Ardbegin hitit ja hudit

______________________________________________________________________________

Gooner (8.1.2017 17.02.15)

Forumilla pyörii useita Ardbegin viskeihin syventyneitä, voi sanoa jopa guruja. Ajattelin kysellä mitä mieltä ollaan näistä nykyisen omistajan aikaisista julkaisuista. Pystyttekö/haluatteko nimetä niistä kolme parasta ja kolme...
Minun listani parhaat paremmuusjärjestyksessä:
1) Uigge, 2) Corry, 3) Auriverdes
Heikoimmat surkeusjärjestyksessä:
1) Blasda, 2) Perpetum, 3) Alligator

______________________________________________________________________________

riqu ruisku (8.1.2017 18.04.44 last edit 8.1.2017 22.58.14)

Maistetuista parhaat
1. 17yo, 2. Very Young, 3. Still Young

Heikommat
1. Uigeadail, 2. Perpetuum, 3. Auriverdes (kolmosesta on kova vääntö Dark Coven kanssa)

Edit. Oli pakko korjata parhaimpien listaa kun muisti teki tepposet :)

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (8.1.2017 19.46.29)

Jos en ihan erikoisimpia tähän laita niin parhaita ehkä...

1) Committee Corry 2) 17y.o 3) pre-1997 Ten

Huteja sitten löytyy vähän reilummin ja aika lähiaikoina pullotettuja. Mielenkiintoista olisi ollut myös kysyä uuden omistajan aikana tislatuista.

______________________________________________________________________________

POP (8.1.2017 21.53.28)

Samoilla linjoilla ardien kanssa eli kenties järkevämpää olisi kysyä -98 jälkeisistä tislauksista suosikit tai inhokit, edellisten omistajien pullottamia ei kauhean moni ole täällä edes maistanut eli kyllähän Morangie on pullottanut kesän -97 jälkeen aika monta Ardbegia, muttei tislannut niinkään montaa.

______________________________________________________________________________

Gooner (8.1.2017 22.27.31)

quote[465946160 (link)]:
Samoilla linjoilla ardien kanssa eli kenties järkevämpää olisi kysyä -98 jälkeisistä tislauksista suosikit tai inhokit, edellisten omistajien pullottamia ei kauhean moni ole täällä edes maistanut eli kyllähän Morangie on pullottanut kesän -97 jälkeen aika monta Ardbegia, muttei tislannut niinkään montaa.

Toki itseasiassa sitä tarkoitinkin. Aiempien omistajien aikaiset tisleet ovat oma lukunsa jo hintansakin puolesta (ja makunsa). Epätarkka ilmaisu... myönnän.

______________________________________________________________________________

turtsi (9.1.2017 7.45.54)

quote[182B3D741B3C3E3B303C590 (link)]:

1) Committee Corry 2) 17y.o 3) pre-1997 Ten

Ei nyt ole tarkoitus vastarannan kiiskeksi alkaa. Mutta aikoinaan pidetyssä kotitastingissa tais osanottajat äänestää alkuajan general version jopa comitee versiota paremmaksi:
http://www.viskikaappi.net/yabb2/YaBB.pl?num=1306587962
Pullokoodeja nyt en löytänyt mistään, mutta onhan tuo saattanut myös johtua vasta avatun pullon "pahoista kauloista".

Kommentoidaan vielä alkuperäiseen kysymykseen, niin että parhaiten on Ardbegin uudesta tuotannosta maistunut noi 1998 tislatut toasted oak single caskit 1189 ja 1190. Ja sitä myöten Alligator saa myös lisäpisteitä ;)

______________________________________________________________________________

Toni V (9.1.2017 10.32.45)

'98 jälkeisistä on maistunut lähinnä Ardbog (ja TWE:n Ar,Ar2). Uusi Ardbog-pullo tulikin taas avattua loppuvuodesta. Suurin osa näistä uudemmista onkin ollut enemmän tai vähemmän kuraa omasta mielestä.

