Aloittajan pieniä viskikysymyksiä

______________________________________________________________________________

conard (26.8.2011 20.22.37)

Rekisteröidyin tälle foorumille, koska viskeissä aina välillä moni asia askarruttaa. Tässä olisi siis muutama kysymys, joille en heti löytänyt ketjua, joten perustin oman. Olisi kiva kuulla näkemyksiä.

1.      Mikä on dramin optimimäärä (subjektiivinen näkemys)? 4cl on jo täysi drinkki, 3cl riittää vielä mainiosti maisteluun, monelle 2cl:kin. Onko 1cl joka tapauksessa jo liian vähän, jos ensimmäisellä huikalla suu tottuu ja sitten pitäisi vielä olla jotain jälkellä nuuhkittavaksikin? Tai konkreettisemmin: otatko mielummin 2cl halvempaa ja vähän vaatimattomampaa tavaraa kuin 1cl jotain tosi hintavaa mutta huippua, jos on rahasta kiinni ja haluaisit silti tutustua kyseiseen viskiin?

2.      Mikä on paras tapa pitää kirjaa maistelunuoteistaan sähköisesti, ja erityisesti, Android-sovelluksena? Tähän asti olen kirjoitellut ihan vihkoseen, mutta sähköisyys olisi tietysti kätevä, kun vihko ei ole aina mukana.

3.      Miksi foorumilla puhutaan niin vähän hinnoista? Jengi tuo tuliaisia ties mistä, eikä hintoja yleensä koskaan mainita, ellei erikseen kysytä. Hintatiedot olisivat erittäin hyödyllisiä monessa mielessä.

4.      Onko viskejä, joihin yleisen mielipiteen vuoksi kannattaisi maun/tuoksun vuoksi ilman muuta lisätä vettä?

5.      Viinit ovat vanhalla mantereella perinteisesti olleet eri rypäleiden sekoituksia, koska viinintekijä on näin halunnut luoda mahdollisimman tasapainoisen ja monivivahteisen viinin (esim. cabernet’sta rakenne+tanniinit, merlot’sta hedelmä). Miksi viskeissä dissataan blendedejä ja erityisesti ihannoidaan single caskeja?

6.      Vielä toinen viinivertaus: Viinit maistellaan perinteisesti sokkona (esim. viinistä viiniin –kirja, ainakin omien sanojensa mukaan), mutta ainakin Murrayn viskiraamattu tietää selvästi etukäteen, mitä maistaa ja arvostelee. Miksi? Eikö voisi ajatella, että arvostelu olisi neutraalimpaa sokkona? Vai liittyykö viskiin niin vahvasti kulttuuri, että olisi suorastaan loukkaus olla tietämättä, mitä juo? Vai olenko väärässä ja viskejäkin maistetaan arvostelumielessä yleensä sokkona?

7.      Onko viskiharrastuksesi vuotanut myös muihin juomiin, kuten oluisiin, viineihin, konjakkeihin yms. vai oletko uskollinen viskille?

Kiitän, jos joku jaksoi lukea tänne asti.  ;)

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (26.8.2011 21.13.20)

Vastauksia:

1.  Itselleni toimii 2cl oikein hyvin. Riittää haisteluun ja myös useampaan suullisen. 4 olisi liikaa jos haluaa maistella useampaa(niinkuin usein käy), mutta 1cl menee joskus jos juoma on kallis(baarissa) tai muuten ei raaski päräyttää koko puolikasta.

2.  En ole tekniikkamiehiä, joten sovelluksista en tiedä. Ja muutenkin tarkkojen noottien kirjoittelun olen havainnut turhaksi(paitsi hetkeä eläen foorumille), koska fiilis ja meininki vaihtelee. Kynällä ja paperilla paikan päällä(baarissa), jos tarpeen on. Joku toinen neuvoo tässä paremmin.

3.  Suomi on henkistä jätekulttuurialuetta. Aina joku valittaa. Jos mainitset halvan hinnan niin teet jonkun kateelliseksi. Jos taas mainitset kalliin hankinnan niin elviselet. Kannattaa varmaan tottua kyselemään erikseen. Pääsee vähemmällä.

4.  Hmm...yleisen mielipiteen? Laitatko vettä herkullisen makuiseen tynnyrivahvuiseen viskiin vain sen vuoksi että valtaosa sen tekisi? Vai etsitkö viskiä joka todennäköisesti tarvitsee vettä parantuakseen? Usko pois..molempiin kannattaa löytää oma tapa. Vettä vain silloin kun se SINUN mielestäsi parantaa viskiä. Kokeilemalla löytyy paras vaihtoehto. Valmista kaavaa vain ei ole. Itse en koskaan laimenna viskiä joka jo valmiina on alle 46-48%.

5.   Single malt-miehet arvostaa isoa ja voimakasta kokemusta viskissä. Sitä ei aina mahdollisimman tasainen ja persoonaton blended viski tarjoa. Pehmeää se toki on mutta se onkin sille massalle, joka ei ymmärrä voimaa ja monimuotoisuuden syvää kolmiulotteista maailmaa, jonka vain single voi tarjota. Ymmärrät varmasti, jos syvennyt jyväviskin valmistuksen persoonattomaan maailmaan. Ja kuitenkin valtaosa maailman skottiviskistäkin myydän blendinä ja vielä halvalla, joten dissauksesta ei ole kyse vaan hinnasta. Ja olihan ladakin myydyin auto neuvostoliitossa, mutta dissaisin itsekin...hyvällä syyllä. Toki herkullisia blendejä löytyy, mutta ne eivät ole koskaan haastaneet vastaavaa single malt-kokemusta läheskään.

6.  Hyvä pointti! Se toisi Murrayllekin paljon vipinää uuteen Raamattuun. Taitaa jotkut paneelit maistella sokkona, mutta suurfanit haluaa hegumoida omat aarteensa juuri mielikuvien perusteella. Pieniä porukoita kun ei kiinnosta absoluuttinen totuus vaan suuret kokemukset. Oikeaa tapaa tämäkin.

7.  Pieni rommikärpänen yritti joskus, mutta ei ole aikaa ja rahaa ja maistuikin yleensä litkummalta kuin halvin kunnon single malt.

Kiitos itsellesi!

______________________________________________________________________________

conard (26.8.2011 22.04.36)

Kiitos täydentävistä vastauksista! Tuohon veden lisäämiseen vielä: muotoilin kysymyksen juuri noin siitä syystä, että normaalisti vastaus on aina sama: moni tykkää sellaisenaan, osa pitää veden lisäystä jopa jossain määrin vääräoppisena. Kuitenkin alalla kuin alalla on tiettyjä "totuuksia" (kuten single malt on parempi kuin blended), joten jos tällainen "totuus" olisi pesiytynyt veden lisäämisen suhteen johonkin viskiin, olisin kuullut siitä mielelläni. Mutta tosiaan, maistellaan vähän molemmin puolin.

Ja tuohon sokkomaisteluun: viskeihin sopii mielestäni loistavasti myös tuo fiilistely ja hegumointi, siinä on oma vahva arvonsa.

______________________________________________________________________________

MrBeam (26.8.2011 22.38.22 last edit 26.8.2011 22.44.53)

Melko henkilökohtaisia mielipiteitä mielenkiintoisiin kysymyksiisi..

quote[3F33323D2E385C0 (link)]:

1.      Mikä on dramin optimimäärä (subjektiivinen näkemys)? 4cl on jo täysi drinkki, 3cl riittää vielä mainiosti maisteluun, monelle 2cl:kin. Onko 1cl joka tapauksessa jo liian vähän, jos ensimmäisellä huikalla suu tottuu ja sitten pitäisi vielä olla jotain jälkellä nuuhkittavaksikin? Tai konkreettisemmin: otatko mielummin 2cl halvempaa ja vähän vaatimattomampaa tavaraa kuin 1cl jotain tosi hintavaa mutta huippua, jos on rahasta kiinni ja haluaisit silti tutustua kyseiseen viskiin?

Ei ole optimimäärää, mutta noin 2cl on kyllä itselleni minimi, jos meinaan jotain maisteltavasta juomasta saada irti.

quote[3F33323D2E385C0 (link)]:

2.      Mikä on paras tapa pitää kirjaa maistelunuoteistaan sähköisesti, ja erityisesti, Android-sovelluksena? Tähän asti olen kirjoitellut ihan vihkoseen, mutta sähköisyys olisi tietysti kätevä, kun vihko ei ole aina mukana.

Miksi sinappi ei ole ketsuppi ;)

quote[3F33323D2E385C0 (link)]:

3.      Miksi foorumilla puhutaan niin vähän hinnoista? Jengi tuo tuliaisia ties mistä, eikä hintoja yleensä koskaan mainita, ellei erikseen kysytä. Hintatiedot olisivat erittäin hyödyllisiä monessa mielessä.

Viittaan varovaisesti edelliseen mielipiteeseeni..

quote[3F33323D2E385C0 (link)]:

4.      Onko viskejä, joihin yleisen mielipiteen vuoksi kannattaisi maun/tuoksun vuoksi ilman muuta lisätä vettä?

Ard-Begbie sen jo mainitsi, että yleiseen mielipiteeseen ei pidä luottaa tässä, eikä muuten mielestäni missään muussakaan asiassa. Itse en lähtökohtaisesti koskaan lisää vettä. Vain jos laimentamaton tuntuu liian tiukalta, niin sitten kokeillaan.

quote[3F33323D2E385C0 (link)]:

5.      Viinit ovat vanhalla mantereella perinteisesti olleet eri rypäleiden sekoituksia, koska viinintekijä on näin halunnut luoda mahdollisimman tasapainoisen ja monivivahteisen viinin (esim. cabernet’sta rakenne+tanniinit, merlot’sta hedelmä). Miksi viskeissä dissataan blendedejä ja erityisesti ihannoidaan single caskeja?

En tiedä. Voi olla sama kuin miksi Prince on "piireissä" parempi kuin Michael Jackson. Mutta mitä sitten? Sama kai se on tykätä siitä mistä tykkää, vai? Mulle on ihan yks lysti mitä joku porukka dissaa tai fanittaa, enkä jaksa kovin paljon asiaa miettiä sosiaalipoliittisesti. Voihan se olla jollekin hyvinkin mielenkiintoinen tutkimusaihe, ei siinä mitään. :)

quote[3F33323D2E385C0 (link)]:

6.      Vielä toinen viinivertaus: Viinit maistellaan perinteisesti sokkona (esim. viinistä viiniin –kirja, ainakin omien sanojensa mukaan), mutta ainakin Murrayn viskiraamattu tietää selvästi etukäteen, mitä maistaa ja arvostelee. Miksi? Eikö voisi ajatella, että arvostelu olisi neutraalimpaa sokkona? Vai liittyykö viskiin niin vahvasti kulttuuri, että olisi suorastaan loukkaus olla tietämättä, mitä juo? Vai olenko väärässä ja viskejäkin maistetaan arvostelumielessä yleensä sokkona?

Molemmat käy. Yleensä tiedän mitä maistan, mutta en karsasta sokkomaistojakaan. Nehän ovat varsin opettavaisia ja ennakkoluuloja karsivia havaintoja mitä noista monesti saa. Sitä saa joskus turpaan ihan kunnolla sokkoriskin ottaessaan. Minusta se on ok. Suosittelen.

quote[3F33323D2E385C0 (link)]:

7.      Onko viskiharrastuksesi vuotanut myös muihin juomiin, kuten oluisiin, viineihin, konjakkeihin yms. vai oletko uskollinen viskille?

Ei ole vuotanut samalla intohimolla.

______________________________________________________________________________

sähkäri (27.8.2011 6.20.46)

quote[7B7776796A7C180 (link)]:
Rekisteröidyin tälle foorumille, koska viskeissä aina välillä moni asia askarruttaa. Tässä olisi siis muutama kysymys, joille en heti löytänyt ketjua, joten perustin oman.

Olisihan tuolla ollut valmiina "tyhmien" kysymysten ketju, sinnehän näistä oikeastaan jokainen kuuluu. ;)
Jokaiseen kysymykseen voi käytännössä saada yksilöllisen vastauksen riippuen siitä keneltä kysyy.
Kaikkiin kysymyksiin kun aikasi testailet vastauksia niin eiköhän ne omat vastaukset sieltä löydy.
Itselleni sopiva annoskoko on se mikä pullosta kaatuu, vettä lisään jos siltä tuntuu.
En pidä kirjaa ja tykkään maistella sokkona vaikkakaan läheskään aina en oikeaa viskiä "arvaa".
Blendit ei vaan kiinnosta kun ne on vähän kuin konjakki, maistuvat lähes samalta, toki poikkeuksiakin löytyy. Tämä vain sillä vähäisellä kokemuksella mikä minulla on ettei kukaan vedä herneitä nenään. :)

______________________________________________________________________________

Vode (27.8.2011 8.02.25)

Lisätään nyt omia kommentteja, kun keskustelu on aika valaisevaa.

1. 2cl on aika hyvä maisteluannos. 1cl "imeytyy kitarisoihin" eli viskistä ei oikein saa kattavaa kuvaa ja 4cl on jo sitten aika paljon, jos haluaa maistella useita laatuja.

3. Suomalaiset nyt vain ovat vaatimatonta kansaa ja hyvä niinkin. Olen koko pienen elämäni työskennellyt amerikkalaisissa IT-yrityksissä, joten niin jenkit kuin brititkin ovat tuttuja. Niiden dinnerikeskustelut lähtevät välillä lapasesta kehumisen suhteen - molemmilla kansoilla tuntuu olevan huono itsetunto, jota sitten pönkitetään itsekehulla. Jotkut ehkä tykkäävät, minä en. Hinnat löytyvät kuitenkin yleinsä googlella, jos ei ihan huutokauppapulloihin mennä.

4. Henkilökohtaista, kuten monet ovat sanoneet. Itse en ota mitään jyrkkiä asenteita vaan kokeilen veden kanssa ja ilman. Pientä havaintoa on siihen päin, että monet, usein nuoret turvepommit ja sherrymonsterit on parasta juoda sellaisenaan, sillä veden lisääminen vain vetistää niitä eikä tuo mitään uutta. Voima on oleellinen osa niiden makuprofiilia. Vanhemmat, monimuotoisemmat ja hennompia makuja sisältävät viskit taas usein kaipaavat hieman vettä, jotta avautuvat kunnolla. Niitä laimentelen surutta <40%, jos se parantaa makua.

5. Single malt on itse asissa blendi, mutta saman tislaamon tisleistä. Tarkoituksena on saada tasalaatuinen lopputulos joka vuosi. Halvemmissa viineissä tehdään ihan samaa, tosin se tapahtuu karusti kemikaaleilla. Single Caskeja voisi siten verrata vuosikertaviineihin, joskin vaihtelu on suurempaa. Niistä siis löytyy usein sekä huonoimmat, että parhaat löydöt ja sitähän tämä harrastus on.

6. Ihmisen aistit ovat loppupelissä aika kehnoja, tämän ovat huomanneet niin hifistit sokkokuunteluissa, kuin viinuritkin sokkomaisteluissa -- erot jokseenkin katoavat. Mutta harrastusten ei aina tarvitse olla niin loogisia ja tieteellisiä. Oleellista on ymmärtää se, että kaikki "nuotit" ovat jonkun fiiliksissään kirjoittamia ja niitä ei kannata ottaa liian vakavasti. Jos viski maistuu "märältä kalliolta", niin sille voi hörähtää ja yrittää etsiä sieltä sanojen välistä, josko se maistui myös hyvältä.

7. Kaiken kanssa voi ja kannattaa hifistellä. Pientilakonjakit on mulla viimeisin ja tee on aina loistava juoma, jolla voi antaa maksalle vapaapäivän, hifistelystä tinkimättä.

______________________________________________________________________________

aapeli (27.8.2011 12.41.16)

Ihan asiallisiä pohdintoja, nämä tuli itselleni mieleen:

1. Kyllä kai 1cl joissain tapauksessa voisi riittää, mutta kahdella pääsee jo mukavasti makuun. Mielestäni neljäkään ei missään nimessä liikaa ole, mutta tällöin ei kannata kovin montaa maistelumielessä kaataa.

4. Veden lisäys viskiin on monesti täysin perusteltua, mutta ei sitä kenenkään mielipiteen takia kannata lisätä. Tynnyrinvahvuisissa viskeissä hyvinkin monesti maku veden lisäyksellä avautuu ihan eri tavalla, kuin raakana. Näissä tapauksissa itselleni sopiva käytäntö on ensin maistella viskiä ilman vettä, ja loppua kohden mentäessä lisään vettä. Ensin vähän ja saatanpa jopa vielä lisätäkin. Riippuu viskistä.

5. Mitenkään blendejä dissaamatta, Single Malt vain on mielestäni yksinkertaisesti parempaa. Jos olisi toisin, joisin blendejä. Maailmalla on toki hyviäkin blendejä, mutta eipä monikaan enää nykyisin hirveästi säväytä. Hyvä viski on kuitenkin hyvä viski, oli se sitten blendiä tai Singleä.

6. Sokkomaistelu on itseasiassa ihan hauskaa. Yleensä tiedän mitä juon,mutta joskus on ihan mukava arvuutella viskiä. Varsinkin seurassa. Mutta ihan varmasti arviointiinkin vaikuttaa se, maisteleeko sokkona vai ei. Vaikka yrittäisikin olla puolueeton.

7. Jossain vaiheessa oli ihan hauska maistella sherryä, mutta tämäkin johtui oikeastaan vain siitä,että halusin ymmärtää sherrykypsytyksen vaikutuksen viskeissä. Kovin paljoa en kuitenkaan sherryä ole maistellut. Muutamia vain. Väkeviä juomia en juuri juo muuta kuin viskiä. Joskus olen hyvään konjakkiinkin törmännyt, mutta eipä tuosta ole harrastusta ole kehittynyt. Bourbonia olen maistellut muutamia, mutta laskettakoon se viskiksi. Tämäkin on avartanut jonkin verran näkemyksiä kypsytysosastolla. Mutta nämäkin itseasiassa ovat johtuneet enimmäkseen siitä, että olen halunnut ymmärtää viskejäni paremmin.

______________________________________________________________________________

Olli (27.8.2011 14.59.22)

Jeps

Huonoja kysymyksiä on olemassa, nämä eivät ole huonoja, vastausten laadusta en anna takuita.

1. Optimimäärää ei ole olemassakaan. Asiaa voi lähestyä vaikka taloudellisesti, kalliita juomia ainakin ensikertaa maistettaessa 1-2 cl muut 2-4cl. Toki maistelutilaisuuden luonne vaikuttaa myös, jos on tarkoitus maistella useita viskejä, ei välttämättä kannata käyttää talon isointa juoma-astiaa. Sylkykupit jätän ammattilaisille.

2. Itse naputtelen tiedot sähköiseen muotoon jos intoa riittää – aika moni jää kirjaamatta. Jos viski on tehnyt tavalla tai toisella vaikutuksen, tulee juttua enemmän - muutoin varsin niukasti tai ei lainkaan.

3. Tämä on asia jota en halua kommentoida – muuten tulee taas kylmää vettä niskaan. Toisekseen hinnat selviävät aika helpolla eri kauppiaiden sivuilta.

4. Vettä lisätään jos siltä tuntuu. Itse maistan yleensä ensin ilman vettä ja sen jälkeen lisään vettä enemmän tai vähemmän. Yleisenmielipiteen takia ei tarvitse lisätä yhtään mitään eikä mihinkään. Kyse on nautintoaineesta josta jokainen nauttii niin kuin parhaaksi näkee.

5. Yksi tykkää blendistä ja toinen ei – itse en karsasta (hyviä) blendejä, tosin omasta kaapista ei löydy kuin muutaman blendi.

6. Sokkomaistelu on erinomainen tilaisuus jos juomat on valittu huolella ja osallistujat ymmärtävät, että kyseessä ei ole tunnistuskilpailu. Kumpikin tapa on hyvä. Murrayn jutut jättäisin omaan arvoonsa – ennen maistelua ei kannata lukea mitä joku muu on siitä lausunut. Jälkeenpäin voi verrata omia ja muiden arvioita – aika monesti löytyy isojakin eroja.

7. Oluet kiinnostava, portviinejä on tullut maisteltua ja kyllä hyvä punaviinikin maistuu silloin tällöin. Minulle viskit ovat vain yksi harrastus muiden joukossa, enkä sen takia jaksa aina innostua joka ikisestä uutuudesta.

______________________________________________________________________________

Legless Scotsman (27.8.2011 18.17.38)

Kannan korteni kekoon tässä asiassa. Komppaan edellisiä monessakin asiassa.
1) Ei ole optimimäärää. Itselleni 1 cl riittää jos on kallis viski kyseessä. 2 cl yleisimmin.
2) Itse pidän nootteja sivuillani. Jos jolle kulle niistä on hyötyä, niin ihan hyvä, mutta en ota paineita siitä. Enempi niistä on hyötyä itselle eli mitä on tullut naatittua vuosien varrella. Mukana maisteluissa aina kynä ja kirja. Olen kuitenkin sen verta vanhanaikainen, että on kuulimpaa kirjotella paperille kuin jollekin sovellukselle.
3) Hintojen infoamiseen en ota kantaa.
4) Itse ainakin juon aina ekaksi ilman vettä, mutta loppua kohden lisään pikkaisen ja katson miten viski reagoi. Ehkä senkin jälkeen vielä pikkaisen, riippuen viskin vahvuudesta. Jokainen tehköön päätöksensä lisääkö vettä vai ei. Tähän ei ole olemassa selkeää sääntöä.
5) Single malteissa/single caskeissa on enemmän karaktääriä, mielestäni.
6) Sokkona maistelu on hyvä asia, koska monesti on ennakkoasenteita tiettyjä viskejä kohtaan. Tietysti on vaikeaa tilata tiskiltä sokkona viskiä :)
7) Pidän melkein yhtä paljon sekä oluista että punaviineistä. Ne eivät kuitenkaan kumoa toisiaan. Ei kannata langeta "vastakkaisuuksien" vertailemiseen, kuten Beatles v Stones, jääkiekko v jalkapallo jne. jne.

