. Tislausta saatiin harjoittaa luostareissa aina Henrik VIII:n aikakauteen asti, jolloin Englannin uskonpuhdistuksen my\u00f6t\u00e4 tislausoikeudet siirtyiv\u00e4t my\u00f6s l\u00e4\u00e4k\u00e4rientointa harjoittaneille partureille. Vuonna 1505 oikeus viskin tislaamiseen siirrettiin partureitten ja l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden killalle, joskin jo ennen sit\u00e4 tieto tislaamisen taidosta oli saavuttanut monet maanviljelij\u00e4t. Olivathan monet luostarit l\u00e4heisesti yhteydess\u00e4 maanviljelyyn. Vuoteen 1570 menness\u00e4 nimitys ”uisge beatha” oli jo vakiintunut Skotlannissa kuvaamaan el\u00e4m\u00e4n vett\u00e4 ”aqua vitaeta”. Vuodelta 1556 l\u00f6ytyy my\u00f6s asiakirja, joka kielsi Edinburghilaista Bessie Campbelli\u00e4 – joka sattumoisin oli nainen – tislaamasta el\u00e4m\u00e4n vett\u00e4. Samoilta ajoilta on kotoisin my\u00f6s teoksen The Chronicles of England, Scotland and Ireland laatijan Raphael Holinshedin kirjoitus viskin hy\u00f6dyist\u00e4: ”Kohtuullisesti nautittuna viskin tiedet\u00e4\u00e4n auttavan flunssaan, nopeuttavan ajatusta, auttavan huimaukseen, selkeytt\u00e4v\u00e4n katsetta, v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n kielen lipsumista, v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n suun napsaamista, hampaiden m\u00e4t\u00e4nemist\u00e4, kurkun kuivumista, vatsan v\u00e4\u00e4ntely\u00e4, syd\u00e4men turpoamista, suoliston murinaa, k\u00e4sien t\u00e4rin\u00e4\u00e4, suonien hapertumista, luiden kolotusta jne.” 1600-1700 -luvuilla viskin valmistus oli kuitenkin seurausta l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ylij\u00e4\u00e4m\u00e4vilja piti saada hy\u00f6dynnetty\u00e4 ja muutettua jollain tapaa muotoon, jossa se ei pilaantuisi. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 moni maatila tislasi ylij\u00e4\u00e4m\u00e4viljan talvi-iltoja l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4ksi juomaksi, jota parhaimmassa tapauksessa saattoi my\u00f6s myyd\u00e4 muille pienen lis\u00e4elannon takaamiseksi. Ensimm\u00e4iset viitteet varsinaisesta kaupallisesta tislauksesta ovat vuodelta 1627, jolloin Robert Haig perusti tislaamon Skotlannin alamaille. 1670-luvulta l\u00f6ytyv\u00e4t taasen tiedot ensimm\u00e4isest\u00e4 varsinaisesta tislaamosta, Ferintoshista. Vuonna 1707 Skotlannin ja Englannin parlamentit yhdistettiin. T\u00e4m\u00e4n seurauksena suoritettiin monia poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, joista viskin valmistukseen vaikutti eniten vuonna 1725 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu maltaan raskas verotus. T\u00e4m\u00e4n seurauksena laiton tislaus kasvoi r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti. Skotlantilaiset kun tunnetusti ovat itsep\u00e4ist\u00e4 kansaa ja yleisen hy\u00f6dykkeen verottaminen oli suorastaan loukkaus. Seuraavina vuosia verotusta kiristettiin useasti ja jo toiminnassa olevien tislaamojen toimintaa rajoitettiin erilaisilla tulleilla ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4. Lopputulemana oli, ett\u00e4 kaikkia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ei yksinkertaisesti pystytty vahtimaan ja tislaustoiminta muuttui monesti laittomaksi. 1800-luku ja ensimm\u00e4isten nykytislaamoiden alku 1820-luvulla tultiin lopulta siihen tulokseen, ett\u00e4 sen aikainen malli ei yksinkertaisesti toiminut. Vuonna 1823 m\u00e4\u00e4riteltiinkin laki, jossa selke\u00e4sti ilmaistiin mink\u00e4 tyyppinen tislaamotoiminta oli laillista ja mit\u00e4 tislaamoilta vaadittiin. Samaan aikaan laadittiin laki, joka ennest\u00e4\u00e4n tiukensi salapoltosta m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 rangaistuksia. T\u00e4m\u00e4n seurauksena perustettiin useita laillisia tislaamoja ja salapolton m\u00e4\u00e4r\u00e4 laski selv\u00e4sti. Ensimm\u00e4isi\u00e4 tislausluvan hankkineita tislaamoja oli Glenlivet, jonka omistaja George Smith joutui t\u00e4m\u00e4n seurauksena kantamaan mukanaan kahta pistoolia