Bill L mukaan Ardbegilla muokattiin viskiä kun uusi tuotanto aloitettiin '98, käymisaikaa pidemmäksi ja eri cut. Itseäni häiritsee uuden tuotannon tuhkaisuus tai mineraalisuus, ei voi olla ajattelematta että on haluttu matkia hyvin myyvää Laphroaigia. Joissain viskeissä lisääntyneen kukkaisuuden huomaa positiivisena.

Ardbog sen sijaan on aika paksu ja makea, ja sen puoleen erityylinen kuin moni uudempi arttu. Ja tietyllä tapaa tuo makeus tuo mieleen Ardbegin vanhemman tuotannon.

______________________________________________________________________________

POP (9.1.2017 10.43.32)

Kyllähän leikkaukset on Ardbegillä ja Laphroaigilla aikalailla erilaiset, johtuen Laphroaigin "ylipitkästä" foreshotista, sekä pidemmästä alaleikkuupisteestä. Toki muitakin eroja on jo pannujen koossa, sekä Ardbegin purifierissä, Morangien alaisuudessa myös maltaan ppm lukema on noussut aika paljon verrattuna esim 90-luvun Alliedin aikaan.

______________________________________________________________________________

Toni V (9.1.2017 11.59.19)

quote[091609590 (link)]:
Kyllähän leikkaukset on Ardbegillä ja Laphroaigilla aikalailla erilaiset, johtuen Laphroaigin "ylipitkästä" foreshotista, sekä pidemmästä alaleikkuupisteestä. Toki muitakin eroja on jo pannujen koossa, sekä Ardbegin purifierissä, Morangien alaisuudessa myös maltaan ppm lukema on noussut aika paljon verrattuna esim 90-luvun Alliedin aikaan.

Niin onhan nuo pannut erilaiset, ja tislaamoja on muutenkin hiukan hankala vertailla keskenään... Mutta ilmeisesti tarkoituksella Ardbegilla muutettiin tislettä kohti hedelmäistä/kukkaista kun tislaamo alkoi jälleen tehdä viskiä v98.

Mitä itse luulet Artun muutoksessa <97 vs 98> onko tisle muuttunut enemmän vai tynnyrit? Oma veikkaus on että myös tynnyrit on nykyään paahdetumpia.

______________________________________________________________________________

POP (9.1.2017 20.51.38 last edit 9.1.2017 20.52.19)

Lyhyesti vastaten, muuttuneita asioita ovat korkeampi ppm, pannun täyttöaste ja ajonopeus, sekä käytettävien tynnyreiden laatu/käyttökerrat, toki parempaan suuntaan :) en tiedä onko käymisaikaa kasvatettu, mutta jos näin on voi yksi syy olla myös tuossa korkeammassa ohran fenolipitoisuudessa, koska fenolit hieman "jarruttavat" hiivaa ja näin ollen vaatii pidemmän käymisajan.

______________________________________________________________________________

JaRiMi (12.1.2017 8.17.33 last edit 12.1.2017 8.19.23)

Aikoinaan kun Uigeadail tuli markkinoille 2003-versiona se oli vallan upea juoma, mutta siitä on toki aikaa. NykyUige on aivan eri tuote. Ja samoin on käynyt TENin kanssa: Kun TEN julkaistiin oli mukana paljon vanhempia tisleitä seassa, nykyisin veikkaan jo kysynnän pitävän huolta siitä että tuote on aikalailla tasan kymmenen vuoden ikäistä.

