Mit\u00e4 viskeihin tulee, niin olen luonteeltani omasta mielest\u00e4ni melko rohkea kokeilija. Uudetkaan tislaamot tai kummalliset viskit harvoin aiheuttavat naaman nyrpistely\u00e4 ja otan ne aina kokemuksena – olkootkin ne sitten hyvi\u00e4 tai huonoja. Jos ei kokeile, niin ei voi tiet\u00e4\u00e4! <\/p>\n\n\n\n
Kokonaisen pullonkaan ostaminen sokkona ei ole minua koskaan juuri vaivannut. Suoranaisesti pahaa viski\u00e4 en ole koskaan t\u00e4ll\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 ostanut, mutta my\u00f6nn\u00e4n kyll\u00e4, ett\u00e4 osa niist\u00e4 on majaillut kaapissa jo pitk\u00e4\u00e4n ja niiden kanssa on joutunut v\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n hieman enemm\u00e4n. Osan kohdalla pullon pinta tuntuu taas vajoavan huomattavasti nopeammin, eli toki siin\u00e4 mieless\u00e4 my\u00f6nn\u00e4n suoraan, ett\u00e4 toiset viskit vaan maistuvat paremmalle kuin toiset.<\/p>\n\n\n\n
Tied\u00e4n siis jo aika pitk\u00e4st\u00e4 kokemuksesta, ett\u00e4 tiettyjen tislaamoiden tuotteet maistuvat itselleni paremmin kuin toisten, mutta on todella paljon tilanteesta ja ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 olosuhteista kiinni mink\u00e4lainen viski juuri sill\u00e4 hetkell\u00e4 maistuu.<\/p>\n\n\n\n
Minulta on useammankin kerran kysytty mik\u00e4 on oma lempiviskini. Olen aina vastannut kuten yll\u00e4 – se on t\u00e4ysin tilanteesta kiinni. Kes\u00e4ll\u00e4 huomaan k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ni enemm\u00e4n kevyiden ja makeampien viskien suuntaan. Syksyyn siirrytt\u00e4ess\u00e4 sherryisempien viskien v\u00e4rit ja makumaailma alkavat vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n. Talven ja kylmien kelien tullen makumaailma k\u00e4\u00e4ntyy enemm\u00e4n savuiseen ja muuten raskaampaan suuntaan. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei tosin ole mitenk\u00e4\u00e4n kiveen hakattua, vaan kirkkaan kuulaana talvip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 auringon paistaessa maistuu oikein oivallisesti joku kevyt ja hedelm\u00e4inenkin tisle.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6nn\u00e4n silti, ett\u00e4 minullakin on herkk\u00e4 kohtani ja jos minulta kysyt\u00e4\u00e4n lempitislaamoani saatan pitk\u00e4n harkinnan j\u00e4lkeen sanoa sen olevan Clynelish – tai Caol Ila – saattaa se olla my\u00f6s Bowmore. Ja onhan noita itse asiassa vaikka kuinka monta muutakin…<\/p>\n\n\n\n
Clynelish, Caol Ila, Bowmore -kolmikko oli ehk\u00e4 ns. helppo valinta. Niihin liittyy jotain tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai ne vaan osuvat hyvin omaan makuhermoon. Yritet\u00e4\u00e4n siis hieman edes valaista miksi juuri n\u00e4m\u00e4 kolme nyt t\u00e4ll\u00e4 kertaa t\u00e4h\u00e4n valikoituivat. Saattaapa olla, ett\u00e4 lista n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taas muutaman vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 tyystin erilaiselta.<\/p>\n\n\n\n
Clynelishiss\u00e4<\/strong> minua on aina vieh\u00e4tt\u00e4nyt sen vahaisuus, \u00f6ljyisyys ja tietynlainen selitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n likaisuus sek\u00e4 monipuolisuus. Kyseisen tislaamon tuotteet viev\u00e4t minut melkein poikkeuksetta sateisen kostealle isovanhempieni m\u00f6kille, jossa \u00f6ljylamput tuovat valoa ja omaa tuoksuaan ja mukaan sekoittuu vanhan rakennuksen omaa tuoksua.<\/p>\n\n\n\n Caol Ilassa<\/strong> vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 puolestaan sen tietynlainen puhdas ja makea savuisuus. Se ei ole samalla lailla ”likaista” kuin esimerkiksi Laphroaigin ja Lagavulinin. My\u00f6nnett\u00e4k\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 my\u00f6s Ardbeg on yleisesti savuisuudeltaan samankaltaisesti puhtaan savuinen, mutta se on voimakkaammin savuinen. Toki hyvi\u00e4 kaikki muutkin mainitut, mutta juuri tuossa Caol Ilassa on jotain, joka sopii omille makunystyr\u00f6illeni.