______________________________________________________________________________
Mr.T (10.11.2010 15.49.51 last edit 10.11.2010 15.55.01)
Tuli tuossa mieleen eräs asia liittyen viskin tynnyriviimeistelyyn, joka on tässä ainakin viimeisen viiden vuoden aikana noussut varsin merkittäväksi osa-alueeksi viskiteollisuudessa. Ymmärtääkseni viimeistely kestää lyhyimmillään n.3-6kk, joten varsin pienelläkin ajalla saadaan esim. perus bourbon-tynnyrissä kypsyneistä viskeistä jalostettua laaja valikoima eri viimeistelyjä. Toiset onnistuvat ja toiset eivät, mutta tärkeää on ilmeisesti, että saadaan valikoimaa markkinoille kuluttajan iloksi. Sitä onko kaikilla viimeistelyä tekevillä tislaamoilla riittävää osaamista asiassa, voi jokainen maistella itse. Omaan makuun tuntuu näistä sopivan parhaiten port-, sauternes- ja mucatel-viimeistellyt viskit. Rommi taas ei niinkään, vaikka rommista muuten pidänkin.
Mutta sitten asiaan: Kun viski siirretään viimeistelytynnyriin, tavoitteenahan on saada tynnyrissä aikaisemmin olleen alkoholijuoman siihen luovutamia väri- ja makuaineita siirtymään viskiin ja siten tuovan siihen haluttua nyanssia. Eli viskin alkoholit tunkeutuvat tynnyrin puuhun, ja liuottavat puun kuituihin sitoutunutta esim. portviinin jäämää, joka sitten siirtyy diffuusion avulla viskiin.
Sitten määritelmään, mitä on Scotch Whisky. The Scotch Whisky Regulations 2009 (viitelinkki alla) määrittelee viskiteollisuuden ja markkinoiden toiminnan scotlantilaisen viskin osalta varsin tarkkaan. Siellä sanotaan mm. seuraavasti:
3. Definition of Scotch Whisky and categories of scotch whisky
(g) that retains the colour, aroma and taste derived from the raw materials used in, and the method of, its production and maturation;
(h) to which no substance has been added, or to which no substance has been added except
(i) water;
(ii) plain caramel colouring; or
(iii) water and plain caramel colouring
Avautunee paremmin jos vilkaisee kohdan 3 kokonaisuudessaan, mutta tuota voi tulkita niin, ettei myöskään kypsymisprosessin aikana/jälkeen viskiin saa lisätä veden ja E150:n lisäksi muuta kuin mitä käytetyt raaka-aineet ovat viskiin synnyttäneet. Tynnyrin raaka-aine on säädöksen mukaan tammi, ja tammessa ei ole luonnostaan minkään alkoholijuoman jäämiä. Eli onko scottilainen viskiä, kun siellä on joukossa muun alkoholin jäämää, vaikkakin molekyylitasolla?
Tähän ei varmaankaan voi vasta kyllä tai ei, eikä ole tarkoitus viilata pilkkua, mutta asia on mietityttänyt. Selityshän löytyy SWA:lta varmastikin, en ole kysynyt.
http://www.scotch-whisky.org.uk/swa/files/ScotchWhiskyRegGuidance2009.pdf
ei turhan vakavasti
-T
______________________________________________________________________________
Kronik (10.11.2010 17.47.11)
Vakavaa asiaa joka on itseänikin silloin tällöin mietityttänyt. Missä menee "aidon tavaran" raja?
Yksi rajaveto tuli SWA:n puolesta kun he kielsivät Compass Boxia tekemästä The Spice Treetä. http://www.compassboxwhisky.com/html/spicetree_readmore.htm
Käsittääkseni he viimeistelivät viskinsä pistämällä tynnyreihin tammilankkuja tms....
______________________________________________________________________________
Ard-Begbie (10.11.2010 17.59.21)
Melkein aina on kypsytetty näin. Eiköhän se tarkoita ettei ihminen saa lisätä mitään ylimääräista jälkikäteen. Viski saa tammitynnyristä ottaa itseensä mitä haluaa. Tätähän kypsytys tarkoittaa.
______________________________________________________________________________
Mr.T (10.11.2010 18.06.11)
Hyvä esimerkki Kronik, tässä lähinnä tullaan lopulta myös siihen kysymykseen, että kenen etua mm. tynnyriviimeistelyllyt viskit palvelevat ja millä kustannuksella. Eli kun on suuri tarve tyydyttää markkinoita ja erottua joukosta esim. lisätäkseen myyntiä, joka on toki kaiken liiketoiminnan perusasioita, niin alkaako viskin laatu sitten heiketä tulevaisuudessa? Mutta tämä onkin jo toista asiaa.
______________________________________________________________________________
sähkäri (10.11.2010 18.12.06 last edit 10.11.2010 18.13.04)
Eräällä tislaamolla josta tulee äärettömän kalliita viskejä oli lyhin viimeistely aika muistaakseni kolme tuntia, ei paha. ;D
______________________________________________________________________________
Mr.T (10.11.2010 18.19.46)
quote[5D6E78315E797B7E75791C0 (link)]:
Melkein aina on kypsytetty näin. Eiköhän se tarkoita ettei ihminen saa lisätä mitään ylimääräista jälkikäteen. Viski saa tammitynnyristä ottaa itseensä mitä haluaa. Tätähän kypsytys tarkoittaa.
______________________________________________________________________________
Kronik (10.11.2010 18.36.52 last edit 10.11.2010 18.37.22)
quote[5271686D7F701E0 (link)]:
En ole sikäli samaa mieltä, että noissa säädöksissä nimenomaan sanotaan että "valmistuksen ja kypsytyksen aikana" viskiin siirtyvä väri, aromi ja maku. Kyse on siitä mitä kypsyttämiseen käytettävässä puussa on muuta kuin itse puuaines. Voisihan ajatella että tislaamo sutii puuhun vaikka hunajaa kun haluaa viskiin hunajaisemman flavourin. Samoin tynnyrissä aikaisemmin ollut alkoholijuoma on sinne luovuttanut omia ainesosia. Minusta tuo säädäntö sen kyllä kieltää.
______________________________________________________________________________
Mr.T (10.11.2010 18.46.25)
Kronik, kyllähän tätä on tosiaan katsottava aikaperspektiivissä siten, että valmistustekniikka ja tavat ovat hyvin vanhoja, ja tuo uusi säädös hyvin nuori, joten se tarvitsisi tässä asiassa kyllä mielestäni edelleen tarkentamista, eikä niinkään että menetelmiä muutettaisiin lakia vastaavaksi. Ja pienenä lisäyksenä tuon säädöksen määritelmän arvosteluun, kyllähän Amerikasta tulleissa tynnyreissä on aina ollut jo bourbonia sisällä.
______________________________________________________________________________
Kronik (10.11.2010 19.07.10 last edit 10.11.2010 19.07.58)
quote[7251484D5F503E0 (link)]:
Kronik, kyllähän tätä on tosiaan katsottava aikaperspektiivissä siten, että valmistustekniikka ja tavat ovat hyvin vanhoja, ja tuo uusi säädös hyvin nuori, joten se tarvitsisi tässä asiassa kyllä mielestäni edelleen tarkentamista, eikä niinkään että menetelmiä muutettaisiin lakia vastaavaksi. Ja pienenä lisäyksenä tuon säädöksen määritelmän arvosteluun, kyllähän Amerikasta tulleissa tynnyreissä on aina ollut jo bourbonia sisällä.
______________________________________________________________________________
JaRiMi (10.11.2010 19.20.02 last edit 10.11.2010 19.25.11)
Eiköhän tämä asia ole tuolla selvitetty ihan selkeästi, ainakin minusta:
(g) that retains the colour, aroma and taste derived from the raw materials used in, and the
method of, its production and maturation;
Viskiä saa kypsyttää tammisessa tynnyrissä missä on aiemmin ollut vaikkapa lehmänvirtsaa. Jos urea on antanut makua puuhun, ja imeytynyt siihen, niin se saa sitten maustaa siinä tynnyrissä kypsyvää viskiä ihan vapaasti - lienee lähinnä sitten myyjän ongelma millä moisen saa kaupaksi. Sekaan ei sen sijaan saa lisätä tammilastuja, mausteita, pa..aa, eikä sinne saa kustakaan - tai lisätä toisen kusta.
