Paha kaula vaiko hapettunut ja hapertunut?

______________________________________________________________________________

JaRiMi (30.11.2008 17.34.01 last edit 30.11.2008 17.36.23)

On ollut mielenkiintoista lukea erilaisia kommentteja viskien maun muuttumisesta niiden saadessa happea itseensä.

Tämä prosessihan on ilmeisesti käynnissä todella hitaana myös avaamattomassa pullossa (vrt. "bottle maturation" termiin), eli silloinkin viski muuttuu todella hitaasti vähitellen johonkin suuntaan. En tiedä varmasti, mutta uskoisin että useimmissa tapauksissa pullon heikko kohta on korkki (ja myös toki se vähä ilmamäärä mikä on pullon sisällä), eli sitä kautta sisällä oleva alkoholi muuttuu vuosien saatossa johonkin suuntaan.

Sitä suurempi on vaikutus kun pullo vihdoin avataan: Heti aukaisemisen jälkeen viski maistuu useimmiten erilaiselle kuin jälkeenpäin, sen saatua "hengittää". Täällä usein näkee puhuttavan ns. pahasta kaulasta - juuri avattu viski ei ole monen mielestä (ja monen viskin kohdalla) parhaimmillaan, vaan se paranee ja pääsee optimaalimakuunsa vasta jonkin ajan jälkeen, saatuaan tarpeeksi happea.

Toisaalta moni sanoo välttävänsä esimerkiksi baarissa viskin tilaamista  jos kyseinen pullote on hyvin vajaa ja ollut auki kauan, koska jäljellä oleva viski on jo pahan kerran hapettunut. Samasta syystä eräs Saksalainen viskikauppakin möi aikanaan pieniä kristallikuulia joita tyhjenevään pulloon laittamalla saattoi pitää huolen siitä ettei pullo päässyt nesteen vähentyessä täyttymään ilmasta, vaan nesteen pinta pysyi tarpeeksi korkeana.

Itse olen huomannut että on myös monia viskejä joiden maku ei ainakaan minun suussani parane niiden saadessa happea, vaan maku huononee tasaisesti pullon avaamisen jälkeen. Avaamisvaiheessa osa on kuin ihanaa nektaria, ja sitten taas myöhemmillä maistelukerroilla  on makuelämys todella väljähtynyt ja muuttunut - huonompaan. Oman kokemukseni mukaan suurempi osa viskeistä ei parane maatessaan jo avatussa pullossa kohtuullisen ilmamäärän päästessä vuorovaikutukseen alkoholin kanssa, päinvastoin.

Olen myös huomannut että erilaiset makuaistimukset muuttuvat erilailla: Makeus ja monet marjaiset, hunajaiset maut tuntuvat usein kärsivän enemmän hapen vaikutuksesta, poistuen vähitellen taka-alalle, paljastaen enemmän karvaampia makuja. Toisaalta esimerkiksi savuisuus tai turpeisuus tuntuisi tasaantuvan hapen kanssa.

Yksi mieleenmuistuvimmista kokemuksistani tämän ilmiön suhteen oli kun avasin Highland Parkin 18-vuotiaan viskin vuonna 2004: Avaamisen jälkeen suutuntuma ei olisi voinut olla miellyttävämpi! Upean makeahko, sherryinen, nektarinen, hunajainen maku tulvehti suuhuni, aivan mahtava ja uskomaton tasapaino ja juomakokemus. Noin kolme viikkoa myöhemmin kokemus oli erilainen; periaatteessa makuprofiili oli samankaltainen, mutta eritoten tuo makeus oli kaikonnut osittain eikä juoma ollut samanlaista suussani. Jotta pystyin varmistamaan ettei kyse ollut vain erilaisesta suun kemian tilanteesta, tein silloin jotain poikkeuksellista: Avasin toisen pullon samaa ja vertasin. Kyllä, ero oli minusta selvä.

Olen myöhemmin huomannut silloin tällöin joidenkin viskien kanssa samanlaisen ilmiön. Yksi joka tulee mieleeni on Royal & Ancient 28-vuotias blendi jonka makeus korostui avattaessa, mutta myöhemmin blendi otti enemmän Macallan-maista makuprofiilia itseensä makeuden vähentyessä.  

Löytyykö asiasta kokemusta muilta, ja minkälaisia mielipiteitä teillä on tästä asiasta? Eritoten olisin kiinnostunut kuulemaan mitkä viskin maut muuttuvat teidän mielestänne eniten sen saadessa happea?

