Re: Tynnyrit part one

______________________________________________________________________________

tmu (2.12.2006 19.05.03)

Guruksi en itseäni laske, mutta arvataan: Bourbontynnyrit "hiillostetaan" (charred oak) ja sherryt paahdetaan (toasted).
Itseäni on pitkään ihmetyttänyt tynnyrien kuittaaminen vain "sherryksi". Luulisi että vuosikymmeniä soleran pohjalla pedro ximenziä marinoinut vanhus tekisi erilaista viskiä kuin finotynnyrinä pari vuotta palvellut youngsteri (olisi ainakin minulle hyvä markkinointikikka).
Mainio aihe muuten tämä tynnyrijuttu. Joku asiasta jotakin tietävä voisi kommentoida muodissaolevia muita (ei-sherry) viinitynnyreitä, mahtaako niissä olla mitään taikaa?

______________________________________________________________________________

Whisky (2.12.2006 22.17.22 last edit 2.12.2006 22.19.08)

Loistava aihe! Tähän pitää paneutua ajan kanssa. Vuoden 2007 Malt Whisky Yearbookissa on useamman sivun artikkeli aiheesta. Oma hihasta kiskaistu vastaus on siis rakentelun alla.

______________________________________________________________________________

smoke on the water (10.12.2006 9.47.23)

quote[tmu (link)]:

Itseäni on pitkään ihmetyttänyt tynnyrien kuittaaminen vain "sherryksi". Luulisi että vuosikymmeniä soleran pohjalla pedro ximenziä marinoinut vanhus tekisi erilaista viskiä kuin finotynnyrinä pari vuotta palvellut youngsteri (olisi ainakin minulle hyvä markkinointikikka).
Mainio aihe muuten tämä tynnyrijuttu. Joku asiasta jotakin tietävä voisi kommentoida muodissaolevia muita (ei-sherry) viinitynnyreitä, mahtaako niissä olla mitään taikaa?

Usein tosiaan puhutaan vain sherrytynnyrissä kypsytetystä viskistä, mutta enenevässä määrin on kyllä alettu ilmoittaa tarkemmin myös käytetyn tynnyrin sherryn tyyppi. Classic Malt DE-sarja on hyvä esimerkki jo vuosien takaa, sieltä löytyy jo alkup kuusikosta PX, Oloroso, Montilla Fino, Amontillado ja Amoroso viimeistellyt viskit.

Mikä tynnyri sitten sopii mihinkin viskiin, onkin varmaan se suurin ongelma ja pistänee tislaamojen ammattitaidon koetukselle. Lopputulos kun on maisteltavissa vasta vuosien jälkeen.. Tosin usein näitä ei bourbon-tynnyreitä käytetään vasta viimeistelyssä, eli Bourbontynnyrissä vuosia kypsytetty viski siirretään esim muutamaksi kuukaudeksi erilaiseen tynnyriin makua saamaan..
Toki jotkut tislaamot vanhentavat viskinsä täysin näissä ei bourbon tynnyreissä, kautta aikojen tunnetuin sherryn käyttäjä on varmastikin Macallan. ( vaikka nykyään ovat siirtyneet myös osaksi bourboniin).
Äskettäin luin jutun, jonka mukaan Caol Ilalla olisi varastoissaan 6000 sherrytynnyriä. :). Vesi herahtaa kielelle, kun kuvittelee millaista herkkua siitä on tulossa.. Ehkä jonain päivänä saamme maistaa...

Nuo erilaiset viinitynnyriviimeistelyt ovat viime aikoina nostaneet kovasti päätään, eikä vähiten Arranin ja Bruichladdichin toimesta. Ihan mielenkiintoisia kokeiluja, mutta jotenkin omien kokemusten mukaan aina ihan täysin onnistuneita nämä viimeistelyt eivät ole. Monista näistä viinitynnyristä tuntuu irtoavan niin paljon makua viskeihin, että ne hallitsevat lopputuloksia liikaa peittäen kyseisten viskien ominaispiirteet tehokkaasti. Seassa on toki hyviäkin, mutta varovainen kannattaa olla. Yksi onnistuneimmista mikä eteeni osunut on Edradourin Ballechin, jossa 100% Burgundy-tynnyreissä kypsytetty viski toimii hyvin heavily peated-mallastuksen kanssa.

