Viskin haihtuminen tynnyreistä jne.

______________________________________________________________________________

Mighty (8.4.2010 12.30.39 last edit 21.4.2010 17.46.36)

Glenfarclas 105 / 40 year old, pullotusväkevyys on 60%. Miten 40 vuoden kypsytyksen jälkeen väkevyys voi olla noinkin korkea?

______________________________________________________________________________

I.R. (8.4.2010 18.57.14 last edit 8.4.2010 19.03.28)

quote[55717F706C61180 (link)]:
Glenfarclas 105 / 40 year old, pullotusväkevyys on 60%. Miten 40 vuoden kypsytyksen jälkeen väkevyys voi olla noinkin korkea?

Poikkeuksellistahan tuo on, ja vastaisuudessa yhä harvinaisempaa. Vuonna 1968, jolloin tämä viski tislattiin, Glenfarclas - sen paremmin kuin mikään muukaan tislaamo - ei vielä oikaissut (eli laimentanut vedellä) raakatislettään ennen tynnyröintiä sittemmin vakiintuneeseen 63,5 %:iin. Tynnyreitä täytettäessä tisleen vahvuus on saattanut olla jopa 74 %, ja tästä lukemasta on runsaan 40 vuoden aikana päädytty kutakuinkin 60 %:iin. Keskimäärin alkoholin haihtuvuus Speysiden alueella olisi vastaavassa ajassa suurempi (lukema putoaisi noin 50 %:iin), joten poikkeuksellisen "tiiviistä" tynnyreistä tuo 893 pullon erä on toki koostettu.

______________________________________________________________________________

sähkäri (19.4.2010 17.24.13)

quote[06611D614F0 (link)]:
quote[55717F706C61180 (link)]:
Glenfarclas 105 / 40 year old, pullotusväkevyys on 60%. Miten 40 vuoden kypsytyksen jälkeen väkevyys voi olla noinkin korkea?

Poikkeuksellistahan tuo on, ja vastaisuudessa yhä harvinaisempaa. Vuonna 1968, jolloin tämä viski tislattiin, Glenfarclas - sen paremmin kuin mikään muukaan tislaamo - ei vielä oikaissut (eli laimentanut vedellä) raakatislettään ennen tynnyröintiä sittemmin vakiintuneeseen 63,5 %:iin. Tynnyreitä täytettäessä tisleen vahvuus on saattanut olla jopa 74 %, ja tästä lukemasta on runsaan 40 vuoden aikana päädytty kutakuinkin 60 %:iin. Keskimäärin alkoholin haihtuvuus Speysiden alueella olisi vastaavassa ajassa suurempi (lukema putoaisi noin 50 %:iin), joten poikkeuksellisen "tiiviistä" tynnyreistä tuo 893 pullon erä on toki koostettu.

Tuosta oli hieman juttua SeBBen ja Veskun kanssa HP-tastingin jälkimainingeissa mutta kun pää on puuta niin kysytään vielä täälläkin.
Eli mistä johtuu että noissa speyside-alueen vanhemmissa viskeissä on niin paljon suurempi alkoholipitoisuus kun esim islayn vastaavan ikäisissä? Johtuuko se "paremmista" tynnyreistä, onko tisle ollut vahvempaa tynnyriin laitettaessa, onko varastointilämpötiloissa suuria eroja vai johtuuko se noiden kaikkien yhteisvaikutuksesta vai jostain ihan muusta? Onhan tuollainen 40yo viski 60% aika tiukkaa tavaraa, ei taida islayn alueelta moista löytyä?

______________________________________________________________________________

I.R. (20.4.2010 9.06.42 last edit 20.4.2010 17.07.36)

quote[29362B226E2E2237372A430 (link)]:
quote[06611D614F0 (link)]:
quote[55717F706C61180 (link)]:
Glenfarclas 105 / 40 year old, pullotusväkevyys on 60%. Miten 40 vuoden kypsytyksen jälkeen väkevyys voi olla noinkin korkea?

