Re: ppm kysymys??

______________________________________________________________________________

Eat P (17.6.2007 11.38.10 last edit 17.6.2007 11.39.29)

Lasketaanko (E.T) Vietnamilainen sotilashenkilö itämaantietäjäksi?

Speysiden (lue:mantereella) puolella taitaa olla aivan sama paljonko "phenoleja" viskistä löytyy, kun jo lyödään Hevi Peated tarraa pullon kylkeen? Eikä tuo peating edes toimi kaikissa mantereen viskeissä, johtuuko se sitten tislaus tavasta vai mistä? Ei omalle kohdalle ole vielä ainakaan osunut mantereelta maailmaa pysäyttävää peated tavaraa.
Paras non-islay peatad tähän mennessä on Jura, lukuun ottamatta Taliskeria.
Anyways. . . paikallispuhelumaksu olis paremmin hallussa...

______________________________________________________________________________

JaRiMi (17.6.2007 17.07.36)

Jotenkin ei meikäläinen usko että tähän "heavily peated" ilmaisuun liittyisi joku sovittu raja PPM-määrissä, vaan luulen (myönnän, ei ole faktaa) että ilmaisua käytetään aika vapaasti riippuen tekemisen tuloksena kypsyneen viskin mausta.

Noista savuisten ei-Islay-viskien PPM-määristä olisi muutenkin kiva saada lisätietoa, sillä olen itse pitänyt useasta semmoisesta. Joskus tuntuu että niitä pidetään vähän semmoisena markkinakikkana ja uutena höpöhöpönä, joka olisi syntynyt puhtaasti kilpailun takia. On kuitenkin hyvä muistaa että savuisiahan nuo mantereen viskitkin olivat järjestään aikoinaan, eli ilmiö ei ole pelkästään keinotekoinen - ja moni tämän päivän savuisista ei-Islayviskeistä tehtiin 70- ja 80-luvulla jolloin melko savuttomat blendedviskit jylläsivät eikä Ardbegista kovin moni ollut koskaan kuullut edes Isossa-Britanniassa.

Toisaalta, jos ei tykkää niin ei tarvitse pakolla tykätä - onhan nuo Islayn viskit aivan oman lajisiaan savun ja makeuden sekoituksina joissa vielä maistuu ripaus suolaakin. Siinä yhdistelmä jota ei Speysidelta ihan heti löydy.

______________________________________________________________________________

Ize (18.6.2007 6.23.05)

JaRiMin kanssa samoilla linjoilla, peated tai heavily peated termeihin tuskin liittyy mitään eksaktia ppm -rajaa. Toki tislaamolla itsellään voi olla jokin "mielipide" asiasta ja sen mukaan etikettejä sitten itselleen tehtailevat.

______________________________________________________________________________

I.R. (18.6.2007 13.15.52)

Maltaasta puhuttaessa epävirallinen luokittelu eri peating-leveleihin on olemassa. Se ei siis perustu mihinkään normiin, mutta lienee alan kielenkäytössä vakiintunut (olen törmännyt eri yhteyksissä, ja lukemat ovat olleet samat).

Esim. MacLeanin perusopuksessa (Malt Whisky, uusin painos 2006) asia esitetään näin:

"- - Intensity of peating falls into three broad categories: lightly peated (one to five parts per million [ppm] total phenols); medium peated (ten to 20 ppm) and heavily peated (30 to 50 ppm). - -"

Mainintoja "heavily/heavy peated" näyttävät käyttävän tislaamot, joiden "perusmallas" ja perusviski ovat vähäfenolisia, mutta jotka ovat valmistaneet kuriositeettina myös raskaampaa sarjaa (esim. Jura ja BenRiach).

______________________________________________________________________________

JaRiMi (19.6.2007 8.10.48)

quote[Al Swearengen (link)]:
Kun JaRiMi ja Ize olivat samoilla linjoilla ettei mitään rajaa ole niin kertokaa ihmeessä miksi varsinkin Heavily peated sanaa ei kovinkaan monesta pullosta sitten löydy, jos sen käyttö on täysin vapaata???

Kääntäisin kysymyksen toisin päin - miksi termiä sitten pitäisi käyttää? Esim. Islayn saarten aina savuiset viskit (Ardbeg, Lagavulin, Laphroaig, Caol Ila) eivät mainosta itseään tällä lailla. I.R. sanoi sen hyvin - termiä taisivat alkaa käyttämään sellaiset tislaamot joiden viski ei yleensä ole (kovin) savuista. Se miksi he alkoivat tätä termiä käyttämään tänä päivänä johtuu varmaan kaupallisista syistä - savuinen viski onkin yhtäkkiä supersuosittua. Aiemminhan ei varmaan ollut edes kaupallisesti hyvä asia lähteä mainostamaan viskiään savupommina (eikä se sitä ole välttämättä edelleenkään joka puolella maailmaa).

Toki nettisivujen mainoksissa on usein puhetta mutta sitten itse etiketistä tai laatikosta ei löydy enää mitään mainintaa. Nuo I.R.:n pointit ovat juurikin niitä mitä itse myös päässäni pyörittelin ja muitakin tislaamoja löytyy eli Bunna ja Edra Ballechinin myötä, Laddie mm. eli kaikilla näillä pois lukien BenRiach löytyy tuo Heavily peated maininta tietyistä pulloista. Mutta kuten sanoin hirveän monessa niitä ei ole tai ainakaan minä en ole nähnyt! Tuleeko mieleen muita pulloja äkkiseltään??