Kerrataanpa vielä: Jos tynnyrin puuhun on imeytynyt mitä vaan kuraa, se saa siinä olla. Lisää kuraa tai muuta sontaa ei sekaan saa laittaa, eikä tynnyrissä saa lillua kuraa myöskään.
Ja: Missään ei kielletä siirtämästä viskiä Skotlannissa tammitynnyristä toiseen kypsymisen aikana. Jos toisessa tynnyrissä on aiemmin ollut ureaa ja sitä on sen puuhun imeytynyt, puussa oleva urea saa maustaa viskin. Lisää ureaa ei tynnyriin saa lisätä, eikä siellä saa esim. olla "pohjia" taaskaan.
Olette varmasti kuulleet näistä muista tynnyriviimeistelyistä, tai -kypsytyksistä? Erilaiset viinit, rommi, konjakki, brandy, jopa suolasilli. Kaikki ok, ja ihan noiden sääntöjen mukaisesti, kun niitä ihan rauhassa lukee. Compass Box meni vikaan siinä, että lisäsivät tammilastuja viskitynnyriin - ei käy, muuten kävisi.
Aiemmin noi lastut olivat kiellettyjä myös esim. ranskalaisen viinin kypsyttämisessä, mutta taisivat antaa periksi kun uudessa maailmassa käytettiin metallitynskiä ja lastuja, ja naureskeltiin ranskalaisille ym. jotka käyttivät kalliita tammitynnyreitä ilman lastuja. Joo - uuden maailman viinit on ok, mutta kikkailu suututtaa minua. Ostin Bordeax-viinejä tueksi, tiedä sitten enää.
Vaikka SWA:n säännöistä on sivuilla uusin versio, ei se tarkoita että säännöt olisivat uusia - niitä tosin muutellaan aina silloin tällöin vuosien saatossa ja markkinoiden paineessa..
Ohessa lainaus artikkelista jossa haastatellaan Lumsdenia asiasta:
Extract from SWR11 Interview with Dr Bill Lumsden during Spring 1999 at which time he was head of distilleries and Maturation at Glenmorangie plc.
http://www.lfw.co.uk/whisky_review/Intro_Edition/Intro_8.html
"LFW: How empty are these casks before you start?
BL: My requirement is that the cask must not have been sitting around and be all dried out. Ideally the wine is emptied out completely, the cask resealed and shipped to Scotland within a couple of weeks. Most arrive dry but they do have a lining of crystals of tartrate and such like. The fortified wine casks are dry to moist but none of our casks has any lees swilling about in it. If that was the case you could ask if the flavour was coming from that but there must be some wood maturation for success. Any wine in the cask would be strictly against the law and the rules of the Scotch Whisky Association as it would potentially be considered as an additive."
Vertailun vuoksi, konjakkiin saa lisätä sokrua ja tammiuutetta esimerkiksi. Rommeissa homma vaihtelee eri maissa, mutta esim. Lattarimaissa jätetään kertomatta virallisessa stoorissa se, että Jorge ja Juan kävi pistämässä uuteen tisleeseen etelän hetelmiä hetkeksi.
______________________________________________________________________________
arviainen (10.11.2010 19.41.15)
Tyhjentävä vastaus Jarimilta. Hatunnoston paikka melkein. Kärsivällisyydestä siis ;)
______________________________________________________________________________
JaRiMi (10.11.2010 19.59.52 last edit 10.11.2010 20.08.07)
Ymmärrän että asiasta voi olla montaa mieltä, olipa sitten kyse täysiaikaisesta kypsytyksestä, tai viimeistelystä.
Täysiaikainen kypsytys jo kertaalleen käytetyssä tynnyrissä (jonka puuhun oli varmasti silloinkin imeytynyt niitä mehuja, kuten nykyäänkin) on jo ikiaikainen - eli kauan ennen SWA:ta - menetelmä muuttaa (lue: parantaa) Skottiviskin makua. Jos on eri mieltä tämän menetelmän kanssa, voi sitten siirtyä juomaan votkaa - sitä ei ole mausteltu millään, ellei erehdy ostamaan maustettua votkaa.
Tynnyriviimeistelykin on jo aika vanhaa kauraa, eikä mikään nykyinen sääntö kiellä sitä todellakaan.
Moni luulee, että näissä vanhoissa sherry- ym. tynnyreissä lilluu litrakaupalla sitä sherryä siellä pohjalla ihan nesteenä siinä vaiheessa kun viski sinne tuupataan. Ei lillu. Ei saa lillua. Ja jos sekaan viskataan lisää sitä mitäikinätynnyrissäaiemminolikaan, rikotaan sääntöjä.
Sorry, ei ollut tarkoitus olla kärsimätön tms., mutten ymmärtänyt keskustelun ydintä kunnolla, vaikka luinkin juttua.
Jos tarkoitus oli sanoa että Skotit rikkovat omia sääntöjään, niin näin ei ole. Jos tarkoitus oli purista asiasta, ok - eri mieltä saa olla, mutta paraskaan lakimies ei saisi skotteja liriin tässä tapauksessa luulemma.
Jos taas oli tarkoitus olla sitä mieltä että skottiviskin säännöt ovat liian löyhät, tai että käytettyjen tynnyrien käyttö on perseestä, voi toki olla tätäkin mieltä - ja jos se oikein häiritsee, voi maistella hyvillä mielin esim. Bourbonia tai Votkaa.
Skotlantilaisen viskinteon säännöt ovat aika tiukat, onneksi. Tarpeeksi tiukat minulle. Makukin on hyvä näin, onneksi - jos ei olisi, kiskoisin vain rommeja tai konjakkia. Lisäyksistä huolimatta maistuvat minulle nekin, silloin tällöin. Voi niistäkin yrittää löytää lisättömiä.
______________________________________________________________________________
pere (10.11.2010 20.05.54 last edit 10.11.2010 20.13.36)
Spice Treestä: ei kai siellä tammilastuja ollut, vaan tynnyrin sisällä kulki uudesta tammesta olevia "sauvoja" (inner staves)? Nämä todettiin kielletyiksi, mutta joidenkin tislaamojen käyttämä tynnyrin päiden vaihto uudesta tammesta tehtyihin on ihan sallittua. Compass Boxkin ilmeisesti siirtyi sittemmin näiden käyttöön.
______________________________________________________________________________
JaRiMi (10.11.2010 20.18.45)
quote[73667166030 (link)]:
Spice Treestä: ei kai siellä tammilastuja ollut, vaan tynnyrin sisällä kulki uudesta tammesta olevia "sauvoja" (inner staves)? Nämä todettiin kielletyiksi, mutta joidenkin tislaamojen käyttämä tynnyrin päiden vaihto uudesta tammesta tehtyihin on ihan sallittua. Compas Boxkin ilmeisesti siirtyi sittemmin näiden käyttöön.
______________________________________________________________________________
Mr.T (10.11.2010 20.26.50)
"Viskiä saa kypsyttää tammisessa tynnyrissä missä on aiemmin ollut vaikkapa lehmänvirtsaa. Jos urea on antanut makua puuhun, ja imeytynyt siihen, niin se saa sitten maustaa siinä tynnyrissä kypsyvää viskiä ihan vapaasti"
Niin, makuasioitahan nämä, tuo ei ihan osu kyllä omaani.
______________________________________________________________________________
pere (10.11.2010 20.28.22)
Mutta siis eivätkös nuo inner stavet ole ihan osa tynnyriä, toisin kuin viinin seassa huljuvat palaset?
______________________________________________________________________________
JaRiMi (10.11.2010 20.30.49)
quote[2D0E1712000F610 (link)]:
Niin, makuasioitahan nämä, tuo ei ihan osu kyllä omaani.