Poikkeuksellistahan tuo on, ja vastaisuudessa yhä harvinaisempaa. Vuonna 1968, jolloin tämä viski tislattiin, Glenfarclas - sen paremmin kuin mikään muukaan tislaamo - ei vielä oikaissut (eli laimentanut vedellä) raakatislettään ennen tynnyröintiä sittemmin vakiintuneeseen 63,5 %:iin. Tynnyreitä täytettäessä tisleen vahvuus on saattanut olla jopa 74 %, ja tästä lukemasta on runsaan 40 vuoden aikana päädytty kutakuinkin 60 %:iin. Keskimäärin alkoholin haihtuvuus Speysiden alueella olisi vastaavassa ajassa suurempi (lukema putoaisi noin 50 %:iin), joten poikkeuksellisen "tiiviistä" tynnyreistä tuo 893 pullon erä on toki koostettu.

Tuosta oli hieman juttua SeBBen ja Veskun kanssa HP-tastingin jälkimainingeissa mutta kun pää on puuta niin kysytään vielä täälläkin.
Eli mistä johtuu että noissa speyside-alueen vanhemmissa viskeissä on niin paljon suurempi alkoholipitoisuus kun esim islayn vastaavan ikäisissä? Johtuuko se "paremmista" tynnyreistä, onko tisle ollut vahvempaa tynnyriin laitettaessa, onko varastointilämpötiloissa suuria eroja vai johtuuko se noiden kaikkien yhteisvaikutuksesta vai jostain ihan muusta? Onhan tuollainen 40yo viski 60% aika tiukkaa tavaraa, ei taida islayn alueelta moista löytyä?

Minuakin kiinnostaisi tietää, mitä SeBBe ja Vesku ovat asiasta esittäneet. Lainauksesta kuitenkin ymmärsin, että saisin itsekin vastata, joten tässä joitakin ajatuksia lyhyesti:

Tynnyröintivahvuudesta nuo mahdolliset erot eivät ainakaan kategorisesti voi johtua. 1980-luvun alkuun mennessä lähes kaikki tislaamot olivat ryhtyneet oikaisemaan raakatisleensä 63,5 %:iin ennen kuin se pantiin tynnyreihin kypsymään. Tämä käytäntö levisi yhtä lailla niin Speysiden kuin Islaynkin alueilla. Tislaamokohtaisia poikkeuksia toki on; esim. Bruichladdichilla ei nykyisten omistajien toimesta (minun käsitykseni mukaan) tislettä laimenneta lainkaan, jolloin "lopputuloskin" on vahvempaa.

Kypsytyspaikka - tai tarkemmin sanoen tynnyrin "mikroilmasto" - sitä vastoin vaikuttaa alkoholipitoisuuden muuttumiseen varsin paljon. Kaiken muun ohella kypsyvässä tisleessä on ennen muuta vettä ja alkoholeja (lähinnä etanolia). Mitä suurempi on ilmankosteusero tynnyrin sisä- ja ulkopuolen välillä (tai tynnyrin sisällä nesteen ja ilman rajapinnassa), sitä nopeammin vesi haihtuu. Jos vesi haihtuu alkoholia nopeammin, alkoholipitoisuus nousee. Ja vastaavasti jos alkoholi haihtuu vettä nopeammin, alkoholipitoisuus laskee kypsytyksen aikana.

Varsinkin Speysiden eteläosissa ilmasto on selvästi kuivempi kuin Islayn saarella. Näin ollen vesi haihtuu siellä tisleestä nopeammin kuin rannikolla, ja alkoholipitoisuus säilyy paremmin (ts. laskee hitaammin). Kostea meri-ilma vaikuttaa käänteisesti, eli vesi "pysyy" mutta alkoholia silti häviää.

Äärimmillään tämä ilmiö on havaittavissa bourbonin tuotantoalueilla tai vaikkapa Intian Bangaloressa, jossa kypsytetään Amrutia. Kuiva ja kuuma ilmasto haihduttaa vettä nopeasti, ja tisleen alkoholipitoisuus saattaa kypsytyksen aikana jopa nousta (tätä ei siis tapahdu Skotlannin missään osassa) - joskus huomattavastikin. Ja toki Skotlannissakin varastointilämpötila ainakin teoriassa vaikuttaa yhtä lailla siten, että lämpötilan noustessa veden haihtuvuus nopeutuu. Speysiden alueella kesät ovat jonkin verran lämpimämpiä kuin saarten rannikoilla, joten tälläkin saattaa olla pieni osuus valmiiden, yhtä iäkkäiden viskien vahvuuseroihin "tuotantoalueittain".