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4 viehtymys Bowmoreen<\/strong> tulee osittain verenperint\u00f6n\u00e4. Siin\u00e4 vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4t osaltaan samat nyanssit kuin Caol Ilassa, mutta my\u00f6s sen herukkaisuudessa ja yleisprofiilissa on jotain miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Bowmoren osalta t\u00e4ytyy kuitenkin sanoa, ett\u00e4 ihan kaikki pullotteet eiv\u00e4t sinne top-listoille yll\u00e4. Pari hutily\u00f6nti\u00e4kin sekaan mahtuu, mutta niist\u00e4 sitten joskus toiste.<\/p>\n\n\n\n Toki maisteltujen viskien joukkoon mahtuu my\u00f6s sellaisia viskej\u00e4, joiden kanssa on oikeasti joutunut hieman painimaan. En silti voi suoraan sanoa, ett\u00e4 en tykk\u00e4\u00e4 jostain tietyst\u00e4 viskist\u00e4 ja viem\u00e4riin saakka ei ole koskaan yksik\u00e4\u00e4n pullo tai pullonpohja p\u00e4\u00e4tynyt. Pettymyksi\u00e4 on toki tullut. Toisaalta se, ett\u00e4 joskus maistaa jotain mist\u00e4 ei pid\u00e4 niin paljon, auttaa avaamaan muuta makumaailmaa ja nostamaan entisest\u00e4\u00e4n niiden viskien arvostusta joista pit\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Jos nyt l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n ihan oikeasti listaamaan kaapista aikanaan l\u00f6ytyneit\u00e4 viskej\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole miellytt\u00e4neet niin muutama esimerkki l\u00f6ytyy. N\u00e4m\u00e4 ovat my\u00f6s esimerkkej\u00e4 sellaisista viskeist\u00e4, ett\u00e4 en ole itse asiassa palannut niiden j\u00e4lkeen edes tislaamon muun tuotannon pariin – syyt\u00e4 ehk\u00e4 olisi ollut.<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4isen\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 Loch Lomond<\/strong>. Ostin pullon tislaamon ik\u00e4merkitsem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 peruspullotetta joskus harrastuksen alkuaikoina. Se oli yleisolemukseltaan pahvinen ja vetinen. Toki pient\u00e4 yrityst\u00e4 oli ja maltaisuuttakin sielt\u00e4 l\u00f6ytyi, mutta joku siin\u00e4 aiheutti ep\u00e4ilyksen kyseisen tislaamon tuotteisiin. Sit\u00e4 on ehk\u00e4 jatkanut se, ett\u00e4 kyseisen tislaamon tuotanto tuntuu silmiini v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin sekavalta. Ei vaan ole tullut palattua.<\/p>\n\n\n\n Viimeaikaisempi kokemus on Aberfeldyn<\/strong> tislaamolta ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa kyseess\u00e4 ei ole edes mik\u00e4\u00e4n nuori viski, vaan tislaamon 21-vuotias pullote. Siit\u00e4 vaan puuttui se jokin. Pullo tyhjeni, mutta tuon ik\u00e4iselt\u00e4 viskilt\u00e4 olisin itse odottanut enemm\u00e4n. Liek\u00f6 syy alhaisissa prosenteissa, mutta se ei vaan jaksanut kantaa. Pit\u00e4isi ehk\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jostain joku yksityinen pullote ja antaa t\u00e4llekin tislaamolle uusi tilaisuus.<\/p>\n\n\n\n Viskiharrastukseni keskittyy toki paljolti nimenomaan skotlantilaisiin mallasviskeihin. En kuitenkaan ole pelkk\u00e4 mallasviskiharrastaja, vaan viskiharrastaja. Bourbonit, ruisviskit ja ns. muun maailman viskit kuuluvat aivan yht\u00e4 lailla repertuaariin. Niiden makumaailma on toki erilainen, mutta jos bulkkiviskit sivuutetaan, niin niist\u00e4 l\u00f6ytyy aivan yht\u00e4 lailla erilaisia makuja ja nyansseja kuin mallasviskeist\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n Siin\u00e4p\u00e4 aihetta seuraavalle pidemm\u00e4lle kirjoitukselle…<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mit\u00e4 viskeihin tulee, niin olen luonteeltani omasta