______________________________________________________________________________
JaRiMi (10.11.2010 20.39.49 last edit 10.11.2010 21.27.45)
quote[4E5B4C5B3E0 (link)]:
Mutta siis eivätkös nuo inner stavet ole ihan osa tynnyriä, toisin kuin viinin seassa huljuvat palaset?
______________________________________________________________________________
JaRiMi (10.11.2010 20.44.55 last edit 10.11.2010 21.30.42)
Hyvä artikkeli:
http://articles.sfgate.com/2007-10-26/wine/17265079_1_barrel-inexpensive-wines-aromas
Katsokaapa kuvaa, ja sen tekstiä:
"Mike Robustelli, winemaker for McManis Family Vineyard in Ripon, looks over oak planks hanging in one of the stainless steel aging tanks. The planks impart flavors similar to oak barrels but at less cost and in a more controlled environment. Photo by Scott Anger, special to the Chronicle"
Tammitynnyrien lähtölaskenta viineissä on käynnistynyt - toivon ettei näin käy viskeissä.
______________________________________________________________________________
vesku (11.11.2010 4.28.48 last edit 11.11.2010 6.08.17)
Kerrataanpa vielä: Jos tynnyrin puuhun on imeytynyt mitä vaan kuraa, se saa siinä olla. Lisää kuraa tai muuta sontaa ei sekaan saa laittaa, eikä tynnyrissä saa lillua kuraa myöskään.
Ja: Missään ei kielletä siirtämästä viskiä Skotlannissa tammitynnyristä toiseen kypsymisen aikana. Jos toisessa tynnyrissä on aiemmin ollut ureaa ja sitä on sen puuhun imeytynyt, puussa oleva urea saa maustaa viskin. Lisää ureaa ei tynnyriin saa lisätä, eikä siellä saa esim. olla "pohjia" taaskaan
______________________________________________________________________________
Whisky (11.11.2010 8.29.26)
Kuten Vesku tuossa totesi, niin jotain hyhmää tynnyrin pohjalle varmaan jää tyhjennyksen jäljiltä, mutta uskoisin prosentuaalisen osuuden olevan niin pieni, että sillä ei ole juoman maun kannalta tuon taivaallista merkitystä. Kyse ei myöskään mielestäni tuossa vaiheessa ole minkään lisäämisestä tai maustamisesta.
Tosin tässäkin on oma koukkunsa. Entiset bourbon-tynnyrit, joita tällainen 200-240 litrainenkin varmasti edustaa, kootaan Skotlannissa uusiksi. Niitä ei siis kuljeteta Atlantin yli kokonaisina, vaan purettuina. Puretussa tynnyrissä ei ainakaan minun fysiikan ymmärtämykseni mukaan neste pysy, joten mitään hyhmääkään ei niissä voi lillua.
Eri juttu on sitten refill-bourboni, jossa toki saattaa olla jonkin tislaamon - yleensä sen saman jossa tynnyriä uudestaan käytetään - edellisen kypysytyksen jäämiä. Tällöinhän tynnyrissä on siis vain arvokkaasti vanhentunutta juomaa antamassa pientä alkusydäntä seuraavalle satsille. Päätyjäkin tällaisiin saatetaan vaihtaa, mutta silloin neste taasen lorahtaa pihalle ja homma alkaa "puhtaalta pöydältä".
Sherrytynnyreiden kanssa saattaakin sitten olla hieman eri homma. Oman käsitykseni mukaan suuri osa niistä roudataan tislaamoille kokonaisina ilman, että tynnyreitä puretaan missään vaiheessa. Tällöin en ihmettelisi, vaikka vähän jotain mehuja saattaisi pohjalla vielä lillua. Kun kuitenkin ottaa huomioon sherrytynnyrin koon, niin pari litraa pohjalla tuskin vaikuttaa makuun, kun päälle kipataan satoja litroja uutta tislettä.
______________________________________________________________________________
JaRiMi (11.11.2010 9.05.05 last edit 11.11.2010 9.30.08)
Osa sherrytynskistäkin pistetään päreiksi tänä päivänä ennen kuljetusta, vaikkeivat ihan kaikki tahot tätäkään tahdoa kertoa tai myöntää - tyhjän 500l tynnyrin logistiikkakulut on jotain ihan muuta kuin paloiksi laitetun.
Tynnyreistä voidaan kai ottaa myös päät auki sen pienen reiän lisäksi, kun kävin Springbankilla herran vuonna 2001 oli pihalla pieni kuivausoperaatio käynnissä, n. 200 - 300 tynnyriä joista yksi pääty oli auki kuivamassa. Aikamoinen sherryn ja bourbonin tuoksu oli ilmassa pihalla!
Käytössä oleva tapa polttaa rikkikynttilää sherrytynnyrissä bakteerikasvuston hillitsemiseksi taitaa vaatia tynnyrin pään avaamista, samoin ylipäänsä tynnyrin sisätilanteen ja statuksen tutkiminen. Cask management-hommaa siis, mutta asiaa kannattaa toki tutkia lisää faktojen vahvistamiseksi. Otan itse ilolla vastaan lisää infoa asiasta.
Linnun muistaakseni 1st fill tynskä ei taida päätyä takaisin uudelleen käytettäväksi Scotch whiskyn kypsytykseen, ja tynnyrin tuottama viski on ilmeisestikin pullotettu Skotlannissa ennenkuin tynnyri on luovutettu Suomeen?
Tietääkseni refill-tynskät myös avataan ja kunnostetaan seuraavaa käyttöä varten varmaan lähes aina, eli sitä aiempaa mömmöä ei käsittääkseni jätetä sinne lillumaan seuraavaan soppaan juurikaan. Aika suuren osan esim. Speyside cooperagen töistä muodostaa refill-tynskien fiksaus seuraavaa käyttökertaa varten eri asteissa, riippuen niiden kunnosta jne.
Joka tapauksessa hyviä pointteja, pitääkin kysellä aiheesta lisää ja käydä seuraavalla keikalla kyselemässä lisää aiheesta.
PS:Varmasti löytyy tapauksia missä esim. sherrytynnyriin jää "lirut ja hilut" ennenkuin sinne heitetään viskiä kypsymään, ei siinä mitään. Sääntöjen mukaan tätä ei kai saisi tapahtua, mutta en intä asiasta absoluuttisella fanatismilla.
En tosin tiedä yhtään tapausta jossa esimerkiksi intohimoiset harrastajat olisivat menetyksekkäästi todistaneet asian näin olevan, ja siten saaneet tislaamon kiikkiin SWA:n sääntöjen rikkomisesta. Hmm, kenties suomalaiset voisivat niittää mainetta tekemällä tämän ensimmäisinä - kertoisi sitten jotain meidän innosta ja intohimosta skottiviskiin.
______________________________________________________________________________
POP (11.11.2010 9.38.44)
En nyt 100% ymmärtänyt ketjun otsikkoa ja sen aloitusta, mutta jos ajatuksena oli: jos esim viskiä säilytetään 10 vuotta bourbon tynnyrissä, viimeistellään muutama kuukausi sherrytynnyrissä, niin tämä viimeistely olisi laitonta? WTF, eikö tällä logiikalla jo tuo ensimmäinen 10 vuotta tekisi siitä laitonta? No asiaan, muutama edellinen kirjoitus kertoi jo paljon niitä asioita joista piti kirjoittaa, hidas kun olen nykyään, eli molemmat bourbon/sherry tynskät käytännössä pilkotaan ja uudelleen kootaan (oikeaan kokoonsa mm sherryhogshead) sekä charrataan eli poltetaan, näin ollen en usko, että tämän jäljiltä tynnyrissä aiemmin majaillutta nestettä on jäänyt pohjalle ;)
Tällä "polttamisellahan" on oikeasti merkitystä kypsytyksessä eli näin saadaan "ohjattua" puu antamaan oikeat vivahteet esim viskiin. Mielestäni on eri asia, katsoa onko tynnyriin jäänyt jotain kun se on tyhjennetty/pullotettu vai onko siellä mitään kun se esim uudelleen käytetään/täytetään. Miten sitten "freshsherry" tynnyrin käsittely eroaa normaalista, on ainakin itselle hieman hakusessa eli jääkö vain charraus pois, vai onko siinä joku aikaraja tyhjennyksen/täytön välillä.
