Linkwood

______________________________________________________________________________

Linkwood on yksi Speysiden suosikeistani. Maistelussa 12-v. ob vuodelta 1971. Uskomattoman tuore, voisi olla pullotettu eilen. Lievää savua, makeutta sopivasti ja runsas mallas kruunaa kaiken. Easy drinkin´ja valitettavasti miltei koko pullo meni pokeri-illassa. 40% sopi tälle hyvin, voimaa riitti silti erään Bowmore- ruukun tavoin. Muiden kokemuksia kyseisen tislaamon tuotteista. Ei käsittääkseni kuulu Murrayn suosikeihin.

______________________________________________________________________________

InkRose (19.4.2009 10.31.32)

Omalla kohdallani kiinnostus Linkwoodiin, kuten Caol Ilaankin, heräsi aikanaan JW Green Labelin myötä, nuo kun ovat 2 neljästä mainitusta ainesosasta siinä, Taliskerin ja Cragganmoren ohella. Hirmu usein ei ole tullut vastaan singlenä, mutta pari eri versiota olen sentään maistanut.

Linkwood, DL OMC, 88/07 (18 yo), 1/336 bottles, Cask ref. 2711 (refill hogshead), 50%
T: Pehmeä, lämmin, hedelmäinen, vivahteikas, aavistus makeutta... kukkaishunajaa, teetä.
M: Voimakas maustehunaja, vivahteikas, raikas, täyteläinen, eloisa. Mausteita, makeita hedelmiä, "hunajalla makeutettua vihreää teetä", kuivuu loppua kohden. Kevyehkö.
J: Kuivahko pohja, hunajaa, pitkä ja rauhoittava, kehittyy kauan.

Linkwood, Bladnoch Forum (Mystery #1), 91/08 (17 yo), Cask #10347 (hogshead), Bottle #71/261, 54.1%
T: Voimakkaan parfyyminen, kukkainen, makeaa päärynää, tärpättinen, tod. makea, mehukas hedelmäisyys. Veden kanssa pehmenee, marjaisuus etualalla. Ajan kanssa sitrushedelmiä ja ruohoa, raikkaampi.
M: Kevyt, tukeva, makeankarvas marjaisuus, hilloja, pehmeän voimakas puu, kuivuu loppuun mukavasti, kirpakka vahamaisuus. Vedellä ohenee, kirpeys jopa voimistuu, puun tuoma mausteisuus korostuu hieman.
J: Yllättävän hento, vaimean puinen, taustalla marjoja. Vesi ei jälkimakua juuri muuttanut.

Tuota DL:n Linkwoodia olen pari kertaa maistanut Sulby Glen Hotelin baarissa, ja se on kyllä oikein mainio, kiireetön nautinto, olisi varmaan koko lailla täydellinen viilenevään kesäkuun iltaan tuijotellessa.

Bladnoch-foorumin pullote oli etenkin alkuun äärimmäisen vilkas ja monipuolinen. Hieman on ajan oloon tasoittunut ja hapen vaikutuksesta muuttunut, pitääkin varmaan joku ilta siitä kirjoittaa uudet nuotit nyt kun on ollut avattuna useamman kuukauden. Niin hyvän vaikutuksen se kuitenkin teki jo alussa että piti hommata ihan varapullo sitä.

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (19.4.2009 11.07.43)

quote[7B7F6577160 (link)]:

Ei käsittääkseni kuulu Murrayn suosikeihin.

______________________________________________________________________________

InkRose (19.4.2009 16.44.43)

Päivitetyt nuotit Bladnoch-forumin Linkwood-pullotteesta, "suorassa lähetyksessä" tänne kirjattuna.

T: Voimakas parfyymimaisuus yhä läsnä, ehkä hieman pehmeämpänä, kukkainen, lämpimän hedelmäinen, aika makea, kevyt, taustalla kuivaa heinää. V: Pehmeni huomattavasti, hieman toffeen tai kinuskin sävyä, tummaa sokeria, jotenkin hennompi myös, ja ehkä hieman terävämpi.
M: Täyteläinen, yllättävän polttava alku, selvästi tuoksua kuivempi, hieman jotain kirpeää, hedelmät sivuosassa. Hieman pidemmällä pyörittelyllä löytyy voimistuvaan kirpeyteen selkeän marjainen sävy. On tämä silti enemmän makean kuin kuivan viskin puolella. V: Ohenee, selvästi kuivempi, puuta ja heinää pääasiassa, hieman jotain kuivattua hedelmää taustalla.
J: Pehmeän puinen, pitkähkö, hento öljyisyys jää kielelle, kirpeyttä myös (kuin jotkut kirpeät hedelmäkarkit). V: Katoaa lähes olemattomiin, vain hento 'vahamainen' sävy jää heinien kanssa vähäksi aikaa.

Ero ensimmäisten kokemusten nuotteihin oli lopulta yllättävän pieni. Etenkin tuoksu on edelleen lähes 1:1 puolen vuoden takaisten huomioiden kanssa. Maussa muutos on ollu selvempää, suuntana lähinnä kuivempi ja kenties tasapainoisempi olemus. Enemmän tästä kyllä nauttii ihan sinällään, ilman vettä.

Aikaa tähän maisteluun tuli kulutettua noin 2 tuntia, ja loppua kohden maku tuntui hakeutuvan takaisin laimentamattoman suuntaan jonkin verran. Lisätty vesimäärä oli n. puoli teelusikallista ~1-1.5 cl:aan viskiä ja käytin ihan tätä paikallista vesijohtovettä, joka kieltämättä on ajoittain hieman metallisen makuista.

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (25.12.2015 20.51.40 last edit 25.12.2015 20.53.42)

Linkwood 2000 (Malts of Scotland) b.2014 refill sherry butt 14025  55,8%

T:  Kuivan toffeinen, raa'ahkoa maltaisuutta, minttua, mineraalisen makea, yrttistä hunajaa, kirpeitä keltaisia marjoja. Vettä: lisää hedelmää ja hunajaa.
M:  Refill sherryn makeutta. Alkoholi ei pistele mutta muuttuu lyhyen maun lopussa karvaaksi. Paljon samma kuin tuoksussa mutta lyhyt on. Ei pahaa silti. Vesi: tasapainottaa ja pehmentää.

Linkwood 1988 (Malts of Scotland) b.2015 sherry hogshead 15028  47,2%
   (The warehouse dram no.9)

T:  Tummaa sherryä, paahdettua mallasta, taustalla pehmeää eucalyptusta, rusinaa, luumua, ylikypsää punaista hedelmää. Kaikki hyvässä sovussa. Ehkä hieman pähkinää.
M:  Todella pehmeä ja lämpimän siirappinen. Kirsikan kuoria, pirteän makeaa sheryisyyttä, eksotiikan tummia hedelmiä. Hyvää ja huikean tasainen. Pieni miinus yksinkertaisuudesta. Mutta tarkaillaan kehitystä.

Edit: jälkimmäistä iso paukku ja reilusti suuhun ja purskutteluksi. Toimii! Muuttuu isommaksi ja haastavammaksi. :)

______________________________________________________________________________