______________________________________________________________________________

aapeli (30.11.2008 17.59.22 last edit 30.11.2008 18.01.03)

quote[755E6D5672563F0 (link)]:
Olen myös huomannut että erilaiset makuaistimukset muuttuvat erilailla: Makeus ja monet marjaiset, hunajaiset maut tuntuvat usein kärsivän enemmän hapen vaikutuksesta, poistuen vähitellen taka-alalle, paljastaen enemmän karvaampia makuja. Toisaalta esimerkiksi savuisuus tai turpeisuus tuntuisi tasaantuvan hapen kanssa.


Kyllä!Tätä olen mielessäni monesti pohtinut,koska olen ollut huomaavinani,että sherryiset viskit tuntuvat "kärsivän" hapettumisesta enemmän. En tiedä onko sattumaa ,mutta muutamat sherrytuotokset ovat pitempään auki ollessaan muuttuneet ikäänkuin "väljähtyneen" osa jopa pahan makuiseksi. Varsinkin jos ollaan yli puolen välin. Ja näissäkin puhutaan useista kuukausista. Ainakin minulla olleet islayt saavat olla huomattavankin kauan auki,eikä niissä ole samaa ilmiötä havaittavissa. Peittääkö savu ja turve hapettumisen vaikutukset, koska kyllä kai näihin pätee samat lainalaisuudet kuin muihinkin. Tai sitten ne eivät säily avattuina yhtä kauaa... :)

______________________________________________________________________________

pere (30.11.2008 19.40.26 last edit 30.11.2008 19.40.55)

quote[7C7C6D7871741D0 (link)]:
Kyllä!Tätä olen mielessäni monesti pohtinut,koska olen ollut huomaavinani,että sherryiset viskit tuntuvat "kärsivän" hapettumisesta enemmän. En tiedä onko sattumaa ,mutta muutamat sherrytuotokset ovat pitempään auki ollessaan muuttuneet ikäänkuin "väljähtyneen" osa jopa pahan makuiseksi. Varsinkin jos ollaan yli puolen välin. Ja näissäkin puhutaan useista kuukausista. Ainakin minulla olleet islayt saavat olla huomattavankin kauan auki,eikä niissä ole samaa ilmiötä havaittavissa. Peittääkö savu ja turve hapettumisen vaikutukset, koska kyllä kai näihin pätee samat lainalaisuudet kuin muihinkin. Tai sitten ne eivät säily avattuina yhtä kauaa... :)


Täytyy myöntää, että omat kokemukseni ovat aika lailla juurikin päinvastaiset :) Eli savuisista viskeistä savu selvästikin alkaa hävitä ajan kanssa, mutta varsinkin miedommin sherryset viskit muuttuvat tukevammiksi ja mielestäni samalla paremmiksi saadessaan happea pullossa. Toisaalta taas  1st fill dark sherry -pommit ehkä vähän miedontuvat ja näin itse viski pääsee edes vähän esiin ja tasapaino paranee.

Ainuttakaan viskiä en ole pullossa seisottamalla pilallee vielä saanut. Toisaalta myös se "paha kaula":kin on mielestäni lähinnä vain läppä, jota aina silloin tällöin foorumille muuten vain heitellään.

______________________________________________________________________________

aapeli (30.11.2008 19.57.04 last edit 30.11.2008 19.57.44)

quote[20352235500 (link)]:
quote[7C7C6D7871741D0 (link)]:
Kyllä!Tätä olen mielessäni monesti pohtinut,koska olen ollut huomaavinani,että sherryiset viskit tuntuvat "kärsivän" hapettumisesta enemmän. En tiedä onko sattumaa ,mutta muutamat sherrytuotokset ovat pitempään auki ollessaan muuttuneet ikäänkuin "väljähtyneen" osa jopa pahan makuiseksi. Varsinkin jos ollaan yli puolen välin. Ja näissäkin puhutaan useista kuukausista. Ainakin minulla olleet islayt saavat olla huomattavankin kauan auki,eikä niissä ole samaa ilmiötä havaittavissa. Peittääkö savu ja turve hapettumisen vaikutukset, koska kyllä kai näihin pätee samat lainalaisuudet kuin muihinkin. Tai sitten ne eivät säily avattuina yhtä kauaa... :)


Täytyy myöntää, että omat kokemukseni ovat aika lailla juurikin päinvastaiset :) Eli savuisista viskeistä savu selvästikin alkaa hävitä ajan kanssa, mutta varsinkin miedommin sherryset viskit muuttuvat tukevammiksi ja mielestäni samalla paremmiksi saadessaan happea pullossa. Toisaalta taas  1st fill dark sherry -pommit ehkä vähän miedontuvat ja näin itse viski pääsee edes vähän esiin ja tasapaino paranee.

