Bowmore Tempest, 20yo Vintage House & 2008 Fei

______________________________________________________________________________

Ensimaistelussa kolme erilaista ja eri-ikäistä Bowmorea, lasina pieni copita-lasi eli tämä jalallinen pieni tulppaani siis..

Bowmore 20yo 1983 – 2003, ”The Vintage House”, 51.4%, one of 258 bottles, Douglas Laing & Co.

Bowmore “Feis Ile” 2008, 8yo (distilled 1999), One of 800 bottles, 57.4%, sherry

Bowmore Tempest 10yo, 1st fill bourbon casks, 55.3%

Väreissä vanhin eli Vintage House on vaalein – hento valkoviinimäinen väri (olisiko Bourbon refill-cask kyseessä). Tempest on voimakkaan kullankeltainen, ja Feis Ile tummaa meripihkaa. Väriainetta ei kaiketi ole lisätty mihinkään näistä.

Tuoksussa vanhin tuoksuu aika suoraviivaisen Bowmoremaiselle – lievää herukkaa, ripaus merellisyyttäkin, sekä se Bowmoren perusterva/savu – ja aavistus leventelia. Tempest on verrokkina hieman voi-mainen, toffeeta? Kermainen, jotain mineraalista ja merellistäkin mukana, en tunnistaisi Bowmoreksi sokkona vaan veikkaisin jotain ihan muuta...Hmm. Feis Ile on erikoinen sherryviskiksi – jollain tavalla ”likaista” sherryisyyttä, kivihiiltä (?) tai palanutta ratapölkkypuuta (?), antaa savullekin ihan oman erikoisen mausteisen ja hieman viinimäisen vivahteen – jännä! Ihan kuin joukossa olisi tilkka espanjalaista brändyä tai (savustettua) appelsiinilikööriä…Huh! Aika hieno ja voimakas.

Maussa Douglas Laingin Vintage Houselle tehty kaksikymppinen on suoraviivaista, hieman yksinkertaista Bowmorea – vähän laihan oloinen maultaan, pakko sanoa. Laventelia, nättiä pehmeää savuisuutta, makeahko, herukkaa tai merellisyyttä ei maussa tunne – simppeli mutta kaunis, tosin hieman kevyen ja nuoren oloinen sinänsä.

Tempest jatkaa maussa outona, vasta jälkimaku puhuttelee ja kertoo Bowmoresta. Alkoholi polttelee hieman tässä aika anonyymissä viskissä josta se Bowmoren terva ja moni muukin maku loistaa lähinnä poissaolollaan. Juu, en sokkona tunnistaisi, se on aivan vissi. Ihan kuin peating-level olisi ollut ihan muu kuin normaali? Vesi tuo vaniljaa ja merellisyyttä mukaan lisää, muttei tee tästä yhtään sen Bowmoremaisempaa. On se kai Bowmorea, vaan – erilaista ja jotenkin hennompaa. Hyvää kyllä, ihan ok maultaan, vaikkei mikään Islay-tykki todellakaan ole. Jostain tulee mieleen joku vanha 90-lopussa maistettu Murray-McDavidin Bruichladdich, siinä oli jotain samaa.

Feis Ile 2008 on kaunis – ei semmoinen vanhan tervainen ja tummanpuhuva sherryviski, mutta raikkaampi versio – kaikki palaset ovat kyllä makupaletissa mukana: Savu, jopa aavistus turvetta, sherryn vaikutus…Mutta silti aika omalaatuisena yhdistelmänä. Jälkimaku tuo BBQ-pekonia kitalaelle hetkeksi. Pakko sanoa, kai tässä vähän on sitä rikin makua mukana, mutta se toimii ja jopa hukkuu savuisuuteen. Kyllä kelpaa, ikään nähden aivan Uber-hieno. Joku pirun espanjalainen tai marokkolainen jälkiruoka tulee mieleen, pistaasit ja appelsiinia…en tiedä.

Kun maistelua jatkaa, korostuu laventeli Vintage House-versiossa, mutta viskin kaunis keveys ja yksinkertainen makea kukkaisuus toimii omassa suussani. 80-luvun Bowmorea, mitäpä muuta.

Tempest on kyllä varmaankin erikoisin ”Bowmore” mitä olen maistanut – ja sanon sen ihan positiivisessa mielessä. Älkää, älkää odottako sitä mitä saatte muista Bowmore-pulloista ulos viskinä tämän suhteen, silloin menee metsään ja saattaa tulla musta mieli: Ostakaa jo sillä mielellä että tämä ei sitten maistu Bowmorelta vaan joltain muulta. Merellinen ja vähän kevyt, kuin äyriäispata jossa on säästelty mausteita.

Espanja, aurinko, "la naranja" eli appelsiini, aamu-ilman savuisuus Madridin kaupungissa joka syntyy kun lämmitetään hiilellä, hieman savustettua lihaa  – siinä tämän Feis Ilen makumaailmaa. Nätti mutta vähän likainen samalla tavoin kuin kiva pikkukylä Välimerellä.

Mikään näistä viskeistä ei ollut huono, se on sanottava. Tempestin tuoksu on aavistuksen ikävän voi-mainen ja hmm, heikko esitys – maku onneksi on ihan mukava. Tässäpä viskikivaa tänään hieman vanhempana! Suuret kiitokseni sample-annosten antajalle!!!! :-)

______________________________________________________________________________

JaRiMi (13.3.2010 13.27.36)

Luettuani muiden nootteja Tempestistä niin joo, ehkä siinä on sitä sitrusta, tosin se ei mielestäni ole mitenkään voimakasta - toffee, kerma ja tosiaankin, jonkinlainen Juramaisuus on läsnä voimakkaasti.

______________________________________________________________________________

JS (13.3.2010 19.50.14)

quote[5A7142795D79100 (link)]:

Tempestin tuoksu on aavistuksen ikävän voi-mainen ja hmm, heikko esitys – maku onneksi on ihan mukava.

______________________________________________________________________________

JaRiMi (13.3.2010 20.09.07 last edit 13.3.2010 20.15.35)

Aivan, erilaisia mielikuvia ja kokemuksia. Tempest tuoksui todella erilaiselle kuin mikään muu Bowmore jota on tässä hetkeen tullut maistettua, mutta tämä oli toki ensikokemus. Laimrigissa oli ehkä jotain samaa siinä kermaisuudessa ja toffeessa, mene ja tiedä.

Juran viskeissä on ollut tuota voin kaltaista tuoksua, Tempestissä sitä oli tosin ehkä enemmäinkin se kermaisuus, toffee ja merellisyys. Vesilisä toi vaniljaa mukaan enemmän. Se on tosiaan vissi että sokkotastingissa en varmaan tunnistaisi Bowmoreksi. Erot korostuivat kun vierellä oli muita, eikä siitä ole hirveän kauaa kun maistelin muutaman muunkin Bowmoren settinä.

Viime aikoina on tullut maistettua useita Bowmoreja, hyviä viskejä mielestäni ovat kaikki olleet.  

Tempestissä tuo creme brulee ja paistettu banaani ovat mielenkiintoisia havaintoja - ja ehkä kertovat vähän sitä samaa kuin oma toffee, kermaisuus ja tietty "rasvaisuus".
Nämä ovat kuitenkin minusta ehkä ei-niin-Bowmoremaisia makuja, vaikka tislaamon juoman makumaailma onkin muuttunut useampaan kertaan historiansa aikana.

______________________________________________________________________________