______________________________________________________________________________

Whisky (27.8.2011 18.41.51)

Ylläpitäjäkin heittää lusikkansa sekaan tähän asiallisten kysymysten ryppääseen.

1.) 2 cl on itselleni aika lailla optimimäärä. Ravintolassa saattan budjettikysymyksen äärellä joskus tyytyä 1 cl annoksiin. Tosin suurin osa maistelusta tulee suoritettua kotona tai tastingeissä, joissa juuri tuo 2 cl on normiannos.

2.) Suurin oma omista nuoteistani löytyy täältä foorumilta. Tosin tastingeissä tulee mukana myös pidettyä "mustaa vihkoa". Muita sähköisiä keinoja foorumin lisäksi en juuri ole käyttänyt.

3.) Tuliaisten hinnan mainitsemisessa ei sinänsä ole mitään väärää. Turbaania käyttävien kavereiden, saksalaisten velhojen tai nunnaluostarissa asuvien serkkujen lähettämien lahjojen hinnoista ei sen sijaan ole ihan vaan kaikkien yleisen edun vuoksi ole ollut tapana puhua. Eihän lahjahevosen suuhun ole muutenkaan katsominen. Linjaa on noudatettu lähinnä siksi, että ikävät vallansäätäjät ovat armaassa kotimaassamme aina välillä turhan varpaillaan.

Mitä tulee tuleviin lähikaupan tuotteisiin, ei hinnoista puhumisessa ole mitään väärää. Tietoa saa vaihtaa.

4.) Jokainen makunsa mukaan. Jotkut viskit tykkää, toiset lässähtää. Itse menen viski kerrallaan.

5.) Komppaan edellisiä. Blendit on luotu massatuotteeksi, joiden maulla ja olemuksella on tarkoitus miellyttää suurta osaa kansasta. Miljoona kärpästä ei sanonnan mukaan voi olla väärässä, mutta makuelämyksiä hakevan ei välttämättä kannata laskeutua lähimpään lehmänläjään.

6.) Sokkonakin on tullut maisteltua ja täytyy myöntää, että kokemus on silmiä avaava. Kotioloissa ongelmana vaan on se, että jos ei koko iltaa ole tullut tumuteltua, niin pullonkylki aika lailla paljastaa mitä lasiin on kaatumassa. Varsinaisissa yleisissä tastingeissä taas on ainakin omasta mielestäni rehellistä kertoa etukäteen, mistä suuri yleisö on maksamassa.

7.) Itse asiassa olutharrastus alkoi huomattavasti ennen viskejä. Edelleen tykkään maistella ja kokeilla erilaisia oluita, mutta en ole koskaan tehnyt niistä sen tarkempia muistiinpanoja. Väkevät viinit maistuvat myös, mutta kokoelmaa en ole kartuttanut, vaan mennyt periaatteella "pari pulloa kaapissa riittää". Rommeja samoin muutama, mutta suurta hurahdusta ei ole tullut koettua.

______________________________________________________________________________

tommiY (27.8.2011 21.48.46)

Mitä tuohon dramin kokoon tulee niin...

1cl tuntuu vähältä, 4cl liian suurelta pelkkään maisteluun.

Olen huomannut, että itselleni sopiva annoskoko on 2cl, jos kerta ollaan maistelemassa. Minkä takia sen edes pitäisi olla isompi? Tuosta määrästä ainakin itse saan tarpeeksi suuhun, (helposti parikin suullista) että pystyn arvioimaan pidänkö lasin sisällöstä vai en.

______________________________________________________________________________

sähkäri (28.8.2011 0.29.49)

quote[5F44464642722B0 (link)]:
Mitä tuohon dramin kokoon tulee niin...

1cl tuntuu vähältä, 4cl liian suurelta pelkkään maisteluun.

Olen huomannut, että itselleni sopiva annoskoko on 2cl, jos kerta ollaan maistelemassa. Minkä takia sen edes pitäisi olla isompi?

Jotta tulisi nopeammin känniin. :D

______________________________________________________________________________

POP (28.8.2011 11.24.41)

Pakko kysyä tyhmiä myös, mutta jos puhutaan "kotilaboratoriossa" nautituista drameista, niin eikai niitä kukaan oikeasti mittaile? Itse ainakin kaadan lasiin fiilis pohjalta mitä milloinkin, jos maistuu hyvälle kaadan lisää, jos ei mene alas heitän viemäriin. Mitä tulee ravintolassa nautiskeluun, ennemmin otan jotain nuorta ja mahdollisesti saisselta maistuvaa sen 1-2 cl:ää, ettei jää lasiin, lisääkin kun voi tilata, jos kyseessä onkin kelpo viski. Ennemmin nappaan 2-4 cl:ää näitä spessumpia tapauksia ja nautin niistä, vaikka rahaa menisikin näin enemmän, tämä kun on harrastus jossa "juutalaisuus" ei toimi ainakaan itsellä :)

______________________________________________________________________________

MrBeam (28.8.2011 19.42.58 last edit 28.8.2011 19.43.10)

quote[0F100F5F0 (link)]:
....jos ei mene alas heitän viemäriin....

Tätä ainakin väitetään joskus tehtävän. Juutalaisuutta minusta löytyy sen verran, etten kehtaa viemäriin kaataa mitään. Sehän tuntuisi yhtä pahalta kuin ruuan syömättä jättäminen. Vakavasti kysyen, ihan oikeasti viemäriin ja eikö se yhtään ahista? ;)

______________________________________________________________________________

chrisu (29.8.2011 5.51.49)

quote[4F43424D5E482C0 (link)]:
2.      Mikä on paras tapa pitää kirjaa maistelunuoteistaan sähköisesti, ja erityisesti, Android-sovelluksena? Tähän asti olen kirjoitellut ihan vihkoseen, mutta sähköisyys olisi tietysti kätevä, kun vihko ei ole aina mukana.

Minulla on käytössä Whisky Companion. Ajanut asiansa ja toimii ainakin siinä mielessä hyvin että saa aina nopeasti tarkistettua että olenko jo maistanut kyseistä viskiä kun olen halunnut maistaa baarissa jotain uutta. Pidän Whisky Companionia vain referenssinä mistä voin nopeasti tarkistaa ja lisätä uusimmat maistamani viskit. Toimii ilman nettiyhteyttä.

Pidän täydelliset nuotit/pisteytykset Whiskybase-sivustolla joka on paljon parempi tiedon hakuun ja muutenkin laajemmat mahdollisuudet.

Nämä kaksi ajavat asiansa minun tarpeisiin nähden ja aiemmin käyttämäni vihko on jäänyt laatikonpohjalle. Olen muutenkin siirtynyt monessa jo digitaaliseen muotoon, mm. musiikki, elokuvat ja kirjat hankin vain digitaalisena.

______________________________________________________________________________

Whisky (29.8.2011 6.08.31)

quote[130C13430 (link)]:
Pakko kysyä tyhmiä myös, mutta jos puhutaan "kotilaboratoriossa" nautituista drameista, niin eikai niitä kukaan oikeasti mittaile? Itse ainakin kaadan lasiin fiilis pohjalta mitä milloinkin, jos maistuu hyvälle kaadan lisää, jos ei mene alas heitän viemäriin.


Ainakaan itse en mittoja käytä. Yleisimmin käyttämissäni maistelulaseissa on erään Hannoverilaisen viskikaupan logo, jossa seisoskelee piippua polttava ukkeli. Lasit mukaan antanut myyjä sanoi, että on itse todennut parhaan kokoiseksi maisteluannokseksi kyseisistä laseista sellaisen, että ukon jalat kastuvat viskistä. Omien kokeilujen pohjalta hyvin on pitänyt vinkki paikkansa, joten sitä on tullut epäsäännöllisen säännöllisesti noudatettua.

______________________________________________________________________________

Olli (29.8.2011 6.59.02)

quote[0D32332931235A0 (link)]:
quote[130C13430 (link)]:
Pakko kysyä tyhmiä myös, mutta jos puhutaan "kotilaboratoriossa" nautituista drameista, niin eikai niitä kukaan oikeasti mittaile? Itse ainakin kaadan lasiin fiilis pohjalta mitä milloinkin, jos maistuu hyvälle kaadan lisää, jos ei mene alas heitän viemäriin.


Ainakaan itse en mittoja käytä. Yleisimmin käyttämissäni maistelulaseissa on erään Hannoverilaisen viskikaupan logo, jossa seisoskelee piippua polttava ukkeli. Lasit mukaan antanut myyjä sanoi, että on itse todennut parhaan kokoiseksi maisteluannokseksi kyseisistä laseista sellaisen, että ukon jalat kastuvat viskistä. Omien kokeilujen pohjalta hyvin on pitänyt vinkki paikkansa, joten sitä on tullut epäsäännöllisen säännöllisesti noudatettua.


Jeps

Aika harva mittailee annoksia kotona, omat lienevät jotain yhden ja kahden sormenleveyden väliltä.
Viemäriin ei ole tarvinnut vielä viskiä kaataa, niin huonoja hankintoja ei ole tullut tehtyä. Anniskelupaikoissa joutuu turvautumaan cl-mittoihin, ainakin kotimaassa. Kalliita juomia maistellessa ainakin ensimmäisellä kerralla 1-2cl, jos maistuu aina voi tilata lisää – jos ei maistu harmitus ei ole niin suuri. Toki tämä koskee vain niitä joiden harrastusta haittaavat taloudelliset rajoitukset.

______________________________________________________________________________

Toni V (29.8.2011 10.01.13)

quote[766976260 (link)]:
Pakko kysyä tyhmiä myös, mutta jos puhutaan "kotilaboratoriossa" nautituista drameista, niin eikai niitä kukaan oikeasti mittaile? Itse ainakin kaadan lasiin fiilis pohjalta mitä milloinkin, jos maistuu hyvälle kaadan lisää, jos ei mene alas heitän viemäriin. ...

Juoman mittaamiseen:
Kyllä ja ei. Yleensä en mittaile, joskin annoskoko normaalisti lienee lähellä tuota 2-3 cl luokkaa. Aika sama määrä taitaa lasiin lorahtaa. Jos kyseessä on jokin epäilyttävä niin aloitan pienemmästä määrästä.
Mutta tiettyjä CS viskejä mittaan tarkkaan; Eli mittaan viskin ja veden molemmat. Omaan makuun kun jotkut viskit ovat tarkkoja vesimäärän suhteen niin olen niissä päätynyt mittaamiseen.

Viemäriin en ole viskejä kaadellut, melkein väkisinkin olen jotkin kurkkuun upottanut. Mistä lie kyseinen "säästäväisyys" saanut alkujaan.

______________________________________________________________________________

POP (29.8.2011 11.56.52 last edit 29.8.2011 12.01.47)

Lienee pieni selitys paikallaan eli kulinaristin vikaa löytyy valitettavasti siinä määrin, etten syö tai juo jos maku ei miellytä, onneksi näin ei usein käy. Välillä mulla on "bad whisky day", kuten daameilla on "bad hair day", tälläisinä päivinä viski ei maistu hyvältä, alkoholi on pistävää, polttelevaa ja se " närästää" niin suussa kuin tuutissakin, tällöin kaadan lasin pohjan viemäriin. Yleensä aloitan nautiskelun jollain "perus"viskillä, jonka % on alhaalla (40-43), tunnustellen päivän kunnon eli mitään 60/70-luvun vintage single caskeja en kaada pois, mutta jos puteli maksaa vaikka 70 euroa, on senttihinta euron, kaadat pari-kolme senttiä lasiin ja sentin viemäriin, ei talouteni siihen kaadu, pullo kun on maksettu ostettaessa jo, tiukanpaikan tullen kerään pulloja vartin kauemmin paikatakseni tulleen loven :) Nykyisellään ei kaapista löydy sellaista hutiostosta joka ei alas menisi ja uusien pullojen ostopolitiikkani pyrkii karsimaan tälläiset minimiin, onnistumisprosentin ollessa itseäni tyydyttävällä tasolla ;)

Muutenkaan en nauti alkoholijuomia humaltuakseni kuin muutaman kerran vuodessa eli jos maku ei miellytä, kiitos ei kohteliaasti riittää mielestäni.

______________________________________________________________________________

Artturi (29.8.2011 12.40.53)

Elämän vettä en viemäriin kaada. Jos koko lesti on kuraa, menee se naapurustoon vähän robuskimman maun omaaville siepoille. Jos taasen drami pykii, sanotaan nyt vaikka bad whisky dayn tapaan, niin sitä varten on elävä pullo.

Olen ehkä sitä ikäpolvea, jolle on vielä kotona sanottu että syö lautanen tyhjäksi.  Nyttemmin on todettu, että lautasen tyhjentäminen pienentää hiilijalanjälkeä. Viskillä on kuulemma myös iso hiilijalanjälki. Lasit tyhjäksi siis, mutta ei sviddu sinne viemäriin >:(  

______________________________________________________________________________

POP (29.8.2011 13.35.10)

quote[5A696F6F6E69721B0 (link)]:
Elämän vettä en viemäriin kaada. Jos koko lesti on kuraa, menee se naapurustoon vähän robuskimman maun omaaville siepoille. Jos taasen drami pykii, sanotaan nyt vaikka bad whisky dayn tapaan, niin sitä varten on elävä pullo.

Olen ehkä sitä ikäpolvea, jolle on vielä kotona sanottu että syö lautanen tyhjäksi.  Nyttemmin on todettu, että lautasen tyhjentäminen pienentää hiilijalanjälkeä. Viskillä on kuulemma myös iso hiilijalanjälki. Lasit tyhjäksi siis, mutta ei sviddu sinne viemäriin >:(  


Tuskin kyse on ikäpolvesta tai kasvatuksesta, kyllä minulle on sanottu, että lautanen ja lasi tyhjäksi kun pikkupoikana kotona ruokapöydässä istuin, samaa mantraa jaan omille lapsillenikin, mutta toisaalta tässä aikuisena olossa, ainakin iällisesti, on mielestäni se hyvä puoli, että voi tehdä asioita oman maun mukaan, mikä hyvältä tuntuu ;) Minullakin on eläväpullo, mutta en mä sinne lasinpohjia kaada, vaan pullon jämiä, ajatuksena kuitenkin, että halutessaan siitä voi kaataa dramin vaikkapa kaverille hyvällä omalla tunnolla, toisaalta harrastaa jotkut rimmingiäkin, mikäs siinä ;)
Jos Artturilla on paha mieli tästä pahasta tavasta, minulla on ratkaisu, alan pullottamaan näitä "jämiä" ja lähetän sinulle samplepullon joulun alla mieltä lämmittämään, nakkaa osoita yv:llä jos lämpenit ajatuksestani. Toivottavasti suuttimet toimii...

______________________________________________________________________________

Artturi (29.8.2011 15.12.49)

quote[716E71210 (link)]:
quote[5A696F6F6E69721B0 (link)]:
Elämän vettä en viemäriin kaada. Jos koko lesti on kuraa, menee se naapurustoon vähän robuskimman maun omaaville siepoille. Jos taasen drami pykii, sanotaan nyt vaikka bad whisky dayn tapaan, niin sitä varten on elävä pullo.

Olen ehkä sitä ikäpolvea, jolle on vielä kotona sanottu että syö lautanen tyhjäksi.  Nyttemmin on todettu, että lautasen tyhjentäminen pienentää hiilijalanjälkeä. Viskillä on kuulemma myös iso hiilijalanjälki. Lasit tyhjäksi siis, mutta ei sviddu sinne viemäriin >:(  


Tuskin kyse on ikäpolvesta tai kasvatuksesta, kyllä minulle on sanottu, että lautanen ja lasi tyhjäksi kun pikkupoikana kotona ruokapöydässä istuin, samaa mantraa jaan omille lapsillenikin, mutta toisaalta tässä aikuisena olossa, ainakin iällisesti, on mielestäni se hyvä puoli, että voi tehdä asioita oman maun mukaan, mikä hyvältä tuntuu ;) Minullakin on eläväpullo, mutta en mä sinne lasinpohjia kaada, vaan pullon jämiä, ajatuksena kuitenkin, että halutessaan siitä voi kaataa dramin vaikkapa kaverille hyvällä omalla tunnolla, toisaalta harrastaa jotkut rimmingiäkin, mikäs siinä ;)
Jos Artturilla on paha mieli tästä pahasta tavasta, minulla on ratkaisu, alan pullottamaan näitä "jämiä" ja lähetän sinulle samplepullon joulun alla mieltä lämmittämään, nakkaa osoita yv:llä jos lämpenit ajatuksestani. Toivottavasti suuttimet toimii...


Sä oot niin POP! Mä arvasin että suhun voi luottaa, kun on kyse pilkun viilaamisesta. ;)

En minäkään elävään pulloon dramin jämiä oikeasti pistä, koska siitä särpii muutkin. Joillakin ei välttämättä ole sitä etuoikeutta, että löytyy kaveruuksia viskejä jakamaan jolloin ko. pulloon voi pistää huonon päivän draminjämätkin. Mikäs siinä, en minäkään hammasharjaa joka päivä vaihda ja kyllä se viski desinfioi.

Pidän suorastaan pyhäinhäväistyksenä jos viskillä pitää lavuaareja pestä. Ei silti tarvii POP:n alkaa varta vasten minulle jämiä keräilemään. Kyllä niitä pullonpohjia minullekin kertyy ihan omasta takaa. ;D

______________________________________________________________________________

arviainen (29.8.2011 17.47.59)

Kun kerran pyhäinhäväistyksiin jo päästiin niin jatkanpa minäkin. POP:n tavoin kaadan kyllä itsekin viskin - ja minkä tahansa muunkin - alkoholijuoman viemäristä alas jos ei syystä tai toisesta maistu. Viimeisimmät viemärin henkeä ilostuttaneet juomat taisivat mennä olutpuolelle Nognen Dark Horizon 1st editionin ja La Chouffen muodossa. Ei toki koko pulloja mennyt mutta reilu puoli putelia kumpaakin. Ei vain maistuneet juuri silloin.

Monen mielestä tällainen on varmasti suoranaista hulluutta ja tiedänkin olevani vähemmistössä asian kanssa. Minulle alkoholi (myös viskit) ei vain ole niin pyhää, että tilanteesta riippumatta lasi on aina tyhjennettävä, jos siihen kerran jotakin on kaadettu.

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (29.8.2011 18.40.18)

Pojat....teidän mongerrus ei kiinnosta ketään oikeasti! ;) Jämät jokainen tavallaan, mutta että siitä pitää vielä väitellä...

______________________________________________________________________________

JS (31.8.2011 0.21.27)

Pullonpohja Glen Breton 10 YO Icewine Cask Strengthia ilahdutti keittiöni lavuaaria.

______________________________________________________________________________

conard (15.9.2011 10.31.21)

Pohdinpa taas aloittelijana hieman ääneen itseäni askarruttanutta asiaa:

olen viskejäni maistellessa yleensä kirjannut samalla ylös vähän nuotteja tuoksusta, mausta yms. koska olen ajattellut, että se samalla hieman kehittää "viskiaistejani". Lisäksi olen antanut viskille aina fiilispohjalta hatusta heittäen arvosanan asteikolla 0-100. Olen pyrkinyt tekemään tämän siten, etten ole katsonut edellisiä arvosanoja ja muistiinpanojani ennen uusien tekemistä.

Olen mielenkiinnolla seurannut, että varsinkin tuo pistearvio on heitellyt välillä jopa todella voimakkaasti. Esim. yhtenä kertana viskin on saattanut rankata 73:ksi ja seuraavana 88:ksi. Toki varmasti paljon tästä menee tottumattoman makuaistin piikkiin, mutta mieleen on tullut miettiä myös muita tekijöitä. Oletteko siis kiinnittäneet huomiota esim. siihen, miltä viski maistuu erilaisten ruokien tms. päälle?

Ja mikä merkitys on maistelujärjestyksellä? Esim. toissapäivänä maistoin uusista ostoksistani ensin Talisker 10yo:ta ja sen jälkeen Laproaigh 10yo:ta. Taliskerissa oli jotain hieman häiritsevää sekä tuoksussa että maussa, sen mausteisuutensa seassa. Sen jälkeen Lappari oli taas vähän turhan pliisua ja yksioikoista, vaikkakin mukavan turpeista. Se olisi kuitenkin kaivannut lisää alkoholia selkeästi. No, sitten eilen maistoin viskit toisessa järjestyksessä ja molemmat erottuivat edukseen: Lappari oli mukavan pehmeää ja aromikasta, varsinkin tuoksu oli messevä. Seuraavana lasissa ollut Talisker taas oli sen perään aivan huippua: monipuolisuus ja mausteisuus yhdistettynä vähän korkeampaan alkoholiprossaan toimi todella hyvin ja tuosta epämiellyttävyydestä ei ollut tietoakaan. Mietin siis, oliko näillä subjektiivisilla havainnoilla tekemistä nimenomaan maistamisjärjestyksen kanssa, vai ehkä jonkin muun asian? Tällä on mielestäni siinä mielessä merkitystä, että jos pääsee joskus maistamaan jotain huippuviskiä, mutta suun lähtökohdat ovat siihen väärät, niin viski saattaa olla pettymys, vaikka se olisi voinut toisenlaisessa tilanteessa maistua huipulta.

Pitkä stoori, sori...  :-?

______________________________________________________________________________

vesku (15.9.2011 10.50.22)

quote[2925242B382E4A0 (link)]:


Pitkä stoori, sori...  :-?


Ei lainkaan.Tuohon voi lisätä monia asioita joita ei tule välttämättä miettineeksi eli aika,paikka,seura,fyysiset ja psyykkiset asiat joita voivat olla (en ole lääkäri enkä kallonkutistaja) väsymys,pirteys,hyvä vai huono päivä,ateriat ennen maistelua etc..Itsellä aika ajoin huomaa jonkun lempparin kohdalla ettei maistu...