Hmm, Signatoryn BenRiach kantaa kyljessään sanoja "heavily peated", muita en tiedä. Jälleen kerran siinä varmaan koitetaan houkutella asiakkaiksi niitä ihmisiä jotka muuten ostaisivat Laphroaigin esim. ja ohittaisivat BenRiachin "ei-savuisena" (ja ei-kiinnostavana) tuotteena. Näin ollen mainostus kovana savupommina tahtoo varmaan houkutella uutta asiakaskuntaa joillekin tislaamoille. Enpä tästä muuta keksi oikein. ??

______________________________________________________________________________

Ize (19.6.2007 9.03.23 last edit 19.6.2007 9.13.57)

Viime vuosien savu -hypetyksestähän ja siihen liittyvästä markkinoinnista on minunkin nähdäkseni kyse, joka huipentunee Octomoreen. :P
Sherry hype leimasi 80- ja 90-lukuja, nyt vain piti keksiä jotain muuta ja palattiin takaisin alkulähteille. 60- ja 70-luvulla oli kait(?) viski savuisempia monella muullakin tislaamolla kuin pelkästään Islayn alueella, mutta eipä siitä älämölöä pidetty. Brorat, Linlithgowit ja monet muut saivat olla ilman erityisleimoja savuisia. Eikä ehkä "osattu" markkinoida, blended viskien suosio kun on hiipunut vasta ehkä viime vuosikymmenenä ja siellä markkinointiteesit ovat jotain ihan muuta kuin maut ... tai no jos smooth as silk ja muut pehmeät arvot ja helppo juotavuus voi olla makumarkkinoinniksi luettava asia. Kun sherry hype alkoi syntymään 80-luvulla, katosi sitten savu monesta viskistä.
Vielähän noita sherryvaltakauden aikalaisilla on vastaiskuja ollut, kuten kaikenmaailman eksoottiset finishtelyt, mutta kunnon hypeä ei niihin ole minusta päässyt syntymään. Niin, jos ajattelee tarkemmin, eihän sitä tynnyriviimeistelyäkään tarvitsisi etikettiin painaa ... ;)

Edit: BenRiach (signatory), Bunnie, Ballechin, Bladnoch(?), Ledaig, Jura(?), Connemara, Magilligan, Cooley taitavat Peated tai Heavily Peated termejä käyttää, noista kaikki hallunevat erottaa tämän ko. version tislaamon muista tuotoksista. Ja Connemaran, Cooleyn ja Magilliganin kohdalla halutaan erottua muista irkkuviskeistä. Vastailmaisuna Bruichladdich puhuu lightly peatedista, koska halutaan erottua ko. tislaamon savuisista.

______________________________________________________________________________

JaRiMi (19.6.2007 9.59.36 last edit 19.6.2007 10.01.50)

Sorry jos tuli mutuiltua.. :-? Sitä sattuu kun ei malta pitää suutaan kiinni.. ;) Mutta aihe oli kiinnostava :D

Tästä linkistä voipi lukea asiasta yksityiskohtaisemmin (jotta tulee asiaakin sanottua)

http://www.whisky-news.com/En/reports/Peat_phenol_ppm.pdf

______________________________________________________________________________

I.R. (19.6.2007 10.01.02 last edit 19.6.2007 10.07.03)

quote[Al Swearengen (link)]:
- - Jos ajatellaan esimerkkinä vaikkapa Juran Heavy peated editionia jonka etiketissä mainitaan 40 ppm, niin eiköhän tuolla juurikin tarkoiteta maltaan pitoisuutta eikä pullotetun viskin, koska tässä tapauksessa maltaan arvon pitäisi huidella sadan kieppeissä mikä kuulostaisi mielestäni aika korkealta. - -

Kyllä, maltaan fenolipitoisuudesta täytyy olla kysymys. Jos haluaa maistaa viskiä, jonka new-make on 40 tai yli ppm, täytyy odottaa vuonna 2003 tislattua Octomorea (129 -> 46,4 ppm).

Ja tosiaan, sen paremmin Curiositas kuin Authenticus -pulloissa ei ole näkyvästi käytetty tuota heavy/heavily peated -mainintaa.

Nuo Izen mainitsemat Connemara ja Magilligan ovat Cooleyn tislaamon brändejä, joihin käytetään jonkin verran Skotlannista hankittavaa peated-mallasta. Mutta niitä lukuun ottamatta Cooleyn muut OB-pullotteet ovat "fenolivapaita".

______________________________________________________________________________

Quercus (19.6.2007 10.30.50)

quote[JaRiMi (link)]:
Tästä linkistä voipi lukea asiasta yksityiskohtaisemmin (jotta tulee asiaakin sanottua)

http://www.whisky-news.com/En/reports/Peat_phenol_ppm.pdf

Upean linkin postasit, täytyypä ihan tulostaa artikkeli, laminoida se ja laittaa viskikirjahyllyyn Jeffordin opuksen viereen... ;)

Mielenkiintoinen kohta esimerkiksi Caol Ilan Unpeated Stylea koskien: "The so-called non-peated barley will contain a proportion of phenols in the range of 0.5-3 ppm ."

______________________________________________________________________________

SeBBe (19.6.2007 10.35.19)

quote[JaRiMi (link)]:
Sorry jos tuli mutuiltua.. :-? Sitä sattuu kun ei malta pitää suutaan kiinni.. ;) Mutta aihe oli kiinnostava :D

Ei kai tuossa ole mitään anteeksipyydeltävää. Sitä vartenhan nämä kaikenkarvaiset foorumit ovat olemassa että eri asioista saa vapaasti rupatella. Vaikka nyt threadin aloittaja pyysikin nimenomaan faktatietoa, ei kai se suinkaan tarkoita sitä että mutua ei samaan ketjuun saisi laittaa... :o ::) ;)

______________________________________________________________________________

Quercus (19.6.2007 12.08.25 last edit 19.6.2007 12.09.22)

quote[Al Swearengen (link)]:
Kun ei ole opusta mukana niin korjatkaa jos olen väärässä mutta eikös Caol Ilan tekemä ns Highland tavara ole hitaampaa ja vaikeampaa tehdä kuin turvekäsitelty?? Muita mahdollisia syitä eroihin???