Jokainen tynnyri on yksilö, ja haihtumiseen vaikuttaa se, miten seinämä "hengittää". Single cask -pullotteissa saattaa siksi olla melkoisia vahvuuseroja, mutta alueellisiksi näitä eroja ei voi yleistää.

EDIT: typo.

______________________________________________________________________________

sähkäri (20.4.2010 17.14.35)

Ilkalle kiitos vastauksesta vaikka mitään uutta ei varsinaisesti selvinnytkään. Hieman samanlaisista asioista tuli Veskun ja SeBBen kanssa keskusteltua. Kyllähän tuohon vastata saa jokainen joka siihen vastauksen tietää. :)

______________________________________________________________________________

JaRiMi (20.4.2010 19.56.27 last edit 20.4.2010 19.56.58)

Ilkan mainitsemat faktat viskin kypsymisestä ja alkoholipitoisuuden muuttumisen eroista erilaisissa ilmastoissa pitävät paikkansa.

Highland Parkin brand ambassador Martin Markvaerdsen mainitsi asiasta esitelmässään, kertoen juuri Speyn ja Orkneyn alueen ilmastollisista eroista: Orkney - aina koleaa ja kosteaa, Spey - kesäisin melko lämmintä ja vähemmän kosteaa, talvella jopa kylmää. Kun on kyse puutynnyreistä ja niiden sisällä olevasta alkoholista, eroja on kun puu esim. lämpölaajenee / kuivuu, kostuu, kutistuu jne - tai että se on aina hemmetin kosteassa ja viileän tasaisessa ilmastossa. Nestekin tynnyrin sisällä hikoilee eri lailla, kaikenkaikkiaan outo ilmiö.

Nykyisin vaan kun ajattelee esimerkiksi Islayn viskien ja Speyn viskien kypsymiseroja ei riitä että muistaa tislaamoiden pudottavan prosentit valmiiksi 63.5% alkoholia jo viskiä tynnyröitäessä: Kannattaa myös muistaa että enää ei suurinta osaa vaikkapa Islaylla olevan tislaamon viskistä kypsytetäkään siinä Islayn omassa mikroilmastossa, vaan mantereella jossakin keskusvarastossa. Eli hommaan tulee lisää muuttujia ja vanhat tosiasiat eivät enää päde kun puhutaan "uusista" viskipullotteista. Menee hankalaksi, tämä harrastus..

______________________________________________________________________________

I.R. (21.4.2010 7.27.45 last edit 21.4.2010 7.35.16)

quote[2C332E276B2B2732322F460 (link)]:
Ilkalle kiitos vastauksesta vaikka mitään uutta ei varsinaisesti selvinnytkään. Hieman samanlaisista asioista tuli Veskun ja SeBBen kanssa keskusteltua. - -

Kysymyksestäsi sain kyllä käsityksen, että nämä asiat eivät olisi olleet Sinulle alkuunkaan selviä - ja siksi vastasin. Jos nuo perusteet olivat jo tiedossasi, miksi ylipäätään kysyit? Vai mitä mahtavat olla viittaamasi "hieman samanlaiset asiat"?

quote[4863506B4F6B020 (link)]:
- - Nykyisin vaan kun ajattelee esimerkiksi Islayn viskien ja Speyn viskien kypsymiseroja ei riitä että muistaa tislaamoiden pudottavan prosentit valmiiksi 63.5% alkoholia jo viskiä tynnyröitäessä: Kannattaa myös muistaa että enää ei suurinta osaa vaikkapa Islaylla olevan tislaamon viskistä kypsytetäkään siinä Islayn omassa mikroilmastossa, vaan mantereella jossakin keskusvarastossa. Eli hommaan tulee lisää muuttujia ja vanhat tosiasiat eivät enää päde kun puhutaan "uusista" viskipullotteista. Menee hankalaksi, tämä harrastus..

Tämä on nykyisin valitettavan totta. Esim. Lagavulinilla ja Caol Ilalla ei ole enää juurikaan tekemistä "kotipaikkansa" kanssa. Lisäksi täytyy muistaa, että monella tislaamolla on käytössään moderneja kypsytyshalleja, joissa mm. ilman kosteutta ja lämpötilaa voidaan säädellä täysin riippumatta sijaintipaikan (Speyside, Islay tms.) luontaisesta ilmastosta. Vaikka valtaosa tislaamon tuotannosta kypsyisi tällaisissa keino-olosuhteissa, ei niitä yleensä haluta esitellä vierailijoille.