h\u00e4tistell\u00e4\u00e4kseen h\u00e4nt\u00e4 uhkailleita salapolttajia. Pistoolit ovat edelleen n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Glenlivetin tislaamolla. Seuraava viskimaailmaa mullistanut uutuus oli irlantilaisen Aeneas Coffeyn kehittelem\u00e4 kolonnitislain, joka mahdollisti jatkuvan tislauksen menetelm\u00e4n. 1831 esitelty tislauspannu muutti viskin tislaamisen teolliseksi ja entist\u00e4 halvemmaksi, kun tislausta ei tarvinnut keskeytt\u00e4\u00e4 tislauspannun uudelleent\u00e4ytt\u00e4misen ajaksi. Perinteist\u00e4\u00e4n kiinni pit\u00e4neet tislaamot eiv\u00e4t kuitenkaan ottaneet kolonnitislainta omakseen ja se onkin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yksinomaan viljaviskej\u00e4 tislatessa. Mallasviskin tislaajat ovat jatkaneet perinteisen pannutislauskattilan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Vuonna 1852 Andrew Usher kuitenkin keksi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa sekoittaa kolonnitislaimessa tislattua viljaviski\u00e4 ja mallasviski\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n ja tuli n\u00e4in esitelleeksi ajatuksen sekoiteviskeist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 nousivatkin nopeasti suosituksi juomaksi pehmeytens\u00e4 vuoksi. 1880-luvulla viski sai osakseen onnenpotkun, kun viinikirva tuhosi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko Euroopan viinisadot. T\u00e4m\u00e4n seurauksena konjakin ja brandyn valmistus loppui l\u00e4hes kokonaan ja viski korvasi markkinoille ilmestyneen tyhji\u00f6n. Viininviljelyn elpyess\u00e4 viski oli saavuttanut jo vahvan aseman, eik\u00e4 sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 pidetty ainoastaan korvaavana juomana. Viskin historian pahin kriisi kuitenkin kolkutteli ovilla. Vuoden 1898 Pattison crashiksi nimetty Leithil\u00e4isten Pattisonin veljesten yhti\u00f6 teki konkurssin. Pattisonit olivat ostaneet tislaamoilta valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t viski\u00e4 kypsytett\u00e4viksi. Veljekset kuitenkin ajautuivat vararikkoon, eiv\u00e4tk\u00e4 siksi voineet lunastaa valtavia varastojaan, jotka j\u00e4iv\u00e4t tislaamoiden kontolle. Moni tislaamo oli luottanut siihen, ett\u00e4 toimintaa rahoitettaisiin Pattisoneilta saatavilla tuloilla. Rahoja ei kuitenkaan koskaan saatu ja tislaamoita kaatui toinen toisensa j\u00e4lkeen rahoitusvaikeuksiin. 1900-luku – Kieltolain kautta uuteen kukoistukseen Muutama vuosikymmenen hiljaisen kauden j\u00e4lkeen koitti kuitenkin j\u00e4lleen onnenpotku, kun Yhdysvalloissa tuli voimaan kieltolaki. Skotit huomasivat oivan markkinaraon, kun alkoholijuomien valmistaminen uudella mantereella tyrehtyi. Salakuljetus oli oiva keino hankkia lis\u00e4tienestej\u00e4 ja vietiinp\u00e4 viski\u00e4 Yhdysvaltoihin ihan virallisestikin. Laphroaigin tislaamo saattoi vied\u00e4 viski\u00e4 Yhdysvaltoihin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sill\u00e4 verukkeella, ett\u00e4 paikallisten viranomaisten mukaan ”n\u00e4in pahanmakuinen juoma ei voi olla valmistettu mit\u00e4\u00e4n muuta kuin l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llist\u00e4 tarkoitusta varten”. Toisen maailmansodan aikaan viskin tuotanto sit\u00e4 vastoin tyrehtyi l\u00e4hes kokonaan, kun kaikki vilja piti saada ruokatarpeisiin. Tislaamoita k\u00e4ytettiin sodan aikana mm. lentoveneiden tukikohtana (Bowmore), sotilaiden majapaikkoina, lennonjohtokeskuksina jne. Tuotanto kuitenkin elpyi sodan j\u00e4lkeen nopeasti. Seuraava merkkitapahtuma etenkin mallasviskin osalta koettiin vuonna 1963, kun Glenfiddichin tislaamo alkoi ensimm\u00e4isena mallasviskitislaamona markkinoimaan singe malt -viski\u00e4. Kolmionmuotoiseen pulloon pakattua juomaa alettiin ensin myym\u00e4\u00e4n lentokentill\u00e4 ja sittemmin my\u00f6s muita kanavia k\u00e4ytt\u00e4en. Glenfiddichin myynti kasvoikin vuosiv\u00e4lill\u00e4 1964-1974 4000:sta 119 500:n laatikolliseen. Viskin suosio laski j\u00e4lleen 1970-luvun lopulla kirkkaiden viinojen vallatessa markkinoita. 