Itsekään en ole nyt jeffordien äärellä tai "kotikoneella", mutta äsken juolahti mieleen Springbank ja sen "turvekäsittely". Springbankin tislaamo valmistaa Springbank-, Longrow- ja Hazelburn-nimisiä viskejä tiettyinä aikoina vuodesta. Vaikeudesta en tiedä, Caol Ilan Highland-version tislausprosessi on kyllä pitempi, mutta voisiko vaikeus johtua siitä, että unpeated-versio vaatii Springbankin tavoin "puhtaat" valmistuslaitteet? Unpeated-versiota valmistettaisiin vain kerran vuodessa vuosihuollon jälkeen, kun kaikki röörit on jynssätty? Turpeen "likaamilla" laitteistoilla ei voisi siis valmistaa unpeated-kamaa? Pelkällä maalaisjärjellä päättelen ja arvailen, kun asia on näin Campbeltownissa.

______________________________________________________________________________

McViski (19.6.2007 12.12.51)

Maallikkona tuli mieleen, että olisko tislaamon käyttämällä vedelläkin jokin osuus fenolipitoisuudessa ja turpeisuudessa. Vai tuleeko kaikki turpeisuus maltaista?

Islayn tislaamot ottavat veden puroista, jotka tulevat saaren sisäosien turvesoilta.
Spey-joessa (tai mistä mantereen tislaamot sitten ottavatkin veden) vesi ei ole yhtä turpeista.

Joku viisaampi varmaan osaa kommentoida.

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (19.6.2007 13.30.38)

Vain teoria: meri-ilma vaikuttaa Islaylla voimakkaasti ja jo valmiiksi voimakkaasti turpeistettu liemi saa tujakan sysäyksen kypsytyksessä joka sitten menee helposti turpeisuuden piikkiin! Maistoin juuri hieman curiositasta ja muuten Islayn veroista mutta jotain puuttui: ehkä se meri-ilman tuoma suola. Go figure!

______________________________________________________________________________

Whisky (19.6.2007 15.45.57)

quote[Al Swearengen (link)]:
No entäpä Caol Ila sitten? Maistuuko se Islayviskiltä? Kyseistä viskiä ei edes laiteta tynnyriin Islaylla, saati sitten kypsytetä siellä.

Ainakin se turpeinen versio maistuu. Toki kaikki mikä tislauksessa ja muussa valmistuksessa eroaa esim. BenRiachin ja Caol Ilan välilla vaikuttaa myös lopputuotteeseen. Ainakin Curiositaksessa savuisuus on tyystin erilaista kuin Caol Ilan peruspulloteessa. Se, miten se eroaa onkin sitten jokaisen omien pakaroiden väliseen makuun verrattava asia.

Itse olen ainakin monessa tuotteessa havaitsevinani selvän eron turpeisuuden ja savuisuuden välillä ja juuri tähän tuo käytetty vesi vaikuttanee. Esimerkiksi Dalwhinniesta löydän selvää turvetta, mutta en savua, kun taas tuo jo mainittu BenRiach on selvästi savuinen, mutta ei turpeinen.

...ttu näistä tiedä!

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (19.6.2007 16.07.01)

Joo...Ehka se Turpeen Jumala on tosiaan olemassa! Ja tekee jumalien tapaan mitä lystää! Tietääkö muuten kukaan missä tarkalleen ja kuinka kaukana Islaylta Caol Ila kypsytetään! Over!

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (20.6.2007 20.06.00)

Siis pullottavat muualla vai myös kypsyttävät? Pullotuspaikalla nyt ei varmaan suurta merkitystä ole mutta ainakin Laphroaig tuntuu kotisivun mukaan kypsyttevän Islaylla jos en aivan väärin oo käsittänyt. No toivottavasti eivät aivan helkkarin kaukana kypsy koska rupeaa koko tislaamojen mainostama ainutlaatuinen meri-ilma efekti kuullostaan kusetukselta jos tynnyrit lojuu jossain aivan muualla sisämaalla. Tai jos puolet valmiista Lagasta on saarelta ja puolet jostain muualta niin näkyyhän sekin maussa. Eli ennen vanhaan kun ei ollut näitä logistiikka- ja kustannuspelleilyjä niin Islayviski oli 100% Islay ja sillä selvä! Eli parempaa! Kunhan soitan suutani ku alan humaltua!

______________________________________________________________________________

misa (20.6.2007 21.58.15)

quote[Ard-Begbie (link)]:
Siis pullottavat muualla vai myös kypsyttävät?

Matured, eli siis myös kypsyttävät.

______________________________________________________________________________

Whisky (21.6.2007 7.35.27)

quote[Al Swearengen (link)]:
Tuota JaRiMin laittamaa linkkiä luettuani osui yksi asia silmään joka sitten alkoi mietityttämään todenteolla. Siellä mainitaan BenRiachin curiositaksen maltaan ppm luvuksi 55 ja new maken 35 ppm, näin ollen jälkimmäinen on enemmän kuin vaikkapa Ardbegin Tenin :-? Olen maistanut molemmat versiot curiositaksesta eli 40% ja 46% (10y) eivätkä ne mitään turve/savupommeja olleet kumpainenkaan. Tosin mihin on luottaminen, koska 2007 yearbook kertoo luvuiksi 35/17 ppm. Älkää ymmärtäkö väärin että tuijottaisin pelkkiä lukuja, minua vaan kiinnostaa faktat ja sitä kautta "kootut" selitykset ja niiden mahdollisesti antamat vastaukset kysymykseen, miksi?