______________________________________________________________________________

Ize (21.4.2010 12.40.52 last edit 21.4.2010 12.42.26)

quote[50374B37190 (link)]:
Tämä on nykyisin valitettavan totta. Esim. Lagavulinilla ja Caol Ilalla ei ole enää juurikaan tekemistä "kotipaikkansa" kanssa. Lisäksi täytyy muistaa, että monella tislaamolla on käytössään moderneja kypsytyshalleja, joissa mm. ilman kosteutta ja lämpötilaa voidaan säädellä täysin riippumatta sijaintipaikan (Speyside, Islay tms.) luontaisesta ilmastosta. Vaikka valtaosa tislaamon tuotannosta kypsyisi tällaisissa keino-olosuhteissa, ei niitä yleensä haluta esitellä vierailijoille.

Mennee off-topikiksi, mutta menköön. :)

Onkohan missään tietoa, mistä lähtien UDV/Diageo on tynskät Islaylta kiikuttanut "mantereelle" vanhenemaan? Jo heti omistuksen saatuaan 1999 vai joskus myöhemmin tällä vuosituhannella? Makueroja 90-luku vs. 00-luku ei tuolla vielä pysty selittämään, mutta jatkossa sitten ehkä. Vai onkohan tynnyreitä liikuteltu jo WHD Ltd. -aikoina?

______________________________________________________________________________

JaRiMi (21.4.2010 13.02.07)

Eiköhän tuo UDV saanut jo aikalailla ennen vuotta 1999 omistukseensa aika lauman Islayn tislaamoja, jos muistini ei petä. Käsittääkseni UDV oli se taho joka esim. sulki Port Ellenin - vuonna 1983 (ja omisti jo silloin esim. Caol Ilan vissiinkin). ?

______________________________________________________________________________

I.R. (21.4.2010 14.02.53 last edit 21.4.2010 14.06.01)

quote[2A1906630 (link)]:
- - Onkohan missään tietoa, mistä lähtien UDV/Diageo on tynskät Islaylta kiikuttanut "mantereelle" vanhenemaan? Jo heti omistuksen saatuaan 1999 vai joskus myöhemmin tällä vuosituhannella? Makueroja 90-luku vs. 00-luku ei tuolla vielä pysty selittämään, mutta jatkossa sitten ehkä. Vai onkohan tynnyreitä liikuteltu jo WHD Ltd. -aikoina?

quote[0F24172C082C450 (link)]:
Eiköhän tuo UDV saanut jo aikalailla ennen vuotta 1999 omistukseensa aika lauman Islayn tislaamoja, jos muistini ei petä. Käsittääkseni UDV oli se taho joka esim. sulki Port Ellenin - vuonna 1983 (ja omisti jo silloin esim. Caol Ilan vissiinkin). ?

Caol Ila, Lagavulin ja Port Ellen ovat tosiaan kaikki olleet osa viski- ja sittemmin juomajättiä "DCL > UDV > Diageo" jo 1920-luvulta alkaen. Samaan ryppääseen kuuluvia kypsytyspaikkoja mantereella on siten ollut tarjolla kymmenittäin ja jo kymmenien vuosien ajan. Sitä, miten aikaisessa vaiheessa niitä ryhdyttiin laajasti hyödyntämään, en tiedä. Ainakaan vielä vuonna 2005 Diageo ei ollut rakentanut Islaylle ns. modernia warehousea, vaan kaikki olivat perinteisiä ja kapasiteetiltaan pienehköjä. Tislaamoiden vuosituotannosta (tai sen single maltiksi päätyvästä osasta) ja Islayn varastointikapasiteetista voisi periaatteessa yrittää laskea, minkä verran tislettä on ollut "pakko" viedä kypsymään mantereen puolelle. Lagavulinilla on tilaa noin 7000 tynnyrille. Port Ellenin noin 8000 tynnyrin varastokapasiteetista lienee Lagavulinin tisleelle varattu ainakin 7/8. Ja Caol Ilan ymmärtääkseni hyvin niukoista, pari tuhatta tynnyriä vetävistä tiloista Lagavulin vienee nykyisin kutakuinkin kaiken. Onko jollakulla Islaylla äskettäin vierailleella tietoa mahdollisen lisäkapasiteetin rakentamisesta/valmistumisesta?