Vanhoista pullotteista on single caskien ohella jäänyt erityisesti mieleen 1975 vintage upeana kokonaisuutena joka oli alhaisista volteistaan huolimatta aivan mahtava. Männävuonna kun tätä maisteltiin tastingissa oli moni samaa mieltä. 1977 oli enemmän savuinen ja suoraviivaisempi, mutta upea sekin. 17-vuotias jakoi enemmän mielipiteitä, samoin 1978. Kumpikin edusti selvästi vähemmän savuista linjaa, jossa lienee ns. Kildaltonilla osansa. Kumpikaan ei ollut niin mitäänsanomaton kuin Blasda, joka itselleni ainakin on ehkä ollut se 'Begin suurin floppi.

Nykybegeistä Corry on maistunut, samoin Alligator kun tuli. Vuoden 2014 Kildaltonista taisi tulla ensin yksi erä joka loppui, ja sitten tehtiin lisää eri reseptillä - ainakin makuerot parin maistetun välillä olivat suuret. Toisesta pidin kovasti, toinen oli no jaa -sarjan tuote, vaikka etiketti näytti samalta. Tiedä häntä.

Aika moni nyky-Ardbeg ei vanhoihin tottunutta vakuuta maullaan. Viskissä on paljon nuoren tisleen vivahteita - päärynää ja new maken ominaismakuja, savun allakin selkeinä off-noteina. Osa kuluttajista on selvästi tottunut pitämään näitä Ardbegin ominaismakuina. Se näkyi mm. kun maistelimme vanhaa TENiä uuden rinnalla pari vuotta sitten, ja osa piti nykyistä parempana. Moni sanoi syyksi sen että se maistuu tutulta Ardbegilta - toinen ei. Toisaalta moni vanhaan tottunut piti nykyistä aika heikkona verrokkina aiempaan.

Ardbegin kysyntä on ainakin räjähtänyt käsiin uuden omistajan aikana, ja siellä on varmasti ollut paineita tuottaa tarpeeksi juomaa markkinoille, kun kaikki mikä saadaan aikaan revitään käsistä ja lisää hingutaan.

"Hittitislaamoilla" joissa on tullut käytyä on joka ikisessä jokaista prosessin vaihetta hissukseen nopeutettu viimeisten 10 vuoden aikana. Samoin miltein kaikissa muissakin tislaamoissa (osa tosin on koittanut uida vastavirtaan ja jatkaa hitaasti, osassa uusia kuten Kilchomanilla on erityisesti haluttu tehdä mm. pitkää käymisprosessia jotta tisle olisi valmiimpaa myytäväksi aiemmin). En tiedä mikä Ardbegin todellinen meno on, mutta olisi erikoista jos markkinapaine ei siellä vaikuttaisi samoin kuin muualla. Savuisuus taisi edellisen omistajan aikana vaihdella ja meno oli muutenkin vähemmän suunnitelmallista (kuten useimmilla viskitislaamoilla silloin, tehtiin erilaisia eriä ja kontrolli oli huomattavasti heikompaa).

______________________________________________________________________________

Suleman (16.1.2017 18.21.29)

Suosikkeja on aika vaikea valita.... Mutta oikeastaan kaikki n. tynnyrivahvuiset bourbon cask pullotteet sekä Uigeadail ja Alligator.

Kovimmat flopit on tietysti Perpetuum, Dark Cove ja Blasda.

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (10.2.2017 19.51.37)

Tällä päivämäärällä 2016 Corry sai melkoista huutia Sergeltä....75 pojoa!

______________________________________________________________________________

PedroX (11.2.2017 6.59.03 last edit 11.2.2017 7.00.01)

quote[5B687E37587F7D78737F1A0 (link)]:
Tällä päivämäärällä 2016 Corry sai melkoista huutia Sergeltä....75 pojoa!

Huh huh, Enpä oo moista romahdusta ennen WFssä nähnyt. (90->75)
Vielä osui oman lempparin kohdalle.. Nytkö ne tynskät sit on tyhjiä!? :-/

______________________________________________________________________________

JuSa (11.2.2017 15.56.08)

Minusta jo 2015 oli pettymys edellisiin verrattuna. No, ei tarttee hankkia uuttakaan :)

______________________________________________________________________________