mielest\u00e4ni melko rohkea kokeilija. Uudetkaan tislaamot tai kummalliset viskit harvoin aiheuttavat naaman nyrpistely\u00e4 ja otan ne aina kokemuksena – olkootkin ne sitten hyvi\u00e4 tai huonoja. Jos ei kokeile, niin ei voi tiet\u00e4\u00e4! Kokonaisen pullonkaan ostaminen sokkona ei ole minua koskaan juuri vaivannut. Suoranaisesti pahaa viski\u00e4 en ole koskaan t\u00e4ll\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 ostanut, mutta my\u00f6nn\u00e4n kyll\u00e4, ett\u00e4 osa niist\u00e4 on majaillut kaapissa jo pitk\u00e4\u00e4n ja niiden kanssa on joutunut v\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n hieman enemm\u00e4n. Osan kohdalla pullon pinta tuntuu taas vajoavan huomattavasti nopeammin, eli toki siin\u00e4 mieless\u00e4 my\u00f6nn\u00e4n suoraan, ett\u00e4 toiset viskit vaan maistuvat paremmalle kuin toiset. Omat lempitislaamot? Tied\u00e4n siis jo aika pitk\u00e4st\u00e4 kokemuksesta, ett\u00e4 tiettyjen tislaamoiden tuotteet maistuvat itselleni paremmin kuin toisten, mutta on todella paljon tilanteesta ja ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 olosuhteista kiinni mink\u00e4lainen viski juuri sill\u00e4 hetkell\u00e4 maistuu. Minulta on useammankin kerran kysytty mik\u00e4 on oma lempiviskini. Olen aina vastannut kuten yll\u00e4 – se on t\u00e4ysin tilanteesta kiinni. Kes\u00e4ll\u00e4 huomaan k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ni enemm\u00e4n kevyiden ja makeampien viskien suuntaan. Syksyyn siirrytt\u00e4ess\u00e4 sherryisempien viskien v\u00e4rit ja makumaailma alkavat vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n. Talven ja kylmien kelien tullen makumaailma k\u00e4\u00e4ntyy enemm\u00e4n savuiseen ja muuten raskaampaan suuntaan. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei tosin ole mitenk\u00e4\u00e4n kiveen hakattua, vaan kirkkaan kuulaana talvip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 auringon paistaessa maistuu oikein oivallisesti joku kevyt ja hedelm\u00e4inenkin tisle. My\u00f6nn\u00e4n silti, ett\u00e4 minullakin on herkk\u00e4 kohtani ja jos minulta kysyt\u00e4\u00e4n lempitislaamoani saatan pitk\u00e4n harkinnan j\u00e4lkeen sanoa sen olevan Clynelish – tai Caol Ila – saattaa se olla my\u00f6s Bowmore. Ja onhan noita itse asiassa vaikka kuinka monta muutakin… Miksi sitten ehk\u00e4 juuri n\u00e4m\u00e4 kolme? Clynelish, Caol Ila, Bowmore -kolmikko oli ehk\u00e4 ns. helppo valinta. Niihin liittyy jotain tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai ne vaan osuvat hyvin omaan makuhermoon. Yritet\u00e4\u00e4n siis hieman edes valaista miksi juuri n\u00e4m\u00e4 kolme nyt t\u00e4ll\u00e4 kertaa t\u00e4h\u00e4n valikoituivat. Saattaapa olla, ett\u00e4 lista n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taas muutaman vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 tyystin erilaiselta. Clynelishiss\u00e4 minua on aina vieh\u00e4tt\u00e4nyt sen vahaisuus, \u00f6ljyisyys ja tietynlainen selitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n likaisuus sek\u00e4 monipuolisuus. Kyseisen tislaamon tuotteet viev\u00e4t minut melkein poikkeuksetta sateisen kostealle isovanhempieni m\u00f6kille, jossa \u00f6ljylamput tuovat valoa ja omaa tuoksuaan ja mukaan sekoittuu vanhan rakennuksen omaa tuoksua. Caol Ilassa vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 puolestaan sen tietynlainen puhdas ja makea savuisuus. Se ei ole samalla lailla ”likaista” kuin esimerkiksi Laphroaigin ja Lagavulinin. My\u00f6nnett\u00e4k\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 my\u00f6s Ardbeg on yleisesti savuisuudeltaan samankaltaisesti puhtaan savuinen, mutta se on voimakkaammin savuinen. Toki hyvi\u00e4 kaikki muutkin mainitut, mutta juuri tuossa Caol Ilassa on