PS. Tällä ketjulla ei enää näytä olevan mitään tekemistä Glenfarclasin kanssa.

______________________________________________________________________________

Whisky (21.4.2010 17.49.07)

Siirsin tämän rönsyn nyt omaksi keskustelukseen ja yritin viilata hieman tuota otsikkoa kuvaavammaksi.

______________________________________________________________________________

POP (21.4.2010 18.33.18)

Palatakseni Fagerlundiin ja tynnyreihin, on pakko todeta, että tuskin kenelläkään on sellaista uutta tietoa joka löisi ällikällä meidät. Uskon, että pääsääntöisesti kaikki faktatieto tällä rintamalla on julkista tietoa, mutta onneksi on vielä paljon sellaistakin, joihin masterblenderit ym vastaavat eivät pysty antamaan vastausta, vaan me harrastajat saamme pohtia, mikä mistäkin tulee. Sinällään on mielenkiintoista lukea esim Bill Lumsdenin testiä vaikkapa Brasilialaisesta kirskikkapuusta tehdyistä tynnyreistä ja niiden vaikutuksesta viskiin, toki laitonta myyntimielessä, testimielessä ei.
Mielestäni pääministerin kirjoitus oli asiallinen ja kattava, vastaus kysymykseen, miksi tai miten on mahdollista, että 40-vuotiaassa viskissä on noin korkeat prosentit. Konjakkirintamalla on samaa efektiä, eli vesi haihtuu alkoholia nopeammin ja näin alkoholipitoisuus jopa nousee tynnyrissä, kuin Amerikan mantereella. Fagerlundin kohdalla voisi epäillä lopputuleman olevan monen sattuman summa.

ps. joku kuitenkin ihmettelee tätä primeminister-juttua, joka on oudon ja sarkastisen huumorini perua, mitä enemmän on titteleitä, sitä enemmän on vinoilua, toki niin, että titteli on vierestä, luonnollisesti ;)

______________________________________________________________________________

Ize (22.4.2010 8.47.55)

Jeps, DCL (SMD) -> UDV -> Diageo kuvio on tuttu, mutta sitten voi spekuloida, että voiko tuota DCL -> UDV -kuviota pitää millä tasolla "saman firman" jatkumona, eikös 1986 Guinness vallannut kyseenalaisin keinoin DCL:n ja sen seurauksena sitten 1987 syntyi sitten UDV. Ja siten jo tuossa vaiheessa kait Lagavulinin omisti tavallaan UDV? Tosin tässä lähteessä asia on tulkittu/annettu ymmärtää jotenkin eri tavalla: http://www.wormtub.com/distilleries/distillery.php?distillery=Lagavulin
Aivan kuin UDV olisi ottanut haltuun Lagavulin vasta 1999 ja siihen asti olisi toiminta pyörinyt WHD Ltd.:n lisenssillä(?).

Hmm, ja näin jälkeenpäin ajatellen Port Ellenin lakkauttaminen olisi näinollen jo ennen Guinnessin valtausta eli DCL:n (SMD?) tekosia.

Ja tuon mutkan kautta paremmin takaisin aiheeseen ...

Lagavulinin heikentymistä kypsyttelypaikan muuttumisesta ei siis kait ainakaan ihan suorilta voi UDV:tä/Guinnesiä syyttää. Ensimmäiset 16 vuotiaat Lagavulinit uuden hallinnon alla olisivat 2002 tai 2003 ja maun heikentyminen alkoi jo aikaisemmin. Syyt siis tuohon Lagavulinin miedontumiseen lienevät vielä muualla kuin tynnyreissä ja kypsytyspaikassa. :)

______________________________________________________________________________

JS (22.4.2010 13.19.01)

Pläräsin muistiinpanoja viime lokakuun Islay-matkalta.

- Lagavulinin opas kertoi, että tynnyreitä on tislaamon omissa tiloissa noin 7000, Port Ellenillä 7000 ja Caol Ilalla 4000-5000.

- Bunnahabhainin John MacLellan kertoi, että Bunnalla on omissa varastoissa noin 20000 tynnyriä. Vuonna 2008 täyttivät new makea 6500 tynnyrin verran.

- Bowmore kypsyttää kaiken tisleensä Islaylla.