______________________________________________________________________________

Mallasmaksa (29.9.2011 21.55.24)

Oma kysymykseni on seuraava: kannattaako yleensäkin / näin aloittelijana maistaa yhtä viskiä kerrallaan vai kahta/useampaa?

Jos useampia, niin kannattaako valita ääripäitä vai saman tyylisiä?

Toinen kysymys: yksinkertaisia tai hieman monimutkaisempia tapoja tehostaa viskin makua / luonnetta maistellessa? Vai kuuluvatko ne ammattisalaisuuksiin?

Kiitoksia etukäteen.

______________________________________________________________________________

sähkäri (30.9.2011 6.59.16)

quote[18343939342638343E2634550 (link)]:
Oma kysymykseni on seuraava: kannattaako yleensäkin / näin aloittelijana maistaa yhtä viskiä kerrallaan vai kahta/useampaa?

Jos useampia, niin kannattaako valita ääripäitä vai saman tyylisiä?

Toinen kysymys: yksinkertaisia tai hieman monimutkaisempia tapoja tehostaa viskin makua / luonnetta maistellessa? Vai kuuluvatko ne ammattisalaisuuksiin?

Kiitoksia etukäteen.

Vertailun vuoksi on tietysti hyvä maistella useampaakin viskiä kerrallaan mutta ainakaan itse en silloin valitsisi kovin ääripään viskejä koska kevyemmät jäävät vahvojen viskien jalkoihin helposti. Tosin voihan niitä maistella yksittäinkin jos vertailu ei kiinnosta.
Minä joskus lämmitän lasia käsissä ja lisään siihen hieman vettä jos siltä tuntuu kuten varmaan muutkin, ei se ole salaisuus vaikka en ammattilainen olekaan.
Kannattaa maistella hieman eritavoin ja katsoa mikä sopii itselleen parhaiten.

______________________________________________________________________________

smn (30.9.2011 9.09.43)

quote[173B36363B29373B31293B5A0 (link)]:
Oma kysymykseni on seuraava: kannattaako yleensäkin / näin aloittelijana maistaa yhtä viskiä kerrallaan vai kahta/useampaa?

Jos useampia, niin kannattaako valita ääripäitä vai saman tyylisiä?


Makuasioitahan nämä. Itse tykkään laittaa muutamia samantyylisiä riviin ja maistella samaan aikaan, näin erot tulevat paremmin esille ja lisäksi maistamisjärjestystä voi lennosta vaihtaa, jolloin makuelämykset muuttuvat taas eri asioiden korostuessa mausta. Mitään 'objektiivista' analyysia ei viskeistä tällä tavoin tietenkään saa, mutta en sellaisia haekaan, ne jääköön parempinenäisten hommaksi :)

______________________________________________________________________________

MaunoAhonen (30.9.2011 10.08.20)

quote[113D30303D2F313D372F3D5C0 (link)]:
Oma kysymykseni on seuraava: kannattaako yleensäkin / näin aloittelijana maistaa yhtä viskiä kerrallaan vai kahta/useampaa?


Tässä kannattaa hakea itselle sopiva tapa. Minä maistelen yleensä harvoja (ehkä 3 ja vähemmänkin välillä) ja isompia annoksia (4-5 cl) samana iltana , mutta moni täällä maistelee jopa 8 eri viskiä ja pienempinä annoksia (2 cl tai jopa 1 cl). Mikä nyt sitten kenelläkin vaikuttaisi toimivan; ei tässä mitään absoluuttisen oikeaa tapaa ole. Kokeile. Jotkut hardcoreharrastajat sylkevät viskin pois maisteltuaan, ja tällä tavalla voi varmasti sitten maistella useampia.

Jos minulla menee yli tuon 3x4 cl:n, niin makuaisti alkaa turtua yms. Jos enempi tekee mieli, niin kaapissa on kyllä hyviä "talousviskejä", ja niitä voi sitten siemailla vähän rennommin. Toisaalta harvoin tulee kauhean vakavin mielin maisteltua/analysoitua. Pääasia on, että tulee hyvä fiilis. Tuoreella harrastajalla on tietysti houkutus pidentää maistettujen listaa vauhdilla, mutta kerkiäähän noita.

Jos useampia, niin kannattaako valita ääripäitä vai saman tyylisiä?


Tämäkin taitaa olla pitkälti makuasia. Mutta kuten Sähkäri sanoi, niin vertailu on tehtävä samantyylisten välillä. Jos haluaa vertailla Laphroaigin CS:ien eri batcheja, niin olisi ne hyvä olla rinnakkain.

Asiaan liittyen: analyyttisemmin harrastavat saattavat käyttää referenssiviskiä. Maistelun aluksi ikäänkuin tarkistetaan haju/makuaisti tutulla viskillä, ja jos tämä tuttu viski tuntuu olevan kunnossa, niin siihen voi sitten verrata muita maisteltavia. Jos referenssiviski maistuu oudolta, niin maistelun voi lopettaa siihen (tai siirtyä talousviskiin). Referenssiviskin on tietty oltava samantyylinen kuin sen jälkeen tulevat maisteltavat.

Yleinen tapa on muuten pistää maisteltavat vahvuusjärjestykseen. Joskus nimittäin 40% vaikuttaa niin kovin pieneltä 60%:n jälkeen. Tämäkin ehkä kannattaa itse kokeilla: maistele vaikka peräkkäisinä iltoina normivahva ja CS järjestys vaihtaen; sopivia pareja löytyy kyllä.  

Toinen kysymys: yksinkertaisia tai hieman monimutkaisempia tapoja tehostaa viskin makua / luonnetta maistellessa?



Sähkärin mainitsemien lisäksi ei tule muita mieleen. Paitsi, että Pluto-limonaadi tehostaa Port Ellenin makumaailmaa kummasti.

Taisin vähän eksyä aiheesta (?). Aivopierua tulee kiihtyvällä tahdilla, kun yhden päästää ulos...

______________________________________________________________________________

POP (30.9.2011 10.22.31)

"Hollywoodin" tehosteita viskin nautiskelussa, joita itse käytän joskus tai aina, osa itsestään selvyyksiä, kokeilemalla selviää mikä toimii tai tuo jotain lisää: Tuoksuteltaessa, hajuaisti toimii aivan eri tavalla jos suuta pitää auki vs kiinni, pidä viskiä vaikkapa 5-10 sekkaa suussa ennen nielaisua, siis jos nielet ;), nielaisun jälkeen hengitä ulos nenän kautta suun ollessa kiinni, jonka jälkeen suu auki, ilmaa sisään ja taas nenän kautta ulos etc. Sekä Bob Hicksin kikka, joka toimii joidenkin viskien kanssa loistavasti, tilkka vettä suuhun, itsellä toimii parhaiten todella pieni määrä, esim puoli tl:sta, sitten perään viskiä ja avot makukirjo (pienimuotoinen räjähdys) avautuu suussa kun viski ja vesi kohtaavat :)

______________________________________________________________________________

MaunoAhonen (30.9.2011 10.48.23)

quote[7D627D2D0 (link)]:
....Bob Hicksin kikka, joka toimii joidenkin viskien kanssa loistavasti, tilkka vettä suuhun, itsellä toimii parhaiten todella pieni määrä, esim puoli tl:sta, sitten perään viskiä ...


Hupaisaa, ettei ole tuollainen mieleen tullut. Pannaan oitis kokeiluun.

______________________________________________________________________________

sähkäri (30.9.2011 13.26.33)

quote[7E52465D5C725B5C5D565D330 (link)]:
quote[7D627D2D0 (link)]:
....Bob Hicksin kikka, joka toimii joidenkin viskien kanssa loistavasti, tilkka vettä suuhun, itsellä toimii parhaiten todella pieni määrä, esim puoli tl:sta, sitten perään viskiä ...


Hupaisaa, ettei ole tuollainen mieleen tullut. Pannaan oitis kokeiluun.

Se muuten toimii loistavasti joidenkin viskien kohdalla.

______________________________________________________________________________

conard (14.10.2011 7.22.42)

Selittäkääpäs mulle tämä mieltäni vaivaava asia:

Olen ollut siinä uskossa, että tynnyrikypsytyksen myötä tynnyristä haihtuu pikkuhiljaa alkoholia (eikä vettä), minkä seurauksena tynnyrivahvuiset ovat sitten jossain 45-62%:n välillä, vaikka ne käsittääkseni laitetaan tynnyriin 62-63 %:sina.

Mutta Jarkko Nikkanen Viski-atlaksessa kertoi, että Porin Old Buckia on vaivannut kova haihtuminen, minkä seurauksena ensimmäisten erien alkoholipitoisuuden nousivat jonnekin 70 %:n hujakoille. Eli siis vettä olisi haihtunut. Miten tää nyt oikein menee?

______________________________________________________________________________

Peat (14.10.2011 8.22.25)

quote[747879766573170 (link)]:
Eli siis vettä olisi haihtunut.


Vastaus löytyy tuosta omasta tekstistäsi. Vettä on haihtunut, eikä alkoholia. Tällöin alkoholin tilavuusprosentti nousee.

______________________________________________________________________________

MrBeam (14.10.2011 8.34.43)

quote[5571644F40100 (link)]:
quote[747879766573170 (link)]:
Eli siis vettä olisi haihtunut.


Vastaus löytyy tuosta omasta tekstistäsi. Vettä on haihtunut, eikä alkoholia. Tällöin alkoholin tilavuusprosentti nousee.

Tynnyristä haihtuu alkoholia ja vettä. Mikä on suhde, riippuu ilmastosta. Kuiva ja kuuma ilma kiihdyttää veden haihtumista suhteessa alkoholin haihtumiseen ja tällöin voltit nousee. Yksi näkemys jostain napattuna:

"I think humidity is the biggest factor in how the proof changes. Both the alcohol and water evaporate. The big factor that is not equal is that there is already water in the air (humidiy) which slows the rate of the evaporation of water. Kentucky humidity doesn't slow the rate of water evaporation enough for the rate of alcohol evaporation to catch up to it... so the whisky gets stonger. Scotland's humidity does slow the rate of water evaporation enough for the alcohol to evaporate faster... so the whisky gets weaker."

Kuten tiedetään, Porin ilmasto on aika lailla sama kuin Kentuckyn ;)

______________________________________________________________________________

POP (14.10.2011 8.40.35 last edit 14.10.2011 8.41.45)

quote[7753466D62320 (link)]:
quote[747879766573170 (link)]:
Eli siis vettä olisi haihtunut.


Vastaus löytyy tuosta omasta tekstistäsi. Vettä on haihtunut, eikä alkoholia. Tällöin alkoholin tilavuusprosentti nousee.


Juurikin näin, tästäkin aiheesta löytynee juttua foorumin syövereistä, mutta referoiden, kylmä/viileä/kostea esim Skotlanti, alkoholi haihtuu kypsytyksessä yleisesti vettä nopeammin tai samaan tahtiin ja näin ollen % tippuu, kun taas kuiva/kuuma/lämmin esim Ranska (konjakki), Jenkit (bourbon) tai Porin varastot niin vesi haihtuu alkoholia nopeammin ja % nousee.
Jos viski tynnyröidään vaikkapa 60% on loput 40% vettä.

Edit. MrBean ehtikin ensin (n=m)

______________________________________________________________________________

conard (24.10.2011 11.45.46)

Mainostakaas hieman, miksi kannattaisi liittyä Suomen mallasviskiseuraan? Ihan sellainen posketonkin hehkuttelu on sallittua.

______________________________________________________________________________

arviainen (24.10.2011 12.27.39)

quote[232F2E213224400 (link)]:
Mainostakaas hieman, miksi kannattaisi liittyä Suomen mallasviskiseuraan? Ihan sellainen posketonkin hehkuttelu on sallittua.


Voi ainakin sanoa kuuluvansa Suomen suurimpaan mallasviskiseuraan. Samalla edistää jäsenmaksun ja ennen kaikkea jäsenmäärän kautta harrastuksemme leviämistä sekä viskikulttuuria Suomessa.

______________________________________________________________________________

JaRiMi (7.11.2011 14.36.53)

quote[333F3E312234500 (link)]:
Mainostakaas hieman, miksi kannattaisi liittyä Suomen mallasviskiseuraan? Ihan sellainen posketonkin hehkuttelu on sallittua.


Toivottavasti siksi, että seura tarjoaa harrastukseen jotain lisää - olipa se sitten samanhenkistä maistelu- ja juttuseuraa, mielenkiintoisia maistelusessioita, lisää tietoa aiheesta, kontakteja maahantuojiin, tislaamoihin kuin suomalaisiin alan tekijöihin, mukavasti hinnoiteltuja ja suunniteltuja tislaamomatkoja, kesäretkiä, edullisempia kirjahankintoja, jne.

Pyrimme kyllä ihan täysillä antamaan jäsenistölle ns. vastiketta rahalle, eli siis jäsenmaksulle.

Seuran jäsenyyden mielekkyys riippuu minusta myös hieman siitä, missä asut ja kuinka pääset reissaamaan. Ilokseni voin todeta että olemme saaneet levitettyä toimintaamme Suomessa aika mukavasti viime aikoina eri puolille, eli kaikki tapahtuma ei ole vain Helsingissä.

Toki on sanottava myös, että järjestäytynyt harrastajaryhmä tuntuu saavan enemmän aikaan yleisellä tasollakin kuin järjestäytymätön. Itse liityin joskus loppuvuonna 2006 muistaakseni, ja olen ainakin ollut asiasta iloinen - mutta tämä on toki ihan henkilökohtaista.

______________________________________________________________________________

eläväpullo (8.11.2011 7.30.39)

quote[03281B200420490 (link)]:
quote[333F3E312234500 (link)]:
Mainostakaas hieman, miksi kannattaisi liittyä Suomen mallasviskiseuraan? Ihan sellainen posketonkin hehkuttelu on sallittua.


Toivottavasti siksi, että seura tarjoaa harrastukseen jotain lisää - olipa se sitten samanhenkistä maistelu- ja juttuseuraa, mielenkiintoisia maistelusessioita, lisää tietoa aiheesta, kontakteja maahantuojiin, tislaamoihin kuin suomalaisiin alan tekijöihin, mukavasti hinnoiteltuja ja suunniteltuja tislaamomatkoja, kesäretkiä, edullisempia kirjahankintoja, jne.

Pyrimme kyllä ihan täysillä antamaan jäsenistölle ns. vastiketta rahalle, eli siis jäsenmaksulle.

Seuran jäsenyyden mielekkyys riippuu minusta myös hieman siitä, missä asut ja kuinka pääset reissaamaan. Ilokseni voin todeta että olemme saaneet levitettyä toimintaamme Suomessa aika mukavasti viime aikoina eri puolille, eli kaikki tapahtuma ei ole vain Helsingissä.

Toki on sanottava myös, että järjestäytynyt harrastajaryhmä tuntuu saavan enemmän aikaan yleisellä tasollakin kuin järjestäytymätön. Itse liityin joskus loppuvuonna 2006 muistaakseni, ja olen ainakin ollut asiasta iloinen - mutta tämä on toki ihan henkilökohtaista.


Moinen järjestäytyminen on kyllä lähellä sydäntä ja tunnustan sen hyvät puolet. Tuo 40e:n kertaluonteinen liittymismaksu vain hieman kirpaisee... 60e alkuun on kuitenkin aika paljon rahaa. Vaan mietitään!

______________________________________________________________________________

sähkäri (8.11.2011 12.58.38)

quote[2824252A392F4B0 (link)]:
quote[03281B200420490 (link)]:
quote[333F3E312234500 (link)]:
Mainostakaas hieman, miksi kannattaisi liittyä Suomen mallasviskiseuraan? Ihan sellainen posketonkin hehkuttelu on sallittua.


Toivottavasti siksi, että seura tarjoaa harrastukseen jotain lisää - olipa se sitten samanhenkistä maistelu- ja juttuseuraa, mielenkiintoisia maistelusessioita, lisää tietoa aiheesta, kontakteja maahantuojiin, tislaamoihin kuin suomalaisiin alan tekijöihin, mukavasti hinnoiteltuja ja suunniteltuja tislaamomatkoja, kesäretkiä, edullisempia kirjahankintoja, jne.

Pyrimme kyllä ihan täysillä antamaan jäsenistölle ns. vastiketta rahalle, eli siis jäsenmaksulle.

Seuran jäsenyyden mielekkyys riippuu minusta myös hieman siitä, missä asut ja kuinka pääset reissaamaan. Ilokseni voin todeta että olemme saaneet levitettyä toimintaamme Suomessa aika mukavasti viime aikoina eri puolille, eli kaikki tapahtuma ei ole vain Helsingissä.

Toki on sanottava myös, että järjestäytynyt harrastajaryhmä tuntuu saavan enemmän aikaan yleisellä tasollakin kuin järjestäytymätön. Itse liityin joskus loppuvuonna 2006 muistaakseni, ja olen ainakin ollut asiasta iloinen - mutta tämä on toki ihan henkilökohtaista.


Moinen järjestäytyminen on kyllä lähellä sydäntä ja tunnustan sen hyvät puolet. Tuo 40e:n kertaluonteinen liittymismaksu vain hieman kirpaisee... 60e alkuun on kuitenkin aika paljon rahaa. Vaan mietitään!

Pitäisikö järjestää kolehti?

______________________________________________________________________________

Pikkupiru (8.11.2011 18.56.39)

Jos vaikka lainaisi tätä ketjua.
Eli olisi kysymys kokeneemmille nautiskelijoille: Mikä on parempaa kuin Lagavulin 16?  Itselle se on kuitenkin "The" viski, siinä on kaikki mitä pitää ollakin.

Seuraavina tulee ardbeg 10, caol ila, laproaigh 10, bruikin peat, bowmore 12. Spingbank 10 ja glenfarclas ollen "ihan kiva" viski, joten sherryiset ei taida olla mun juttu(ainakaan vielä). Eli ihan peruspulloissa mennään vielä.

Jos jotain vinkkejä saisi, kun on suht' uus viskien parissa.

Vai pitäisikö olla tyytyväinen kun on löytänyt omaan makuunsa parhaimman ja ostaa kaappi täyteen lagaa?

______________________________________________________________________________

sähkäri (8.11.2011 19.30.20)

quote[774E4C4C52574E5552270 (link)]:
Jos vaikka lainaisi tätä ketjua.
Eli olisi kysymys kokeneemmille nautiskelijoille: Mikä on parempaa kuin Lagavulin 16?  Itselle se on kuitenkin "The" viski, siinä on kaikki mitä pitää ollakin.

Seuraavina tulee ardbeg 10, caol ila, laproaigh 10, bruikin peat, bowmore 12. Spingbank 10 ja glenfarclas ollen "ihan kiva" viski, joten sherryiset ei taida olla mun juttu(ainakaan vielä). Eli ihan peruspulloissa mennään vielä.

Jos jotain vinkkejä saisi, kun on suht' uus viskien parissa.

Vai pitäisikö olla tyytyväinen kun on löytänyt omaan makuunsa parhaimman ja ostaa kaappi täyteen lagaa?

Tuskin kukaan voi sanoa sinulle mikä sinusta maistuu hyvältä, saatikka parhaimmalta? Ainakaan minulle ei voi sanoa.
Minusta, vaikka tuo Laga 16yo on hyvä viski, se on ehkä Lagavulinin heikoin viski, muut pullotteet on maistuneet paremmin.
Nyt lukaiset foorumin läpi pariin kertaan ja maistelet samalla muutaman pullon eri viskejä niin kyllä se siitä. Vaikka suosikki ei muuttuisikaan niin ainakin saat hyvät kännit ja pikkisen tietoakin samalla. ;)

______________________________________________________________________________

Villain (8.11.2011 19.42.44 last edit 8.11.2011 19.45.14)

quote[487173736D68716A6D180 (link)]:
Jos vaikka lainaisi tätä ketjua.
Eli olisi kysymys kokeneemmille nautiskelijoille: Mikä on parempaa kuin Lagavulin 16?


En todellakaan väitä itseäni erityisen kokeneeksi, mutta sanotaan nyt sen verran, että jos Alkon perustarjonnassa pysytään, niin Laphroaigin 18-kesäinen on mielestäni ainoa selvästi Lagavulinia parempi viski, eikä sekään millään valtavalla erolla. Highland Parkin 18-v on myös varsin juotavaa.

Jos taas Alkoa kauemmas lähdetään, niin sitten ainakin tähän suuhun parempia viskejä löytyy jo useita, mutta monien vanhempien pullojen hinnat ovat usein naurettavan (tai pitäisikö sanoa itkettävän) korkealla. Omasta mielestäni Caol Ilan Distillers Edition on hinta/laatu-suhteeltaan loistava, mutta kaikki eivät ole välttämättä samaa mieltä.

Taliskeria en myöskään huomannut listallasi, kehotan ehdottomasti maistamaan. Alkosta löytyvä kymppi on vielä suht simppeli, mutta jos vähän vanhempiin pääset tutustumaan, niin tykästyt kyllä varmasti.

-V

______________________________________________________________________________

Obanboy (9.11.2011 7.43.12 last edit 9.11.2011 8.43.42)

quote[407F7A7A777F78160 (link)]:
quote[487173736D68716A6D180 (link)]:
Jos vaikka lainaisi tätä ketjua.
Eli olisi kysymys kokeneemmille nautiskelijoille: Mikä on parempaa kuin Lagavulin 16?


Lagavulin 16 on aivan loistava viski, mutta vaihtelu virkistää.
Laphroaigin Quarter Caskin ja Ardbegin Corryvreckanin uskoisin sopivan tuohon sinun makuprofiiliisi oikein hyvin.

______________________________________________________________________________

Mallasmaksa (9.11.2011 10.17.07)

Itselläni vähän samanlainen ongelma. Islayn tavaraa on tullut hieman maisteltua, mutta nyt haluaisi vähän laajentaa makukirjoa.
Kuitenkin alkaen 40 euroa on ainakin itselle ihan kohtalainen raha upottaa pulloon, josta ei välttämättä edes pidä. Se on toisaalta mahdollisuutena häviävän pieni.No Glengoyne 12 ei kyllä maistu...