Ainuttakaan viskiä en ole pullossa seisottamalla pilallee vielä saanut. Toisaalta myös se "paha kaula":kin on mielestäni lähinnä vain läppä, jota aina silloin tällöin foorumille muuten vain heitellään.

Tosin,piti lisäämäni,että nuo minkä kohdilla noin on käynyt,ovat olleet "finistelyjä" ei itseasiassa sherrytynyrissä vanhennettuja. Niiden kohdalla en ole ilmiötä havainnut.

______________________________________________________________________________

JaRiMi (30.11.2008 19.58.21)

Tosiasia lienee kuitenkin ainakin se että viski muuttuu pullossa jossa se saa enemmän ilmaa / happea - se mihin suuntaan se muuttuu ja miten asia vaikuttaa erilaisiin makuosiin, tästä toivoisin enemmänkin keskustelua. Voin vain puhua omasta kokemuksesta, mutta minusta ilma/happi vaikuttaa eri lailla eri makuihin viskissä, ja tämä seikka vaikuttaa pitkälti siihen paraneeko maku vai huononeeko se.

Erittäin pitkään (yli vuoden, pari vuotta) pulloon jäänyt ja siinä seisonut viimeinen desilitra tai alle maistuu kyllä minusta usein aika heikolta verrattuna alkuperäiseen maistelukokemukseen.

Eri asia on sitten joissakin tasoltaan hieman heikommissa baareissa nautitut dramit jotka ovat maistuneet kummallisilta; kyse on voinut olla siitä että viskiä on vesitetty jonkun toimesta tai sitten mitta on huonosti huuhdottu (jos juomassa tuntuu kummallisia makuvivahteita, epäilen ensiksi tätä seikkaa).

______________________________________________________________________________

turtsi (30.11.2008 20.46.56)

Monet viskit omastakin mielestä paranee noin kuukauden aukiolon aikana. Sen jälkeen ajan myötä muutamat alkaa tuntumaan heikommilta. Johtuneeko tuo sitten siitä että tavallaan tottuu makuun vai mistä lie. Pahimman vesittymisen olen maistanut Taliskerin DE:stä joka oli ollut noin kolme vuotta auki. Maku oli jo kuin puolet olisi ollut vettä seassa.
Mielenkiinnosta tein pari koesamplea puoli vuotta sitten. Pistin vasta avatusta pullosta samplen kaappiin, pari viikkoa sitten laitoin samplen pullon lopusta. Tarkoitus olisi maistaa noita rinnakkain kun avaan uuden pullon samaa ainetta. Pitää nyt vaan olla tarkkana että pullotusvuosi olisi suht sama. Onkohan kukaan muu sattunut leikkimään samalla ajatuksella?

______________________________________________________________________________

Anamoi (30.11.2008 21.16.59 last edit 30.11.2008 21.23.52)

Yritätetään nyt kemistin koulutuksen velvoittamana jotain tähänkin sanoa. Hapen määrän lisääntyminen pullon avaamisen jälkeen aiheuttaa varmasti hapettumisreaktioiden lisääntymistä viskissä ja tapahtuvat reaktiot vaikuttavat makuunkin. Sen sijaan reaktioiden vaikutusten ennustaminen on luullakseni mahdotonta. Ihan hatusta heitettynä arviona veikkaisin viskin makuun vaikuttavia aineita olevan satoja tai ainakin useita kymmeniä. Ainakin seuraavat yhdisteryhmät tuovat makua/tuoksua viskeihin:
- Esterit, tuottavat useiden hedelmien tunnusomaiset tuoksut. (Wikipedian englanninkielisillä sivuilla lista, jossa lukee mikä esteri aiheuttaa minkäkin tuoksun)
- Tanniinit, tynnyreistä peräisin. Sisältää useita erilaisia yhdisteitä, joista ainakin osa on hapettumisherkkiä.
- Savun sisällään pitämät yhdisteet. Näistä en osaa sanoa yhtään mitkä ysavun osaset aiheuttavat tuoksun ja maun. Fenolipitoisuutenahan savun määrä ilmoitetaan, joten niitä siellä varmaankin on. Onko jollakin tarkempaa tietoa mitä fenoleita näissä savuisuuslukemissa tarkoitetaan tai millä tavoin ne mitataan? Jos mittaustapa löytyisi pystyisin ehkä jotain kertomaankin. Savuisten viskien maun vähäisen muuttumisen selityksenä voisi olla se, että savuhan on syntynyt reaktiossa hapen kanssa, eli palamisessa, mutta jotain reaktiota näissäkin yhdisteissä voi tapahtua.
Omat maistelukokemukset ovat samanlaisia kuin muillakin. Osa viskeistä heikkenee ja osa paranee, mutta mitään järjestelmällistä muutosta en ole havainnut.
Tuommoinen pätkä löytyi wikipediasta: Whiskies and other distilled beverages such as cognac and rum are complex beverages containing a vast range of flavouring compounds, of which some 200 to 300 can be easily detected by chemical analysis. The flavouring chemicals include "carbonyl compounds, alcohols, carboxylic acids and their esters, nitrogen- and sulphur-containing compounds, tannins and other polyphenolic compounds, terpenes, and oxygen-containing heterocyclic compounds" and esters of fatty acids.[17] The nitrogen compounds include pyridines, picolines and pyrazines.[18]

