______________________________________________________________________________
Ard-Begbie (25.10.2007 18.16.13)
Mitkä muut asiat tekevät DE pullotuksista erilaisia(vertailussa normipullotteeseen) kuin hieman pitempi kypsytys aika ja wood finishing? Ainakin nämät ovat ne yleisimmät? Vai onko niihin edes mitään yleistäkään pääsääntöä jota tislaamot noudattavat? Käytetäänkö esim. laadukkaammiksi (kypsymisen edetessä) havaittuja tynnyreitä? Valistusta kiitos!
______________________________________________________________________________
SeBBe (25.10.2007 18.35.18)
Mitään tarkkaa tietoa itselläni ei asiasta ole, mutta käsittääkseni DE-viskit ovat yksinomaan Diageon omistamien tislaamojen viskejä, jotka vain brändätty Distiller's Editioneiksi. Aivan sama juttu siis kuin, heitetään nyt esimerkiksi vaikkapa BenRiach, joka tekee Wood finished, Flagship, Peated Wood Finished etc. -sarjoja. Tai vaikkapa Classic Maltsit. DE-sarjalle tosiaan tunnusomaista jo alkup. viestissä mainittu tynnyriviimeistely, jonka myötä myös hivenen pidempi kypsytysaika.
Tämä siis aivan mutuiltuna. Korjatkaa jos meni aivan metsään.
______________________________________________________________________________
InkRose (25.10.2007 19.08.42)
Ymmärtääkseni homma menee juuri kuten Sebbe sanoi, tosin ne kypsytysajat taitaa olla tislaamokohtaisia: Taliskerin DE on muistaakseni 13-vuotiasta, kun taas Dalwhinnien on 15-vuotiasta kuten normituotekin. Muista minulla ei ole kokemuksia, mutta vissiin nuo enimmäkseen on sherryssä viimeistelty... Olikohan Lagavulin jossain viinissä (Moscatel?)... Olisi muuten kiva maistaa joskus tuota Lagavulinin DE:tä jos jostain vielä saisi käsiinsä, tai siis lasiinsa. ;)
______________________________________________________________________________
Kumiankka (25.10.2007 19.45.51)
Eikös tuo Laga DE ole Pedro Ximenez-tynnyreissä viimeistelty? Ja sitähän saa "haettua" vaikka Saksanmaalta :).
______________________________________________________________________________
Pietari (25.10.2007 22.51.31)
Lagavulinin DE on ainakin mielestäni onnistunut aika vaikeassa turpeen, savun ja sherryn yhdistämisessä. Vuosikerroissa on jonkinverran eroja, mutta hankkimisen arvoisia mielestäni kaikki mitä olen itse maistanut; 1986, 1988, 1989, 1990.
Muista ei juurikaan ole sellaisia kokemuksia, että uskaltaisin lytätä tai kehua. No jaa, Taliskerin 1992 DE on muistaakseni varaston perällä, täytyypi kaivella joskus esiin :)
Tuossa linkissä valotetaan jotain noista DE:sta: http://whisky-pages.com/stories/diageo-editions-2006.htm
______________________________________________________________________________
InkRose (26.10.2007 3.31.04)
Kyllähän se näköjään on PX-finistelty se Lagavulin joo. Meikäläisen loppuvuoden budjettia on kyl säästelty siihen Jokikunnakseen, ja sen aion yhä ostaa kotiin. Tuskin muita tänä vuonna enää ehtii.
______________________________________________________________________________
Ard-Begbie (9.12.2007 22.08.17)
Ja kyllähän Diageon lisäksi on markkinoilla esim. Distillery editioneita(vs. distiller's)! Ainakin Glenfiddichillä. Joten ota niistä nyt selvää. Mutta jos otat niin pistä viestiä!
______________________________________________________________________________
MrBeam (11.12.2007 14.42.56)
Alkoi kiinnostamaan lähinnä Taliskerin DE, kun heidän bourbon-kypsytykset toimii niin rouhevasti. Muutamalla näyttää kaapissa olevan 1991 mallia ja maailmalta löytyi 1992 ja 1993. Onkohan tuosta tehty vielä enemmän painoksia eri vuosina? Onko kokemuksia, josko eri versioiden välillä on kovasti eroja?