Asiaan.Kuten tuossa jo sanottiin, niin esim.tätä sivustoa lukemalla saa kyllä varmaan aika hyvän käsityksen mitkä voisi itselle maistua.Kannattaa etsiä netin kätköistä joku sivusto, mikä on lähellä omaa makua ja käydä lukemassa sitä, vaikka ennen kun pullon ostaa.

Ainakin omasta mielestäni koko viskihärdellin hienous on juuri siinä, ettei sitä voi tietää kun vasta maistalla, että toimiiko joku omalla kohdalla.Ja vaikkei pitäisikään jostain, niin toisella kerralla se voi maistua juuri maailmakaikkeuden parhaalta.

______________________________________________________________________________

arviainen (9.11.2011 10.49.32)

quote[6C404D4D40524C404A5240210 (link)]:
Itselläni vähän samanlainen ongelma. Islayn tavaraa on tullut hieman maisteltua, mutta nyt haluaisi vähän laajentaa makukirjoa.
Kuitenkin alkaen 40 euroa on ainakin itselle ihan kohtalainen raha upottaa pulloon, josta ei välttämättä edes pidä. Se on toisaalta mahdollisuutena häviävän pieni.No Glengoyne 12 ei kyllä maistu...


Kaikella kunnioituksella ja ystävyydellä, eihän tuo nykypäivänä mikään oikea ongelma voi olla, kun lähes kaikki viskikaupat tarjoavat useita satoja eri pullotteita 3cl sampleina. Vaikken itse olekaan mikään konkari, oli tilanne vielä puolenkymmentä vuotta sitten aloitellessani harrastusta tyysten toinen.

______________________________________________________________________________

Mallasmaksa (9.11.2011 11.41.11)

Totta tuokin. Mutta jos ajattellaan,että puhutaan vaan kotimaan kaupan valikoimasta, joka ei pahemmin sampleja myy.

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (9.11.2011 12.46.26)

quote[4E7775756B6E776C6B1E0 (link)]:
Jos vaikka lainaisi tätä ketjua.
Eli olisi kysymys kokeneemmille nautiskelijoille: Mikä on parempaa kuin Lagavulin 16?  Itselle se on kuitenkin "The" viski, siinä on kaikki mitä pitää ollakin.

Seuraavina tulee ardbeg 10, caol ila, laproaigh 10, bruikin peat, bowmore 12. Spingbank 10 ja glenfarclas ollen "ihan kiva" viski, joten sherryiset ei taida olla mun juttu(ainakaan vielä). Eli ihan peruspulloissa mennään vielä.

Jos jotain vinkkejä saisi, kun on suht' uus viskien parissa.

Vai pitäisikö olla tyytyväinen kun on löytänyt omaan makuunsa parhaimman ja ostaa kaappi täyteen lagaa?

Itse ostaisin muita Lagavulineita. Kalliimpiahan ne on mutta varmoja valintoja. Jos hieman erillaista haluat kokeilla niin Longrow 14y.o maistuu täällä. Ja tuo mainittu Laphroaigin quarter cask on tujakan hyvää myös. Whiskyfun.comista löytyy hurja määrä maisteltuja ja kuvailtuja viskejä, joten suosittelen tutustumaan siihen...jos toisen mielipiteisiin haluat nojautua.

______________________________________________________________________________

MaunoAhonen (9.11.2011 17.30.46)

quote[023B393927223B2027520 (link)]:
Jos vaikka lainaisi tätä ketjua.
Eli olisi kysymys kokeneemmille nautiskelijoille: Mikä on parempaa kuin Lagavulin 16?  Itselle se on kuitenkin "The" viski, siinä on kaikki mitä pitää ollakin.


The viski se on minullekin, mutta en minä yhteen viskiin halua repertuaaria rajoittaa.



Seuraavina tulee ardbeg 10, caol ila, laproaigh 10, bruikin peat, bowmore 12. Spingbank 10 ja glenfarclas ollen "ihan kiva" viski, joten sherryiset ei taida olla mun juttu(ainakaan vielä). Eli ihan peruspulloissa mennään vielä.


Peruspulloista löytyy paljon hyviä, ja on turha kuluttaa valtavasti rahaa, kun omat mieltymykset eivät ole vielä hahmottuneet. Suosittelen kokeilemaan sellaisia peruspullotteita, jotka ovat jollain lailla yleisesti hyviksi todettu. Tällaisten löytymisessä auttaa esim.

http://www.whisky-monitor.com/home.jsp

Kuvia ei kumminkaan kannata kumartaa, eli muodosta vaan oma mielipide muista riippumatta.

Mitä noihin sherryisiin viskeihin tulee, niin niitäkin löytyy kaikkea pommin ja hennon henkäyksen väliltä. Kun savu näyttää sinulle maistuvan, niin koitapa seuraavalla viskibaarireissulla savun ja sherryn yhdistelmää.

______________________________________________________________________________

POP (10.11.2011 11.47.09)

Eipä ole ensimmäinen kerta kun joku hehkuttaa Lagan 16-veetä tai mikä voisi olla vieläkin parempaa, eikä myöskään ensimmäinen kerta kun vastaan. Lagan 16y oli joskus reipas 10 vuotta sitten WH labelilla varustettuna ihan ok viski mielestäni, mutta viski muuttui viimeistään PE:n tullessa labeliin, tympeäksi, suomaiseksi joka ei omaan suuhun enää soveltunut. Käytännössä ainoa Lagulvin ;) jota voin omasta puolestani varauksetta kehua on 21y, todella upea sherryn ja turpeen liitto on kyseessä, tämän saatavuus ja hinta tänä päivänä voi olla monelle liikaa. Jos minun pitäisi mainita parempia viskejä kuin tuo 16 suvinen tulisi listasta useamman sadan pituinen, joten jääköön tekemättä :) vaan makuasioitahan nämä, joissa ei ole yhtä ja oikeaa vastausta tai mielipidettä.

______________________________________________________________________________

Obanboy (10.11.2011 14.18.39 last edit 10.11.2011 14.19.17)

quote[514E51010 (link)]:
Eipä ole ensimmäinen kerta kun joku hehkuttaa Lagan 16-veetä tai mikä voisi olla vieläkin parempaa, eikä myöskään ensimmäinen kerta kun vastaan. Lagan 16y oli joskus reipas 10 vuotta sitten WH labelilla varustettuna ihan ok viski mielestäni, mutta viski muuttui viimeistään PE:n tullessa labeliin, tympeäksi, suomaiseksi joka ei omaan suuhun enää soveltunut. Käytännössä ainoa Lagulvin ;) jota voin omasta puolestani varauksetta kehua on 21y, todella upea sherryn ja turpeen liitto on kyseessä, tämän saatavuus ja hinta tänä päivänä voi olla monelle liikaa. Jos minun pitäisi mainita parempia viskejä kuin tuo 16 suvinen tulisi listasta useamman sadan pituinen, joten jääköön tekemättä :) vaan makuasioitahan nämä, joissa ei ole yhtä ja oikeaa vastausta tai mielipidettä.


Kysymyksen asettelu koski kuitenkin peruspullotteita ja Alkon valikoimaa, eli siinä mielessä tuskin sataa parempaa löytyy.

Myönnetään, että omatkin ehdotukseni menivät hivenen harmaalle vyöhykkeelle, mutta Corryvreckan löytyy sentään tilausvalikoimista ja Quarter Caskia saa nykyisellään esim. laivoilta suorastaan halvalla, reiluun viiteenkymppiin/litra, eli siinä mielessä "peruspullote" ja on pirteästi erilainen kymmenvuotiaaseen nähden.

Hintaluokassaan tuo Lagan 16 on siis omasta mielestäni kärkikastia ja Pikkupirun kysymys pisti oikein pinnistelemään suosituksien löytämiseksi.

______________________________________________________________________________

POP (10.11.2011 14.29.47)

Niin mikä on toiselle peruspullo voi olla toiselle aarre, mutta joko sinä Obanboy tai minä, ei osaa lukea, koska ainakaan Pikkupirun viestissä ei ollut mitään mainintaa Alkosta ja hän sen kysymyksen alunperin kysyi ja hänelle vastasin.

______________________________________________________________________________

AndersMorko (10.11.2011 19.09.47 last edit 10.11.2011 19.10.14)

Pidän itsekin Lagavulinin 16 vuotiaasta, jota minusta ajoittain turhankin paljon vähätellään.

Mutta jos hyvää hinta-laatua haet niin itse suosittelen tutustumaan Taliskerin tislaamon tuotteisiin (10yo, DE, 18yo.)

Edes maukkaat 25 vuotiaat eivät ole mielestäni aivan mahdottoman hintaisia..  

______________________________________________________________________________

Obanboy (11.11.2011 5.43.22 last edit 11.11.2011 6.04.49)

quote[5F405F0F0 (link)]:
Niin mikä on toiselle peruspullo voi olla toiselle aarre, mutta joko sinä Obanboy tai minä, ei osaa lukea, koska ainakaan Pikkupirun viestissä ei ollut mitään mainintaa Alkosta ja hän sen kysymyksen alunperin kysyi ja hänelle vastasin.


Olet oikeassa. Se oli Villain, joka piti vinkkien antamisen sillä tasolla, mitä kysyjä oletettavimmin tarkoitti.

Nyt rupesi kiinnostamaan oikeasti se sinun lista sadasta peruspullosta, joka hakkaa Lagavulinin 16 vuotiaan :-? Olkoonkin, että makuasioista on kysymys, niin toisen lempiviskin dissaaminen ei ole kovin hedelmällinen lähtokohta suosituksille.

Peruspullolla tarkoitan niitä tislaamojen eniten myytyjä 10, 12, 14, 16 jne. vuotiaita tusinatuotteita, joita on helposti ja järkevään hintaan saatavilla. Uskoakseni Pikkupiru tarkoitti juuri sitä ja aika moni muu hänellä vastannut kyllä käsitti tämän ja pyrki löytämään ehdotuksen näistä tai niiden lähimaastosta.


______________________________________________________________________________

sähkäri (11.11.2011 6.56.59)

quote[1034363C02113433392E292F32305D0 (link)]:
quote[5F405F0F0 (link)]:
Niin mikä on toiselle peruspullo voi olla toiselle aarre, mutta joko sinä Obanboy tai minä, ei osaa lukea, koska ainakaan Pikkupirun viestissä ei ollut mitään mainintaa Alkosta ja hän sen kysymyksen alunperin kysyi ja hänelle vastasin.


Olet oikeassa. Se oli Villain, joka piti vinkkien antamisen sillä tasolla, mitä kysyjä oletettavimmin tarkoitti.

Nyt rupesi kiinnostamaan oikeasti se sinun lista sadasta peruspullosta, joka hakkaa Lagavulinin 16 vuotiaan :-? Olkoonkin, että makuasioista on kysymys, niin toisen lempiviskin dissaaminen ei ole kovin hedelmällinen lähtokohta suosituksille.

Peruspullolla tarkoitan niitä tislaamojen eniten myytyjä 10, 12, 14, 16 jne. vuotiaita tusinatuotteita, joita on helposti ja järkevään hintaan saatavilla. Uskoakseni Pikkupiru tarkoitti juuri sitä ja aika moni muu hänellä vastannut kyllä käsitti tämän ja pyrki löytämään ehdotuksen näistä tai niiden lähimaastosta.



POP ei tainnut sanoa että sata parempaa peruspullotetta vaan satoja parempia pullotteita, siinä on suuri ero.
Siinä vaiheessa ei enää puhuta ihan perus pullotteista. ;)

______________________________________________________________________________

Kronik (11.11.2011 7.08.43)

Pidetäänpä nyt näiden kuitenkin mielessä, että kyse on aloittajan pienistä viskikysymyksistä. En usko kenenkään aloittelevan harrastajan hyötyvän tiedosta, mitkä parinsadan euron ib-vuosikertaviskit ovat parhaita. Eli mielestäni on hyvinkin perusteltua pysyä jotakuinkin perusvalikoimassa.
Ja asiaan. Itselle tuo Laga 16 oli ensimäisellä maistokerralla pienoinen pettymys kaiken kuulemani hehkutuksen jälkeen. Huomattavasti parempana pidän lagan 12-vuotiasta (jota saa alkostakin). Se on ärhäkkäämpi jonka lisäksi pidän siitä, että voin itse määrätä paljonko läträän vettä viskiini.

______________________________________________________________________________

Obanboy (11.11.2011 7.37.40 last edit 11.11.2011 11.07.49)

quote[4047455C41404C4B2E0 (link)]:
Pidetäänpä nyt näiden kuitenkin mielessä, että kyse on aloittajan pienistä viskikysymyksistä. En usko kenenkään aloittelevan harrastajan hyötyvän tiedosta, mitkä parinsadan euron ib-vuosikertaviskit ovat parhaita. Eli mielestäni on hyvinkin perusteltua pysyä jotakuinkin perusvalikoimassa.
Ja asiaan. Itselle tuo Laga 16 oli ensimäisellä maistokerralla pienoinen pettymys kaiken kuulemani hehkutuksen jälkeen. Huomattavasti parempana pidän lagan 12-vuotiasta (jota saa alkostakin). Se on ärhäkkäämpi jonka lisäksi pidän siitä, että voin itse määrätä paljonko läträän vettä viskiini.


12 vuotias on tynnyrivoimakkuudessaan todella tyrmäävä.
Maistoin sitä jonkin aikaa sitten baarissa, mutta en uskonut kokeneempaa kolleegaa, joka neuvoi varaamaan neljän sentin juomiseen riittävästi aikaa. Kireä puoli tuntia ei riittänyt millään, kun hain vettä hitaasti lisäten erilaisia aromeja siitä irti. Viimeinen siivu jäi kyllä liian isoksi, mutta toisaalta nautin koko puolitoistatuntisen teatterin ajan jälkimausta :)

Pitäisi varmaankin ostaa pullollinen kotilaboratorioon ja nauttia kaikessa rauhassa.

______________________________________________________________________________

POP (11.11.2011 14.51.15)

quote[3E393B223F3E3235500 (link)]:
Pidetäänpä nyt näiden kuitenkin mielessä, että kyse on aloittajan pienistä viskikysymyksistä. En usko kenenkään aloittelevan harrastajan hyötyvän tiedosta, mitkä parinsadan euron ib-vuosikertaviskit ovat parhaita.


Onko tästä sitten jotain haittaa? No joka tapauksessa tarkoitukseni ei ollut haukkua Lagan 16 vuotiasta eikä siitä tykkääviä, kuten sanoin makuasia, eikä mielestäni kannata ottaa itseensä jos sanon oman mielipiteeni, koska se on vain minun. Jos minä listaisin oman top 10 listan tänne ja joku olisi sitä mieltä, että joukossa olisi hänen mielestään huono viski, niin haittaisko se minua tai muuttaisinko listaani jonkun muun mielipiteen takia? Vastaan, ei ja en muuttaisi. Pointtini lähinnä olikin, että tämäkin viski on vuosien saatossa muuttunut ja valitettavasti huonompaan suuntaan. Mielestäni Laga on viskinä sellainen joka vaatii kypsytysaikaa varsinkin bourbontynnyrissä, tästä syystä esim nämä 12-veet eivät maistu minulle, ollen alkoholisia ja raakoja, kun taas sherrykypsetyt (kokonaan) Lagat maistuu itselle paremmin mm MC ja 21y.

Suuri viski atlas-kirja tarjoaa seuraaviksi viskeiksi Lagan 16-veen jälkeen Longrow:n 14-veetä ja Ardbegin "anb":tä.
Ja jatkossa pyrin välttämään neuvomista julkisesti, niin ei tule paha mieli kenellekkään :)

______________________________________________________________________________

MaunoAhonen (11.11.2011 15.40.29)

quote[6A756A3A0 (link)]:
Mielestäni Laga on viskinä sellainen joka vaatii kypsytysaikaa varsinkin bourbontynnyrissä, tästä syystä esim nämä 12-veet eivät maistu minulle, ollen alkoholisia ja raakoja, kun taas sherrykypsetyt (kokonaan) Lagat maistuu itselle paremmin mm MC ja 21y.


Jotenkin 12 yo:ssa raakuus on minusta osa pointtia ja viehättää minua. Samaa löytyy TWE:n Lg_1:stä. Sen sijaan 16 yo:ssa ei tuota raakuutta enää ole (%:t toki vaikuttavat aika paljon), ja se on eri tavalla hyvä. Mitään paremmuusjärjestystä näiden, DE:n ja jokusen muunkaan välille en ole edes yrittänyt saada. Mitä tuohon kypsytysaikaan tulee, niin pääsin tislaamolla maistamaan new maken, 10-, 14- ja 18-vuotiaat peräjälkeen. Vähintäänkin mielenkiintoinen oli tämä evoluutiokaari.

Eksyy jo aiheesta tämä ketju. Anyway, yritin ekassa postissa sanoa, että kun nämä nyt vaan ovat makuasioita, niin kohtuuhintaisia peruspullotteita maistelemalla omat mieltymykset hahmottuvat parhaiten/halvimmin. Yksittäisistä suosituksista ei minusta ole paljon uudelle harrastajalle iloa. Eivät kai ne paljoa haittaakaan, mutta paljon on "guruja", joilla on peri-inhimillinen tarve ohjailla toisten mielipiteitä. En ymmärrä miksi makuasiat niin tunteita herättävät (ei sillä, että minä jotenkin olisin asian yläpuolella.)


Ja jatkossa pyrin välttämään neuvomista julkisesti, niin ei tule paha mieli kenellekkään :)


Älä hel....ssä, hyviähän sun postaukset ovat.

______________________________________________________________________________

MrBeam (12.11.2011 11.43.57 last edit 12.11.2011 11.45.02)

Itse ottaisin suositukset tai epäsuositukset vakavasti vain sellaiselta taholta, jonka mausta luulen tietäväni enemmän kuin melko hieman. Näin olisi ihan hyvä tietää josko suositteleva taho "dissaa" tai kehuu mun "lempiviskiä" ja nojata siihen tietoon suosituksen järkevyyttä itselleni viskiharrastuksen kohdalla luonteenomaisen ;) analyyttisen ja objektiivisen lähestymistavan mukaisella hartaudella pohtiessa. Enhän juuri mitään viskiä edes maista ennen muutaman havainnollistavan kaavakuvan piirtämistä ja ainakin viiden ns. vakavastiotettavan, tietysti ulkomaalaisen bloggaajan mielipiteen ulkoaopettelua.

Kysymyksen esittäjälle suosittelen maistamaan mitä tahansa viskiä, jos matka on noin alussa. Itse sen sitten huomaa mistä tykkää ja mistä ei. Silloin kun sen muut määräävät, ollaan yhtä väärällä tiellä kuin Iltalehden lööpit kahvitauon puheenaiheita etsien selaavat.

______________________________________________________________________________

Maverick (10.1.2012 16.53.01)

Laitetaan vaikka tänne. Pitäisi tehdä eräälle tutulle sellainen tasting pullo johon miksaisin paria viskiä. Mutta mistä sellainen noin 0,3l pullo. Sellainen jonka saisi nätisti kiinni. Eli voisi antaa sen lahjana kun siihen itse suunnittelisi etiketin jne.

______________________________________________________________________________

sähkäri (10.1.2012 17.13.57)

quote[7C7067746378727A110 (link)]:
Laitetaan vaikka tänne. Pitäisi tehdä eräälle tutulle sellainen tasting pullo johon miksaisin paria viskiä. Mutta mistä sellainen noin 0,3l pullo. Sellainen jonka saisi nätisti kiinni. Eli voisi antaa sen lahjana kun siihen itse suunnittelisi etiketin jne.

Käy katsomassa apteekista. Minusta lääkepullo tuon kokoisena ja etiketillä voisi olla aika hyvän näköinen.

______________________________________________________________________________

eläväpullo (24.1.2012 7.41.48)

Pieni kysymys yksityisistä pullottajista: Toki kyse on henkilökohtaisista preferensseistä, mutta onko teillä jotain indy-pullottajaa, joka olisi suosikkinne? Ts. sellaista, jolta ei ole tullut huonoja pulloja vastaan ja johon voisi aina luottaa? Ja toisinpäin, onko joku, joka on pettänyt useasti eikä nauti luottamustanne? Asia vielä toisella tavalla kysyen: onko yksityisissä pullottajissa mielestänne eroja?

______________________________________________________________________________

turtsi (24.1.2012 13.07.20)

quote[727E7F706375110 (link)]:
Pieni kysymys yksityisistä pullottajista: Toki kyse on henkilökohtaisista preferensseistä, mutta onko teillä jotain indy-pullottajaa, joka olisi suosikkinne? Ts. sellaista, jolta ei ole tullut huonoja pulloja vastaan ja johon voisi aina luottaa? Ja toisinpäin, onko joku, joka on pettänyt useasti eikä nauti luottamustanne? Asia vielä toisella tavalla kysyen: onko yksityisissä pullottajissa mielestänne eroja?


Laitetaanpas oma pieni mielipide, kun vastaavia ajatuksia on tullut pyöriteltyä. Laatuvaihtelu lienee suurempaa Independent pullottajilla, koska paljon pullotetaan Single cask pullotteita. Sitä "Distillery Character":a voi olla myöskin hankalampi hakea yksityisen pullottajan tuotteista, sikäli mikäli miten kukin tuon määrittelee... Silti suosin aika paljon IB pulloja hintatason takia.
Suosikki pullottajaa suoraan en ole löytänyt, vaan jaan usein Independent pullottajat vielä omiin sarjoihinsa. Itse olen tykästynyt ehkä eniiten Douglas Lainin OMC ja Old & Rare sarjoihin. Pyhää sääntöä ei kuitenkaan noihinkaan ole, että ne olisi hyviä aina. Varsinkin viime aikoina on alkanut putkahtelemaan OMC pulloja joissa laatu on heitellyt. Old & Rare pullojen hinnat on sen sijaan noussut niin korkealle, että mielenkiinto niitä kohtaan on myös laskenut. Muita omasta mielestä laadukkaita sarjoja on Duncan Taylorin Rare Auld ja Signatory Cask Strength Collection.