______________________________________________________________________________

Hakkis (1.12.2008 6.50.47)

Itse tein aiemmin (useampi vuosi sitten) aina maistelut heti pullon avaamisen jälkeen, mutta huomasin jossain vaiheessa että nuotit saman viskin kanssa alkoivat mennä ristiin kun pullo oli avattuna jonkin aikaa. Minusta viski muuttuu avaamisen jälkeen, tai oikeastaan itse käyttäisin mieluummin sanaa kehittyy. "Paha kaula" on minusta olemassa ainakin jossain mittakaavassa mutta onko se lopulta paha vai hyvä (JaRiMilla esim. juuri huononnut avaamisen myötä)? Viskikaupan omistaja reissun ajalta totesi jotensakin vapaasti suomentaen, että "jos viski on hyvää pullotettaessa, se vain paranee kunhan pullon on avannut". Hän nimenomaan suosi hapen antamista viskille, ennen kuin se on ns. "valmista". Mutta makuasia siis. Toisaalta täälläkin forumilla usea on sanonut haistelevansa laseja aamulla edellisen illan tastingin jälkeen ja sanonut että sitten saa hyvät tuoksut esille. Tämän perusteella (yksinkertaistaen) siis ilma avaa ja tuo tuoksut paremmin esille????

En ole mennyt tällä pahvisuulla/tukkonenällä niin tarkasti miettimään yksittäisiä aromeja, mitkä muuttuvat aukaisin jälkeen, enemmänkin kokonaisuutta. Savuisissa viskeissä minusta savu muuttuu pehmeämmäksi ja miellyttävämmäksi. Tietty savun pistävyys häviää. Sherryissä (viinimäisissä) tuntuu, että viinimäisyys "tukevoituu" (ja myös pehmenee), tosin makeus tuntuu pienenevän jos sitä on ollut alussa. Kummankaan kohdalla en puhuisi häviämisestä. Kevyissä ja kukkaisissa/mausteisissa viskeissä ehkä herkimmät aromit tuntuvat häviävän pidemmän ajan kuluessa ja mitä enemmän viski on ilman kanssa tekemisissä. Mutta vasta yli 6kk (ei, ei tilastoja vaan ihan oma mutu-tuntuma).

Se, että moni karsastaa baarissa sitä viimeistä desiä, niin juontaa varmaankin myös aikaan kun baareissa sai vetää röökiä. Kauan auki ollut pullo "poltti" siinä missä asiakkaatkin ja kyllähän likainen ilma aina vaikuttaa enemmän kuin puhdas. Ainakin uskoisin ihan maalaisjärjen perusteella. Sama koskee viallista korkkia, pullo on kulkenut pitkän matkan "tehtaalta" asiakkaalle ja matkalla varmasti koettu vaikka mitä. Ei siis ihme, jos pahasti viallinen korkki pilaa viskin (nimim. juuri kaksi viallista korkkia tavannut, tosin ei varma vaikutuksesta).