______________________________________________________________________________
Mr.T (11.11.2010 10.29.23 last edit 11.11.2010 10.30.09)
"En nyt 100% ymmärtänyt ketjun otsikkoa ja sen aloitusta, mutta jos ajatuksena oli: jos esim viskiä säilytetään 10 vuotta bourbon tynnyrissä, viimeistellään muutama kuukausi sherrytynnyrissä, niin tämä viimeistely olisi laitonta? WTF, eikö tällä logiikalla jo tuo ensimmäinen 10 vuotta tekisi siitä laitonta?"
Ajatuksena oli lähinnä aihe keskustelulle ja tulkinnoille kys. asiasta, ja molempia on syntynyt. Pysyn kuitenkin omassa alkuperäisessä näkemyksessäni ja olen sitä mieltä että tuo viittaamani säädös kaipaa tarkentamista, kun kerran (säädös) tarkka haluaa olla. Mutta ne on sitten vaan sanoja paperilla, ja viskin valmistus jatkukoon niin kuin ennenkin.
______________________________________________________________________________
POP (11.11.2010 11.13.20 last edit 11.11.2010 11.14.22)
quote[0B2831342629470 (link)]:
Ajatuksena oli lähinnä aihe keskustelulle ja tulkinnoille kys. asiasta, ja molempia on syntynyt. Pysyn kuitenkin omassa alkuperäisessä näkemyksessäni ja olen sitä mieltä että tuo viittaamani säädös kaipaa tarkentamista, kun kerran (säädös) tarkka haluaa olla. Mutta ne on sitten vaan sanoja paperilla, ja viskin valmistus jatkukoon niin kuin ennenkin.
______________________________________________________________________________
malttivaltti (11.11.2010 12.49.40)
Käsittääkseni Mr. T:n näkemyksellä ei tässä ole edes merkitystä, mikäli alunperin oli tarkoitus saada keskustelua tuon mainitun lakipykälän mahdollisesta hankaluudesta sen nykyisessä muodossa.
Suurta semanttista porsaanreikää en tuossa itse juuri nää lukuunottamatta sitä, että sanaparia "raw materials" ei olla samassa lausekkeessa erikseen määritelty sen tarkemmin.
______________________________________________________________________________
Whisky (11.11.2010 13.48.28 last edit 11.11.2010 13.48.42)
quote[1A051A4A0 (link)]:
No asiaan, muutama edellinen kirjoitus kertoi jo paljon niitä asioita joista piti kirjoittaa, hidas kun olen nykyään, eli molemmat bourbon/sherry tynskät käytännössä pilkotaan ja uudelleen kootaan (oikeaan kokoonsa mm sherryhogshead) sekä charrataan eli poltetaan, näin ollen en usko, että tämän jäljiltä tynnyrissä aiemmin majaillutta nestettä on jäänyt pohjalle ;)
______________________________________________________________________________
Mr.T (11.11.2010 14.26.29)
quote[0E020F17170A15020F17170A630 (link)]:
Käsittääkseni Mr. T:n näkemyksellä ei tässä ole edes merkitystä, mikäli alunperin oli tarkoitus saada keskustelua tuon mainitun lakipykälän mahdollisesta hankaluudesta sen nykyisessä muodossa.
Suurta semanttista porsaanreikää en tuossa itse juuri nää lukuunottamatta sitä, että sanaparia "raw materials" ei olla samassa lausekkeessa erikseen määritelty sen tarkemmin.
______________________________________________________________________________
JS (11.11.2010 22.20.41)
Kun vierailin Bunnahabhainilla 2009, ex-manager John MacLellan kertoi, että kun Bunnalle saapuu Espanjasta kokonaisia tyhjiä sherrytynnyreitä, ne eivät tietenkään ole täysin tyhjiä. Kun niitä liikutellaan ja pyöritellään, niin varaston lattioilla usein lainehtii pieniä määriä sherryä. Tynnyreitä ei myöskään koskaan huuhdella sisältä, MacLellan sanoi.
______________________________________________________________________________
JS (11.11.2010 23.03.12)
Viime viikolla maisteltiin sähkärin kanssa viisi erilaista viiniviimeisteltyä 11-13-vuotiasta tynnyrivahvuista Edradouria.
Mukana oli mielestäni pari hyvinkin miellyttävää esitystä, mm. parfyyminen, hedelmäkarkkinen ja hunajainen Sassicaia sekä rusinaisen toffeinen Ibisco. Toisaalta Châteauneuf-du-Pape ja Sauternes -viimeistelyistä oli todella vaikea saada irti mitään erityisen positiivista. Kaikissa oli käsittääkseni suunnilleen yhtä pitkä viimeistely.
Uskon että hyvien niin kypsytys- kuin viimeistelytynnyreidenkin valinta vaatii sopivassa suhteessa tietoa ja tuuria.
Ja valkoviinitynnyri varmasti luovuttaa hennompia aromeja kuin punaviinitynnyri jne.
______________________________________________________________________________
Artturi (12.11.2010 7.30.45 last edit 12.11.2010 8.40.45)
quote[5C637D7D7727160 (link)]:
Kun vierailin Bunnahabhainilla 2009, ex-manager John MacLellan kertoi, että kun Bunnalle saapuu Espanjasta kokonaisia tyhjiä sherrytynnyreitä, ne eivät tietenkään ole täysin tyhjiä. Kun niitä liikutellaan ja pyöritellään, niin varaston lattioilla usein lainehtii pieniä määriä sherryä. Tynnyreitä ei myöskään koskaan huuhdella sisältä, MacLellan sanoi.
______________________________________________________________________________
JaRiMi (12.11.2010 13.31.50 last edit 12.11.2010 13.35.11)
quote[467967676D3D0C0 (link)]:
Kun vierailin Bunnahabhainilla 2009, ex-manager John MacLellan kertoi, että kun Bunnalle saapuu Espanjasta kokonaisia tyhjiä sherrytynnyreitä, ne eivät tietenkään ole täysin tyhjiä. Kun niitä liikutellaan ja pyöritellään, niin varaston lattioilla usein lainehtii pieniä määriä sherryä. Tynnyreitä ei myöskään koskaan huuhdella sisältä, MacLellan sanoi.
______________________________________________________________________________
Legless Scotsman (12.11.2010 20.08.58)
Mielenkiintoinen threadi. Itselle on silti lähestulkoon ihan sama miten on kypsytetty ja missä tynnyrissä, kunhan on hyvää viskiä.
______________________________________________________________________________
Vermin (13.11.2010 5.22.32)
quote[466D5E6541650C0 (link)]:
Osa sherrytynskistäkin pistetään päreiksi tänä päivänä ennen kuljetusta, vaikkeivat ihan kaikki tahot tätäkään tahdoa kertoa tai myöntää - tyhjän 500l tynnyrin logistiikkakulut on jotain ihan muuta kuin paloiksi laitetun.
Tynnyreistä voidaan kai ottaa myös päät auki sen pienen reiän lisäksi, kun kävin Springbankilla herran vuonna 2001 oli pihalla pieni kuivausoperaatio käynnissä, n. 200 - 300 tynnyriä joista yksi pääty oli auki kuivamassa. Aikamoinen sherryn ja bourbonin tuoksu oli ilmassa pihalla!
Käytössä oleva tapa polttaa rikkikynttilää sherrytynnyrissä bakteerikasvuston hillitsemiseksi taitaa vaatia tynnyrin pään avaamista, samoin ylipäänsä tynnyrin sisätilanteen ja statuksen tutkiminen. Cask management-hommaa siis, mutta asiaa kannattaa toki tutkia lisää faktojen vahvistamiseksi. Otan itse ilolla vastaan lisää infoa asiasta.