______________________________________________________________________________

Vode (24.1.2012 15.47.45)

quote[424E4F405345210 (link)]:
Pieni kysymys yksityisistä pullottajista: Toki kyse on henkilökohtaisista preferensseistä, mutta onko teillä jotain indy-pullottajaa, joka olisi suosikkinne? Ts. sellaista, jolta ei ole tullut huonoja pulloja vastaan ja johon voisi aina luottaa? Ja toisinpäin, onko joku, joka on pettänyt useasti eikä nauti luottamustanne? Asia vielä toisella tavalla kysyen: onko yksityisissä pullottajissa mielestänne eroja?


Tässä on hyvää iltalukemista:

http://www.whiskyfun.com/Harrys-guide44e.pdf

Kaikilta löytyy hyviä ja huonoja. Harva hennoo kaataa huonoa tynnyriä viemäriin ja varastot eivät ehkä ole tarpeeksi laajat, että voisi vattaamallakaan niitä hyödyntää. Pistetään siis pulloon ja makukuvaus suoraan kiinteistönvälittäjän manuaalista  ;) Tai laitetaan 40 vuotta vanha viski muutamaksi kuukaudeksi viinitynnyriin ja toivotaan parasta.

Duncan Taylorista on hyviä kokemuksia -- heillä on hyvä valikoima 60/70-lukua, joskin hinnat alkavat karata käsistä. Cadenhead's on julkaissut paljon sopuhintaista ja hyvää, mutta myös paljon keskinkertaista. Blackadderista jäi vuosia sitten hieman huono maku suuhun muutaman kokeilun jälkeen, mutta viimeaikaisia kokemuksia ei ole.

Mutta kuten sanottu, kaikilta löytyy hitit ja hutit eli varmaan mielipiteitä on joka lähtöön.

..vode

______________________________________________________________________________

BowMan (24.1.2012 17.02.48)

quote[515D5C534056320 (link)]:
Pieni kysymys yksityisistä pullottajista: Toki kyse on henkilökohtaisista preferensseistä, mutta onko teillä jotain indy-pullottajaa, joka olisi suosikkinne? Ts. sellaista, jolta ei ole tullut huonoja pulloja vastaan ja johon voisi aina luottaa? Ja toisinpäin, onko joku, joka on pettänyt useasti eikä nauti luottamustanne? Asia vielä toisella tavalla kysyen: onko yksityisissä pullottajissa mielestänne eroja?
Mielestäni kaikilla on hittejä ja huteja, mutta vähiten huteja on tullut vastaan lafkoilta, jotka pullottavat vain vähän tynnyreitä vuodessa. Hieman hankalasti sanottu, mutta tarkoitan tällä niitä pullottajia, jotka eivät osta suuria bulkkieriä, vaan valikoivat yksittäisiä tynnyreitä. Itse tulee suosittua indyjä OB:eiden kustannuksella.

______________________________________________________________________________

Hakkis (24.1.2012 17.15.58)

quote[3D31303F2C3A5E0 (link)]:
Pieni kysymys yksityisistä pullottajista...

Omalla kohdalla Adelphi ja Rattray (A. D.) ovat olleet ehkä ns. "tasalaatuisimmat". Varsinkin Adelphin kohdalla on minulla joko ollut tosi hyvä tuuri tai laatu on vain niin hyvä, että yhtään huonoa pulloa ei itsellä ole tullut vastaan. Rattrayn pullotuksia tullut maistettua vielä kohtalaisen vähän, mutta omat kokemukset positiivisia.

______________________________________________________________________________

Vode (24.1.2012 17.35.39)

quote[7F524A705C533D0 (link)]:
Mielestäni kaikilla on hittejä ja huteja, mutta vähiten huteja on tullut vastaan lafkoilta, jotka pullottavat vain vähän tynnyreitä vuodessa. Hieman hankalasti sanottu, mutta tarkoitan tällä niitä pullottajia, jotka eivät osta suuria bulkkieriä, vaan valikoivat yksittäisiä tynnyreitä. Itse tulee suosittua indyjä OB:eiden kustannuksella.


Olen itse ollut pari viimeistä vuotta hieman samoilla linjoilla, koska näiden suurten Indie-pullottajien parempi kama alkaa olla aika tyyristä. Monet näistä pienistä ostavat tynnyrit isommilta, mutta pääsevät ilmeisesti valitsemaan mieleisensä.

Tulokset ovat olleen varovaisen positiivisia. Yksi huippu (Dufftownin Whisky Shopin "pelastama" -72 Caperdonich Duncan Taylorin varastoista) ja loput ainakin ok. Maistettu pari-kolme Master of Malt-pullotusta ja jokunen Single Malts of Scotland. Nyt on auki yksi Wemyss (Glen Carioch) ja yksi Boisdale (Laphroaig), jotka ovat vähintääkin hintansa arvoisia.

Veikkaisin, että näissä tulee huippuja harvemmin vastaan, koska kuka nyt huipputynnyrinsä pois möisi, kun voi itsekin pullottaa. Mutta huteja sitten harvemmin.

..vode

______________________________________________________________________________

JS (24.1.2012 22.28.32)

Rohkeasti vaan maistelet useiden pullottajien tuotteita. Alussa on vastassa melkoinen viidakko, mutta sieltä ne omat suosikit hiljalleen löytyvät.

______________________________________________________________________________

eläväpullo (30.1.2012 12.31.58)

Onko modernin viskitislauksen aikana tullut vastaan tapauksia, joissa viskien ikämerkintöjä olisi liioiteltu ja miten noita valvotaan? Voisi nimittäin kuvitella, että houkutus kutsua 15-vuotiasta tislettä vaikkapa 20-vuotiaaksi olisi kohtuullinen, varsinkin jos asian ilmoittaminen on yksinomaan tislaamon omalla kontolla.

______________________________________________________________________________

sähkäri (30.1.2012 15.32.31)

quote[010D0C031006620 (link)]:
Onko modernin viskitislauksen aikana tullut vastaan tapauksia, joissa viskien ikämerkintöjä olisi liioiteltu ja miten noita valvotaan? Voisi nimittäin kuvitella, että houkutus kutsua 15-vuotiasta tislettä vaikkapa 20-vuotiaaksi olisi kohtuullinen, varsinkin jos asian ilmoittaminen on yksinomaan tislaamon omalla kontolla.

Eiköhän ikämerkintöjä joku valvo. Ja vaikka ei valvoisi niin eiköhän se tulisi melko nopeasti selville.

______________________________________________________________________________

vesku (30.1.2012 20.23.26)

quote[323E3F302335510 (link)]:
Onko modernin viskitislauksen aikana tullut vastaan tapauksia, joissa viskien ikämerkintöjä olisi liioiteltu ja miten noita valvotaan? Voisi nimittäin kuvitella, että houkutus kutsua 15-vuotiasta tislettä vaikkapa 20-vuotiaaksi olisi kohtuullinen, varsinkin jos asian ilmoittaminen on yksinomaan tislaamon omalla kontolla.


Itse olisin taipuvainen uskomaan asian olevan päinvastainen etenkin näissä perinteisissä 10-12-15-vuotiaitten luokissa.Kilpailu on kovaa ja käyttämällä vanhempaa tislettä voidaan kuvitella saatavan oma tuote maistumaan paremmalta kuin kilpailijan..

______________________________________________________________________________

Mallasmaksa (23.2.2012 4.39.28)

Katselin tuossa Ralfyn klippejä. Hän antoi tastingiin sellaisen vinkin, että aluksi nautitaan joku kevyt blendi, josta ei edes tehdä muistiinpanoja vaan päästään käsiksi viskin makuun.

Onko teillä mitään vastaavia ideoita tastingiin? Tuokin on aika yksinkertainen juttu, muttei ainakaan itselle ole tullut mieleen.

Toinen koskee tuoksujen löytämistä. Meneekö juttu niin,että tuoksuja alkaa erottaa kokemuksella vai pikemminkin sitkeydellä? Tarkoitan tällä sitä, että itsellä ei viskeistä kovin pitkää kokemusta ole. Tuoksuja etsiessä tulee kärsimättömäksi ja usein hätiköi. Alkaako tuoksuja (tarkempia) kokemuksen perusteella löytämään muutamalla nuuhkaisulla? Entä onko jotain maksimiaikaa jota yhtä viskiä kannattaa nuuhkia?

Tarkoitan että onko kyseessä yleinen ongelma aloittelijalle vai onko nyt suuremman itsetutkiskelun paikka?

Vielä tuli mieleen kysyttävää kokeneemmille harrastajille. Mitkä olivat turhauttavimpia asioita viskiharrastusta aloittaessa?

Toivottavasti kysymyksistä löytyy joku punainen lanka.

______________________________________________________________________________

eläväpullo (23.2.2012 7.37.51)

quote[4C606D6D60726C606A7260010 (link)]:
Katselin tuossa Ralfyn klippejä. Hän antoi tastingiin sellaisen vinkin, että aluksi nautitaan joku kevyt blendi, josta ei edes tehdä muistiinpanoja vaan päästään käsiksi viskin makuun.

Onko teillä mitään vastaavia ideoita tastingiin? Tuokin on aika yksinkertainen juttu, muttei ainakaan itselle ole tullut mieleen.


Mä olen viime aikoina käyttänyt referenssiviskinä The Glenlivet 15yo:ta ja Glenfiddich 15yo:ta. Pääasia kai olisi, että tuo viski on mahdollisimman "perusviskiä" ja sen maun tuntee. Referenssiviskin myötä jäi viime kerralla parit samplet avaamatta kun kaveri valitteli tukkoisuutta eikä oikein maistanut fiddichistä mitään. Parempi kokeilla makuhermojen aukinaisuutta jollain halvemmalla.

Toistaiseksi parhaaksi suuta valmistelevaksi syötäväksi olen havainnut Fazerin tumman suklaan (sellainen ohut porvarilevy). Sen jälkeen on viski maistunut yleisesti ottaen parhaalta.

Mitä noiden makujen ja tuoksujen löytämiseen tulee, näkisin, että niitä kannattaa etsiä vähän muistakin asioista: ruoasta, ratapihalta, mausteista... On vaikea löytää viskistä neilikkaa, jos ei tiedä, miltä neilikka tuoksuu. Esim. minä en tiedä.

______________________________________________________________________________

Artturi (23.2.2012 7.47.29 last edit 23.2.2012 7.56.44)

En käytä "nollaviskiä" ennen maistelua, vaan nollaolutta. Viskissä on kuitenkin vahvaa alkoholia joka peittää omalta osaltaan makuja. Olut taittaa tuota alkoholikärkeä loivempana ja mallaspohjaisena peittää tietysti osan maltaan mausta, mutta ei mahdottomasti. Tuollainen loiva tasalaatuinen lager on omiaan tässä toimessa.

Tuo haistaminen ja tuoksujen analysointi varmaan kehitty ajan mittaan, mutta jokaisella se on erilainen prosessi. Minusta ei koskaan tule kypsymään tuoksujen anatomiaa hallitsevaa gurua, koska klyyvarissa on ollut jo useamman vuoden kuivuutta. Kuiva kärsä ei haista kuten kostea. Koirakin nuolee nenäänsä usein pitääkseen sen kosteana.

Toiseksikin tuo hajumuisti vaihtelee yksilöllisesti ja toiset vaan bongaavat kerran haistamansa verkkomelonin, nuotiopohjan ja veneenpohjan paremmin. Tuossa on tietenkin kysymys myös elämänkokemuksista. Jos vaan kykkiii siellä kerrostalokuutiossa katsoen emmerdalea ja syö maksalaatikkoa, niin vaikeahan se on sitä suopursua kuvitella vaikka se toiselle on kristallin kirkas asia.

______________________________________________________________________________

Kronik (23.2.2012 15.19.51)

Itse harrastan referenssiviskiä, mutta usein hieman samasta makukategoriasta kuin maisteluvuorossa oleva.
Nuuhkimisessa kannattaa pitää suuta hieman raolla, tulee maut paremmin esille ja mielestäni oikein kylmän veden nuuhkiminen raikastaa kummasti hajuaistin maisteluiden välillä. Tiedän.. Kokeilkaa itse ja tuomitkaa vasta sitten.

______________________________________________________________________________

sähkäri (23.2.2012 16.54.43 last edit 23.2.2012 16.57.14)

quote[1B282E2E2F28335A0 (link)]:

Tuo haistaminen ja tuoksujen analysointi varmaan kehitty ajan mittaan, mutta jokaisella se on erilainen prosessi. Minusta ei koskaan tule kypsymään tuoksujen anatomiaa hallitsevaa gurua, koska klyyvarissa on ollut jo useamman vuoden kuivuutta. Kuiva kärsä ei haista kuten kostea. Koirakin nuolee nenäänsä usein pitääkseen sen kosteana.

Voisithan sinäkin nuoleskella nenääsi pitääksesi sen kosteana, ei tiedä millainen vainukoira sinustakin kehkeytyisi. ;)

______________________________________________________________________________

MrBeam (23.2.2012 18.10.55 last edit 23.2.2012 18.11.29)

quote[0734323233342F460 (link)]:
....Toiseksikin tuo hajumuisti vaihtelee yksilöllisesti ja toiset vaan bongaavat kerran haistamansa verkkomelonin, nuotiopohjan ja veneenpohjan paremmin. Tuossa on tietenkin kysymys myös elämänkokemuksista. Jos vaan kykkiii siellä kerrostalokuutiossa katsoen emmerdalea ja syö maksalaatikkoa, niin vaikeahan se on sitä suopursua kuvitella vaikka se toiselle on kristallin kirkas asia.

Myös hajun tulkinta vaihtelee yksilöllisesti. Toisen suopursu voi olla toisen oregano ja kolmannen korvapuusti. Mielikuvituksellakin on sijansa ainakin mitä omiin kokemuksiin nojaten voi kertoa. Saatan löytää jostain viskistä ensin vaikkapa tuon oreganon ja käytyäni maustekaapilla tarkistamassa, ei se sitten sitä ollutkaan.

______________________________________________________________________________

MrBeam (23.2.2012 18.13.57)

quote[527E73737E6C727E746C7E1F0 (link)]:
....Mitkä olivat turhauttavimpia asioita viskiharrastusta aloittaessa?....

Yksi turhauttava juttu oli alussa tajuta kuinka paljon maistamattomia viskejä on. Onneksi olen sittemmin ymmärtänyt niitä olevan vielä paljon enemmän. ::)

______________________________________________________________________________

Mallasmaksa (23.2.2012 22.42.12)

quote[734C7C5B5F533E0 (link)]:
quote[527E73737E6C727E746C7E1F0 (link)]:
....Mitkä olivat turhauttavimpia asioita viskiharrastusta aloittaessa?....

Yksi turhauttava juttu oli alussa tajuta kuinka paljon maistamattomia viskejä on. Onneksi olen sittemmin ymmärtänyt niitä olevan vielä paljon enemmän. ::)


Heh.Niinhän tuo tuntuu olevan. Tosin tässä vaiheessa se on mahtava juttu, ettei mikään ole maistunut huonolta. Toinen on vaan ollut paremppa.

______________________________________________________________________________

Kronik (24.2.2012 5.46.44)

quote[49656868657769656F7765040 (link)]:
...Mitkä olivat turhauttavimpia asioita viskiharrastusta aloittaessa?

Se, kun tajuat ettet millään voi luokitella ja rajata viskejä makujen ja maantieteen mukaan. On vain suuria linjoja sekä hirveä määrä poikkeuksia ja yllätyksiä. Ensin se turhauttaa mutta hetken päästä sitä tajuaa, että siinähän se hienous onkin tässä harrastuksessa. Ne on vaan maistettava kaikki.

______________________________________________________________________________

mja (25.2.2012 9.11.47 last edit 25.2.2012 11.17.03)

quote[55797474796B7579736B79180 (link)]:
Mitkä olivat turhauttavimpia asioita viskiharrastusta aloittaessa?

Turhauttavinta 80-90 luvun vaihteessa oli se, että viskejä ei ollut saatavilla ja tietoa niistä vielä vähemmän. No toisaalta eipä silloin ollut köyhällä opiskelijalla rahaakaan keräilyyn tai matkusteluun ja investointi silloiseen suosikkiviskiini Teacher's:iinkin oli aina jostain muusta pois. Ruotsinlaivalta sitten joskus ostettiin kokolailla sokkona oikein jotain oikeaa single malt:ia. Eikä viskeistä ollut tapana puhua. Viski (=blendit) oli vain viskiä. Joku viskeistä piti ja joku ei.

Nykyään tilanne on tietysti ihan toinen ja turhautumisen aiheet toisenlaisia. Tietoa ja viskejä on tarjolla valtavasti. Lisäksi harrastuksella ei ole mitään vakiomuotoa, vaan jokainen voi ja saa harrastaa viskejä juuri niinkuin haluaa. Ja jokainen joka luokittelee itsensä viskiharrastajaksi haluaisi olla myös jonkinlainen asiantuntija heti.

Nuotitusta kannattaa harjoitella alusta asti, mutta ensimmäisen viidenkymmenen viskin nuotit voivat jälkikäteen näyttää aika naiiveilta. Aluksi kannattaa varmaan opetella tunnistamaan yleisimpiä perustuoksuja (vihreä omena, päärynä, hunaja, turve jne.) ja makuja (sherry, kuiva tammi, appelsiinimarmeladi, turve, savu jne.) ja rakenteen perusasioita (kuiva, kevyt, pehmeä jne.). Itse olen aika kriittinen sen suhteen kannattaako pieniä 1-2 cl annoksia nuotittaa ollenkaan. Ainakaan jälkimausta ei yleensä pysty sanomaan tarpeeksi. Peruskysymys minulle on kuitenkin se, onko viski omasta mielestäni hyvää ja tämän arvion tekemiseen tarvitsen useamman maistelukerran. Minulla ei ole tarve bongata maksimimäärää viskejä vaan lähinnä löytää niitä joista itse pidän.

Nuotitusta kannattaa harjoitella myös kirjoista ja netistä löytyvien valmiiden muiden kirjoittamien nuottien avulla. Löydänkö samoja asioita? Aika nopeasti huomaa, että joidenkin arvioijien ja bloggaajien maku vastaa omaani ja joidenkin ei ollenkaan.



______________________________________________________________________________

eläväpullo (30.5.2012 11.57.04)

Mitäs teette tyhjillä pulloilla? Surutta roskiin vai jonnekin säilöön muistoksi? Olen toistaiseksi itse säästänyt ainakin sellaiset, joita meinaan ostaa lisää. Mahdollistavat mukavasti pullon ostamisen puoliksi kaverin kanssa, kun on jotain mihin toisen puolen kaataa.

______________________________________________________________________________

sähkäri (30.5.2012 12.17.18)

quote[717D7C736076120 (link)]:
Mitäs teette tyhjillä pulloilla? Surutta roskiin vai jonnekin säilöön muistoksi? Olen toistaiseksi itse säästänyt ainakin sellaiset, joita meinaan ostaa lisää. Mahdollistavat mukavasti pullon ostamisen puoliksi kaverin kanssa, kun on jotain mihin toisen puolen kaataa.

Kierrätykseen, muuten olisi joka paikka täynnä tyhjiä pulloja, täysillekin pitäisi olla tilaa. :)
Itse siirrän juoman pienempään pulloon kun pinta vajuu alle puolen välin.
Apteekista saa hyviä pulloja.

______________________________________________________________________________

Havis (30.5.2012 15.36.31)

quote[3E32333C2F395D0 (link)]:
Mitäs teette tyhjillä pulloilla? Surutta roskiin vai jonnekin säilöön muistoksi? Olen toistaiseksi itse säästänyt ainakin sellaiset, joita meinaan ostaa lisää. Mahdollistavat mukavasti pullon ostamisen puoliksi kaverin kanssa, kun on jotain mihin toisen puolen kaataa.


Itse olen pruukannut säilyttää yhden pullon lajiaan, ikänkuin muistona. Ei noitten määrä mulla varmaan mikään tilaongelma koskaan ole.

______________________________________________________________________________

mja (30.5.2012 16.06.05)

Pullot menee kierrätykseen, mutta toinen vähän saman sarjan kysymys: säilytättekö avattua pulloa myyntipahveissa vai ovatko avaamattomat pullot pakkauksissa ja avatut ilman pakkauksia? Molempia tyylejä olen nähnyt.

______________________________________________________________________________

eläväpullo (30.5.2012 17.50.36)

quote[60676C0D0 (link)]:
Pullot menee kierrätykseen, mutta toinen vähän saman sarjan kysymys: säilytättekö avattua pulloa myyntipahveissa vai ovatko avaamattomat pullot pakkauksissa ja avatut ilman pakkauksia? Molempia tyylejä olen nähnyt.


Pakkauksissa kaikki. Tuubista ottaminen on puoli ruokaa.  ;)

______________________________________________________________________________

PJTP (30.5.2012 18.18.42)

quote[2B2C27460 (link)]:
...pakkauksissa ja avatut ilman pakkauksia?


Pakkauksissa pysyvät kaikki mitkä kaappiin eksyy, helpompi esim. putsailla pölyt vain laatikon päältä kuin koko pullon luuttuaminen.

Pullojen pölyyntyminen tosin kertonee turhan verkkaisesta maistelutavasta tai sitten pulloja on tainnut päästä liikaa kasaantumaan.   :-?

______________________________________________________________________________

eläväpullo (2.8.2012 9.35.05)

Kysyisin tästä savuisuusaspektista. Käsittääkseni kaikki tai ainakin osa tynnyreistä poltetaan sisältä (poltetaanko kaikki? Myös ex-sherryt yms.?) ennen viskin laittamista niihin. Kuinka suuri merkitys tällä polttamisella on viskin makuun? Ainakin Ardbeg Alligatorhan tuntuu mainostavan juuri pitkän polton tuomaa savuisuutta/hiilisyyttä viskinsä ominaispiirteenä. Vai onko se turvekuivatuksen PPM kuitenkin se ratkaiseva tekijä?