Myös rommitynnyrit ovat lisääntyneet viimeistelyissä, mm DL julkaisi syksyllä kovasti kehuja saaneen rommiviimeistellyn Ardbegin.

Mitähän seuraavaksi...

______________________________________________________________________________

smoke on the water (13.12.2006 20.33.36)

quote[Al Swearengen (link)]:

Miksi Bourbontynnyrit ovat yleisempiä kuin Sherrytynnyrit? Tähän löytyy montakin syytä: hinta, muistaisin eräällä DVD:llä mainittaneen Sherrytynnyrin maksavan kuusi kertaa enemmän kuin Bourbonin, 25/150 puntaa ja saatavuus, Sherrytynnyrit on joskus ollut kortilla esim Espanjan sisällissodan vuoksi ja eikä sovi unohtaa Amerikkalaisten lakimääräyksiä joiden mukaan he saavat käyttää tynnyriä vain kerran Bourbonin valmistukseen eli sieltä vapautuu vuositasolla paljon tynnyreitä. (voin muistaa väärinkin mutta Konjakin valmistuksessa taisi olla sama homma?)
Tynnyreiden yleisimmät koot ovat:
- Barrel 190 litraa/50 gallonaa (bourbon)
-Hogshead 250 litraa/66 gallonaa (bourbon)
-Butt 500 litraa/132 gallonaa (sherry)
Myös muitakin kokoja on esim Pond (450L), Bloodtub (30L)

Jatketaan taas tätäkin. Eli lisää nippelitiedon nappulatriviaa on luvassa. Tuo tynnyrien hinta on varmasti todella merkittävä tekijä monessakin suhteessa, Al tuossa mainitsi että sherrytynnyrit ovat noin kuusi kertaa kalliimpia kuin bourbonit, mutta jotkut lähteet kertovat että "sherrypuusta" saa maksaa jopa kymmenen kertaa enemmän kuin bourboneista. Joten ei siis ole ihme, että skotlannissa tehdystä viskistä n.95% viettää ainakin osan varastointiajastaan näissä jenkkitynnyreissä. Varmasti todella suuren luokan kaupankäyntiä on siis välillä USA -Skotlanti tämä tynnyribisnes.

Mitä tynnyreiden kokoihin tulee, niin Alin listaan voisi lisätä vielä tuon uudemman tulokkaan viskikuvioinin, eli quarter caskin. Tunnetuin qc-lanseeraaja oli Laphroaig, mutta ainakin myös Glenfarclas on hyödyntänyt tätä neljäsosakokoa. Tähän hätään en löytänyt onko myös tälle qc:lle määritelty joku tietty litramäärä? todennäköisesti on...

Kun jenkeissä bourbontynnyriä saa käyttää siis vain kerran, niin skotlannissa on mahdollista kierrättää samaa tynnyriä jopa neljä kertaa, eli pitkä ikä on tynnyreillä siellä edessä.

______________________________________________________________________________

Eat P (14.12.2006 5.10.10 last edit 14.12.2006 5.13.38)

Pienenä lisätäkynä tähän voisi heittää ,että Islay:lle vuosittain saapuvista, noin 300.000:sta tynnyristä ainoastaan n. 18.000 kpl on ex.sherrytynnyreitä. Voi olla että muistan aivan päin p.ers,että, mutta annoin itselleni kertoa Laphroaig:n tislaamolla, jotta tuo QC olisi ainoastaan n. 70 litraa? HÄ?

______________________________________________________________________________

Marko76 (14.12.2006 8.17.46)

Tämän lähteen mukaan Espanjalaisissa sherrytynnyreissä Quarter Cask näyttäisi olevan 122,7l, Hogshead 245,4l ja Butt 490,7l.

http://www.winebarrels.com/bitspiecesnew.html

______________________________________________________________________________

I.R. (14.12.2006 9.26.41 last edit 17.12.2006 19.14.56)

quote[smoke on the water (link)]:
Mitä tynnyreiden kokoihin tulee, niin Alin listaan voisi lisätä vielä tuon uudemman tulokkaan viskikuvioinin, eli quarter caskin. Tunnetuin qc-lanseeraaja oli Laphroaig, mutta ainakin myös Glenfarclas on hyödyntänyt tätä neljäsosakokoa. Tähän hätään en löytänyt onko myös tälle qc:lle määritelty joku tietty litramäärä? todennäköisesti on...