______________________________________________________________________________

SeBBe (22.4.2010 13.28.52)

quote[003F21212B7B4A0 (link)]:

- Lagavulinin opas kertoi, että tynnyreitä on tislaamon omissa tiloissa noin 7000, Port Ellenillä 7000 ja Caol Ilalla 4000-5000.

Omissa tiloissaan varmaan ovatkin mutta missä mahtanevat sitten sijaita nuo "omat tilat"? Muistelen M.Markvardsenin joskus kertoilleen, että ainakin Caol Ila dumppaa kaiken tislaamansa tavaran suoraan tankkiautoon, josta matka jatkuu kohti Glasgow'ta. Tosin voihan siellä vanhempaa tavaraa olla kypsymässä ihan saarellakin - mistäpä noista tietää kun en ole itse paikan päällä käynyt. Eikä Martininkaan tiedot välttämättä 100% varmoja ole, eipä sillä.

Satuitko muuten näkemään käydessäsi yhtää noista mainituista tynnyreistä, muualla kuin Bowmorella?

______________________________________________________________________________

I.R. (22.4.2010 13.33.50 last edit 22.4.2010 14.03.43)

quote[4E7D62070 (link)]:
- - Aivan kuin UDV olisi ottanut haltuun Lagavulin vasta 1999 ja siihen asti olisi toiminta pyörinyt WHD Ltd.:n lisenssillä(?). - -

Huomaa, että vaikka välitön omistaja ja lisenssin haltija onkin ollut WHD, se on ollut vuosikymmenien ajan osa DCL-/UDV-konsernia. Konsernin puitteissahan syntyi myös Classic Malts -perhe, johon Lagavulin (16 yo) otettiin jo 1989/1990.

quote[7F405E5E5404350 (link)]:
Pläräsin muistiinpanoja viime lokakuun Islay-matkalta.

- Lagavulinin opas kertoi, että tynnyreitä on tislaamon omissa tiloissa noin 7000, Port Ellenillä 7000 ja Caol Ilalla 4000-5000. - -

Kiitokset näistä tiedoista. Caol Ilan tontille lienee siis rakennettu hiljattain uutta kapasiteettia(?).

quote[7640676740250 (link)]:
Omissa tiloissaan varmaan ovatkin mutta missä mahtanevat sitten sijaita nuo "omat tilat"? Muistelen M.Markvardsenin joskus kertoilleen, että ainakin Caol Ila dumppaa kaiken tislaamansa tavaran suoraan tankkiautoon, josta matka jatkuu kohti Glasgow'ta. Tosin voihan siellä vanhempaa tavaraa olla kypsymässä ihan saarellakin - mistäpä noista tietää kun en ole itse paikan päällä käynyt. Eikä Martininkaan tiedot välttämättä 100% varmoja ole, eipä sillä. - -

Kyllä nuo viitatut Lagavulinin 7000 tynnyrin "omat tilat" sijaitsevat tislaamolla. Mitä sitten tulee Caol Ilaan, niin totesin välillisesti jo edellä, että koko tuotanto kuljetettiin ainakin vielä 2005 kypsymään mantereelle. Markvardsenin (Edringtonin leivissä) ja muidenkin alalla ammatikseen toimivien juttuihin kannattaa aina suhtautua tietyllä "varauksella" silloin, kun he puhuvat kilpailijoiden toimintatavoista tai tuotteista.

______________________________________________________________________________

POP (22.4.2010 13.54.23)

Eiköhän nämä jostain syövereistä täältä löytyisikin, mutta kirjoitetaan silti. Caol Ila ei tosiaan majaile Islaylla lainkaan, vaan tankkeroidaan ja lyödään tynnyriin muualla. Lagavulin säilyttää alle puolet tuotannostaan Islaylla, Diageon Douglas Murray sanoo, ettei ole väliä missäpäin Skotlantia viski kypsytetään. Ila on kasvattanut omaa varastoaan miltei koko 2000-luvun ajan, sitä en tiedä miten, siis rakentamalla lisää vaiko "löytämällä" tilaa. Bunnahabhain varastoi 100% tuotannostaan Islaylla. Muutenkin Habhain on uusien haasteiden edessä kun MacLellan aloittaa toukokuun 3. päivä Kilchomanin palveluksessa, tittelillä "general manager".

