______________________________________________________________________________
I.R. (20.3.2009 18.48.42 last edit 20.3.2009 18.51.47)
Iäkkäin eteeni tullut skottiblendi ja sen(kin) vuoksi pakollinen maistettava (pullo n:o 1552/1917, Old Anchor).
Heti kaatamisen jälkeen tuoksu toi mieleen Chivasin Royal Saluten (21-vuotiaan perusversion): kirpeää (iästä?) ja ilmavaa sherryisyyttä, joka purkautui lasista voimakkaana ilman että sitä olisi tarvinnut nuuhkia esiin. Vähitellen kirpeys muuttui täyteläisemmäksi nahkaisuudeksi ja edelleen seisottamalla imelän hedelmäiseen suuntaan. Noin puolen tunnin jälkeen tuoksuprofiili oli jo niin erilainen kuin kaadettaessa, ettei viskiä enää asiaa tietämättä olisi uskonut samaksi.
Huikea kehitys tapahtui myös kielellä. Tuntuman olisi alkuun suonut olevan öljymäisempi ja paksumpi. Ehkä syynä tähän lievään vetisyyteen, joka puuttuu vastaavan ikäisistä malteista, on juuri jyväviski. Vaikka grain-komponentitkin ovat luonnollisesti 40+ vuotta kypsytettyjä ja tässä tapauksessa 35 vuotta yhdessä mallastisleiden kanssa , paljastui viski heti ensimmäisellä siemauksella blendiksi. Korkean iän ansiosta vähäisintäkään sekoiteviskille yleensä ominaista pistävyyttä ei kylläkään ilmennyt. Maku oli hämäävästi konjakin/brandyn suuntaan viittaava, sherryllä täydennettynä. Sherry väikkyi taustalla jälkimaun loppuun saakka, ja tässä vaiheessa mukaan tuli samankaltainen vahamainen tuntuma kuin Dalwhinnien 36-vuotiaassa (d. 1966, OB) eli vetisyyskin korjaantui. Ehkä yllättävintä oli se, että puu nousi esiin vasta seisottamisen myötä. Aluksi sitä ei löytynyt juuri lainkaan, mutta puolen tunnin jälkeen liikuttiin jo puisevuuden rajamailla. Rajaa ei kuitenkaan ylitetty, kiitos sherryn ja puun loistavan integroitumisen. Puun ilmaantuminen pidensi jälkimakua ja peitti alussa havaitut vahamaiset piirteet. Annoksen rippeiden jälkeensä jättämä maku oli hmm
erikoinen mutta enemmän miellyttävä kuin vastenmielinen.
Blendiksi tuote on harvinainen, sillä se on pullotettu tynnyrivahvuisena ja kylmäsuodattamattomana. Mahdollista samentumista ei tullut todennettua, sillä uskon pienenkin vesilisän pilaavan (lässäyttävän) kaikki tämän ikäiset (ja vahvuiset) viskit oli sitten kysymys malteista tai blendeistä. Erikseen kannattaa vielä mainita, että viitteitä turpeesta ja savusta ei löytynyt juuri nimeksikään. Pullottajan antaman informaation mukaan kaikki mallaskomponentit ovat peräisin Speysiden ja (muun) Highlandin alueelta.
______________________________________________________________________________
JaRiMi (20.3.2009 19.58.41)
Kiitoksia tasting noteista I.R.!! Kyseessä on varmasti maistamisen arvoinen juoma, täytyypä käydä kokeilemassa itsekin tämä harvinaisuus.
Viitaten toiseen keskusteluketjuun täällä, sanoisitko että kyseessä on paras maistamasi blended-viski?
______________________________________________________________________________
Marko76 (21.3.2009 9.05.35)
Tämä blendi on kyllä ehdottomasti maistolistalla, kunhan vastaan jossain tulee. Hyvät nuotit, kiitos niistä! :)
______________________________________________________________________________
I.R. (21.3.2009 10.15.41 last edit 21.3.2009 10.19.25)
quote[5E75467D597D140 (link)]:
- - Viitaten toiseen keskusteluketjuun täällä, sanoisitko että kyseessä on paras maistamasi blended-viski?
______________________________________________________________________________
vesku (21.3.2009 14.25.33)
Kaatelin lasiin I.R. kirjoituksen innoittamana John Scott`s 35 - vuotiasta
blendiä ja on tämäkin hyvää. Väri on tummaa mahonkia ja viskositeetti öljyinen. Tuoksu on vahvasti sherryinen ja kypsää hedelmää. Maku on vahvasti sherryinen ja täyteläinen, jälkimaun ollessa hieman makea ja kuivuvan suuhun nopeasti. Mielestäni loistava digestiivinä.
Alla hieman lyhennettynä Hankey Bannisterin info:
"Tämä blendi sisältää joitain maailman harvinnaisimmista ja hienoimista viskeistä, kuten Garnheathia, Killylochia ja Glenflageria. Pullotteen isänä
toimi Inver House Disteiller Master Blender Stuart Harvey".
Jotain kertoo kotimaan markkinoiden koosta se että,näitä tuotiin maahan vain viisi pulloa.
______________________________________________________________________________
JaRiMi (29.5.2009 21.46.42)
Mahdottoman hieno blended-viskihän tämä Hankey Bannisterin 40v. pullote on, eilen maistelin kyseisen tuotteen Gallows Bird-pubissa Espoossa.
Tuoksussa on makeutta, paahteista demeraraa, antiikkivahaa (?), nahkaisuutta nyt ainakin - viski tuoksuu iäkkäältä. Puolen tunnin jälkeen mukaan tulee myös puuta.
Maku on äärimmäisen pehmeä ja hieman makea aluksi, ja tuo grain-viski on integroitunut todella hyvin maltaaseen ajan kanssa. Viskissä on konjakkisia piirteitä, se on täynnä rusinaisuutta ja sherryisyyttä ja se soljuu alas erittäin miellyttävästi. Puuta alkaa tosiaan ilmestyä mukaan makuprofiiliin hapen ja ajan kanssa, ja myös pieni vesitilkka nostaa tanniineja pintaan.
Jälkimaku on pitkä ja suun pinnat peittävän oloinen, tiettyä vahamaisuutta löytyy, maku on erittäin miellyttävä.
Viski on iäkkään oloinen (ihmekö tuo) ja jollain tapaa "vanhanaikainen". Erinomainen blended-viski ja Viski ylipäätään, ei tämmöisiä juurikaan tule vastaan tänä päivänä. Yksi parhaista blended-viskeistä joita olen koskaan maistanut - Inver Housen 35yo miellytti vielä enemmän todella huimalla makuprofiilillaan joka oli puisempi mutta myös vielä voimakkaamman oloinen. Suosittelen maistamaan tätä Hankeyn ihmettä vaikkapa SMWS:n BBQ-illan yhteydessä 11.06. jos tuote ei ole ennestään tuttu!
______________________________________________________________________________