Itse siis teen omat nuottini pääsääntöisesti vasta kun pullo on ollut reilusti auki jonkin aikaa. Itse uskon siis ilman "parantavaan voimaan" mutta en sokeasti..;)

______________________________________________________________________________

I.R. (1.12.2008 9.37.29 last edit 1.12.2008 9.40.51)

quote[694649454741280 (link)]:
- - Savun sisällään pitämät yhdisteet. Näistä en osaa sanoa yhtään mitkä ysavun osaset aiheuttavat tuoksun ja maun. Fenolipitoisuutenahan savun määrä ilmoitetaan, joten niitä siellä varmaankin on. Onko jollakin tarkempaa tietoa mitä fenoleita näissä savuisuuslukemissa tarkoitetaan tai millä tavoin ne mitataan? Jos mittaustapa löytyisi pystyisin ehkä jotain kertomaankin. Savuisten viskien maun vähäisen muuttumisen selityksenä voisi olla se, että savuhan on syntynyt reaktiossa hapen kanssa, eli palamisessa, mutta jotain reaktiota näissäkin yhdisteissä voi tapahtua.

Tästä - muistaakseni alunperin JaRiMi:n foorumille postaamasta - linkistä voisi olla Sinulle apua:
http://www.whisky-news.com/En/reports/Peat_phenol_ppm.pdf  

Oma yleisluonteinen havaintoni "liian" pitkään auki olleista pulloista on se, että viskin alkuperäinen jälkimaku häviää ja tilalle tulee tympeä pistävyys. Kaikki siis tuntuu olevan kunnossa aina siihen saakka, kunnes jälkimaun pitäisi alkaa. Eniten kärsinyt yksittäinen pullo on ollut Laphroaigin oikaistu 10 yo vuodelta 2000. Noin 3 dl (alkujaan 7 dl:sta) sai olla pullossa koskemattomana 5-6 kuukautta, eikä "lopputulosta" olisi enää Laphroaigiksi tunnistanut.

Mielenkiintoinen aihe, josta pyrin kirjoittamaan lisää, kun aika antaa myöten.

______________________________________________________________________________

MrBeam (1.12.2008 9.48.25)

Mutuna heitän, että minun tapauksessani noin 60% viskeistä tuntuu parantuvan, 20% pysyy suurin piirtein ennallaan ja 20% heikkenee ilman kanssa. Keskitynpä alla hapettumisen huonontaviin vaikutuksiin esimerkein, niin kuin ne itse olen ollut kokevinani.

Heti korkkauksella marjaisista viskeistä marjat katoaa ajan kanssa (Glenturret 10, Port Ellen 3rd). Hedelmäisyyden koen jollain tapaa erilaisena kuin marjaisuuden, enkä muista sen kanssa olleen yhtä selvää heikkenemistä, päin vastoin. Monet kovin makeat viskit saattavat käytössä muuttua jopa ylimakeiksi (Wild Turkey 12).

Vahvat, reilusti yli 50% viskit ovat lähes poikkeuksetta olleet parhaimmillaan ensimaistolla (Port Ellen 3rd, viime vuoden Suomi-port-Ben). Avautuminen on sitten tuonut alkoholin liiaksi esille. Toisaalta näitten osalta voisin veikata riittävän pitkän, 1-2 vuotta, avonaisena olemisen kääntävän kelkan, mistä minulla ei ole vielä kokemuksia.

Nuoret blendit ja bourbonit lähes poikkeuksetta menettävät makuaan ajan kanssa. Joskaan niissä huippupiikki ei minulle monestikaan ole ollut korkkaushetki, vaan joitain päiviä sen jälkeen. Voisi ehkä olla niin, että kypsä viski kestää happea paremmin? Joskus arvelin kierrekorkin olevan tähän ilmiöön syy, mutta nykyään mieluummin veikkaan ikää syyksi. Sattumoisin vaan juuri tämän ryhmän viskit on niitä kierrekorkkisia.

Sitten on vielä ryhmä taikinoituvat viskit tyyliin Jura 10 Legacy ja jossain määrin myös jo mainittu Glenturret 10 ja Glengoyne 10. En keksi noille kolmelle yhteistä nimittäjää.

Yleisluontoisena teoriana olen viime aikoina alkanut "tutkia" voiko muutoksen suunnan ennustaa ensimaistolla, joka on tehty juuri korkatusta pullosta. Glenturret 10 oli ensisysäys tällaiseen ajatteluun. Kun sitä ensi kertaa maistoin, se oli hyvää heti ja toisaalta huononi lasissa reilusti alle kahdessa tunnissa. Ja juuri näin kävi avatussa pullossa myöhemmin ajan kanssa. Aloin miettiä päinvastaisia tapauksia ja kyllä niitä löytyi muistin kätköistä (useimmat sherryiset viskit). Tähän haluaisin muitten kommenttia, oletteko havainneet samaa?