______________________________________________________________________________

Ize (23.4.2010 6.39.29)

quote[75126E123C0 (link)]:
Huomaa, että vaikka välitön omistaja ja lisenssin haltija onkin ollut WHD, se on ollut vuosikymmenien ajan osa DCL-/UDV-konsernia. Konsernin puitteissahan syntyi myös Classic Malts -perhe, johon Lagavulin (16 yo) otettiin jo 1989/1990.

Aivan totta, hyvä huomio ja tarkennus.

______________________________________________________________________________

JS (23.4.2010 19.08.43)

Tarkennus lienee paikallaan.

Piti sanomani siis, että Lagavulinin tynnyreitä majailee 7000 oman tislaamon välittömässä yhteydessä, 7000 Port Ellenin mallastamon tiloissa ja 4000-5000 Caol Ilan tiloissa. Kaikki tynnyrit siis Lagavulinia.

Ardbegilla, Laphroaigilla ja Lagavulinilla emme päässeet sisältä näkemään yhtäkään tynnyrivarastoa. Bowmorella, Bunnalla, Bruichladdichilla ja Kilchomanilla puolestaan pääsimme tislaamoilla sijaitsevien varastojen sisälle.

John MacLellanin mukaan Caol Ila rahtaa kaiken new makensa suoraan mantereelle tynnyröitäväksi.

______________________________________________________________________________

JS (23.4.2010 19.37.48)

Tynnyreistä juolahti mieleen hieman off topic -juttua...

Tislaamoilla on mielestäni suurta hupia nauttia viskinvalmistukseen liittyvistä moninaisista tuoksuista.

Eri tislaamojen mallastus-, mäskäys-, käymis-, tislaus-, tynnyröinti- ja varastotiloista löytyy lukemattomasti persoonallisia tuoksuja.

Esimerkiksi washbackin avatusta luukusta pölähtävän hiivaisen rankkihöyryn tuoksuttelu on ensi kertaa koettuna kohtalaisen raju kokemus.

Islaylla melkein joka tislaamon pihalla ja täyttöhalleissa lojuu tyhjiä tynnyreitä odottamassa täyttöä. Laphroaigilla tuoksui Maker's Mark, Ardbegilla Jim Beam.

Bruichladdichin varastossa leijui erilaisten täytettyjen ex-viinitynnyreiden aromeja (PX, Petrus, Lafite, Rivesaltes jne.).

Laphroaigin uuniin viskeltävät kuivat turvepalat eivät yllättäen tuoksuneet juuri miltään.

______________________________________________________________________________

sähkäri (25.4.2010 15.12.27)

quote[0B6C106C420 (link)]:
quote[2C332E276B2B2732322F460 (link)]:
Ilkalle kiitos vastauksesta vaikka mitään uutta ei varsinaisesti selvinnytkään. Hieman samanlaisista asioista tuli Veskun ja SeBBen kanssa keskusteltua. - -

Kysymyksestäsi sain kyllä käsityksen, että nämä asiat eivät olisi olleet Sinulle alkuunkaan selviä - ja siksi vastasin. Jos nuo perusteet olivat jo tiedossasi, miksi ylipäätään kysyit? Vai mitä mahtavat olla viittaamasi "hieman samanlaiset asiat"

Hieman täytynee oikoa asioita että ei täällä kuitenkaan ihan idioottina pidettäisi.
Tiedän että nykyisin viski laimennetaan 63.5% ennen tynnyriin laittoa varmaankin kaikilla muilla tislaamoilla kuin Bruicladdichilla, minä vuonna mikäkin tislaamo on siirtynyt tuohon käytäntöön en tiedä.
Tiedän että lämpimässä varastoituna viskistä häviää enemmän vettä kuin alkoholia joten alkoholipitoisuus kasvaa ajanmyötä. Uskoisin että islayn alueella viski varastoidaan matalissa varastoissa jolloin lämpötila ei olennaisesti muutu eri korkeuksissa, bourboniahan varastoidaan korkeissa halleissa (joillain tislaamoilla) jolloin lämpötila voi olla huomattavasti korkeampi varaston ylemmissä kerroksissa. Esim speyside-alueen tislaamoiden varastojen koosta ei minulla ole käsitystä, toki onhan siellä suuria tislaamoja jotka tarvitsevat suuret varastot, mutta niiden korkeuksista en tiedä. Vaikuttaahan alkoholipitoisuuden säilymiseen varmasti monta muutakin tekiää, isompaa ja pienempää, mutta niistä voi kertoa lisää joku minua viisaampi.