1980-luvun alussa puhuttiinkin ”viskij\u00e4rvest\u00e4”, jonka ylituotanto oli aiheuttanut. T\u00e4m\u00e4n seurauksena vuonna 1983 suljettiinkin useita tislaamoita joiden viskit ovat sittemmin nousseet kulttiasemaan (mm. Port Ellen, Brora ja St. Magdalene). 1990-luvun loppua kohden viskin suosio kuitenkin l\u00e4hti j\u00e4lleen kasvuun ja viskiteollisuuden mukaan nyt elet\u00e4\u00e4nkin kaikkien aikojen viskibuumia. Uusia tislaamoja on perustettu 2000-luvunkin puolellakin useita ja buumi jatkuu edelleen. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4kin, mit\u00e4 tulevaisuus tuo tullessaan… viskimaailma kun on ennenkin kokenut yl\u00e4m\u00e4kien j\u00e4lkeen my\u00f6s alam\u00e4ki\u00e4.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/historia\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Virtuaalinen Viskikaappi\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2021-09-15T14:32:13+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/viskikaappi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/sammio.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/index.php\\\/historia\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/index.php\\\/historia\\\/\",\"name\":\"Historia - Virtuaalinen Viskikaappi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/index.php\\\/historia\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/index.php\\\/historia\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/11\\\/sammio.jpg\",\"datePublished\":\"2020-10-30T21:14:53+00:00\",\"dateModified\":\"2021-09-15T14:32:13+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/index.php\\\/historia\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/index.php\\\/historia\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/index.php\\\/historia\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/11\\\/sammio.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/11\\\/sammio.jpg\",\"width\":387,\"height\":279},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/index.php\\\/historia\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Historia\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/\",\"name\":\"Virtuaalinen Viskikaappi\",\"description\":\"\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/e43eed2d832b7e7283b48a4fd5d50d18\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":[\"Person\",\"Organization\"],\"@id\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/e43eed2d832b7e7283b48a4fd5d50d18\",\"name\":\"Antti Tuurala\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/11\\\/cropped-Tausta_1_logo.png\",\"url\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/11\\\/cropped-Tausta_1_logo.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/11\\\/cropped-Tausta_1_logo.png\",\"width\":1186,\"height\":500,\"caption\":\"Antti Tuurala\"},\"logo\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/11\\\/cropped-Tausta_1_logo.png\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/viskikaappi.net\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Historia - Virtuaalinen Viskikaappi","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/historia\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Historia - Virtuaalinen Viskikaappi","og_description":"Ensimm\u00e4iset tiedot tislaustaidosta ulottuvat aina vuoteen 7000 eaa. Viitteit\u00e4 tislauksesta on l\u00f6ydetty niin Kiinasta, Egyptist\u00e4 kuin Abessiniasta. Ensimm\u00e4iset viitteet tislauksesta Skotlannissa l\u00f6ytyv\u00e4t kuitenkin vasta vuodelta 1494. Tuon aikaisista asiakirjoista l\u00f6ytyy maininta ”Eight bolls of Malt to Friar John Cor wherewith to make aqua vitae for the king”. John Cor oli Newburgh in Fifess\u00e4 sijainneen Lindoresin luostarin benediktiinil\u00e4ismunkki. Samoilta ajoilta l\u00f6ytyy my\u00f6s viitteit\u00e4 Tunglandin piispana toimineeseen John Damianiin, joka yritti omatekoisten siipien avulla ilmeisesti jonkin sortin tisleen