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (1.12.2008 13.06.32 last edit 1.12.2008 13.09.53)

Jo aiemmin kerkesin toisalla tilittämään Taliskerin DE:n muuttumisesta ja tiivistäen tähän vähän: Alussa oli mausteet voimakkaana tallella ja muutenkin maistui kunnon Taliskerille. Sherry oli voimakasta ja jotenkin pehmeää, jopa kermaista. Happi on vuoden aikana vienyt mausteet ja sherryn aika vetiseksi(ei välttämättä huonoksi) ja aivan kuin kysessä olisi paljon vanhempi viski kuin vuodet kertovat. Tilalle tuli selvää kahvin makua ja siirappia. Tiivimpi paketti huomattavasti, jossa hedelmäisyys on voimakkaampaa. Huonoa ei tämä ole missään vaiheessa ollut, mutta  erilaista ja voin kuvitella ettei pitkä hapettuminen tee hyvää kaikille viskeille, joissa vasta avattunakaan ei ole juuri mitään mistä luovuttaa pois. Mutta ongelmana en tätä ole juuri kokenut. Toisaalta miksi jotain pulloa pitäisikään jemmata vuosi tolkulla. Ainakaan samassa lekassa. On totta että Laphroaigin 40y.o, joka on ollut auki baarissa ja jämissä vuosia, ei kyllä juuri houkuttele kokeilemaan. Pehmeää se varmasti olisi.

______________________________________________________________________________

POP (1.12.2008 13.16.17)

Omalla kohdalla monesti käy niin, että juuri avattuna, viskiin lisään tipan vettä saadakseni sen auki, samaa ei tarvitse enää tehdä kun se on saanut happea. Poikkeuksia toki löytyy, mutta yleisesti näin, varsinkin iäkkäämpien viskien kohdalla. Helppo tapa testata muuttuminen: aina kun avaat pullon, otat vaikkapa 5cl:n samplepulloon "juuri avattua" talteen, etikettiin nimen lisäksi päiväys, niin on helpompi verrata kun pullo on vaikkapa puolillaan. Kuten joskus on tullut todettua, mauttomana viemäriin on joutunut yksi vajaa desi, muutoin ei ole kuin positiivisia kokemuksia hapen saannista.

______________________________________________________________________________

Bf109 (9.12.2008 7.16.34)

quote[654C4646445E2D0 (link)]:
Toisaalta täälläkin forumilla usea on sanonut haistelevansa laseja aamulla edellisen illan tastingin jälkeen ja sanonut että sitten saa hyvät tuoksut esille. Tämän perusteella (yksinkertaistaen) siis ilma avaa ja tuo tuoksut paremmin esille?


Mun mielestä tuo johtuu siitä että alkoholi on haihtunut pois, mitä ei voi pitää kovin toivottavana ilmiönä koko pullolliselle.

______________________________________________________________________________

Hakkis (9.12.2008 10.33.11)

quote[5F7B2C2D241D0 (link)]:
quote[654C4646445E2D0 (link)]:
Toisaalta täälläkin forumilla usea on sanonut haistelevansa laseja aamulla edellisen illan tastingin jälkeen ja sanonut että sitten saa hyvät tuoksut esille. Tämän perusteella (yksinkertaistaen) siis ilma avaa ja tuo tuoksut paremmin esille?


Mun mielestä tuo johtuu siitä että alkoholi on haihtunut pois, mitä ei voi pitää kovin toivottavana ilmiönä koko pullolliselle.

Totta, ei todellakaan toivottava ilmiö koko pullolle. Ilmaisin itseni (taas) hitusen kömpelösti tuossa. Kertaakaan en ole kenenkään huomannut (tai mennyt ihan ohi silmien) moittivan lasin tuoksua aamulla. Aina on kehuttu. Tältä kannalta kun asiaa ajattelen puhtaasti (yksioikoisesti), niin ilman antaminen parantaa tuoksuja ja tällöin siis viskin hengittäminen, sanotaan nyt puoleen pulloon saakka, olisi vain toivottava kuvio. Sama kikkahan on ottaa viskiä puhtaisiin käsiin, hangata käsiä vastakkain, että alkoholi haihtuu, ja haistella tuoksut käsistä. Vanha kikka.

Itseäni kyllä harmittaa, että en ole missään vaiheessa pitänyt maistelukirjassani nuotteja tästä aiheesta. Toisaalta, ainakin omalla kohdallani, joskus viski vain maistuu erilaiselta eri kohdassa pulloa joten ehkä onkin parempi, että en ole kirjaa pitänyt ::)

______________________________________________________________________________