Linnun muistaakseni 1st fill tynskä ei taida päätyä takaisin uudelleen käytettäväksi Scotch whiskyn kypsytykseen, ja tynnyrin tuottama viski on ilmeisestikin pullotettu Skotlannissa ennenkuin tynnyri on luovutettu Suomeen?
Tietääkseni refill-tynskät myös avataan ja kunnostetaan seuraavaa käyttöä varten varmaan lähes aina, eli sitä aiempaa mömmöä ei käsittääkseni jätetä sinne lillumaan seuraavaan soppaan juurikaan. Aika suuren osan esim. Speyside cooperagen töistä muodostaa refill-tynskien fiksaus seuraavaa käyttökertaa varten eri asteissa, riippuen niiden kunnosta jne.
Joka tapauksessa hyviä pointteja, pitääkin kysellä aiheesta lisää ja käydä seuraavalla keikalla kyselemässä lisää aiheesta.
PS:Varmasti löytyy tapauksia missä esim. sherrytynnyriin jää "lirut ja hilut" ennenkuin sinne heitetään viskiä kypsymään, ei siinä mitään. Sääntöjen mukaan tätä ei kai saisi tapahtua, mutta en intä asiasta absoluuttisella fanatismilla.
En tosin tiedä yhtään tapausta jossa esimerkiksi intohimoiset harrastajat olisivat menetyksekkäästi todistaneet asian näin olevan, ja siten saaneet tislaamon kiikkiin SWA:n sääntöjen rikkomisesta. Hmm, kenties suomalaiset voisivat niittää mainetta tekemällä tämän ensimmäisinä - kertoisi sitten jotain meidän innosta ja intohimosta skottiviskiin.
______________________________________________________________________________
Mr.T (13.11.2010 9.50.05)
quote[5764736C686F010 (link)]:
Näin siis yleensä. Muistaakseni joidenkin aniharvojen sherrytynnyreiden kanssa on kuitenkin tehty niin, että ensin kuljetetaan viskitislaamon tuottama newmake tynnyrin luo, missä tynnyri siis tyhjennetään alkuperäisestä sisällöstä ja tilalle laitetaan suht heti tuota tulevaa viskiä. Vasta tämän jälkeen se kärrätään takaisin Skotlantiin kypsymään. Tarkoituksena käsittääkseni ainakin tuo rikkikynttilän poistaminen yhtälöstä ja muutenkin testata, millaista jälkeä moinen härdelli tuottaa. Tällaisen toimenpiteen kuljetuskustannukset ovat tietysti aivan omassa luokassaan.
______________________________________________________________________________
POP (15.11.2010 8.46.07)
Vaikka foorumilta löytynee enemmän höpöttelyä itse tynnyreistä niin törkkään tähän ketjuun tämän eli uusimmassa Malt Whisky Yearbookissa on hyvä juttu tynnyreistä joista nopeasti voisi referoida muutaman tänne eli.
-Tynnyrin vaikutus viskiin on 60-80% lähteestä riippuen.
-Tärkeämpi on se mistä tynnyri on valmistettu kuin mitä sen sisällä on ennen ollut vrt American/european oak. Muutama esimerkki: Bourbontynnyrissä kypsytetystä mallasviskistä ei erota onko siinä ollut ennen Jim Beamia tai Heaven Hilliä. Highland Parkin 15 ja 21 vuotiaissa on käytetty American oakista tehtyjä sherrytynnyreitä ja tämä antaa erilaisia makuja kuin European oak eli sitrusta, sitruunaa, limeä ja kookosta.
-Tynnyrit käsitellään ennen uutta "filliä" eli re-charrataan tai re-toastataan.
Suosittelen lukemaan kyseisen tekstin kirjasta ja muutenkin tämä kirja mielestäni on sellainen, jonka laatu on pysynyt hyvällä tasolla edelleen.
______________________________________________________________________________
Artturi (15.11.2010 12.24.47)
Jatkan tähän aiheeseen kun viistää niin läheltä.....
Kertokaapas miksi sherrytynnyristä kerrotaan pullossa ja nimetään monesti mitä "fiinoa tahi ximenessiä" siellä on ensin lillunut, mutta bourbontynskässä ensin kypsyneestä litkusta ei ole mitään mainintoja? :-/
Onko tosiaan niin, että sillä ei ole mitään väliä ja että jokaisesta bourbonlaadusta/ bourboncaskistä lähtee samat maut? On kait niissä jotain eroja vaikka minusta ne ovat kaikki samantyyppistä kuraa?
Vai kuvastaako tämä skottien suhtautumista ylipäänsä bourboniin?
Joku bourbonista(kin) tykkäävä voisi jopa närkästyä moisen maininnan puutteesta... ;)
______________________________________________________________________________
arviainen (15.11.2010 13.47.01)
quote[6B585E5E5F58432A0 (link)]:
Kertokaapas miksi sherrytynnyristä kerrotaan pullossa ja nimetään monesti mitä "fiinoa tahi ximenessiä" siellä on ensin lillunut, mutta bourbontynskässä ensin kypsyneestä litkusta ei ole mitään mainintoja? :-/
Onko tosiaan niin, että sillä ei ole mitään väliä ja että jokaisesta bourbonlaadusta/ bourboncaskistä lähtee samat maut? On kait niissä jotain eroja vaikka minusta ne ovat kaikki samantyyppistä kuraa?
Vai kuvastaako tämä skottien suhtautumista ylipäänsä bourboniin?
______________________________________________________________________________
Mr.T (15.11.2010 16.42.10 last edit 15.11.2010 17.00.22)
Ajattelisin arviaisen tapaan, että markkinahenkisyys tässä on voimakkaasti takana, mutta kyllä tuo sherryn monimuotoisuus bourboniin verrattuna on myös tärkeä peruste tynnyrityypin esiintuomiseen.
Aikaisempiin posteihin viitaten, tynnyrin puun laadulla on varmaan myös suurempi merkitys viskin laadulle kun sillä mitä tynnyrin sisällä on ollut?, monesti viitataan heikkoon tynnyriin kun viskin maussa on jotain pielessä. Muistan lukeneeni aiheesta jutun missä tuumittiin, että vaikka samasta puusta tehdyt tyynnyrit täyttettäisiin samalla (batch) viskitisleellä, ja tynnyrit olisivat vierekkäin samassa varastossa kypsymässä, voi viskit kehittyä ihan erilaisiksi. Tämä varmaan lähinnä viittaa siihen miten vaihteleva ja "arvaamaton" puun vaikutus laadullisesti voi olla.
Todellisuudessa ei varmaankaan nuo tynnyrin osat (staves) ole samasta tammesta per tynnyri, mutta voishan sitä ajatella, että tynnyrin puiden alkuperäkin/kasvupaikka olisi selvillä ja ilmoitettaisiin etiketissä? Puulla kuitenkin on prosentuaalisesti suuri merkitys viskin maussa/kypsymisessä. Niin, niin, visioita, visioita!
lisäys:Olettaen tietysti, että olisi single cask pullote, muutoin varmaan olisi pitkä litania puiden kasvupaikkoja etiketissä.