"A 'quarter' cask is a quarter of a barrel (i.e. 50 litres but variable). In the language of brewers, it is known as a 'firkin'. A 'kilderkin' (not known in Scotch whisky) was half a barrel; an 'octave' was an eight of a barrel, of half a 'firkin'. Laphroaig have recently introduced quarters as finishing casks. They are highly active."
- Charles MacLean: Oak maturation - required by law, essential to quality. Malt Whisky Yearbook 2007, pp. 56-63.

Eli useimmiten tuolla viitattaneen neljännes-barreliin, mutta mitään virallista määritelmää ei ole. Esimerkiksi Glenfarclasin nimellä "Quarter Cask (1987)" pullottama viski on kypsytetty neljännes-buttin vetoisissa (n. 125 litran) tynnyreissä. Kunkin tislaamon kielenkäytössä "quarter" näyttäisi viittaavan neljännekseen siitä tynnyrikoosta, jota he pääasiassa käyttävät tai jonka käyttämisestä he ovat tunnettuja.

Periaatteessa mitä pienempi tynnyrin tilavuus on, sitä suuremmaksi muodostuu tynnyrin seinämän ja viskin kontaktipinta-ala suhteessa viskin määrään. Puun "kypsyttävän" vaikutuksen pitäisi vastaavasti olla nopeampi ja muutenkin intensiivisempi. Esimerkiksi Laphroaigin QC vaikuttaa huomattavasti ikäistään (alle kuusi vuotta) kehittyneemmältä viskiltä.

______________________________________________________________________________

smoke on the water (16.12.2006 10.30.04)

quote[I.R. (link)]:

Periaatteessa mitä pienempi tynnyrin tilavuus on, sitä suuremmaksi muodostuu tynnyrin seinämän ja viskin kontaktipinta-ala suhteessa viskin määrään. Puun 'kypsyttävän' vaikutuksen pitäisi vastaavasti olla nopeampi ja muutenkin intensiivisempi. Esimerkiksi Laphroaigin QC vaikuttaa huomattavasti ikäistään (alle kuusi vuotta) kehittyneemmältä viskiltä.

Jep, jotkut tykkäävät pienestä, toiset taas isommasta. ainakin Macallanilla liputetaan isojen tynnyrien puolesta. The definitive guide to buying vintage Macallan -kirja kertoo näin:
"The bigger the cask the better the balance between wood and spirit..."

______________________________________________________________________________

McViski (16.12.2006 13.29.20)

"Nuo erilaiset viinitynnyriviimeistelyt ovat viime aikoina nostaneet kovasti päätään, eikä vähiten Arranin ja Bruichladdichin toimesta. Ihan mielenkiintoisia kokeiluja, mutta jotenkin omien kokemusten mukaan aina ihan täysin onnistuneita nämä viimeistelyt eivät ole. Monista näistä viinitynnyristä tuntuu irtoavan niin paljon makua viskeihin, että ne hallitsevat lopputuloksia liikaa peittäen kyseisten viskien ominaispiirteet tehokkaasti. Seassa on toki hyviäkin, mutta varovainen kannattaa olla" (Smoke on The Water)

Itsekin aion vältellä viinitynnyrissä viimeisteltyjä viskejä vähän aikaa, ellei nyt ole "varmaa vinkkiä". Omat kokemukset madeira- ja portviinitynnyrikäsittelyistä on ollut, että ne pilaavat viskiä tekemällä sen viinimäisen karvaaksi ja hiukan kitkeräksi. Ei ole semmoista makeutta, mitä sherrytynnyristä tulee.
Varmaan on myös poikkeuksia. Omat kokemukset vain ovat liian rajalliset.

______________________________________________________________________________