jotain, joka sopii omille makunystyr\u00f6illeni. My\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4 viehtymys Bowmoreen tulee osittain verenperint\u00f6n\u00e4. Siin\u00e4 vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4t osaltaan samat nyanssit kuin Caol Ilassa, mutta my\u00f6s sen herukkaisuudessa ja yleisprofiilissa on jotain miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Bowmoren osalta t\u00e4ytyy kuitenkin sanoa, ett\u00e4 ihan kaikki pullotteet eiv\u00e4t sinne top-listoille yll\u00e4. Pari hutily\u00f6nti\u00e4kin sekaan mahtuu, mutta niist\u00e4 sitten joskus toiste. Voiko sanoa, ett\u00e4 ei tykk\u00e4\u00e4? Toki maisteltujen viskien joukkoon mahtuu my\u00f6s sellaisia viskej\u00e4, joiden kanssa on oikeasti joutunut hieman painimaan. En silti voi suoraan sanoa, ett\u00e4 en tykk\u00e4\u00e4 jostain tietyst\u00e4 viskist\u00e4 ja viem\u00e4riin saakka ei ole koskaan yksik\u00e4\u00e4n pullo tai pullonpohja p\u00e4\u00e4tynyt. Pettymyksi\u00e4 on toki tullut. Toisaalta se, ett\u00e4 joskus maistaa jotain mist\u00e4 ei pid\u00e4 niin paljon, auttaa avaamaan muuta makumaailmaa ja nostamaan entisest\u00e4\u00e4n niiden viskien arvostusta joista pit\u00e4\u00e4. Jos nyt l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n ihan oikeasti listaamaan kaapista aikanaan l\u00f6ytyneit\u00e4 viskej\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole miellytt\u00e4neet niin muutama esimerkki l\u00f6ytyy. N\u00e4m\u00e4 ovat my\u00f6s esimerkkej\u00e4 sellaisista viskeist\u00e4, ett\u00e4 en ole itse asiassa palannut niiden j\u00e4lkeen edes tislaamon muun tuotannon pariin – syyt\u00e4 ehk\u00e4 olisi ollut. Ensimm\u00e4isen\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 Loch Lomond. Ostin pullon tislaamon ik\u00e4merkitsem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 peruspullotetta joskus harrastuksen alkuaikoina. Se oli yleisolemukseltaan pahvinen ja vetinen. Toki pient\u00e4 yrityst\u00e4 oli ja maltaisuuttakin sielt\u00e4 l\u00f6ytyi, mutta joku siin\u00e4 aiheutti ep\u00e4ilyksen kyseisen tislaamon tuotteisiin. Sit\u00e4 on ehk\u00e4 jatkanut se, ett\u00e4 kyseisen tislaamon tuotanto tuntuu silmiini v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin sekavalta. Ei vaan ole tullut palattua. Viimeaikaisempi kokemus on Aberfeldyn tislaamolta ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa kyseess\u00e4 ei ole edes mik\u00e4\u00e4n nuori viski, vaan tislaamon 21-vuotias pullote. Siit\u00e4 vaan puuttui se jokin. Pullo tyhjeni, mutta tuon ik\u00e4iselt\u00e4 viskilt\u00e4 olisin itse odottanut enemm\u00e4n. Liek\u00f6 syy alhaisissa prosenteissa, mutta se ei vaan jaksanut kantaa. Pit\u00e4isi ehk\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jostain joku yksityinen pullote ja antaa t\u00e4llekin tislaamolle uusi tilaisuus. Ja vaihtelukin virkist\u00e4\u00e4 Viskiharrastukseni keskittyy toki paljolti nimenomaan skotlantilaisiin mallasviskeihin. En kuitenkaan ole pelkk\u00e4 mallasviskiharrastaja, vaan viskiharrastaja. Bourbonit, ruisviskit ja ns. muun maailman viskit kuuluvat aivan yht\u00e4 lailla repertuaariin. Niiden makumaailma on toki erilainen, mutta jos bulkkiviskit sivuutetaan, niin niist\u00e4 l\u00f6ytyy aivan yht\u00e4 lailla erilaisia makuja ja nyansseja kuin mallasviskeist\u00e4kin. Siin\u00e4p\u00e4 aihetta seuraavalle pidemm\u00e4lle kirjoitukselle…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":401,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[48,46,47],"class_list":["post-393","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-lempiviski","tag-maistelu","tag-maku"],"yoast_head":"\nVoiko sanoa, ett\u00e4 ei tykk\u00e4\u00e4?<\/h4>\n\n\n\n
Ja vaihtelukin virkist\u00e4\u00e4<\/h4>\n\n\n\n