______________________________________________________________________________
POP (15.11.2010 19.30.17)
Luonnollisesti jokainen tynnyri on erilainen, joskus erot ovat hyvinkin pieniä ja toisaalta hyvinkin suuria. Yleisesti nämä loistoyksilöt päätyvät pulloihin single caskeinä. Esim fino ja oloroso ym ovat sherrylaatuja eivätkä brändejä kuten Jim Beam, harvemmin kuitenkaan sherrytaloa mainitaan, ainakaan pullotiedoissa. Totta, että kuluttajat haluavat kaiken mahdollisen tiedon ja toisaalta ymmärrettävää. Itse asiassa Ardbegia ei kypsytetä edes bourbontynnyrissä, ainakaan jos hifisteiltä kysyttäisiin ;)
______________________________________________________________________________
MrBeam (15.11.2010 19.35.43)
Minusta on hieman arveluttava vertaus puhua eri sherry-laaduista finosta PX:ään ja kaikki siltä väliltä ja toisaalta eri bourbon-brändeistä. Vähäiset kokemukseni sherryistä löytyvät lähes kokonaan tämän foorumin Muut juomat -osiosta yhdestä threadistä. Rohkenen silti arvioida, että enemmän vaihtelua löytyy kaikista sherryistä kuin kaikista bourboneista. Toisaalta arvelen kaikista bourboneista löytyvän enemmän vaihtelua kuin kaikista jonkin yhden tyypin sherryistä, esim olorosoista. Tällöin en näe hirveän tarpeellisena, että etiketissä lukisi esimerkiksi Glenglonk 1985 Single Cask Buffalo Trace Hogshead. Jos ei tiedosta mitään haittaakaan olisi. Jotkut skottitislaamot kyllä ovat muualla kuin etiketissä avoimia tynnyrien toimittajan suhteen. Silti asia ei ole niin valtavasti kiinnostanut, että yhtä esimerkkiä enempää ulkomuistista voisin kaivaa.
Bourbon-tislaamoa enemmän veikkaan käytetyn jenkkitynnyrin vaikutusta lopulliseen skottimallasviskiin olevan bourbon-kypsytyksen kestolla, eli onko tynnyrissä lillunut bourbonia 2 vai 20 vuotta.
Kun puhuttiin sherry-tyypeistä, voisi ehkä puhua myös amerikkalaisista viskityypeistä. En nimittäin usko ruisviskitynnyreitäkään päreiksi hakattavan Kentuckyssa, vaan kait nekin uudelleenkäytetään rapakon tällä puolen. Ja samalla kannattaa taas muistaa, ettei bourbon ja ruisviski mash billistä riippuen ole välttämättä hirveän kaukana toisistaan. Lain mukaan kun 51% maissia tekee viskistä bourbonin ja 51% ruista ruisviskin. Mistä päästään tähän arviaisen esittämään:
Bourbon kun kumminkin on perustaltaan aina samaa tavaraa
______________________________________________________________________________
POP (15.11.2010 20.26.59)
quote[033C0C2B2F234E0 (link)]:
Bourbon-tislaamoa enemmän veikkaan käytetyn jenkkitynnyrin vaikutusta lopulliseen skottimallasviskiin olevan bourbon-kypsytyksen kestolla, eli onko tynnyrissä lillunut bourbonia 2 vai 20 vuotta.
.
______________________________________________________________________________
arviainen (15.11.2010 21.14.03)
POP vakuuttaa jälleen asiantuntemuksellaan. Ei ainakaan minulta enää mitään lisättävää tähän.
Bourbonjuttuun myönnän osin erheeni. Joitakin 100% (tai lähes, en ole varma kun ei ole tullut pidettyä kirjaa) ruisviskejä maistaneena, joita ei tosin montaa ole, myönnän eroavaisuuden bourboniin olevan havaittava. Tosin kyllä sen aina on jenkiksi tunnistanut, ruista, maissia tai muuta. Varmaankin se jenkkitammi, jota POP avasi edellä.
Pitäisi varmaan perehtyä tarkemmin noihin jenkkijuomienkin eroihin mutta kun ei ole aikaa eikä välttämättä niin kiinnostustakaan. Muita maistettavia on kuitenkin edellä vielä aika läjä.
______________________________________________________________________________
Artturi (16.11.2010 8.28.22 last edit 16.11.2010 8.38.05)
Kiitoksia bourbonin maailman avaamisesta. Mutta jos vielä yhden askeleen sivummalle...lupaan lopettaa tähän...tämän asian tiimoilta ;)
Kuten varsin hyvin tiedämme, ei tuota sherryä mene samaan malliin kuin mitä viskiteollisuus tarvitsisi käytettyjä tynnyreitä. Tuosta johtunee myös tynnyrien korkea ja alinomaa nouseva hintataso.
Voisiko siis olla niin, että sherryä kierrätetään tynnyreissä "kypsyttelemässä" lähinnä tynnyriä myyntimarkkinoille?
Tällä foorumilla puhutaan monen pidempiaikaisen harrastelijan suulla siitä, että enään ei viskit ole sitä mitä ne ennen tarjosivat.
Saattaa kuulostaa salaliittoteorialta, mutta tuntien etelänpojan aatokset ja hieman lakien sekä säännösten oikomisen helpon rahan näkyillessä, en ihmettelisi yhtään, että jollakin varastolla, jossakin Jerezin laitamilla sama erä sherryä pyörii uusissa tynnyreissä vuositolkulla tekemässä rahaa tynnyrinmyyntimiehelle.
Tuo sherry keräilisi matkalla melkoisen määrän mm. tuoreen tammen tanniineita eikä enään antaisi tynskään samoja makuelämyksiä kuin "kultaisena" pienten markkinoiden ja erien aikana kerran tynnyrissä käynyt sherry.
Kuten PoP tuossa aiemmin kertoi, on sen puun merkitys aikaisempaa sisältöä suurempi ja näin uskon asian olevan, sillä Espanjalaisen tammen ja Amerikan tammen kasvuajatkin ovat lähes sadan vuoden päässä toisistaan. Mutta silti tuo sherryn tärkeys tislaamoille saattaa aiheuttaa lieveilmiötä.
Onko jollakin kenties vielä syvällisempää tietoa, joka kumoaisi edellä esittämäni salaliittoteorian? Toivoisin asian olevan todistettavasti toisin, mutta on mieleni musta ja taipuvainen uskomaan ihmisen loputtomaan ahneuteen :-[
______________________________________________________________________________
Whisky (16.11.2010 9.01.33)
Artturin epäilyihin en oikein usko, mutta sehän on kai ainakin jollain tapaa myönnetty tosiasia, että osa viskiteollisuuden käyttöön tarkoitetuista sherrytynnyreissä kypsytetystä sherrystä kaadetaan surutta hukkaan tai sitten siitä tehdään uutta E10-bensaa.
Korjatkaa, jos olen aivan väärässä. Kannattaa muuten tosiaan myös lukea tuo POPin mainitsema uusimman Malt Whisky Yearbookin tynnyrijuttu. Lukaisin sen itsekin vasta eilen illalla ja se oli kyllä hyvää järkilukemistoa.
______________________________________________________________________________
Eat P (16.11.2010 10.55.12)
Hämmennetään nyt soppaa vielä lisää, jotta saadaan kaikki laittomuudet samaan ketjuun, tällä mielenkiintoisella aiheella, aineesta(paxarete) jonka käyttö tätä nykyä on kielletty, vaikka kyseinen aine on täysin luonnontuote, toisin kuin E150, jota saa suruttu lorauttaa viskin joukkoon. Ainetta on ainakin käytetty sherryn värjäykseen, käytetäänkö vielä, sitä en tiedä.
Ennen vanhaan tislaamoilla oli tapana re-fill tynskät fiksata tuuppaamalla paxarete (jonkin sortin kokoon keitetty pika-sherry) alipaineistetussa kammiossa tynnyreihin, jolloin se imeytyy syvälle puunsyihin.
Tuossa lyhyesti på finska. Lontoota taitavat voivat tutustua kyseiseen artikkeliin klikkaamalla tuota linkkiä ja rullaamalla E-pistle 2007/050.
http://www.maltmaniacs.org/malt-105.html
______________________________________________________________________________
Artturi (16.11.2010 11.56.07 last edit 16.11.2010 11.58.03)
Jumanklavita!! Tämä paxarete on päässyt kokonaan livahtamaan ohi tietämykseni(ei muuten ole ainoa asia). Avautui taas uusia ovia viskin perimmäiseen olemukseen tai "hämmentää soppaa" kuten Eat P asian ilmaisee. Varsin mielenkiintoista.... :-?