______________________________________________________________________________

I.R. (27.4.2010 8.15.59 last edit 27.4.2010 8.30.08)

quote[504F525B17575B4E4E533A0 (link)]:
quote[0B6C106C420 (link)]:
quote[2C332E276B2B2732322F460 (link)]:
Ilkalle kiitos vastauksesta vaikka mitään uutta ei varsinaisesti selvinnytkään. Hieman samanlaisista asioista tuli Veskun ja SeBBen kanssa keskusteltua. - -

Kysymyksestäsi sain kyllä käsityksen, että nämä asiat eivät olisi olleet Sinulle alkuunkaan selviä - ja siksi vastasin. Jos nuo perusteet olivat jo tiedossasi, miksi ylipäätään kysyit? Vai mitä mahtavat olla viittaamasi "hieman samanlaiset asiat"

Hieman täytynee oikoa asioita että ei täällä kuitenkaan ihan idioottina pidettäisi.
Tiedän että nykyisin viski laimennetaan 63.5% ennen tynnyriin laittoa varmaankin kaikilla muilla tislaamoilla kuin Bruicladdichilla, minä vuonna mikäkin tislaamo on siirtynyt tuohon käytäntöön en tiedä.
Tiedän että lämpimässä varastoituna viskistä häviää enemmän vettä kuin alkoholia joten alkoholipitoisuus kasvaa ajanmyötä. Uskoisin että islayn alueella viski varastoidaan matalissa varastoissa jolloin lämpötila ei olennaisesti muutu eri korkeuksissa, bourboniahan varastoidaan korkeissa halleissa (joillain tislaamoilla) jolloin lämpötila voi olla huomattavasti korkeampi varaston ylemmissä kerroksissa. Esim speyside-alueen tislaamoiden varastojen koosta ei minulla ole käsitystä, toki onhan siellä suuria tislaamoja jotka tarvitsevat suuret varastot, mutta niiden korkeuksista en tiedä. Vaikuttaahan alkoholipitoisuuden säilymiseen varmasti monta muutakin tekiää, isompaa ja pienempää, mutta niistä voi kertoa lisää joku minua viisaampi.

Oiotaanpa täältäkin päin, ettei muille synny väärää kuvaa suhtautumisestani kysymyksiin. Tietämätön kysyjä ei voi olla "idiootti" (käsite nim. sähkäriltä); päinvastoin, tiedonjanohan on mitä suurin älykkyyden osoitus. Mutta jos kysyjä esittää tietämättömämpää kuin mitä hän todellisuudessa on, kallistuu vaaka valitettavasti sinne toiseen suuntaan. Alla vielä lainaus siitä kysymyksestä, johon alunperin vastasin:

quote[455A474E02424E5B5B462F0 (link)]:
- - Eli mistä johtuu että noissa speyside-alueen vanhemmissa viskeissä on niin paljon suurempi alkoholipitoisuus kun esim islayn vastaavan ikäisissä? Johtuuko se "paremmista" tynnyreistä, onko tisle ollut vahvempaa tynnyriin laitettaessa, onko varastointilämpötiloissa suuria eroja vai johtuuko se noiden kaikkien yhteisvaikutuksesta vai jostain ihan muusta? Onhan tuollainen 40yo viski 60% aika tiukkaa tavaraa, ei taida islayn alueelta moista löytyä?

63,5 %:n "säännöstä" vielä sen verran, että siitä lipsujia on Bruichladdichin ohella muitakin. Osan tuotannostaan ovat vielä 2000-luvulla tynnyröineet vahvempana myös esim. Aberlour, Glenrothes ja Strathmill. Lisäksi monet sellaiset Diageon perheeseen kuuluvat tislaamot, joiden tuotanto menee lähes yksinomaan blendeihin, eivät - pyynnöstäkään - halua ilmoittaa käyttämäänsä tynnyröintivahvuutta tai käyttämiään tynnyröintivahvuuksia, joten aivan mahdollista on, että esim. varastointitilan säästämiseksi raakatislettä laimennetaan niillä vähemmän tai ei lainkaan.

______________________________________________________________________________