______________________________________________________________________________
MrBeam (8.4.2008 6.57.54)
Kun ei aina jaksa lasia kallistaa, voinee välillä vähän tuumailla ja tehdä välitilinpäätöstä. Tässä puolivakavasti otettava neljännesvuosikatsaus 2008 alun aikana ensi kertaa maistamiini viskeihin. Mikään ei tietenkään ole kiveen hakattua, vaan mielipiteet muuttuvat takuulla. Kyllä tuosta silti jotain kuvaa saa siitä mikä tänne näinä aikoina uppoaa hyvin ja mikä paremmin. Tähdin merkatut ovat vain kertaalleen huonommissa olosuhteissa koettuja.
1) Paras A-ryhmä
- Wild Turkey Straight Rye, 50.5%, rye/USA
- Port Ellen 3rd Release 24yo, d.1979, b.2003, 57.3% (vasta pari kertaa maistettuna)
2) Erittäin hyvät
- Talisker Distillers Edition, d.1993, b.2007, 45.8%
- Glenlossie 10yo F&F, 43% (vasta pari kertaa maistettuna tätäkin)
- Bowmore 15yo Mariner, 43% (parantunut selvästi korkkausillan tyrmistyksestä ja käyrä nousukulmalla)
*** Bowmore 17yo
3) Hyvät
- Glenkinchie 12yo, 43%
*** Port Ellen Suomi-pullote (mahdollisesti korkeammalla paremmalla tutustumisella)
- Clontarf Classic Blend, 40%, blend/Irlanti
- Highland Park 18yo, 43% (hetkittäin erittäinkin hyvä)
*** Balvenie 21 Port Wood (aivan varmasti korkeammalla ilman liiallista etukenoa maistettuna)
- Glenmorangie Sherry Wood Finish, 43%
- Canadian Mist 3yo, 40%, blend/Kanada (ajan myötä huononi avattuna, mahdollisesti tätä edellisessä elämässä olen maistelematta niellytkin)
- Yamazaki 12yo, 43%, single malt/Japani (lievä pettymys, tätä olen eri batchista varmasti miniatyyrin verran nauttinut joku vuosi sitten)
*** Old Pulteney 17
4) Siinä rajoilla
- Nikka All Malt, 40%, vatted malt/Japani
*** Ledaig NAS
- Aberlour A'bunadh, Batch #22, 59.3%
- Langs Supreme 5yo, 40%, blend/Skotlanti
5) Vain tinttauskäyttöön
- Black Velvet Reserve 8yo, 40%, blend/Kanada
Onhan se niin, että kauhian vaikeaa oli joillekin löytää oikea kategoria. Aina kun innostuu kunnolla vertailemaan tai lokeroimaan esim viskejä, huomaa lopussa miten vaikeaa ja oikeastaan turhaakin se on. Vai voiko se sittenkään olla turhaa, jos sitä oli hauskaa pähkäillä.
______________________________________________________________________________
MrBeam (9.4.2008 7.40.35)
Menin sitten testaamaan parhaan A-ryhmän rinnakkain, ja jälleen osoitus siitä miten päivän kunto vaikuttaa, viskit muuttuu ja mies muuttuu. Osoitus myös luokittelun ja pisteytyksien vaikeudesta ja epätieteellisyydestä.
Alussa Wild Turkey on oma itsensä, erinomainen. Port Ellen sen sijaan on jotain ihan muuta kuin tähän asti. Pehmeän täyteläinen marjaisuus on missä lie ja tilalla kuivakka turpeisuus sekä maku, jonka minä yhdistän päässäni merilevään Caol Ila 12:n tyyliin. Tällä kertaa PE vajoaa 3.divariin.
No, vajaat lasit pöydälle ja mies saunaan. Tunnin päästä uusi yritys. Oho. Nyt on WT:kin kuiva ja kitkerähkö. PE:kään ei ole parantunut. Vielä puoli tuntia, hieman sämpylää naamaan eikä tilanne parane.
Otetaan rinnalle vielä tuo Glenlossie 10FF. Kuinka ollakaan, illan parashan se. Aivan erilainen tämäkin on kuin tähän asti. Varsinkin tuoksuun on noussut erittäin voimakkaana joku, joka tuo mieleen Scapa 14:n. Onko se sitten kanerva vai mikä, en tiedä. Vilkaisu pipliaan, jossa Murray kertoo löytävänsä tämän tuoksusta paljon mallasta. Jospa tämä tuoksu/maku, johon olen ihastunut, onkin sitten yksinkertaisesti maltaisuus. Tähän asti olen yhdistänyt maltaan maun Glengoyne 10yo:hon. Tiedä häntä. Kuulun niihin, joitten mielestä ei omaksi ilokseen tarvi tietääkään mitä yksittäiset maut ovat, mutta joskus tulee tunne, että pitäisi tietyt perusasiat sentään olla ns. hanskassa. Kiehtova tämä viskimaailma!
______________________________________________________________________________
Ard-Begbie (9.4.2008 10.21.07)
quote[MrBeam (link)]:
Menin sitten testaamaan parhaan A-ryhmän rinnakkain, ja jälleen osoitus siitä miten päivän kunto vaikuttaa, viskit muuttuu ja mies muuttuu. Osoitus myös luokittelun ja pisteytyksien vaikeudesta ja epätieteellisyydestä.
______________________________________________________________________________