innoittama paeta Stirlingin linnanmuurilta alas hyp\u00e4ten ja yrityksess\u00e4\u00e4n menehtyen. Tislausta saatiin harjoittaa luostareissa aina Henrik VIII:n aikakauteen asti, jolloin Englannin uskonpuhdistuksen my\u00f6t\u00e4 tislausoikeudet siirtyiv\u00e4t my\u00f6s l\u00e4\u00e4k\u00e4rientointa harjoittaneille partureille. Vuonna 1505 oikeus viskin tislaamiseen siirrettiin partureitten ja l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden killalle, joskin jo ennen sit\u00e4 tieto tislaamisen taidosta oli saavuttanut monet maanviljelij\u00e4t. Olivathan monet luostarit l\u00e4heisesti yhteydess\u00e4 maanviljelyyn. Vuoteen 1570 menness\u00e4 nimitys ”uisge beatha” oli jo vakiintunut Skotlannissa kuvaamaan el\u00e4m\u00e4n vett\u00e4 ”aqua vitaeta”. Vuodelta 1556 l\u00f6ytyy my\u00f6s asiakirja, joka kielsi Edinburghilaista Bessie Campbelli\u00e4 – joka sattumoisin oli nainen – tislaamasta el\u00e4m\u00e4n vett\u00e4. Samoilta ajoilta on kotoisin my\u00f6s teoksen The Chronicles of England, Scotland and Ireland laatijan Raphael Holinshedin kirjoitus viskin hy\u00f6dyist\u00e4: ”Kohtuullisesti nautittuna viskin tiedet\u00e4\u00e4n auttavan flunssaan, nopeuttavan ajatusta, auttavan huimaukseen, selkeytt\u00e4v\u00e4n katsetta, v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n kielen lipsumista, v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n suun napsaamista, hampaiden m\u00e4t\u00e4nemist\u00e4, kurkun kuivumista, vatsan v\u00e4\u00e4ntely\u00e4, syd\u00e4men turpoamista, suoliston murinaa, k\u00e4sien t\u00e4rin\u00e4\u00e4, suonien hapertumista, luiden kolotusta jne.” 1600-1700 -luvuilla viskin valmistus oli kuitenkin seurausta l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ylij\u00e4\u00e4m\u00e4vilja piti saada hy\u00f6dynnetty\u00e4 ja muutettua jollain tapaa muotoon, jossa se ei pilaantuisi. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 moni maatila tislasi ylij\u00e4\u00e4m\u00e4viljan talvi-iltoja l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4ksi juomaksi, jota parhaimmassa tapauksessa saattoi my\u00f6s myyd\u00e4 muille pienen lis\u00e4elannon takaamiseksi. Ensimm\u00e4iset viitteet varsinaisesta kaupallisesta tislauksesta ovat vuodelta 1627, jolloin Robert Haig perusti tislaamon Skotlannin alamaille. 1670-luvulta l\u00f6ytyv\u00e4t taasen tiedot ensimm\u00e4isest\u00e4 varsinaisesta tislaamosta, Ferintoshista. Vuonna 1707 Skotlannin ja Englannin parlamentit yhdistettiin. T\u00e4m\u00e4n seurauksena suoritettiin monia poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, joista viskin valmistukseen vaikutti eniten vuonna 1725 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu maltaan raskas verotus. T\u00e4m\u00e4n seurauksena laiton tislaus kasvoi r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti. Skotlantilaiset kun tunnetusti ovat itsep\u00e4ist\u00e4 kansaa ja yleisen hy\u00f6dykkeen verottaminen oli suorastaan loukkaus. Seuraavina vuosia verotusta kiristettiin useasti ja jo toiminnassa olevien tislaamojen toimintaa rajoitettiin erilaisilla tulleilla ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4. Lopputulemana oli, ett\u00e4 kaikkia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ei yksinkertaisesti pystytty vahtimaan ja tislaustoiminta muuttui monesti laittomaksi. 1800-luku ja ensimm\u00e4isten nykytislaamoiden alku 1820-luvulla tultiin lopulta siihen tulokseen, ett\u00e4 sen aikainen malli ei yksinkertaisesti toiminut. Vuonna 1823 m\u00e4\u00e4riteltiinkin laki, jossa selke\u00e4sti ilmaistiin mink\u00e4 tyyppinen tislaamotoiminta oli laillista ja mit\u00e4 tislaamoilta vaadittiin. Samaan aikaan laadittiin laki, joka ennest\u00e4\u00e4n tiukensi salapoltosta m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 rangaistuksia. T\u00e4m\u00e4n seurauksena perustettiin useita laillisia tislaamoja ja salapolton m\u00e4\u00e4r\u00e4 laski selv\u00e4sti. Ensimm\u00e4isi\u00e4 tislausluvan hankkineita tislaamoja oli Glenlivet, jonka