______________________________________________________________________________
POP (16.11.2010 12.14.19)
Jos tislaamot käytännössä tarvitsevat/haluavat tynnyrit niin, että niissä on ollut jo jotain, sherryä, porttia, bourbonia etc, valmistaakseen viskiä, niin ei mua ainakaan se haittaa, että esim sherrytalot kypsyttäisivät nämä tynnyrit ikäänkuin valmiiksi heille. Kun new/virgintynnyrit eli joissa ei ole kypsytetty mitään, hallitsevat liikaa makua, tämä johtunee myös siitä, että tämä tynnyreiden "polttaminen" on oikeasti tärkeä osa tätä prosessia, se kestää 30-240 sekunttia ja sillä vedetään "pinta" kiinni ja näin saadaan tynnyri luovuttamaan oikeita asioita/aromeita siellä kypsytettävään viskiin, tietoni mukaan näitä "uudenpuuntynnyreitä" ei voida "polttaa".
Täytyy myös muistaa sekin, että osa Skottitislaamoista omistaa metsää Pohjois-Amerikassa, valitsevat kaadettavat puut itse, teettävät niistä tynnyrit, antavat ne ikääkuin "lainaan" bourbonille, saadakseen ne takaisin käyttövalmiina, tämä on kuitenkin halvempi/käytännöllisempi tapa kuin tehdä se "ensimmäinen" täyttökerta skottiviskillä, kaataa se pois ja uudelleen täyttää se.
______________________________________________________________________________
MrBeam (16.11.2010 18.22.13)
quote[001F00500 (link)]:
....
-Tärkeämpi on se mistä tynnyri on valmistettu kuin mitä sen sisällä on ennen ollut vrt American/european oak.
....
______________________________________________________________________________
POP (16.11.2010 19.54.40)
Tarina on liian pitkä naputella tänne, mutta suosittelen kirjan hankkimista, vaikkapa tämän tynnyriasian takia, toki muutenkin mukiinmenevä eepos. Mr Beamille vastauksena nämä kolme herraa aiheesta puhelevat samaan sävyyn:
-Brian Kinsman, master blender Glen Grant
-Gerry Tosh, Global Brand Manager, Highland Park
-Craig Wallace, Malt Whisky Specialist, Diageo
Muutamia poimintoja asiasta:
"A sherry cask is not about the sherry, but about the wood"
"What the cask adds to the spirit as it matures, this has more to do with the variety of oak than the previous contents"
"The tree is the most important thing, not the cask"
"It's the actual wood rather than the previous fill that's really influential"
______________________________________________________________________________
MrBeam (16.11.2010 20.11.13)
Sen verran iso kuoro tuntuu laulavan samaa laulua, että asiassa voi olla perää ja vaatisi tutkailua. Muistista en osaa kaiva yhtään sherrytynnyröityä viskiä, jossa olisi maininta American Oak. Tietääkö kukaan esimerkkejä?
______________________________________________________________________________
POP (16.11.2010 20.17.48)
quote[5E615176727E130 (link)]:
Sen verran iso kuoro tuntuu laulavan samaa laulua, että asiassa voi olla perää ja vaatisi tutkailua. Muistista en osaa kaiva yhtään sherrytynnyröityä viskiä, jossa olisi maininta American Oak. Tietääkö kukaan esimerkkejä?
______________________________________________________________________________
MrBeam (16.11.2010 20.49.08)
quote[100F10400 (link)]:
Sen verran iso kuoro tuntuu laulavan samaa laulua, että asiassa voi olla perää ja vaatisi tutkailua. Muistista en osaa kaiva yhtään sherrytynnyröityä viskiä, jossa olisi maininta American Oak. Tietääkö kukaan esimerkkejä?
Kuten jo aiemmin kirjoitin niin Highland Parkin 15/21-veet ovat tälläisiä mm.
______________________________________________________________________________
POP (27.11.2010 15.53.03 last edit 27.11.2010 15.58.32)
Jatketaan höpinää tynnyreistä tai lähinnä puusta. American Oak (AO)on tiheä syisempää ja ei tästä syystä luovuta väriä viskiin samalla tavalla kuin taas European Oak (EO) jonka syy rakenne on harvempi ja tynnyrissä oleva juoma pääsee tunkeutumaan syvemmälle saaden enemmän väriä. EO sisältää myös paljon tanniinia joka myös lisää tummempaa väriä. Esim täyttöjen välissä EO:lle riittää pelkkä toastaaminen ( toisinaan uudelleen täytetään sherryllä) kun taas AO tynnyreistä voidaan joutua höyläämään pintaa ennen charrausta, saaden "tuoretta" puuta esiin.
Näiden kahden suuri ero on myös "esitäytön" alkoholiprosentilla, viinien ollessa n 20% tietämillä kun taas bourbonit tynnyröidään yli 60 prosenttisina, tämä ero aikaansaa puun luovuttamaan toisistaan erilaisia yhdisteitä.
Kuten aiemmin on jo todettu, on AO:n käyttö varsin "uutta" verrattuna EO:hon, ensimmäiset bourbontynnyrit tulivat Skotlantiin vasta 1930-luvulla.
Muutama nippelitieto parista tislaamosta jotka käyttävät pääsääntöisesti vain ex-sherrytynnyreitä. Highland Parkin tynnyreihin käytettävä puu "ilmakuivataan" neljä vuotta (Espanjassa) jonka jälkeen niissä kypsytetään sherryä 2-3 vuotta, jonka jälkeen ne toimitetaan Orkneylle. Tislaamo käyttää puuhun 10 miljoonaa puntaa vuosittain.
Macallanin puu tulee Lugosta, jossa ne "ilmakuivataan" 12-15 kuukautta siirretään Jereziin Cooperageen, valmiit tynnyrit täytetään "tuoreella" samealla rypälemehulla kahdesta viikosta puoleen vuoteen jonka jälkeen ne täytetään vasta sherryllä ennen Skotlantiin siirtymistä. Tämän kuivauksen ideana on mm hävittää tanniineja puusta.
Aiemmin oli puhetta tynnyreiden kuljettamisesta pilkottuna, mutta mitä enemmän olen aiheeseen paneutunut niin ymmärtääkseni suurin osa ex-sherryistä kuljetetaan kokonaisina koska tämä ylläpitää paremmin sherryn "karaktäärin" puussa. Pahoittelen aiempaa "väärää" tulkintaani tässä asiassa. Vuosittain Skotlantiin tulee noin 300 000 ex-bourbontynnyriä, joista suurin osa on pilkottuja, tosin joillekin tislaamoille myös nämä tulee kokonaisina.
______________________________________________________________________________
sähkäri (28.11.2010 17.45.27 last edit 28.11.2010 17.46.58)
quote[132C1C3B3F335E0 (link)]:
Sen verran iso kuoro tuntuu laulavan samaa laulua, että asiassa voi olla perää ja vaatisi tutkailua. Muistista en osaa kaiva yhtään sherrytynnyröityä viskiä, jossa olisi maininta American Oak. Tietääkö kukaan esimerkkejä?
______________________________________________________________________________
JaRiMi (28.11.2010 20.02.27 last edit 28.11.2010 20.24.49)
quote[7B647B2B0 (link)]:
Aiemmin oli puhetta tynnyreiden kuljettamisesta pilkottuna, mutta mitä enemmän olen aiheeseen paneutunut niin ymmärtääkseni suurin osa ex-sherryistä kuljetetaan kokonaisina koska tämä ylläpitää paremmin sherryn "karaktäärin" puussa. Pahoittelen aiempaa "väärää" tulkintaani tässä asiassa. Vuosittain Skotlantiin tulee noin 300 000 ex-bourbontynnyriä, joista suurin osa on pilkottuja, tosin joillekin tislaamoille myös nämä tulee kokonaisina.
______________________________________________________________________________
Whisky (29.11.2010 7.55.03)
quote[0823102B0F2B420 (link)]:
Viskiä myydään ikävän usein edelleenkin mielikuvilla, eivätkä kaikki usko aivan kaiken totuuden kertomiseen.