Uskoisin itse, että Curiositaksen tekovaiheessa tuo ppm on ollut 35 ja pullossa siitä on jäljellä tuo 17. Kyllä Ardbeg tuon savuisuudellaan jyrää mennen tullen.

______________________________________________________________________________

pere (21.6.2007 8.07.43)

quote[Whisky (link)]:
Uskoisin itse, että Curiositaksen tekovaiheessa tuo ppm on ollut 35 ja pullossa siitä on jäljellä tuo 17. Kyllä Ardbeg tuon savuisuudellaan jyrää mennen tullen.

Sitten tietenkin voidaan heittää ilmaan kysymys siitä, mitkä kaikki muut tekijät vaikuttavat siihen, että viski maistuu savuiselta tai turpeiselta kuin pelkkä maltaan tai edes new-maken ppm-luku... Saako jokin tekija sen savun esimerkiksi maistumaan voimakkaammin tai jotain muuta vastaavaa? Tuleeko perinteisesti kevyestä viskistä edelleen kevyttä ja pliisua vaikka siinä olisi kuinka paljon 'ppm':ä mukana tekovaiheessa? Voisin olettaa esim. begin kympin olevan voimakkaampaa kuin Benriachin kympin siinäkin vaiheessa kun molemmista jätettäisiin kaikki se savu/turve pois (mikäli tälläinen maku/ainesosien leikkominen pois olisi mahdollista...).

______________________________________________________________________________

Whisky (21.6.2007 9.33.56 last edit 21.6.2007 9.34.07)

quote[pere (link)]:
Voisin olettaa esim. begin kympin olevan voimakkaampaa kuin Benriachin kympin siinäkin vaiheessa kun molemmista jätettäisiin kaikki se savu/turve pois (mikäli tälläinen maku/ainesosien leikkominen pois olisi mahdollista...).

Näinhän se on, että osiensa summa valmis tuote aina on. Tämä on mielenkiintoinen, mutta loputon aihe :)

______________________________________________________________________________

I.R. (21.6.2007 15.05.57)

quote[Al Swearengen (link)]:
Tuota JaRiMin laittamaa linkkiä luettuani osui yksi asia silmään joka sitten alkoi mietityttämään todenteolla. Siellä mainitaan BenRiachin curiositaksen maltaan ppm luvuksi 55 ja new maken 35 ppm, näin ollen jälkimmäinen on enemmän kuin vaikkapa Ardbegin Tenin :-? Olen maistanut molemmat versiot curiositaksesta eli 40% ja 46% (10y) eivätkä ne mitään turve/savupommeja olleet kumpainenkaan. Tosin mihin on luottaminen, koska 2007 yearbook kertoo luvuiksi 35/17 ppm. - -

Kyllä oikeat luvut ovat 35 ja 17 ppm, ja tohtori Brossardin muuten hyvään tekstiin on päässyt pujahtamaan (paino)virhe. Täytyy muistaa, että Curiositas tuli markkinoille 2004, joten siihen käytetty mallas on valmistettu viimeistään 1994. 50 ppm:n (ja sen ylittävät) lukemat otti Ardbegin jälkeen käyttöön vasta Bruichladdich tällä vuosituhannella. Joka tapauksessa tuota yhtä lähdettä lukuun ottamatta Curiositaksen maltaan ppm-lukemaksi mainitaan aina 35. Ja vähentymä tislausprosessissa 55:stä 35:een olisi mahdottoman pieni. Ardbegillakin saadaan 54 ppm:n maltaasta "vain" 24 ppm:n new-makea, vaikka akanat otetaan mukaan.

______________________________________________________________________________

JaRiMi (24.6.2007 11.01.48)

Savuisuus sikseen, tuo "merellisyys" joka löytyy monesta Islay-viskistä on mielenkiintoinen ilmiö, varsinkin kun osa saaren viskistä kypsyykin sitten jossain ihan muualla. Bunna, Bowmore, Laphroaig ja Ardbeg ainakin kypsyttelee (vähintään osan?) viskistään siinä Islaylla rannan tuntumassa, ja ainahan sitä ollaan markkinoitu että juuri tämä meren läheisyys, jossa suolavesi lipittelee viskivaraston seinää korkean nousuveden aikana antaa sitä merellisyyttä viskiin. Bunnan varastosta olisi helppo uskoa että meren läheisyys on iso tekijä, koska ilma siellä tuoksuu suolaiselta ja paikassa oli ainakin vielä 2001 maalattia, joka tietty hengittää myös.

Kuten on jo todettu, Lagavulin ja Caol Ila (joka on yksi merellisimpiä saaren viskejä minusta) kypsyttelee jossain "ihan muualla" viskejään aikalailla (aikanaan Caol Ilan tislaamolla The Man sanoi että osa tynskistä varastoitaisiin myös Port Ellenin tiloihin, tiedä häntä).

Hassua sinänsä, mutta sisämaassa TISLATUISTA viskeistä ei tuota suolaisuutta sitten löydy - ainoastaan rannan tuntumassa olevien tislaamojen tuotteista olen ainakin itse sitä löytänyt. Tulee mieleen että mitähän ne jätkät siellä rantatislaamoissa oikein ihan tekee - viskoo merivettä pannuun mukaan?!?! Jos kerran kypsyttelypaikka ei merkkaa, niin joku muu asia. Saako maltaat itseensä suolaa piru vie vai mikä on homman nimi..Sillä vaikka Ardbegilla on rectifier jne ja pannut minkä muotoisia tahansa, en usko että pannun muoto + kokokaan olisi se asian ydin - että joku pannu olisi suunniteltu niin että "joo tällä saat mukaan kivan suolaisen maun". Pahkat, joissain näistä viskeistä maku on kuin mukaan olisi pistetty rakkolevää!