______________________________________________________________________________

sähkäri (2.8.2012 10.08.04)

quote[6864656A796F0B0 (link)]:
Kysyisin tästä savuisuusaspektista. Käsittääkseni kaikki tai ainakin osa tynnyreistä poltetaan sisältä (poltetaanko kaikki? Myös ex-sherryt yms.?) ennen viskin laittamista niihin. Kuinka suuri merkitys tällä polttamisella on viskin makuun? Ainakin Ardbeg Alligatorhan tuntuu mainostavan juuri pitkän polton tuomaa savuisuutta/hiilisyyttä viskinsä ominaispiirteenä. Vai onko se turvekuivatuksen PPM kuitenkin se ratkaiseva tekijä?

Kaikki asiat tynnyrissä tietysti vaikuttavat lopulliseen makuun mutta ei tuo polttoaste taida merkittävää savuisuutta tuoda itse juomaan.
Polttoasteella vaikutetaan enemmän juoman puuhun imeytymiseen ja olen ymmärtänyt että Bourbon tynnyreitä poltetaan enemmän kuin Sherry tynnyreitä, tämä johtuu myös siitä että Amerikkalainen tammi on kovempaa kuin Eurooppalainen. Kaikki tynnyrit kuitenkin poltetaan jos muistan oikein.
Tuo Allin savuisuus taitaa olla myös enemmän mainosmiesten kikkailua kuin polttoasteen vaikutusta, tosin varmasti sekin jotain makuja tuo juomaan. Juoman savuisuuteen ja turpeisuuteen vaikuttaa eniten se kuinka paljon maltaita on savulla kuivattu.

______________________________________________________________________________

POP (2.8.2012 11.19.51)

Kuten Sähkäri kirjoittikin, ei viskin savuisuus/turpeisuus tule tynnyristä vaan maltaasta. Uskoisin Alligaattorin savuisuus jutun liittyvän polttoasteeseen, joka on numero 4, Bourbontynnnyrit poltetaan (charring) ja leveleitä on 1-4 ja käytännössä jokainen leveli on noin minuutin eli minuutista neljään, mitä kauemmin poltetaan sitä enemmän puu reagoi, luonnollisesti, tälläinen nelos charraus tynnyri näyttää sisältä alligaattorin nahkakuviolta. Sherrytynnyrit paahdetaan (toasting), nämä toimenpiteet ovat käytännössä pakolliset jotta puu saadaan reagoimaan. Alligaattoriinhan on miksattu "perus" kymppiä joukkoon koska neloscharraus yksin on aika dominoiva, tuoden makeaa toffeeta, mausteisuutta etc viskiin, kuten myös mielestäni jos bourbontynnyriä paahdetaan, niin sekin antaa eri elementtejä kuin poltettu. Esim 2 toasted oak Ardbegia.

______________________________________________________________________________

Toni V (2.8.2012 12.24.11)

quote[7A657A2A0 (link)]:
... Sherrytynnyrit paahdetaan (toasting)...


Mitä tämä toasting on suhteessa pahtoon (eli polttoon)?

Ja olen luullut ettei sherrytynskiä ensimmäisellä kerralla paljoa käsiteltäisi ennen viskiä, onko siis väärä luulo?

Tuohon paahtamiseen vielä sellainen lukemani mukaan että jenkki bourbonissa tynnyreiden pitää olla paahdettu hyvin voimakkaasti säännösten takia. Jos nyt oikein muistan niin minimissään piti olla 3mm hiillostettua pintaa. Voin tuon minimisyvyyden vielä kotosalla tarkastaa jos se kiinnostaa. Samassa yhteydessä puhuttiin että ko. poltto on enemmän mitä haluttaisiin ja sitä sitten kompensoidaan näillä tammilastujen ja -kalikoiden lisäyksillä...

______________________________________________________________________________

PJTP (2.8.2012 12.28.12)

Pari pätkää tynnyreistä.

http://www.youtube.com/watch?v=C0THObJnbUQ
http://www.youtube.com/watch?v=JieEzi2lRG0
http://www.youtube.com/watch?v=OQ55rgBHD5c

Kuten aiemmin sanottu, kärtsäyksillä käsittääkseni saadaan tammesta irti lähinnä makeutta, eli mm. vaniljaa.

______________________________________________________________________________

POP (2.8.2012 12.40.45 last edit 2.8.2012 12.46.32)

quote[0C373631070E580 (link)]:
quote[7A657A2A0 (link)]:
... Sherrytynnyrit paahdetaan (toasting)...


Mitä tämä toasting on suhteessa pahtoon (eli polttoon)?

Ja olen luullut ettei sherrytynskiä ensimmäisellä kerralla paljoa käsiteltäisi ennen viskiä, onko siis väärä luulo?

Tuohon paahtamiseen vielä sellainen lukemani mukaan että jenkki bourbonissa tynnyreiden pitää olla paahdettu hyvin voimakkaasti säännösten takia. Jos nyt oikein muistan niin minimissään piti olla 3mm hiillostettua pintaa. Voin tuon minimisyvyyden vielä kotosalla tarkastaa jos se kiinnostaa. Samassa yhteydessä puhuttiin että ko. poltto on enemmän mitä haluttaisiin ja sitä sitten kompensoidaan näillä tammilastujen ja -kalikoiden lisäyksillä...


Siis charraus on polttamista joka tehdään bourbontynnyreille niin Amerikassa kuin Skotlannissakin, Amerikkalainen lainsäädäntö kieltää toastingin eli paahtamisen ja kyllä sherrytynnyrit käytännössä aina paahdetaan. Tuossa PJTP:n laittamista videoista ensimmäisessä näkyy juurikin paahtaminen, toisessa polttaminen jonka asteita on käytännössä ne neljä. Tuolta löytyy aika hyvin kiteytettynä tämä asia:
http://whiskyscience.blogspot.fi/search/label/coopering

______________________________________________________________________________

POP (2.8.2012 13.53.12)

Foto Allicharratusta.

______________________________________________________________________________

POP (2.8.2012 13.54.15)

Foto paahdetusta.

______________________________________________________________________________

Toni V (3.8.2012 11.45.41)

quote[584758080 (link)]:

... kyllä sherrytynnyrit käytännössä aina paahdetaan. ...


Tynnyreitä käsitellään ennen sherryn laittoa, mutta itse pohdiskelin miten sherryn jälkeen kun niihin viskiä löräytetään? Tehdäänkö silloin myös paahtoa tms?

Hyvää juttua muuten noi Bowmoren juutuubipätkät. Kunhan töiltä kerkeää niin pitää katsella loppuun. Hyvää infoa muutenkin, kiitokset siitä.  :)

______________________________________________________________________________

PJTP (3.8.2012 12.57.17 last edit 3.8.2012 13.00.02)

quote[013A3B3C0A03550 (link)]:

Tynnyreitä käsitellään ennen sherryn laittoa, mutta itse pohdiskelin miten sherryn jälkeen kun niihin viskiä löräytetään? Tehdäänkö silloin myös paahtoa tms?


Useasti (ellei aina?) rikkikynttilällä/tikulla noita viinitynnyreitä ainakin desinfioivat ettei niitä tarvitsisi huuhdella erikseen. Bakteerikannan ehkäisy siis tarkoituksena tuolla rikillä.

Klimekin aatoksia rikin käytöstä: http://www.dramming.com/2010/11/25/sulphur-in-whisky-spice-or-poison/

______________________________________________________________________________

POP (5.8.2012 10.37.38)

Jos puhutaan näistä tynnyreiden poltoista ja paahtamisista, täytyy muistaa myös se fakta, että eroja tislaamoiden välillä löytyy eli veteen piirretty viiva tämä on. Jos mietitään muutenkin tislaamoiden eroja tynnyreiden/puun osalta niin koot vaihtelevat, toisen barrel on 200 litraa ja toisella se on 180 litraa, kuten tiedetään viski "kypsyy" nopeammin pienessä tynnyrissä kuin isossa. Toinen voi polttaa minuutin ja toinen kaksi, toiset suosii 1st fill tynnyreitä, toiset käyttää ainoastaan 2nd ja 3rd fillejä, toinen polttaa/paahtaa joka täytön välissä, toiset ei eli lukemattomia variaatioita varmasti löytyy.

______________________________________________________________________________

Toni V (6.8.2012 12.49.37)

Variaatioita varmastikin löytyy ja samalla myös kaikenlaisia kokeiluja.

Noin yleisesti ottaen, muun muassa tämän rikkikynttiläjutun pohjalta, voi vetää johtopäätöksen ettei sherrytynskiä yleensä ensimmäisellä kerralla höyläillä ja paahdeta ennen viskillätäyttöä.

Malt whisky yearbookin selityksessä todettiin yleisesti että tynnyrien uudelleentäytössä pintaa höylätään vähän ja sitten toastataan (sherryt) ja hiillostetaan (bourbonit). Vähintään osasyynä lienee eri tammilajikkeet.

______________________________________________________________________________

sähkäri (6.8.2012 16.12.57)

Jos olen oikein ymmärtänyt niin ei tynnyreitä joka kerta höylätä ja polteta/paahdeta kun ne täytetään viskillä, tämä "virkistys" tehdään vain silloin kun tynnyri alkaa "väsymään".

______________________________________________________________________________

Vode (29.8.2012 20.55.14)

Törmäsinpä mielenkiintoiseen artikkeliin tynnyrien koon vaikutuksesta:

http://www.whiskyadvocateblog.com/2012/08/24/small-barrels-vs-large-barrels-some-perspective/

Paras anti löytyy itseasiassa kommenteista, joista osan ovat kirjoittaneet mikrotislaamoiden mestarit ja onpa mukana perspektiä tuomassa hieman perinteisemmän konjakkitilan kellarimestarikin.

..vode

______________________________________________________________________________

mja (30.8.2012 5.37.28)

quote[736A6160050 (link)]:
Törmäsinpä mielenkiintoiseen artikkeliin tynnyrien koon vaikutuksesta:

http://www.whiskyadvocateblog.com/2012/08/24/small-barrels-vs-large-barrels-some-perspective/

Paras anti löytyy itseasiassa kommenteista, joista osan ovat kirjoittaneet mikrotislaamoiden mestarit ja onpa mukana perspektiä tuomassa hieman perinteisemmän konjakkitilan kellarimestarikin.

..vode



Hyvä linkki.

Pisti yksi sana tuossa kuitenkin silmään eli syvyys/depth. Sopii varmaan tänne aloittajan pieniin viskikysymyksiin, että mitä se "maun syvyys" terminä viskeissä on? Onko se tasapainoista monipuolisuutta, makujen kerroksellisuutta (alta nousee jotain) vai mitä?  

______________________________________________________________________________

Vode (30.8.2012 8.07.25)

quote[292E25440 (link)]:

Pisti yksi sana tuossa kuitenkin silmään eli syvyys/depth. Sopii varmaan tänne aloittajan pieniin viskikysymyksiin, että mitä se "maun syvyys" terminä viskeissä on? Onko se tasapainoista monipuolisuutta, makujen kerroksellisuutta (alta nousee jotain) vai mitä?  


Mielestäni se on aika pitkälle juuri tuota. "Perusmaun" (esim. savuisuus, sherryisyys) päällä olevia hentoisia sävyjä, jotka muuttuvat viskitilkan pyöriessä kielen päällä ja kulkiessa kohti viinahissiä. Tanniinisuus toki tuo myös syvyyttä, mutta erilaisella, dominoivammalla tavalla. Liika sitä pilaa juoman kuin juoman.

Kilchoman on hyvä esimerkki vallan hyvästä viskistä, jossa ei ole juurikaan syvyyttä. Monet maistamistani 3-5 vuotta vanhoista pullotteista ovat olleet puhtaan savuisia ja herkullisia, mutta samalla aika yksinkertaisia. Hiljattain kommentoimani Glenfarclas 1994 family cask oli samaa linjaa - puhdas ja hyvä, mutta kovin kaksiuloitteinen. 16 vuotta on vähän Glenfarclasille..

Viskin kemiasta kiinnostuneille kommenteista löytyi hyvin piilotettuna tämmöinen linkki:

http://www.tuthilltown.com/wp-content/uploads/Long-Term-Changes-In-Whiskey-Maturation-Presentation1.pdf

..vode

______________________________________________________________________________

Mallasmaksa (16.9.2012 6.42.16)

Sellainen kysymys, että miten paljon siirtelette puolityhjiä pulloja pienempiin, ettei sisältö hapettuisi liikaa?

Vai onko kyseessä vaan turhaa voihottamista ja ehkä kannattaisi etsi muitakin harrasteita...

______________________________________________________________________________

mja (16.9.2012 16.14.13)

quote[59757878756779757F6775140 (link)]:
Sellainen kysymys, että miten paljon siirtelette puolityhjiä pulloja pienempiin, ettei sisältö hapettuisi liikaa?

Vai onko kyseessä vaan turhaa voihottamista ja ehkä kannattaisi etsi muitakin harrasteita...

En siirtele, vaan yritän saada pullot kohtuullisessa ajassa tyhjäksi. Hyvät tyhjenee kuin itsestään ja huonoilla ei ole niin väliä.  :) Mielikuva on, että pari vuotta vanha pullonpohja maistuu joskus selvästi erilaiselta kuin "hapettumaton", mutta asiaa en ole kyllä testannut. "Paha kaula" on vähän samanlainen mielikuva, johon välillä haluan uskoa. Aistielämykset ovat kuitenkin varsin pienestä kiinni; suun kemia, nuha, fiilis.

______________________________________________________________________________

MP (16.9.2012 18.03.41)

Jonkin verran siirrän whiskyjä apteekin 1dl/2dl puteleihin, lähinnä odottamaan tulevaisuuden vertailuja esim. saman viskimerkin eri-ikäisten versioiden kesken. Kyllähän whisky avatussa pullossa pikkuhiljaa muuttuu mutta se kuuluu asiaan. Varsinaisesti pilalle ei ole ehtinyt mennä yksikään... :)

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (16.9.2012 18.31.09)

Eipä juuri tule tehtyä muuta kuin tuota tulevaisuuden batch-vertailua varten ja sitäkin tosi harvoin. Tyhjennys monesti on niin ripeää ettei viski kerkeä vuotta kauempaa huljuuntua. Sen veran neuvoisin että kun ostaa pullon harvinaisempaa juomaa jonka haluaa säästää ja kulutus on todella pihisteltyä niin ei kannata sortua halvempiin 40-43% versioihin, koska ne väljähtyy monesti nopeaan. Jos tarjolla on kalliimpia cask-vahvuisia pullotuksia niin sellainen kestää vajaanakin ryhdikkäämpänä pitempään. Toki on myös poikkeuksia.

______________________________________________________________________________

eläväpullo (17.9.2012 6.24.05)

Mulla ei varmaankaan ole yhtäkään pulloa ollut auki vielä yli vuotta, mutta kokemukseni mukaan viski on yleensä parantunut saatuaan kunnolla ilmaa. Esim. viime aikoina pariin kertaan maistettu Talisker 10 on ollut oikein miellyttävä tuttavuus, vaikka en tosta aikoinaan kovin ihmeemmin pitänyt.

______________________________________________________________________________

pere (17.9.2012 10.15.05)

Maistelin tuossa taannoin kesällä 2008 avaamaani Ardbeg 30yo 40% Very Old:a, jossa on viimeiset pari vuotta ollut enää n. 1/5 pohjalla. Joko aika oli kullannut muistot juomasta, tai sitten se oli muuttunut selvästi laimeammaksi ajan myötä. Ei se vieläkään suinkaan pahaa ollut, mutta pitänee kuitenkin tyhjentää loput pullosta pikaisesta, ennen kuin se muuttuu kokonaan vedeksi :)

______________________________________________________________________________

Mallasmaksa (18.9.2012 7.54.09)

Kiitoksia edellisistä vastauksista. Lisää utelua.

Oletteko tehneet viskillä/viskeillä kokeiluja esimerkiksi omia vattauksia tai muuta? Millaisia kokemuksia näistä?

______________________________________________________________________________

Triage (18.9.2012 9.03.37 last edit 18.9.2012 9.04.23)

quote[58747979746678747E6674150 (link)]:


Oletteko tehneet viskillä/viskeillä kokeiluja esimerkiksi omia vattauksia tai muuta? Millaisia kokemuksia näistä?


En ole tehnyt vartavasten mitään omia sekoituksia, enkä kuulu näihin whiskykonkareihin, mutta oman pienen havainnon tein joku aika sitten.

Omaan "elävään pulloon" olin kipannut pullonpohjat vain Islayn tuotteista, joita olivat ihan perus Lagavulinit, Bowmoret, Caol ilat, Lapphroaigit, Bunnahabhainit ja Ardbegit.

Kun elävä pullo sitten tuli täyteen ja sitäkin piti ruveta tyhjentämään, niin tietysti hieman yllätti, että omaan makuun se oli jopa parempaa, kuin mikään näistä edellisistä whiskyistä yksistään..

______________________________________________________________________________

mja (18.9.2012 9.30.47)

Savuisiin olen joskus yhdistellyt sherryisiä, mutta mitään unohtumatonta en ole saanut aikaan. Maistelussa on jostain syystä se vaikeus, että sitä helposti jotenkin alitajuntaisesti yrittää poimia niitä tuttuja aromeja eli bongata viskit siitä vattauksesta kuitenkin erillään. Sokkona maistaminen voisi olla tavallaan, jos ei helpompaa, niin antoisampaa.

______________________________________________________________________________

Peat (18.9.2012 13.57.06)

quote[08242929243628242E3624450 (link)]:
Kiitoksia edellisistä vastauksista. Lisää utelua.

Oletteko tehneet viskillä/viskeillä kokeiluja esimerkiksi omia vattauksia tai muuta? Millaisia kokemuksia näistä?


Tällaista kerran kokeiltiin...

http://www.ardbegproject.com/renaissancecontinued.shtml

...kallis kokeilu, jos olis menny persiilleen... :)

______________________________________________________________________________

POP (18.9.2012 15.15.50)

quote[7A5E4B606F3F0 (link)]:
quote[08242929243628242E3624450 (link)]:
Kiitoksia edellisistä vastauksista. Lisää utelua.

Oletteko tehneet viskillä/viskeillä kokeiluja esimerkiksi omia vattauksia tai muuta? Millaisia kokemuksia näistä?


Tällaista kerran kokeiltiin...

http://www.ardbegproject.com/renaissancecontinued.shtml

...kallis kokeilu, jos olis menny persiilleen... :)


Tätä kokeilua täytyykin taas joku ilta maistaa, kiitokset siitä Peat.

______________________________________________________________________________

Mallasmaksa (18.9.2012 19.14.48)

quote[2501143F30600 (link)]:
quote[08242929243628242E3624450 (link)]:
Kiitoksia edellisistä vastauksista. Lisää utelua.

Oletteko tehneet viskillä/viskeillä kokeiluja esimerkiksi omia vattauksia tai muuta? Millaisia kokemuksia näistä?


Tällaista kerran kokeiltiin...

http://www.ardbegproject.com/renaissancecontinued.shtml

...kallis kokeilu, jos olis menny persiilleen... :)



Kumpi toimi paremmin, Laphroiag vai Ardbeg?

______________________________________________________________________________

Peat (21.9.2012 15.37.55)

quote[072B26262B39272B21392B4A0 (link)]:
quote[2501143F30600 (link)]:


Tällaista kerran kokeiltiin...

http://www.ardbegproject.com/renaissancecontinued.shtml

...kallis kokeilu, jos olis menny persiilleen... :)



Kumpi toimi paremmin, Laphroiag vai Ardbeg?


Molemmat onnistui loistavasti :)

______________________________________________________________________________

DavidL.Roth (14.10.2012 7.42.12 last edit 14.10.2012 7.42.49)

Onko nuorempi savuinen viski savuisempaa kuin vanhempi savuinen viski?
Häipyykö mielestänne siis turvesavun makua pois pitkän kypsytyksen aikana?

-DavidL.Roth-

______________________________________________________________________________

sähkäri (14.10.2012 8.20.23)

quote[7055425D50781A665B405C340 (link)]:
Onko nuorempi savuinen viski savuisempaa kuin vanhempi savuinen viski?
Häipyykö mielestänne siis turvesavun makua pois pitkän kypsytyksen aikana?

-DavidL.Roth-

Periaatteessa kyllä. Riippuu tosin monesta asiasta mm. tislaamosta, tynnyristä ja monesta muustakin asiasta.

______________________________________________________________________________

JaRiMi (14.10.2012 23.30.51)

quote[5A7F68777A52304C716A761E0 (link)]:
Onko nuorempi savuinen viski savuisempaa kuin vanhempi savuinen viski?
Häipyykö mielestänne siis turvesavun makua pois pitkän kypsytyksen aikana?

-DavidL.Roth-


Suurimmassa osassa tapauksista kay juuri nain, eli pitka kypsytysaika vie savua ja turvatta pois - ja reilusti. Kannattaa kokeilla joitakin melko vanhoja 25+ ikaisia Islay-viskeja.

______________________________________________________________________________

JaRiMi (14.10.2012 23.31.58)

quote[1337220906560 (link)]:
quote[08242929243628242E3624450 (link)]:
Kiitoksia edellisistä vastauksista. Lisää utelua.

Oletteko tehneet viskillä/viskeillä kokeiluja esimerkiksi omia vattauksia tai muuta? Millaisia kokemuksia näistä?


Tällaista kerran kokeiltiin...

http://www.ardbegproject.com/renaissancecontinued.shtml

...kallis kokeilu, jos olis menny persiilleen... :)


Vaan ei mennyt - ei todellakaan! Erittain hyva lopputulos!!

______________________________________________________________________________

MrBeam (20.10.2012 0.07.19)

quote[1236230807570 (link)]:
quote[08242929243628242E3624450 (link)]:
Kiitoksia edellisistä vastauksista. Lisää utelua.