______________________________________________________________________________
Toni V (29.11.2010 9.20.50)
Mitä itse olen kuullut niin muutaman tislaamon edustajat ovat kysyttäessä sanoneet että Sherrytynnyrit tulevat kokonaisena ja Bourbontynskät paloina. En oikein usko että syynä on kuluttajien sumutus, varsinkin kun sanotaan suoraan bourbon tynnyreiden tulevan osina.
Muita syitä voisi hakea kuljetusmatkasta, ts. kuljetuksen hinta suhteessa tynnyrin pilkkomisen ja kasauksen hintaan. Äkkiseltään ajateltuna sherrytynnyrit kun tulevat lähempää, Espanja vs. Rapakon takaa. Eikai bourbonia pulloteta Euroopan puolella?
Toinen syy voisi olla että halutaan tynnyrin pitävän aromeja tiiviimmin sisässään eikä niitä haluta kuivattaa välillä.
Omasta mielestäni sherrytynnyrin käyttö on "laillista sherrylisäystä" viskiin. Maku lienee erilainen kun se sherry kulkee puun mukana, mutta kuitenkin sherryä tai sen ainesosia saadaan viskin sekaan puun kautta lisättynä. Äkkiseltään laskeskeltuna määrä voi olla jo mainittavakin, kymmeniä litroja.
Miten kukin tuohon suhtautuu on oma asiansa, mutta selvästi ainakin viskiteollisuus käyttää hyväkseen sitä että lyhyellä ajalla tuotetta pystytään muokkaamaan tynnyreissä.
Aiheeseen vähän liittyen TWEssä parin viskin infoista on arvuuteltu tynnyrien sielunelämää;
"A curious description of the cask - 'wine treated' implies that no wine was actually stored in the butt, and the label gives no indication as to the type of wine used. Paxarette, fermented must or something else? Very interesting."
"We still don't know exactly what a Wine Treated Butt is, but we've tasted this little beauty..."
______________________________________________________________________________
Artturi (29.11.2010 10.17.37)
quote[576C6D6A5C55030 (link)]:
Omasta mielestäni sherrytynnyrin käyttö on "laillista sherrylisäystä" viskiin. Maku lienee erilainen kun se sherry kulkee puun mukana, mutta kuitenkin sherryä tai sen ainesosia saadaan viskin sekaan puun kautta lisättynä. Äkkiseltään laskeskeltuna määrä voi olla jo mainittavakin, kymmeniä litroja.
______________________________________________________________________________
Toni V (29.11.2010 10.36.50)
quote[1A292F2F2E29325B0 (link)]:
En oikein jaksa uskoa tuohon "kymmeniä litroja", vaikka skeptinen asian suhteen olenkin. Hogsheadissa alkaisi jo prosentuaalinen osuus olemaan melko suuri. Veikkaisin alta kymmentä litraa, joka on sekin melko suuri osuus ja pistää kyllä kolmen kuukauden finistelyssä new maken maistelijan suun ihan toiseen asentoon ;D
______________________________________________________________________________
Artturi (29.11.2010 11.51.02 last edit 29.11.2010 12.21.36)
Tuolla laskukaavalla puun ajatellaan kastuvan ns. läpimäräksi, mikä ei voi pitää paikkaansa. Millään charrauksella ja sorvaamisella ei olisi mitään käyttöä, jos tammen solurakenne olisi noin löysä.
Saumakohdissa imeytyy varmaan enemmän, mutta tasaisella sisäpinnalla muutama milli. Puu ei tynnyrin kasausvaiheessakaan ole aivan rutikuivaa(mm.höyrytys) ja hiushalkeamia ym. rakoja on vähän.
En edelleenkään usko ;)
______________________________________________________________________________
Toni V (29.11.2010 14.27.31)
Tarkoitus ei ollut laskemalla todistaa mitään arvoa oikeaksi tai vääräksi, vaan lähinnä itselleni mietin jonkunlaisen lähtökohdan pohdiskeluille.
Tottakai sen koko laudan läpi imeytyy hiljalleen kosteutta (=sherryn tms. aineksia) mutta samaan aikaan ulkopinnasta haihtuu kosteutta pois. Tynnyrin lankku lienee läpimärkä sisäpuolelta ja suht kuiva ulkopuolelta. Mitä siinä välillä sitten lieneekään?
Kun tarkemmin tuumii niin todennäköisesti eri ainekset imeytyvät erinopeudella laudan läpi ja lopputuloksena tynnyrin puu voi sisältää sherryn (tai viskin) eri ainesosia hyvinkin eri määriä.
______________________________________________________________________________
JaRiMi (29.11.2010 23.16.54)
quote[506B6A6D5B52040 (link)]:
Mitä itse olen kuullut niin muutaman tislaamon edustajat ovat kysyttäessä sanoneet että Sherrytynnyrit tulevat kokonaisena ja Bourbontynskät paloina. En oikein usko että syynä on kuluttajien sumutus, varsinkin kun sanotaan suoraan bourbon tynnyreiden tulevan osina.
______________________________________________________________________________
sähkäri (14.12.2010 5.52.43)
Serge sanoo tämän aamun kirjoituksessaan että suuri(n) osa sherrystä kypsytetään nykyisin ameriikkalaisesta tammesta valmistetuissa tynnyreissä, pitäneekö paikkaansa. Onko tähän johtanut halvempi puun hinta vai mikä? Itse luulin että sherryn kypsytykseen olisi käytetty, ainakin pääasiassa, eurooppalaista tammea.
Nim. Asiasta tietämätön
______________________________________________________________________________
POP (14.12.2010 13.59.19)
quote[243B262F63232F3A3A274E0 (link)]:
Serge sanoo tämän aamun kirjoituksessaan että suuri(n) osa sherrystä kypsytetään nykyisin ameriikkalaisesta tammesta valmistetuissa tynnyreissä, pitäneekö paikkaansa. Onko tähän johtanut halvempi puun hinta vai mikä? Itse luulin että sherryn kypsytykseen olisi käytetty, ainakin pääasiassa, eurooppalaista tammea.
Nim. Asiasta tietämätön
______________________________________________________________________________
Toni V (14.12.2010 15.03.57)
Wikipedian "oak" jutusta poimittu;
"The great dilemma for wine producers is to choose between French and American oakwoods. French oaks (Quercus robur, Q. petraea) give the wine greater refinement and are chosen for best wines since they increase the price compared to those aged in American oak wood. American oak contributes greater texture and resistance to ageing, but produces more violent wine bouquets."
Tämän vuoden Malt whisky yearbookista lainattua;
"American white oak is often preferred because it brings better revenue."
"The European oak on the other hand, is more porous which means the whisky is lost at higher speed, but the increased oxidisation can often be of benefit..."
"European oak also contains more tannin whereas american oak has a higher content of vanillin, both of them contributing to the flavor of the whisky."
Joten syynä vois olla hyvinkin hinta sekä myös ominaisuudet. Oletettavasti sherryteollisuuden tynnyrivalintoihin vaikuttaa suuresti viskienvalmistajan toiveet, ts. tynnyrin jälleenmyyntihinta.
______________________________________________________________________________
JS (14.12.2010 21.15.26)
quote[2D322F266A2A2633332E470 (link)]:
Serge sanoo tämän aamun kirjoituksessaan että suuri(n) osa sherrystä kypsytetään nykyisin ameriikkalaisesta tammesta valmistetuissa tynnyreissä, pitäneekö paikkaansa. Onko tähän johtanut halvempi puun hinta vai mikä? Itse luulin että sherryn kypsytykseen olisi käytetty, ainakin pääasiassa, eurooppalaista tammea.
Nim. Asiasta tietämätön
______________________________________________________________________________
POP (15.12.2010 10.09.22)
Totuushan on tämä ;)
http://www.youtube.com/watch?v=QmhITMLgh3k&feature=related
______________________________________________________________________________
sähkäri (15.12.2010 11.04.04)
quote[667966360 (link)]:
Totuushan on tämä ;)
http://www.youtube.com/watch?v=QmhITMLgh3k&feature=related
______________________________________________________________________________