Nopeasti ajatellen, suolaista makua olen löytänyt ainakin seuraavien eri viskien pullotteista: Bunnahabbhain, Bruichladdich, Bowmore, Ardbeg, Laphroaig, Caol Ila, Port Ellen, Lagavulin, Clynelish, Brora, Springbank, Talisker, Pulteney.

Mystinen on viskin maailma.

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (27.6.2007 18.41.04)

Kuinkas Caol Ilan 8 y.o joka on unpeated tuo tämän merellisyyden esille? Jos suolaisuus tulee turpeesta niin senhän pitäisi(ainakin huomattavissa määrin) puuttua tästä versiosta! Itse en ole maistanut mutta kertokaa kommentteja niin voi hieman selvittää tätä suuren luokan mutu-pähkäilyä. Taitaa olla aika harvassa nämät unpeated-Islayt. Jos suolaa on noin saman verran kuin muissakin Isloissa niin siinäpä taas "aivo"riihtä!

:-? :-? :-?...

______________________________________________________________________________

Eat P (27.6.2007 19.42.16)

quote[Ard-Begbie (link)]:
kertokaa kommentteja niin voi hieman selvittää tätä suuren luokan mutu-pähkäilyä

Jotenkin näin siis,
ppm-arvo pystytään toteamaan tieteelisesti turvesavulla kuivatusta ohrasta ja valmiista raakatisleestä, siis viskistä. Muuten lähestulkoon kaikki mikä vaikuttaa mihinkin viskin valmistuksessa on arvailua ja mutu-pähkäilyä. Niinkuin joku joskus sanoi "mikä jonkun suussa maistuu oravanhännälle, maistuu se jonkun toisen suussa svanten napanöyhtälle" tai jotain sinnepäin. . ps. ei tainnut paljon sen kirjan lukeminen maanantaina auttaa

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (28.6.2007 11.33.42 last edit 28.6.2007 11.41.18)

No jos suolaisuus on Caolin 8:ssa vähäistä tai puuttuu kokonaan niin sittenhän turpeella näyttäisi olevan suurehko vaikutus. Toki kaikki vaikuttaa kaikkeen, olen vaan itse sitä mieltä(en tiedä miksi) että jollain yksittäisellä tekijällä olisi suurin vaikutus asiaan ja sehän voisi olla se turve. Alin linkissä pojat kuitenkin oli aistivinaan hieman turvetta ja sanoivat ettei välttämättä ole täysin turpeeton eli ppm on niin vähäinen että se lasketaan kategoriaan unpeated. Olisko näin?! No kuitenkin tämä pähkäily toi hieman täälläkin päin kannatusta sille turpeelle kaikkien muiden pienten seikkojen avustuksella. Kannattaa jatkaa tuumailua. Jos ei muuten niin ainakin nippelitietoa tulee lisää vaikka se täydellisesti määriteltävä totuus onkin melko veteen piirretty viiva! Kiitoksia mielenkiintoisista teorioista!

______________________________________________________________________________

JaRiMi (28.6.2007 12.15.03)

Pitäisi tehdä kemiallinen analyysi eri alueiden turpeen suolaisuudesta ym. ominaisuuksista, siinähän se selviäisi sitten.

______________________________________________________________________________

JaRiMi (28.6.2007 13.31.03)

Moi,

Enpä tiedä missä varastot ovat, mutta idea on hyvä kyllä - täytyypä pistää listaan kysymyksiä.

On mennyt suunnitelmat vähän uusiksi työn takia, siksi en ole vieläkään päässyt tuolla käymään haastattelemassa paikanpäällä. Katsotaan syksyllä..

______________________________________________________________________________

Quercus (28.6.2007 19.02.53 last edit 28.6.2007 19.24.55)

quote[JaRiMi (link)]:
Pitäisi tehdä kemiallinen analyysi eri alueiden turpeen suolaisuudesta ym. ominaisuuksista, siinähän se selviäisi sitten.

Tavailin uudelleen Peat[,] Smoke and Sprit -teoksen lukua "Peat" ja tulin muun muassa annettujen esimerkkien valossa siihen tulokseen, että suolaisuudet, meri-ilmat ym. syntyvät ihmisten mielikuvituksessa.

"Diageo doesn't analyse its peat for seaweediness or saltiness; 'salt (as in sodium chloride) would not transfer directly via peat smoke to the malt anyway. .'" [s. 197]

Suolan maku voi olla peräisin natriumista sekä sen vastaioneista eli kloridista, sulfaatista tai bikarbonaatista. Tuskin vaikuttaisi suolaisuuteen, vaikka "olutpuuro" tehtäisiin suoraan meriveteen ottaen huomioon "suolan" määrä lopputuotteessa huomioiden haju- ja makukynnys. Esimerkiksi pohjavedessä saa olla kloridia 200 mg/l ennen kuin havaitaan "makuvirhettä". Lisäksi neutraali vesi on herkempää kuin suun tainnuttava etanoliliuos eli viski.