Oletteko tehneet viskillä/viskeillä kokeiluja esimerkiksi omia vattauksia tai muuta? Millaisia kokemuksia näistä?


Tällaista kerran kokeiltiin...

http://www.ardbegproject.com/renaissancecontinued.shtml

...kallis kokeilu, jos olis menny persiilleen... :)

Mielenkiinnosta tähän kokeiluun, millainen prosessi sulla oli tyhjätä tynnyri sherrykäsittelyn jälkeen ennen viskin sisäänheittoa? Annoitko valua tai kuivaa kuinka pitkään?

______________________________________________________________________________

Peat (20.10.2012 20.09.02)

quote[5F605077737F120 (link)]:

Mielenkiinnosta tähän kokeiluun, millainen prosessi sulla oli tyhjätä tynnyri sherrykäsittelyn jälkeen ennen viskin sisäänheittoa? Annoitko valua tai kuivaa kuinka pitkään?


Sherry pois, wiski tilalle, simppeliä. Ei mitään kuivaus prosesseja.

______________________________________________________________________________

eläväpullo (29.11.2012 10.25.09)

Mites kun monasti tynnyrivahvuisissa viskeissä on ihan alkoholin myötä omanlaisensa maku, joka olen itse kuvannut tummaksi/myskiseksi tai jotain sinnepäin, kun taas samassa laimennetussa viskissä hedelmät pääsevät paremmin esille. Tunnistatteko tuota ajatusta tästä kovan alkoholin tuomasta "tummuudesta", ja miten paremmin kuvailisitte ilmiötä?

______________________________________________________________________________

mja (11.1.2013 8.54.52)

Simppeli kysymys (johon löytyy netistä vaikka minkälaisia vastauksia): Mikä on oikeasti Laphroaigin käyttämien Quarter Cask-tynnyreiden tilavuus?

______________________________________________________________________________

I.R. (11.1.2013 9.09.21 last edit 11.1.2013 9.12.39)

quote[66616A0B0 (link)]:
Simppeli kysymys (johon löytyy netistä vaikka minkälaisia vastauksia): Mikä on oikeasti Laphroaigin käyttämien Quarter Cask-tynnyreiden tilavuus?

Tislaamon edustajien(kin) mukaan 125 l, eli noin neljännes buttista. Muokkaillaan mittatilaustyönä Speyside Cooperagella Laphroaigin perustavarasta eli 180 litran bourbon-barreleista.

______________________________________________________________________________

Mushinico (11.1.2013 17.32.52)

Johan sen nimikin sanioo, Laphroaig Quarter Butt... eiku.. ;)

______________________________________________________________________________

Landlord (31.1.2013 22.30.42)

Lystikästä hermostuneisuutta pukkaa tässä Uisgea odotellessa. Testailin maistelukuntoa 1 cl Old Pulteney 12, 1 cl Old Pulteney 17 ja 2 cl Laphroaig Quater cask näytteillä enkä maistanut oikein mitään, pikkasen alkoholi tuntui jossain vaiheessa - arrghh. Tarkoituksena oli kokeilla voisiko 1cl näyte riittää maisteluun, taidan pysyä 2 cl näytteissä. Ilmeisesti ei kannata ahtaa 200 g suklaalevyä 2 h ennen maistelua, tai jotain.

Yllättävänkin samanlaisia fiiliksiä tulee kuin juoksukisojen yhteydessä. Miten valmistautua viimeiset päivät. Mitä laittaa päälle. Mitä/milloin pitäisi syödä ja juoda ennen tapahtumaa. Mitä/miten syödä ja juoda tapahtuman aikana. Miten hyvin kroppa tapahtumasta palautuu...

Siinä määrin kammottava oli tämäniltainen maistelukunto, että tuohon syömiseen/juomiseen ennen tastingiä voisin ottaa pari neuvoakin vastaan. Voinko käydä hampurilaisella juuri ennen maistelua?

______________________________________________________________________________

Mushinico (2.2.2013 11.43.40)

quote[19343B31393A2731550 (link)]:
Lystikästä hermostuneisuutta pukkaa tässä Uisgea odotellessa. Testailin maistelukuntoa 1 cl Old Pulteney 12, 1 cl Old Pulteney 17 ja 2 cl Laphroaig Quater cask näytteillä enkä maistanut oikein mitään, pikkasen alkoholi tuntui jossain vaiheessa - arrghh. Tarkoituksena oli kokeilla voisiko 1cl näyte riittää maisteluun, taidan pysyä 2 cl näytteissä. Ilmeisesti ei kannata ahtaa 200 g suklaalevyä 2 h ennen maistelua, tai jotain.

Yllättävänkin samanlaisia fiiliksiä tulee kuin juoksukisojen yhteydessä. Miten valmistautua viimeiset päivät. Mitä laittaa päälle. Mitä/milloin pitäisi syödä ja juoda ennen tapahtumaa. Mitä/miten syödä ja juoda tapahtuman aikana. Miten hyvin kroppa tapahtumasta palautuu...

Siinä määrin kammottava oli tämäniltainen maistelukunto, että tuohon syömiseen/juomiseen ennen tastingiä voisin ottaa pari neuvoakin vastaan. Voinko käydä hampurilaisella juuri ennen maistelua?


Itse olin(olen edelleen) hieman räkätaudissa ja yskässä. Ei tullut kuitenkaan mitenkään erikoisemmin valmisteltua tapahtumaan. Söin kotoa lähtiessäni ja arkadian kautta wanhalle. Siellä onneksi nenä ja makuaisti toimi nuhasta huolimatta erittäin hyvin.

______________________________________________________________________________

Landlord (2.2.2013 14.43.55)

Pari pientä Saarioisen grahamlihapiirakkaa kylmänä + pari huikkaa sitruunalla maustettua kivennäisvettä pari tuntia ennen maistelua - toimi ihan mainiosti.

Yhden senttilitran näytteetkin toimivat "ei niin vakavamielisellä" uisgemaistelukierroksella ihan hyvin. Oli kuitenkin kiva päästä maistamaan useampaa laatua.

______________________________________________________________________________

Mallasmaksa (6.3.2013 5.52.06)

Kysymystä ei oikein voi pieneksi luonnehtia.Sellaista tässä kyselen pidempään asiaan vihkiytyneiltä (ja toki vähemmänkin harrastaneilta), että missä mennään tällä hetkellä viskimaailmassa?
Onko mielenkiintoiset pullot jo pullotettu ja nautittu? Karkaavatko hinnat käsistä vai onko näin jo tapahtunut? Mihin suuntaan laadun suhteen viskimaailma on menossa, eli esimerkiksi kasvatetaanko myyntivolyymiä voittojen takia vai aletaanko tavoitella asiakkaita laatuun panostaen?
Sana vapaa, olkaa hyvä.

______________________________________________________________________________

Vode (6.3.2013 7.19.49 last edit 6.3.2013 7.20.51)

quote[664A47474A58464A40584A2B0 (link)]:
Kysymystä ei oikein voi pieneksi luonnehtia.Sellaista tässä kyselen pidempään asiaan vihkiytyneiltä (ja toki vähemmänkin harrastaneilta), että missä mennään tällä hetkellä viskimaailmassa?
Onko mielenkiintoiset pullot jo pullotettu ja nautittu? Karkaavatko hinnat käsistä vai onko näin jo tapahtunut? Mihin suuntaan laadun suhteen viskimaailma on menossa, eli esimerkiksi kasvatetaanko myyntivolyymiä voittojen takia vai aletaanko tavoitella asiakkaita laatuun panostaen?
Sana vapaa, olkaa hyvä.


IMHO: Tällä hetkellä tehdään teknisesti laadukkaampia viskejä kuin koskaan, mutta jotain on menetetty. Mielestäni turhan suuri osa uutuusviskeistä on suunniteltu ihmisille, joiden makuaisti on kallellaan makeaan ja helppoon päin. Hurjasti makua, ei turhaa särmää, ei syvyyttä.

Esim. oikein mikään viimeaikojen Arbeg ei ole tosissaan säväyttänyt. Makeita turvepommeja ilman sielua (Uige on poikkeus, mutta se onkin vanhempi resepti ja Corry oli kohtuullinen sekin). Hiljattain maistamani Glenmorangie Ealanta oli kuin hedelmäsalaatti -- hyvää, mutta syvyys puuttui. Kuin maitosuklaata söisi (ei maultaan, mutta idealtaan vs. tumma suklaa, joka on paljon vaikeampi syötävä).

Hinnathan ovat karanneet käsistä jo vuosia sitten, kun homma muuttui viskin teosta bisnesseksi, mutta sille nyt ei voi enää oikein mitään ellei sitten vaihda juomaa kokonaan (esim. vastaavan ikäluokan pientilakonuja saa puoleen hintaan vaikka raaka-ainekustannukset ovat 5x ja muu prosessi kuluiltaan identtinen)

Itselleni mielenkiintoinen alue on tällä hetkellä Speyside/Highlands ja sieltä erilaiset 15-25 vuotiaan IB:t, joista löytyy positiivisia yllätyksiä suht inhimilliseen hintaan.

..vode

______________________________________________________________________________

Toni V (6.3.2013 15.34.28)

quote[103C31313C2E303C362E3C5D0 (link)]:
Kysymystä ei oikein voi pieneksi luonnehtia.Sellaista tässä kyselen pidempään asiaan vihkiytyneiltä (ja toki vähemmänkin harrastaneilta), että missä mennään tällä hetkellä viskimaailmassa?
Onko mielenkiintoiset pullot jo pullotettu ja nautittu? Karkaavatko hinnat käsistä vai onko näin jo tapahtunut? Mihin suuntaan laadun suhteen viskimaailma on menossa, eli esimerkiksi kasvatetaanko myyntivolyymiä voittojen takia vai aletaanko tavoitella asiakkaita laatuun panostaen?
Sana vapaa, olkaa hyvä.

Eletään viskibuumia ja sen huonona puolena hinnat nousevat ja monesti myös tuotteet heikkenevät.

Oma ex-suosikkini, Ardbeg, on siitä oiva osoitus. Airigh nam beist maksoi kaupasta reilu neljäkymppiä ja Lord of the Islesin hinta oli alkuun 70 puntaa. Nykyisellään samoilla hinnoilla saa vain heikkoja nas-esityksiä... Toisaalta huono sitä tislaamoakaan on syyttää, ihmiset vain ostavat ylihintaista kuraa pullossa jos Ardbeg sen on pullottanut.

Tislaamojen tämän hetken ongelmana on se että viskiä menisi enemmän kuin on tuotantoa, ratkaisuina hintoja voi nostaa ja pullotteissa mennä nas-puolelle.

Ollaanko menossa kohti "viskijärveä" vai imeekö Intia ja muut uudet markkinat kaiken sen skottiviskin mitä pannu punaisena nyt tehdään? Se jää nähtäväksi.

Onneksi, ainakin toistaiseksi, on myös hyviä viskejä saatavilla - yhä useampi tislaamo pullottaa single maltia ja ehkäpä pitää vain siirtää painopistettä uusiin tislaamoihin.

______________________________________________________________________________

chrisu (6.3.2013 16.13.19)

quote[5E727F7F72607E72786072130 (link)]:
Onko mielenkiintoiset pullot jo pullotettu ja nautittu?

Ainakin monilla tislaamoilla on vanhat viskit loppumassa kun kysynnän vuoksi pullotetaan kaikki mitä vaan varastosta löytyy. Tulevaisuuden näkymät on enemmän NAS-pullotteita joiden ikä pyörii 5-15 vuosien välillä.

Naapurimaan viskifoorumilla on mielenkiintoisia keskusteluja aiheesta ja hyvänä esimerkkinä pitävät viskiharrastajien Mekkana pidetyn Saksan Limburgin The Whisky Fairin tarjontaa. Sieltä vähenee vuosi vuodelta mielenkiintoiset viskit. Limburgin viskimessu ovat tunnettu siitä että sieltä löytyy paljon sellaisia viskejä jotka on jo pitkään olleet loppuunmyytyjä mutta joku ystävällinen sielu on kaivannut oman pullon esille muiden maisteltavaksi.

______________________________________________________________________________

Kronik (6.3.2013 18.28.15)

quote[737862796365100 (link)]:
quote[5E727F7F72607E72786072130 (link)]:
Onko mielenkiintoiset pullot jo pullotettu ja nautittu?

Ainakin monilla tislaamoilla on vanhat viskit loppumassa kun kysynnän vuoksi pullotetaan kaikki mitä vaan varastosta löytyy. Tulevaisuuden näkymät on enemmän NAS-pullotteita joiden ikä pyörii 5-15 vuosien välillä.

...ja mielenkiintoisemmaksi sen kun menee jos tislaamot todellakin (mitä itsekin uskon) pullottavat suuret määrät varastojaan Nasseina nyt eikä varastoihin jää paljoakaan tavaraa myytäväksi tulevaisuudessa. Eli vanhat viskit tulevat mahdollisesti harvinaisemmiksi.

______________________________________________________________________________

vesku (6.3.2013 19.59.36)

Itse en ole kovinkaan huolissani saatavuudesta yleensä. Meillä on muutama tislaamo joiden tuotannosta ollaan valmiit maksamaan ja näiden tislaamoiden tuotannosta valtaosa myydään mallasviskinä. Kyse on kuitenkin muutaman tislaamon tuotannosta joka prosentuualisesti edustaa 2-4 % kaikista tislaamoista laskutavasta riippuen. Vierailin viime vuonna Cao Ilan tislaamolla jonka tuotannosta vain noin 5% myydään mallasviskinä ja loput menevät sekoitteisiin. Kapasiteettia on niin paljon, että osa tavarasta rahdataan Lagavulinin tislaamolta tankkiautolla tislaamolle.

Mantereen tislaamoilla en ole havainnut NAS-pullotteiden kasvua ? Edelleen isot Glenfiddich, Glenlivet, Balvenie, Macallan etc..tuottavat suuria määriä tavaraa ja Macallanille lisättiin muutama vuosi reilusti pannuja. Highland Park tulee  mieleen joka on pukannut retaill markkinoille muutaman muun tislaamon ohella tuotteita vailla ikämerkintää joita kotiin palaavat pikkutakkimiehet kanniskelevat.

Aikaisemmin puhuttiin mallasviskistä 85% menevät sekoitteisiin. Onko tässä tapahtunut jotain muutosta joka on mennyt minulta ohi ?

Hinnat ovat nousseet ja kiinnostus myös, eikö tässä ole vastaus.  En usko vanhojen viskien loppumiseen. Vanhat begit ovat nousseet ja yleensä kaikki Islay tavara. Edullisia iäkkäitä tai kauan pullossa olleita tuotteita löytyy edelleen varsin kohtuu hintaan esim, Auchentoshan, Glen Garioch, Benriach, Mortlach, Glenfarclas. Eri asia on pitääkö näistä tuotteista.

______________________________________________________________________________

Kronik (6.3.2013 20.02.41)

quote[4C5F49514F3A0 (link)]:
Itse en ole kovinkaan huolissani saatavuudesta yleensä. Meillä on muutama tislaamo joiden tuotannosta ollaan valmiit maksamaan ja näiden tislaamoiden tuotannosta valtaosa myydään mallasviskinä. Kyse on kuitenkin muutaman tislaamon tuotannosta joka prosentuualisesti edustaa 2-4 % kaikista tislaamoista laskutavasta riippuen. Vierailin viime vuonna Cao Ilan tislaamolla jonka tuotannosta vain noin 5% myydään mallasviskinä ja loput menevät sekoitteisiin. Kapasiteettia on niin paljon, että osa tavarasta rahdataan Lagavulinin tislaamolta tankkiautolla tislaamolle.

Mantereen tislaamoilla en ole havainnut NAS-pullotteiden kasvua ? Edelleen isot Glenfiddich, Glenlivet, Balvenie, Macallan etc..tuottavat suuria määriä tavaraa ja Macallanille lisättiin muutama vuosi reilusti pannuja. Highland Park tulee  mieleen joka on pukannut retaill markkinoille muutaman muun tislaamon ohella tuotteita vailla ikämerkintää joita kotiin palaavat pikkutakkimiehet kanniskelevat.

Aikaisemmin puhuttiin mallasviskistä 85% menevät sekoitteisiin. Onko tässä tapahtunut jotain muutosta joka on mennyt minulta ohi ?

Hinnat ovat nousseet ja kiinnostus myös, eikö tässä ole vastaus.  En usko vanhojen viskien loppumiseen. Vanhat begit ovat nousseet ja yleensä kaikki Islay tavara. Edullisia iäkkäitä tai kauan pullossa olleita tuotteita löytyy edelleen varsin kohtuu hintaan esim, Auchentoshan, Glen Garioch, Benriach, Mortlach, Glenfarclas. Eri asia on pitääkö näistä tuotteista.

Älä unohda Macallanin 1824-sarjaa. Itkuhan meinaa tulla.

______________________________________________________________________________

Artturi (7.3.2013 10.04.24)

quote[7D7A78617C7D7176130 (link)]:
quote[4C5F49514F3A0 (link)]:
Itse en ole kovinkaan huolissani saatavuudesta yleensä. Meillä on muutama tislaamo joiden tuotannosta ollaan valmiit maksamaan ja näiden tislaamoiden tuotannosta valtaosa myydään mallasviskinä. Kyse on kuitenkin muutaman tislaamon tuotannosta joka prosentuualisesti edustaa 2-4 % kaikista tislaamoista laskutavasta riippuen. Vierailin viime vuonna Cao Ilan tislaamolla jonka tuotannosta vain noin 5% myydään mallasviskinä ja loput menevät sekoitteisiin. Kapasiteettia on niin paljon, että osa tavarasta rahdataan Lagavulinin tislaamolta tankkiautolla tislaamolle.

Mantereen tislaamoilla en ole havainnut NAS-pullotteiden kasvua ? Edelleen isot Glenfiddich, Glenlivet, Balvenie, Macallan etc..tuottavat suuria määriä tavaraa ja Macallanille lisättiin muutama vuosi reilusti pannuja. Highland Park tulee  mieleen joka on pukannut retaill markkinoille muutaman muun tislaamon ohella tuotteita vailla ikämerkintää joita kotiin palaavat pikkutakkimiehet kanniskelevat.

Aikaisemmin puhuttiin mallasviskistä 85% menevät sekoitteisiin. Onko tässä tapahtunut jotain muutosta joka on mennyt minulta ohi ?

Hinnat ovat nousseet ja kiinnostus myös, eikö tässä ole vastaus.  En usko vanhojen viskien loppumiseen. Vanhat begit ovat nousseet ja yleensä kaikki Islay tavara. Edullisia iäkkäitä tai kauan pullossa olleita tuotteita löytyy edelleen varsin kohtuu hintaan esim, Auchentoshan, Glen Garioch, Benriach, Mortlach, Glenfarclas. Eri asia on pitääkö näistä tuotteista.

Älä unohda Macallanin 1824-sarjaa. Itkuhan meinaa tulla.


;D ;D ;D Kyllä lyötyä vielä perästä päin pilkataan...

______________________________________________________________________________

mja (8.3.2013 8.41.17)

quote[7C505D5D50425C505A4250310 (link)]:
Kysymystä ei oikein voi pieneksi luonnehtia.Sellaista tässä kyselen pidempään asiaan vihkiytyneiltä (ja toki vähemmänkin harrastaneilta), että missä mennään tällä hetkellä viskimaailmassa?
Onko mielenkiintoiset pullot jo pullotettu ja nautittu? Karkaavatko hinnat käsistä vai onko näin jo tapahtunut? Mihin suuntaan laadun suhteen viskimaailma on menossa, eli esimerkiksi kasvatetaanko myyntivolyymiä voittojen takia vai aletaanko tavoitella asiakkaita laatuun panostaen?
Sana vapaa, olkaa hyvä.

Muutama sekalainen amatöörihavainto sen perusteella mitä on viimevuonna tullut lueskeltua:
- Aasian viskimarkkinan kysynnän kasvu alkaa kai pikkuhiljaa hyytyä.
- Japanilaisten viskien suosio kasvaa edelleen.
- Uudet monen tonnin "sijoitusviskit" lisääntyvät ja samoin viskisijoittaminen.
- Markkinointi tehostuu (brändin ilmettä uudistetaan nopeammin, tapahtumat, "fanklubit" jne.).
- Uutta kohderyhmää haetaan erityisesti nuorista naisista makeimmilla, hedelmäisemmillä ja helpommilla viskeillä.
- Intian rooli viskintuottajana kasvaa.
- Tuotanto tehostuu ja tuotantomäärät kasvavat.

Vaikka jonkinlaista viskibuumia viimevuodet onkin eletty, niin viskimarkkina on edelleen hyvin kilpailtu markkina ja kilpailu vain tulevaisuudessa kasvaa. Kilpailu markkinoilla tapahtuu jatkossakin hinnalla, laadulla ja mielikuvilla.

______________________________________________________________________________

Mallasmaksa (10.3.2013 20.00.01 last edit 10.3.2013 20.00.44)

quote[3625332B35400 (link)]:
Vanhat begit ovat nousseet ja yleensä kaikki Islay tavara. Edullisia iäkkäitä tai kauan pullossa olleita tuotteita löytyy edelleen varsin kohtuu hintaan esim, Auchentoshan, Glen Garioch, Benriach, Mortlach, Glenfarclas. Eri asia on pitääkö näistä tuotteista.


Tässä on kanssa asia, jota ei aina itse ota huomioon, kun hinnoista valittaa. Edelleen saa kyllä iäkkäitä pulloja ihan kohtuulliseen hintaan. Itse taas olen väärä ihminen sitä kommentoimaan, että hyötyykö kaikki pitkästä kypsytyksestä (yli 25 vuotta), mutta tuskin hyötyy.

En tiedä sitten miten ennen hommat ovat hoituneet, mutta nyt kyllä huomaa, että kovasti markkinointia tehostetaan. Se nyt harvoin on kuluttajalle eduksi.