omistaja George Smith joutui t\u00e4m\u00e4n seurauksena kantamaan mukanaan kahta pistoolia h\u00e4tistell\u00e4\u00e4kseen h\u00e4nt\u00e4 uhkailleita salapolttajia. Pistoolit ovat edelleen n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Glenlivetin tislaamolla. Seuraava viskimaailmaa mullistanut uutuus oli irlantilaisen Aeneas Coffeyn kehittelem\u00e4 kolonnitislain, joka mahdollisti jatkuvan tislauksen menetelm\u00e4n. 1831 esitelty tislauspannu muutti viskin tislaamisen teolliseksi ja entist\u00e4 halvemmaksi, kun tislausta ei tarvinnut keskeytt\u00e4\u00e4 tislauspannun uudelleent\u00e4ytt\u00e4misen ajaksi. Perinteist\u00e4\u00e4n kiinni pit\u00e4neet tislaamot eiv\u00e4t kuitenkaan ottaneet kolonnitislainta omakseen ja se onkin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yksinomaan viljaviskej\u00e4 tislatessa. Mallasviskin tislaajat ovat jatkaneet perinteisen pannutislauskattilan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Vuonna 1852 Andrew Usher kuitenkin keksi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa sekoittaa kolonnitislaimessa tislattua viljaviski\u00e4 ja mallasviski\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n ja tuli n\u00e4in esitelleeksi ajatuksen sekoiteviskeist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 nousivatkin nopeasti suosituksi juomaksi pehmeytens\u00e4 vuoksi. 1880-luvulla viski sai osakseen onnenpotkun, kun viinikirva tuhosi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko Euroopan viinisadot. T\u00e4m\u00e4n seurauksena konjakin ja brandyn valmistus loppui l\u00e4hes kokonaan ja viski korvasi markkinoille ilmestyneen tyhji\u00f6n. Viininviljelyn elpyess\u00e4 viski oli saavuttanut jo vahvan aseman, eik\u00e4 sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 pidetty ainoastaan korvaavana juomana. Viskin historian pahin kriisi kuitenkin kolkutteli ovilla. Vuoden 1898 Pattison crashiksi nimetty Leithil\u00e4isten Pattisonin veljesten yhti\u00f6 teki konkurssin. Pattisonit olivat ostaneet tislaamoilta valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t viski\u00e4 kypsytett\u00e4viksi. Veljekset kuitenkin ajautuivat vararikkoon, eiv\u00e4tk\u00e4 siksi voineet lunastaa valtavia varastojaan, jotka j\u00e4iv\u00e4t tislaamoiden kontolle. Moni tislaamo oli luottanut siihen, ett\u00e4 toimintaa rahoitettaisiin Pattisoneilta saatavilla tuloilla. Rahoja ei kuitenkaan koskaan saatu ja tislaamoita kaatui toinen toisensa j\u00e4lkeen rahoitusvaikeuksiin. 1900-luku – Kieltolain kautta uuteen kukoistukseen Muutama vuosikymmenen hiljaisen kauden j\u00e4lkeen koitti kuitenkin j\u00e4lleen onnenpotku, kun Yhdysvalloissa tuli voimaan kieltolaki. Skotit huomasivat oivan markkinaraon, kun alkoholijuomien valmistaminen uudella mantereella tyrehtyi. Salakuljetus oli oiva keino hankkia lis\u00e4tienestej\u00e4 ja vietiinp\u00e4 viski\u00e4 Yhdysvaltoihin ihan virallisestikin. Laphroaigin tislaamo saattoi vied\u00e4 viski\u00e4 Yhdysvaltoihin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sill\u00e4 verukkeella, ett\u00e4 paikallisten viranomaisten mukaan ”n\u00e4in pahanmakuinen juoma ei voi olla valmistettu mit\u00e4\u00e4n muuta kuin l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llist\u00e4 tarkoitusta varten”. Toisen maailmansodan aikaan viskin tuotanto sit\u00e4 vastoin tyrehtyi l\u00e4hes kokonaan, kun kaikki vilja piti saada ruokatarpeisiin. Tislaamoita k\u00e4ytettiin sodan aikana mm. lentoveneiden tukikohtana (Bowmore), sotilaiden majapaikkoina, lennonjohtokeskuksina jne. Tuotanto kuitenkin elpyi sodan j\u00e4lkeen nopeasti. Seuraava merkkitapahtuma etenkin mallasviskin osalta koettiin vuonna 1963, kun Glenfiddichin tislaamo alkoi ensimm\u00e4isena mallasviskitislaamona markkinoimaan singe malt -viski\u00e4. Kolmionmuotoiseen pulloon pakattua juomaa alettiin ensin myym\u00e4\u00e4n lentokentill\u00e4 ja sittemmin my\u00f6s muita kanavia k\u00e4ytt\u00e4en. Glenfiddichin myynti kasvoikin vuosiv\u00e4lill\u00e4 1964-1974 4000:sta 119 500:n laatikolliseen. Viskin suosio laski j\u00e4lleen 1970-luvun lopulla kirkkaiden viinojen vallatessa markkinoita. 