______________________________________________________________________________

I.R. (28.6.2007 19.42.14 last edit 28.6.2007 19.45.04)

quote[Al Swearengen (link)]:
Ehkä asia ei nyt kuitenkaan ole aivan noin musta-valkoinen kuin vaikkapa Ard-Begbie ajattelee, että joku yksi viski vaikkapa tämä Ilan 8y romuttaa koko ajatusmaailman. Kyllähän tislaamot tekevät viskejä joiden mallas on turvekäsitelty mutta itse viski ei maistu/tuoksu kuitenkaan turpeelle/savulle vaan ovat ennemmin suolaisia/merellisiä. Varmasti mallastus prosessissa on uskomaton määrä eri variaatioita jotka vaikuttavat lopputulokseen, Turve ja sen laatu, onko se pinnasta vaiko syvältä otettu, kuinka paljon sitä poltetaan kerralla, kuinka kauan sitä poltetaan jne, lisäksi ohralajikin vaikuttaa varmasti eli kuinka se vastaanottaa mitäkin prosessia (mm Optic, Golden promise tai vaikkapa niiden sekoitus), monet tislaamot sanovat Golden promise- lajikkeen tuovan viskiin: estereitä, painoa, tekee rungosta tukevamman, öljyisen, tuoden myös maltaista makeutta.

Tuo aromien johtaminen on yksi viskiharrastuksen mielenkiintoisimmista puolista mutta samalla enemmän tai vähemmän pelkkää arvailua. "Merellisyyttä" tulee turpeen ylimpiin kerroksiin rannikolla jo mainitun meri-ilman vaikutuksesta. Toisaalta Port Ellenin mallastamolla (> Caol Ila) käytettävä turve nostetaan Castlehillin alueelta Islayn sisämaasta, jossa merellisyys, suolaisuus, jodi(!) ym. eivät samalla tavalla tartu kasvillisuuteen ja vaikuta sen hajoamistuotteissa. Syvemmissä turvekerrostumissa on kuitenkin hajonnutta merilevää ajalta, jolloin nykyinen Islay oli vielä veden peitossa, ja näitä kerrostumia hyödyntämällä voidaan ajatella saatavan viskiin hyvinkin "merellinen" aromi. Ja tuo Caol Ilan 8 yo (59,8 %, b. 2006) on tosiaan vain "unpeated style" verrattuna muuhun tislaamon ob-tavaraan, eli mukana on myös (kevyemmin) turvetulikuivattua mallasta. - Muita merellisyyden lähteitä voivat olla ohra (etenkin jos jyvän kuorikerros otetaan mukaan; tosin ohra tuodaan nyk. Islaylle muualta) ja yleinen "ilmasto" tislaamon tiloissa. Väitetään jopa, että kutakuinkin kaikessa Islaylla tislatussa new-makessa olisi fenoleita vähintään 1 ppm, vaikka mallastusprosessi olisi täysin "turpeeton". Mistä tuokin sitten tulee? :o Ja kuten Quercus kirjoitti, merellisyyden mielikuvan luovien suolojen lähteet ovat monet.

______________________________________________________________________________

Quercus (28.6.2007 20.21.22 last edit 28.6.2007 20.39.36)

Jännä, miten "vaikeudestaan" huolimatta keskeinen tuo jodi on Islayn turpeessa näin ollen muussakin? Tämä johtuu siitä, että turveaineessa on Islaylla merkittävästi merilevän jäännöksiä ja vastaavasti Glen Mossin alueella sammaleita, Glen Heatherissa kanervajuurakkoa jne. Merilevä on yksi luonnon jodipitoisimpia orgaanisia aineita: jodi on alkuaineena ensimmäisen kerran löydetty juuri merilevästä, ja luontaistuotekaupoissa on saatavilla jodipitoisia merilevätiivistetabletteja (jokaisen Islay-fanin must aamunaloituksena ;D).

"Turpeettomasta" mallastuksesta huolimatta new-makesta ja viskistäkin voi löytyä fenoleja (jotka eivät ole sen kummempia yhdisteitä kuin bentseenirengas kera OH-ryhmä). Olen viime aikoina miettinyt fenolien syntymistä tynnyrissä ligniinin etanolyysissä, mutta vastauksia en ole löytänyt. Kemistituttavani eivät osaa vastata, koska asia on liian "spesifistä" ja vaatisi suurin piirtein tohtoritutkinnon lisäksi työskentelyä viskialalla. Osaisikohan Ardbegin Dr Bill Lumsden vastata.

______________________________________________________________________________

Whisky (29.6.2007 5.12.54)

quote[Quercus (link)]:
Olen viime aikoina miettinyt fenolien syntymistä tynnyrissä ligniinin etanolyysissä, mutta vastauksia en ole löytänyt.

Lukiokemian pakolliset kurssit käyneenä viimeistään nyt tuli tiputtua kärryiltä :-X

______________________________________________________________________________

smoke on the water (30.6.2007 9.20.14)

Jos vielä yleisesti ajatellaan tuota viskien savuisuutta / turpeisuutta ja otetaan mukaan skottiviskin lisäksi muu maailma, niin nähdään kuinka suhteellista kaikki kuitenkin on. Skotlannin sisällä single malteista löydämme siis suuria eroja näissä ppm-pitoisuuksissa, mutta jos otamme Skottien seuraksi vertailuun vaikkapa jonkun Bourbonin, voimme löytää käytännössä jokaisesta Skottiviskistä turpeisuutta / savuisuutta. Kevyen Bourbonin rinnalla arvioitu perus Highlandin viski tuntuu varmasti maistajasta hyvinkin savuiselle / turpeiselle ja saattaa jo synnyttää "heavily peated" mielleyhtymän. Samasta viskistä taas verrattuna vaikkapa Islayn oikeasti "heavily peated" tavaraan, ei välttämättä löydy enää savuisuutta lainkaan. Jos katsotte vaikkapa Alkon hinnaston makukuvauksia, niin siellä ei ole montakaan Skotlantilaista Single Maltia, joista ei löydy jossain muodossa sanoja "turve" tai "savu". Näitä sanoja löytyy hyvinkin yllättävistä tuotteista, joita itse pitää täysin savuttomina. Alkuperäinen aihe oli tuo "mikä on oikeasti heavily peated", josta nyt hieman mentiin sivuun, mutta on hyvä muistaa, että myös vertailukohdat vaikuttavat aina siihen, miten tuon viskien savuisuuden / turpeisuuden minkäkin viskin kohdalla kokee. Octomorea odotellessa... :)