______________________________________________________________________________
Eat P (11.12.2007 15.22.58 last edit 11.12.2007 15.23.50)
quote[MrBeam (link)]:
Alkoi kiinnostamaan lähinnä Taliskerin DE, kun heidän bourbon-kypsytykset toimii niin rouhevasti. Muutamalla näyttää kaapissa olevan 1991 mallia
______________________________________________________________________________
Mr Wolf (11.12.2007 16.55.22)
Täältä löytyy muutama esimerkki Classic malt DE-tuotteista, joita on liikkeellä:
http://www.cigaraficionado.com/Cigar/CA_Features/CA_Feature_Basic_Template/0,2344,1833,00.html
Minun kaapissa on tuommoinen Cragganmore DE (tislattu-92, pullotettu 2005), joka on levännyt aikansa portviinitynnyrissä. Maulle se on tehnyt pelkkää hyvää; siitä löytyy minun makunystyillä viittauksia mummon metsämarjakiisseliin.. :P
Tämä ei ole DE, mutta onko jollakin jakaa kokemus Dalmore Black Pearlista (-92), joka on saanut Malmsey Madeira-käsittelyn? (En ole vielä avannut ja vähän ennakkofiiliksiä tässä tiedustelisin?) :-?
______________________________________________________________________________
MrBeam (12.12.2007 9.32.54)
quote[Eat P (link)]:
Alkoi kiinnostamaan lähinnä Taliskerin DE, kun heidän bourbon-kypsytykset toimii niin rouhevasti. Muutamalla näyttää kaapissa olevan 1991 mallia
Omassa kaapissa sattuu olemaan vielä kahta eri 1991 DE Taliskeria, 2004 ja 2005 pullotettua....? Talisker toimii aina, varsinkin 1st fill sherrynä
______________________________________________________________________________
Eat P (12.12.2007 9.39.44)
Finistelyt tuskin tapahtuu 1st fill tynnyreissä? Yleensäkin Talisker toimii. viittasin vain noihin 20y OB Sherry pullotteeseen ja Secret Stills 1.2 1st fill sherry pullotteeseen...
______________________________________________________________________________
Ize (12.12.2007 11.02.04 last edit 12.12.2007 11.03.04)
Hmm, itse olen elänyt onnellisesti siinä luulossa, että nimenomaan finishtelyjä tehtäisiin pitkälti 1st fill sherry -tynnyreillä (aka fresh?). Näin siksi koska ainakin välillä olivat sherrytynnyrit vähissä ja harvat viskit kestävät kokoaikaista säilytystä 1st fill sherryssä, koska sherrystä tulee turhan voimakas. Nyt finishtelyllä saadaan sopivammin annosteltu määrä aromeja irti tuoreesta sherrytynnyristä ja jatkossa ko. tynnyriä uskaltaa jo käyttää kokoaikaiseenkin viskin vanhentamiseen, kun sen aromit ovat miedontuneet.
Itseasiassa tästä on taidettu täälläkin sivuten jossain kirjoitella ... hmmm.
______________________________________________________________________________
I.R. (12.12.2007 12.43.41)
quote[Ize (link)]:
Hmm, itse olen elänyt onnellisesti siinä luulossa, että nimenomaan finishtelyjä tehtäisiin pitkälti 1st fill sherry -tynnyreillä (aka fresh?). Näin siksi koska ainakin välillä olivat sherrytynnyrit vähissä ja harvat viskit kestävät kokoaikaista säilytystä 1st fill sherryssä, koska sherrystä tulee turhan voimakas. Nyt finishtelyllä saadaan sopivammin annosteltu määrä aromeja irti tuoreesta sherrytynnyristä ja jatkossa ko. tynnyriä uskaltaa jo käyttää kokoaikaiseenkin viskin vanhentamiseen, kun sen aromit ovat miedontuneet.
______________________________________________________________________________