1980-luvun alussa puhuttiinkin ”viskij\u00e4rvest\u00e4”, jonka ylituotanto oli aiheuttanut. T\u00e4m\u00e4n seurauksena vuonna 1983 suljettiinkin useita tislaamoita joiden viskit ovat sittemmin nousseet kulttiasemaan (mm. Port Ellen, Brora ja St. Magdalene). 1990-luvun loppua kohden viskin suosio kuitenkin l\u00e4hti j\u00e4lleen kasvuun ja viskiteollisuuden mukaan nyt elet\u00e4\u00e4nkin kaikkien aikojen viskibuumia. Uusia tislaamoja on perustettu 2000-luvunkin puolellakin useita ja buumi jatkuu edelleen. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4kin, mit\u00e4 tulevaisuus tuo tullessaan… viskimaailma kun on ennenkin kokenut yl\u00e4m\u00e4kien j\u00e4lkeen my\u00f6s alam\u00e4ki\u00e4.","og_url":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/historia\/","og_site_name":"Virtuaalinen Viskikaappi","article_modified_time":"2021-09-15T14:32:13+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/viskikaappi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/sammio.jpg","type":"","width":"","height":""}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/historia\/","url":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/historia\/","name":"Historia - Virtuaalinen Viskikaappi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/viskikaappi.net\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/historia\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/historia\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/viskikaappi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/sammio.jpg","datePublished":"2020-10-30T21:14:53+00:00","dateModified":"2021-09-15T14:32:13+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/historia\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/historia\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/historia\/#primaryimage","url":"https:\/\/viskikaappi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/sammio.jpg","contentUrl":"https:\/\/viskikaappi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/sammio.jpg","width":387,"height":279},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/historia\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/viskikaappi.net\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Historia"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/viskikaappi.net\/#website","url":"https:\/\/viskikaappi.net\/","name":"Virtuaalinen Viskikaappi","description":"","publisher":{"@id":"https:\/\/viskikaappi.net\/#\/schema\/person\/e43eed2d832b7e7283b48a4fd5d50d18"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/viskikaappi.net\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":["Person","Organization"],"@id":"https:\/\/viskikaappi.net\/#\/schema\/person\/e43eed2d832b7e7283b48a4fd5d50d18","name":"Antti Tuurala","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/viskikaappi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/cropped-Tausta_1_logo.png","url":"https:\/\/viskikaappi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/cropped-Tausta_1_logo.png","contentUrl":"https:\/\/viskikaappi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/cropped-Tausta_1_logo.png","width":1186,"height":500,"caption":"Antti Tuurala"},"logo":{"@id":"https:\/\/viskikaappi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/cropped-Tausta_1_logo.png"},"sameAs":["https:\/\/viskikaappi.net"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/27","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=27"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/27\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":534,"href":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/27\/revisions\/534"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/viskikaappi.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=27"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}