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (18.7.2007 11.17.38)

Eräs ei niin ammattimaisesti kirjoitettu kirja totesi että Laphroaigin erityinen maku johtuisi heidän omasta mielestä turpeen runsaasta sammalpitoisuudesta! Voisi olla tottakin koska Lapparilla on mielestäni maailman omintakeisin vivahdus(reilu sellainen) juomassa. Jotain mitä ei löydy muista Islay-viskeistä. Tämä kallistaisi edelleen turpeen puoleen tuota "suurinta" vaikutusta joka erottaa Islayt hieman muista. Jos sammal vaikkuttaisi noin paljon makuun lapparissa niin kyllä muidenkin tislaamoiden turpeet tuo omaa meininkiä Islaylla. Mutta Kirja ei nauti täyttä luottamustani koska Glenfarclasin 105 oli heidän mielestään 105 vuotta kypsytetty! :) Saattoi olla myös suomentajan virhe!

______________________________________________________________________________

Ize (18.7.2007 12.04.52)

Tarkottaisiko tuo Laphroaigin kohdalla siis sitä että käytettäisiin polttoaineena sammalta joka ei ole vielä alkanut maatumaan ... eli turvesuolta käytettäisiinkin enemmän pintaa kuin varsinaista jo maatunutta sammalkerrosta?? Aikasta erikoista, koska tuota pintasammalta saisi varmaan olla melkoisesti ennenkuin palavaa ainesta (lämpömäärää) olisi merkittävästi verrattuna maatuneeseen sammaleeseen eli turpeeseen. Kerroin varmaankin olisi luokkaa satoja noiden välillä ...

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (19.7.2007 18.10.50)

Niin, ota näistä nyt sitten selvää! Siinä puhuttiin että "omintakeinen maku johtuu turpeen runsaasta sammalpitoisuudesta Laphroaigin itsensä mukaan" josta saa käsityksen että turpeeksi muuttunutta sammalta on paljon suhteessa muihin turpeisiin. Kirja taisi olla Mallasviski ja skottiviski. En näistä itse niin hirveästi tajua mutta on mielenkiintoista tonkia ja oppia lisää. Jos joltakin muultakin löytyy tuo kirja joka on viiniasiantuntijan kirjoittama jonkin maistelu-session tiimoilta niin pankaa kommentteja.

______________________________________________________________________________

I.R. (19.7.2007 18.35.24)

quote[Ard-Begbie (link)]:
Niin, ota näistä nyt sitten selvää! Siinä puhuttiin että "omintakeinen maku johtuu turpeen runsaasta sammalpitoisuudesta Laphroaigin itsensä mukaan" josta saa käsityksen että turpeeksi muuttunutta sammalta on paljon suhteessa muihin turpeisiin. Kirja taisi olla Mallasviski ja skottiviski. En näistä itse niin hirveästi tajua mutta on mielenkiintoista tonkia ja oppia lisää. Jos joltakin muultakin löytyy tuo kirja joka on viiniasiantuntijan kirjoittama jonkin maistelu-session tiimoilta niin pankaa kommentteja.

Surkea kirja (siis tuo Daniel Lernerin "Mallasviski ja skottiviski"). Mutta kyllä Laphroaiginkin taholta on tuotu esiin, että heidän käyttämänsä turve olisi sammalpitoista. Tuoreita sammalen jäänteitä voi olla vain turpeen pintakerroksessa (fogg), ja moni tislaamo jättää tuon hyödyntämättä. Toisaalta esim. Highland Park on tunnettu siitä, että se polttaa mallastuksessa runsaasti kanervan juuria sisältävää foggia.

______________________________________________________________________________

Ize (19.7.2007 20.19.09)

Hitsi kun yritin metsästää tuota kirjaa hyllystäni, kun tuo teksti vaikutti niin tutulta. Daniel Lernerin kirja totta tosiaan ... olenpa saattanut polttaa sen takassa, kun en sitä mistään tähän hätään löytänyt. ;D

______________________________________________________________________________

Ize (23.7.2007 20.06.12)

Port Ellenissä taidetaan mallastaa paljon? Eikös sieltä mene tavaraa Caol Ilaakin .. ja jonnekin muualle, joka ei nyt tule mieleen?

______________________________________________________________________________

I.R. (23.7.2007 20.14.58)

quote[Ize (link)]:
Port Ellenissä taidetaan mallastaa paljon? Eikös sieltä mene tavaraa Caol Ilaakin .. ja jonnekin muualle, joka ei nyt tule mieleen?

Joo, itse asiassa kaikki Islayn tislaamot (Kilchomanista en tosin ole varma) ovat sitoutuneet Port Ellenin mallastamon asiakkaiksi. Tarkoituksena on ollut tukea työpaikkojen säilymistä saarella.

______________________________________________________________________________

Jarkko72 (24.7.2007 6.47.37)

quote[I.R. (link)]:
quote[Ize (link)]:
Port Ellenissä taidetaan mallastaa paljon? Eikös sieltä mene tavaraa Caol Ilaakin .. ja jonnekin muualle, joka ei nyt tule mieleen?

Joo, itse asiassa kaikki Islayn tislaamot (Kilchomanista en tosin ole varma) ovat sitoutuneet Port Ellenin mallastamon asiakkaiksi. Tarkoituksena on ollut tukea työpaikkojen säilymistä saarella.

Kilchomankin joutuu ostamaan Port Ellenistä osan maltaastaan kun oma tuotanto ei riitä. Ja he ostavat prikulleen samaa tavaraa mitä PE tekee Ardbegille, 50 ppm. Tislaamokierroksen meille vetänyt Anthony Wills valitteli että he ovat liian pieni asiakas saadakseen itse määritellä tarkemmin ostamansa maltaan speksit.

______________________________________________________________________________

Jarkko72 (24.7.2007 7.45.57)

quote[Al Swearengen (link)]:
quote[I.R. (link)]:
quote[Ize (link)]:
Port Ellenissä taidetaan mallastaa paljon? Eikös sieltä mene tavaraa Caol Ilaakin .. ja jonnekin muualle, joka ei nyt tule mieleen?

Joo, itse asiassa kaikki Islayn tislaamot (Kilchomanista en tosin ole varma) ovat sitoutuneet Port Ellenin mallastamon asiakkaiksi. Tarkoituksena on ollut tukea työpaikkojen säilymistä saarella.

Kyseessä on tislaamoiden välinen herrasmies sopimus. Caol Ila, Lagavulin ja Ardbeg ostaa kaikki maltaansa PE:ltä, Bunnahabhain noin 10%, Bowmore mallastaa itse osan ja loput tulee PE:ltä sekä jostain muualta, Laphroaigin suhde oli ylempänä mainittu eli 25/75 mutta jos en aivan väärin muista niin Laddien mallas tulee Invernessistä kokonaan? Vai onko uutta/muuta tietoa?? Kilchomanin itse mallastaman ohran ppm on 18-25 ja kuten Jarkko72 mainitsi, he joutuvat ostamaan PE:ltä lisää.

Jes, Al muistaa ihan oikein. Laddie ei käytä laisinkaan saarelaista mallasta.

______________________________________________________________________________

I.R. (24.7.2007 8.25.50 last edit 24.7.2007 9.19.35)

quote[Jarkko72 (link)]:
quote[Al Swearengen (link)]:
quote[I.R. (link)]:
quote[Ize (link)]:
Port Ellenissä taidetaan mallastaa paljon? Eikös sieltä mene tavaraa Caol Ilaakin .. ja jonnekin muualle, joka ei nyt tule mieleen?

Joo, itse asiassa kaikki Islayn tislaamot (Kilchomanista en tosin ole varma) ovat sitoutuneet Port Ellenin mallastamon asiakkaiksi. Tarkoituksena on ollut tukea työpaikkojen säilymistä saarella.

Kyseessä on tislaamoiden välinen herrasmies sopimus. Caol Ila, Lagavulin ja Ardbeg ostaa kaikki maltaansa PE:ltä, Bunnahabhain noin 10%, Bowmore mallastaa itse osan ja loput tulee PE:ltä sekä jostain muualta, Laphroaigin suhde oli ylempänä mainittu eli 25/75 mutta jos en aivan väärin muista niin Laddien mallas tulee Invernessistä kokonaan? Vai onko uutta/muuta tietoa?? Kilchomanin itse mallastaman ohran ppm on 18-25 ja kuten Jarkko72 mainitsi, he joutuvat ostamaan PE:ltä lisää.

Jes, Al muistaa ihan oikein. Laddie ei käytä laisinkaan saarelaista mallasta.

Ei tosiaan käytäkään enää. Lähtökohtaisesti luotettavan Udon tislaamohakemiston (2006) mukaan Bruichladdichin mallas tulee nykyisin 100-prosenttisesti Baird'silta Invernessistä. Bruichladdichkin oli mukana tuossa - luonteeltaan ei oikeudellisesti sitovassa vaan ns. herrasmiessopimuksessa - ja toimi sen mukaisesti. Vielä 2005 esim. Jackson ("Whisky", s. 51, 117) kirjoitti: "- - Port Ellen maltings on Islay supplies each of the island's seven distilleries with a proportion of their malt requirements." Eli missä vaiheessa PE:n maltaasta luovuttiin? Vuonna 2001:kö, jolloin (perus)maltaan ppm laskettiin 8:sta 3-4:ään - missä tapauksessa tuossa lainauksessa olisi ollut vanhaa tietoa - vai myöhemmin?

Tässä vielä joitakin osuuksia muiden tislaamoiden maltaista:
Bowmore, oma 40-45 %, loput 55-60 % PE:ltä ja "jostakin muualta";
Bunnahabhain, PE:ltä 10 %, loput 90 % J.P. Simpsons & Co., Berwick upon Tweedistä;
Laphroaig, oma 25-30 %, 70-75 % PE:ltä;
Ardbeg, Caol Ila ja Lagavulin, tosiaan kaikki PE:ltä, ja Kilchomanilta ei ole tietoa suhteesta oma/PE.
- Eli kyllä Alin muistelut hyvin paikkansa pitivät.

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (24.7.2007 18.16.47)

quote[Al Swearengen (link)]:
quote[Ard-Begbie (link)]:
Niin, ota näistä nyt sitten selvää! Siinä puhuttiin että "omintakeinen maku johtuu turpeen runsaasta sammalpitoisuudesta Laphroaigin itsensä mukaan" josta saa käsityksen että turpeeksi muuttunutta sammalta on paljon suhteessa muihin turpeisiin.

Täytyy myös muistaa että Laphroaig mallastaa itse vain 25% ja loput tulee Port Elleniltä. Luin tuossa aiheesta lisää ja yritän kirjoittaa siitä asap.

Tulis se perhanan Jeffordi niin saisi itsekki lukea nuista nippelitiedoista eikä tarttis aina vetää puoli-mutuilulla. ;) Vaikka on mutuilussa se hyvää että tulee mietiskeltyä hieman enemmän näitä juttuja luovalla tavalla ja se on varmaan tämän foorumin yks tarkoitus!

______________________________________________________________________________