______________________________________________________________________________

Mallasmaksa (22.4.2013 20.31.08)

quote[7F6163676953636253786469537B6D78697E0C0 (link)]:
quote[1E2F36110D3A263B2226272F202F4E0 (link)]:
Viimeaikaisia tuomisia mm.:

Caol Ila Distiller's Edition (C-si; 8-472)
Talisker Distiller's Edition (TD-S: 50A)



Yleensä näistä DE-pullotteista puhuttaessa käytetään lisätietona ainakin tislaus-/pullotusvuotta. Olet näiden tietojen sijaan kirjannut sulkuihin pelkästään pullojen "koodit". Mikä mahtaa olla siis näiden "koodien" sanoma, eli mitä ne tarkalleen kertovat?


Tuli tästä "viimeisin hankinta" ketjusta kysymys mieleen. Ardbegien kohdalla näitä L-koodeja (hmm...ei siis televisiosarjasta ole kysymys) usein ilmoitetaan. Kyseessä siis ilmeisesti batch?

Onko niiden laadussa suurtakin eroa (esim. Ardbegin kohdalla)? Onko jossain "sarjoissa" laatu parantunut ajan myötä?

Ralfyltä katselin juuri Aberlourin A´bunadh batchien vertailua ja tässä laatu pysynyt ilmeisen korkealla. Onko pitempään harrastaneilla esimerkkeja vastaavista sarjoista?

Toivottavasti tästä nyt pointti tulee ilmi, jos ei,niin tarkennan mieluusti.

______________________________________________________________________________

mja (23.4.2013 7.11.49)

quote[5C707D7D70627C707A6270110 (link)]:
quote[7F6163676953636253786469537B6D78697E0C0 (link)]:
quote[1E2F36110D3A263B2226272F202F4E0 (link)]:
Viimeaikaisia tuomisia mm.:

Caol Ila Distiller's Edition (C-si; 8-472)
Talisker Distiller's Edition (TD-S: 50A)



Yleensä näistä DE-pullotteista puhuttaessa käytetään lisätietona ainakin tislaus-/pullotusvuotta. Olet näiden tietojen sijaan kirjannut sulkuihin pelkästään pullojen "koodit". Mikä mahtaa olla siis näiden "koodien" sanoma, eli mitä ne tarkalleen kertovat?


Tuli tästä "viimeisin hankinta" ketjusta kysymys mieleen. Ardbegien kohdalla näitä L-koodeja (hmm...ei siis televisiosarjasta ole kysymys) usein ilmoitetaan. Kyseessä siis ilmeisesti batch?

Onko niiden laadussa suurtakin eroa (esim. Ardbegin kohdalla)? Onko jossain "sarjoissa" laatu parantunut ajan myötä?

Ralfyltä katselin juuri Aberlourin A´bunadh batchien vertailua ja tässä laatu pysynyt ilmeisen korkealla. Onko pitempään harrastaneilla esimerkkeja vastaavista sarjoista?

Toivottavasti tästä nyt pointti tulee ilmi, jos ei,niin tarkennan mieluusti.


"Yleistä" osion alta löytyy "Pullotuskoodit"-ketju, jossa on monenlaista informaatiota asiasta (en osannut linkittää ketjua tähän) ja "Islay"-osion alta löytyy mielenkiintoinen "Ardbeg Ten uusi vs. vanha"-ketju.

Mutta vastaus tai oikeammin mielipide. On tietysti kiva tietää mitä pullotuserää nauttii. Jokainen erä on kuitenkin aina erilainen ja jonkinlainen kompromissi ja varsinkin näissä peruspullotteissa siihen vattaukseen yritetään saada ne kyseiselle tuotteelle luonteenomaiset piirteet mukaan. Joskus pärjätään nuoremmilla tynnyreillä ja joskus mukaan joudutaan sotkemaan jonkinverran vanhempaakin tavaraa. Lopputulos on sitten joko toivottu tai se alittaa tai ylittää tavoitteet. Tästä johtuen jotkut näistä pullotuseristä sitten nauttivat harrastajien keskuudessa suurempaa arvostusta kuin toiset ja niitä keräillään ja niitä pidetään vertailukohtana. Minusta mielenkiintoista on kuinka tasalaatuista tavaraa tislaamo kykenee tuottamaan peruspullotteissaan vuodesta toiseen.

______________________________________________________________________________

Havis (23.4.2013 8.44.00 last edit 23.4.2013 8.50.14)

quote[40474C2D0 (link)]:
quote[5C707D7D70627C707A6270110 (link)]:
quote[7F6163676953636253786469537B6D78697E0C0 (link)]:
quote[1E2F36110D3A263B2226272F202F4E0 (link)]:
Viimeaikaisia tuomisia mm.:

Caol Ila Distiller's Edition (C-si; 8-472)
Talisker Distiller's Edition (TD-S: 50A)



Yleensä näistä DE-pullotteista puhuttaessa käytetään lisätietona ainakin tislaus-/pullotusvuotta. Olet näiden tietojen sijaan kirjannut sulkuihin pelkästään pullojen "koodit". Mikä mahtaa olla siis näiden "koodien" sanoma, eli mitä ne tarkalleen kertovat?


Tuli tästä "viimeisin hankinta" ketjusta kysymys mieleen. Ardbegien kohdalla näitä L-koodeja (hmm...ei siis televisiosarjasta ole kysymys) usein ilmoitetaan. Kyseessä siis ilmeisesti batch?

Onko niiden laadussa suurtakin eroa (esim. Ardbegin kohdalla)? Onko jossain "sarjoissa" laatu parantunut ajan myötä?

Ralfyltä katselin juuri Aberlourin A´bunadh batchien vertailua ja tässä laatu pysynyt ilmeisen korkealla. Onko pitempään harrastaneilla esimerkkeja vastaavista sarjoista?

Toivottavasti tästä nyt pointti tulee ilmi, jos ei,niin tarkennan mieluusti.


"Yleistä" osion alta löytyy "Pullotuskoodit"-ketju, jossa on monenlaista informaatiota asiasta (en osannut linkittää ketjua tähän) ja "Islay"-osion alta löytyy mielenkiintoinen "Ardbeg Ten uusi vs. vanha"-ketju.

Mutta vastaus tai oikeammin mielipide. On tietysti kiva tietää mitä pullotuserää nauttii. Jokainen erä on kuitenkin aina erilainen ja jonkinlainen kompromissi ja varsinkin näissä peruspullotteissa siihen vattaukseen yritetään saada ne kyseiselle tuotteelle luonteenomaiset piirteet mukaan. Joskus pärjätään nuoremmilla tynnyreillä ja joskus mukaan joudutaan sotkemaan jonkinverran vanhempaakin tavaraa. Lopputulos on sitten joko toivottu tai se alittaa tai ylittää tavoitteet. Tästä johtuen jotkut näistä pullotuseristä sitten nauttivat harrastajien keskuudessa suurempaa arvostusta kuin toiset ja niitä keräillään ja niitä pidetään vertailukohtana. Minusta mielenkiintoista on kuinka tasalaatuista tavaraa tislaamo kykenee tuottamaan peruspullotteissaan vuodesta toiseen.


Toimiakseen vertailu vaatii, että
- vertailu tehdään parivertailuna samaan aikaan maistellen
- pulloteet on avattu about samoihin aikoihin
- pulloteet ovat about yhtä täynnä, joten hapettuminen on ollut samankaltaista.

Muutoin vertaillaan vaan mieli- ja muistikuvia, ja niihin taas voi luottaa yhtä paljon kuin Kreikan velan takaisinmaksuun :)

Eron pitää olla todella merkittävä jotta sen monen vuoden takaa vielä voisi erottaa.

______________________________________________________________________________

Mushinico (23.4.2013 8.54.29)

Ardbegin L-koodi ilmoittaa tosiaan pullotusajankohdan. Ei tietääkseni tarkemmin erää.

______________________________________________________________________________

MacMatti (23.4.2013 11.33.08)

quote[6850564D4C4B4C464A250 (link)]:
Ardbegin L-koodi ilmoittaa tosiaan pullotusajankohdan. Ei tietääkseni tarkemmin erää.

Tuskin samana päivänä on kovin montaa erää pullotettu. :)

______________________________________________________________________________

Mushinico (23.4.2013 11.38.28 last edit 23.4.2013 11.39.10)

quote[3A2538317D3D31242439500 (link)]:
quote[6850564D4C4B4C464A250 (link)]:
Ardbegin L-koodi ilmoittaa tosiaan pullotusajankohdan. Ei tietääkseni tarkemmin erää.

Tuskin samana päivänä on kovin montaa erää pullotettu. :)

Mutta jos on L8 vs. L8 niin teoriassa voi olla eri bacheja ja taas toisinpäin L8 vs. L9 voi olla sama.

______________________________________________________________________________

MacMatti (23.4.2013 11.40.27)

quote[2E16100B0A0D0A000C630 (link)]:
quote[3A2538317D3D31242439500 (link)]:
quote[6850564D4C4B4C464A250 (link)]:
Ardbegin L-koodi ilmoittaa tosiaan pullotusajankohdan. Ei tietääkseni tarkemmin erää.

Tuskin samana päivänä on kovin montaa erää pullotettu. :)

Mutta jos on L8 vs. L8 niin teoriassa voi olla eri bacheja ja taas toisinpäin L8 vs. L9 voi olla sama.

Nyt en oikein ymmärtänyt?

______________________________________________________________________________

Mushinico (23.4.2013 11.45.05 last edit 23.4.2013 11.45.22)

quote[68776A632F6F6376766B020 (link)]:
quote[2E16100B0A0D0A000C630 (link)]:
quote[3A2538317D3D31242439500 (link)]:
quote[6850564D4C4B4C464A250 (link)]:
Ardbegin L-koodi ilmoittaa tosiaan pullotusajankohdan. Ei tietääkseni tarkemmin erää.

Tuskin samana päivänä on kovin montaa erää pullotettu. :)

Mutta jos on L8 vs. L8 niin teoriassa voi olla eri bacheja ja taas toisinpäin L8 vs. L9 voi olla sama.

Nyt en oikein ymmärtänyt?


Jos pullossa on L8aaa ja toisessa pullossa L9bbb, niin nämähän voivat olla samaa batchia? Ja taas Jos pulloissa on L9ccc ja toisessa L9ddd niin eikö ne voi silti olla samaa batchia? ... ainakin teoriassa.

______________________________________________________________________________

pere (23.4.2013 13.07.18 last edit 23.4.2013 13.08.13)

quote[4E76706B6A6D6A606C030 (link)]:
quote[68776A632F6F6376766B020 (link)]:
quote[2E16100B0A0D0A000C630 (link)]:
quote[3A2538317D3D31242439500 (link)]:
quote[6850564D4C4B4C464A250 (link)]:
Ardbegin L-koodi ilmoittaa tosiaan pullotusajankohdan. Ei tietääkseni tarkemmin erää.

Tuskin samana päivänä on kovin montaa erää pullotettu. :)

Mutta jos on L8 vs. L8 niin teoriassa voi olla eri bacheja ja taas toisinpäin L8 vs. L9 voi olla sama.

Nyt en oikein ymmärtänyt?


Jos pullossa on L8aaa ja toisessa pullossa L9bbb, niin nämähän voivat olla samaa batchia? Ja taas Jos pulloissa on L9ccc ja toisessa L9ddd niin eikö ne voi silti olla samaa batchia? ... ainakin teoriassa.


Oman empiirisen tutkimuksen mukaan noita begejä pullotetaan samasta satsista (esim CR pullotukset) aina muutaman päivän ajan, eli vaikka L8 131 ja L8 133 ovat samaa erää. Sen sijaan L8 133 ja L8 275 ovat sitten eri eriä ja välissä on ainakin TEN:n tapauksessa jo joku(nen) muukin erä. Tokihan joku erä voi sitten teoriassa osua myös vuoden vaihteeseen, eli L8 365 ja L9 001. Sellaista en toki koskaan ole nähnyt ja uskoisin pullotuslinjojen olevan juhlapyhinä kiinni, mutta teoriassa. Tätähän tässä haettiin?

______________________________________________________________________________

Mushinico (23.4.2013 14.51.48)

quote[2A3F283F5A0 (link)]:
quote[4E76706B6A6D6A606C030 (link)]:
quote[68776A632F6F6376766B020 (link)]:
quote[2E16100B0A0D0A000C630 (link)]:
quote[3A2538317D3D31242439500 (link)]:
quote[6850564D4C4B4C464A250 (link)]:
Ardbegin L-koodi ilmoittaa tosiaan pullotusajankohdan. Ei tietääkseni tarkemmin erää.

Tuskin samana päivänä on kovin montaa erää pullotettu. :)

Mutta jos on L8 vs. L8 niin teoriassa voi olla eri bacheja ja taas toisinpäin L8 vs. L9 voi olla sama.

Nyt en oikein ymmärtänyt?


Jos pullossa on L8aaa ja toisessa pullossa L9bbb, niin nämähän voivat olla samaa batchia? Ja taas Jos pulloissa on L9ccc ja toisessa L9ddd niin eikö ne voi silti olla samaa batchia? ... ainakin teoriassa.


Oman empiirisen tutkimuksen mukaan noita begejä pullotetaan samasta satsista (esim CR pullotukset) aina muutaman päivän ajan, eli vaikka L8 131 ja L8 133 ovat samaa erää. Sen sijaan L8 133 ja L8 275 ovat sitten eri eriä ja välissä on ainakin TEN:n tapauksessa jo joku(nen) muukin erä. Tokihan joku erä voi sitten teoriassa osua myös vuoden vaihteeseen, eli L8 365 ja L9 001. Sellaista en toki koskaan ole nähnyt ja uskoisin pullotuslinjojen olevan juhlapyhinä kiinni, mutta teoriassa. Tätähän tässä haettiin?

Juuri tätä tarkoitin.

______________________________________________________________________________

euphoria (25.6.2013 12.36.48 last edit 25.6.2013 12.40.49)

eka posti!

Noniin! Elikkä sellanen kysymys viskin säilymisestä pullossaan. Hyvä nyrkkisääntö kait on, että jos puolet ilmaa ja puolet itse elämän vettä, niin ois hyvä siirtää pienempään pulloon. Mutta nyt ei kuiten asia koske sitä, vaan esim jos jonkin arvokkaamman vanhan viskin joskus korkkaa, nautiskelee kaulan verran vaikkapa ystävän kanssa, ja pullon laittaa takaisin talteen, niin kauanhan se säilyy tuon korkkauksen jälkeen, vaikka ilmaa pullossa ei olisikaan juuri paljoa enempää kuin aiemmin. Sanotaan vaikkapa, että puoli 0,75 dl lähtee pullosta ja sen lyö takaisin kaappiin.

Minuakun kiinnostaa kun 25vuotis synttäreille oon kyllä aikonu jonkin arvokkaan iäkkään mallasviskin hommata, niin kuinka kauan se säilyisi?

Ja mikä on tavallaan maksimi-ikä mitä viskiä voi piettää pullossa avauksen jälkeen? JOS vaikka aluksi laittaa litrasta 0.7 pulloon, siitä 0.5 ja siitä edelleen 0.33 / 0.25? Eli pidetään se ilman tilavuus suhteessa viskiin melkein samana kokoajan, ettei tuote pääse kokonaan hapettumaan.

Koska jos kovin kauan menee vaikkapa 50-50, niin eikös se viski siitä parane aluksi, mutta varmasti tietyn ajan jälkeen alkaa hapetus viedä elämän vedestä pois. Oletetaan että pullo olisi puoli täynnä kokoajan.

Ja varsinkin kun jos tavallisessa (ei viskipaikassa) maistelee jotain, niin eikös viskit voi olla monesti "pilalla" tai parhaat päivänsä nähneet, siinä vaiheessa, kun on ne pohjat enää jälellä? Tarkoitan tämmösiä hiljasempia paikkoja, joissa tuskin kovin monesti kalliimpia mallasviskejä asiakkaat maistavat.

PS. Osaako kukaan kertoa, että miten viskipaikat "ylläpitävät" tuotteitansa? Esim. hienoissa paikoissa kuten. St. Michael (luultavasti paras viskipaikka tässä maassa?)



Kiitos vastaajalle/vastaajille etukäteen  8-)

______________________________________________________________________________

MacMatti (25.6.2013 14.08.14)

Tästä aiheesta löytyy tietoa jonkin jutun alta enemmänkin mutta vastataan jotain kun ei ole muut ehtineet.
Jos maistat pullosta vähän ja loppu jää pulloon niin kyllä se useamman vuoden pysyy hyvänä, toki riippuu hieman juomasta.
Väittäisin että vahvemmat ja iäkkäämmät juomat säilyy paremmin, voin toki olla väärässäkin.
Ei ravintolat niistä muuten pidä huolta kuin että katsovat jottei juomat häviä hyllystä. Varmasti useasta paikasta löytyy vanhoja jämiä jotka on tosin juotavia mutta parhaat päivät nähneet.
En osaa sanoa maksimaalisesti säilöntä ajasta, tiiviissä pullossa kymmeniä vuosia tai enemmänkin.
Kaikki on tullut juotua ennen kuin ovat menneet pilalle. :)

______________________________________________________________________________

Peat (25.6.2013 16.56.13)

quote[6E7E7B636479626A0B0 (link)]:


Minuakun kiinnostaa kun 25vuotis synttäreille oon kyllä aikonu jonkin arvokkaan iäkkään mallasviskin hommata, niin kuinka kauan se säilyisi?


Näistä löytyy jotain löpinää aiheesta.
http://www.viskikaappi.net/yabb2/YaBB.pl?num=1160915077/0
http://www.viskikaappi.net/yabb2/YaBB.pl?num=1349852333

Omat pullot ovat tähän mennessä säilyneet mainiosti, suurimmalta valolta suojassa, ei extreme lämpötiloja, suht viileässä pysyvät kesälläkin. Pilaantuneita avattuja pulloja tähän mennessä nolla.
Joku avatuista pulloistani taitaa täyttää jo kymmenen...

Voihan sen herkku pullon siinä tuubissakin sitten säilyttää.

______________________________________________________________________________

euphoria (25.6.2013 22.52.06)

Kiitokset vielä! Alankin noita lukemaan tässä ku joutaa!

Vielä semmonen kysymys, että kun karahvin tulen varmasti hommaamaan jossain vaiheessa, niin minkälainen on "perus" karahvissa säilyvyys? Eikös karahvi kuiten ole sitä varten että se on tavallaan jo "tarjottimella", että koko laitos tulisi tyhjennettyä ajassa X. Vai onko karahvi vain pullon korvike ja koriste?

Sori jos on tyhmiä kysymyksiä :D Ja jos niillä karahveilla on edes niin eroja, mitä tulisi ottaa huomioon karahvia ostaessa? Muuta kuin, että se miellyttää omaa silmää. :)

Ja kiitokset taas etukäteen! =)

______________________________________________________________________________

mja (26.6.2013 5.32.51)

quote[4050554D4A574C44250 (link)]:
Vai onko karahvi vain pullon korvike ja koriste?

Karahvi on minusta lähinnä pullon korvike ja koriste, eli sisustusesine. Tosin koska varsinaiset "viskikarahvit" ovat yleensä selvästi pullokokoa suurempia ja usein laakeita, niin ilmapintaa tulee enemmän kuin pullossa ja koko ja malli voi vaikuttaa jonkin verran siihen, miten nopeasti viski saa happea ja mahdollisesti "aukeaa".

Yleisesti ottaen viski kuitenkin kestää ilmaa erittäin hyvin. En myöskään ihan ymmärrä ajatusta, että avataan pullo, maistetaan kerran ja sitten jätetään se vaikka kymmeneksi vuodeksi avattuna juomatta. Jos haluaa maistaa ja keräillä, niin maistaa baarissa ja ostaa kokonaisen pullon kotiin sitten avaamattomana pölyttymään.

Ja en myöskään tiedä mistä joillekin on syntynyt aivan hirveä fobia siitä, että viski pilaantuu jos ja kun se saa avattuna ilmaa. Yleensä se vain paranee - ainakin ensimmäisen puoli vuotta. Ehkä tässä on taustalla kokemukset viinistä, joka taas menee helposti pilalle päivissä tai viikoissa.

Jos karahvi on kuitenkin "pakko" saada, niin esim. Ceestashopissa on ihan kivoja.
http://www.ceestashop.fi/tuotteet/karahvit-amp;-kannut/viskikarahvit/202/

______________________________________________________________________________

Toni V (26.6.2013 6.59.32)

Tuollainen isompi karahvi voisi olla hyvä viskin avautumiseen; koko pullon kun kippaisi isompaan karahviin niin luulisi nopeammin avautuvan juomakuntoon. Säilyminen lienee korkin tiiveydestä kiinni.

Ja lisäksi tietty tuohon voi kaataa peruskuraa ja kavereille tarjota sitä huippumaltaana ;)

______________________________________________________________________________

Gooner (26.6.2013 7.23.46)

Minulla toimittaa karahvin virkaa Glen Ordin nelikulmainen pullo. Harmi, että menivät muuttamaan pullon persoonattomaksi massatuotteeksi. Kaksikymppisen Ordin vanha pullo on vielä komeampi, mutta sitä ei saa täytenä huutokaupoistakaan alle sadan punnan.

______________________________________________________________________________

Mallasmaksa (26.6.2013 9.42.48)

Täällä lätinää ulkomaankielellä karahveista:

http://www.youtube.com/watch?v=iZm-pGmADEc

______________________________________________________________________________

JS (26.6.2013 14.24.26)

Eri viskit säilyvät eri tavoin. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että esim. Buffalo Trace ja Maker's Mark paranivat ajan ja hapen kanssa. Toisaalta jotkut överiturpeiset Islayn tisleet menivät ajan kanssa huonoon suuntaan...

______________________________________________________________________________

Mallasmaksa (11.7.2013 21.08.54)

Tuota JaMiRin allekirjoitusta olen miettinyt. "Mitä on viskikulttuuri?".

Voisi olla kyllä ihan oma ketjukin, mutta aletaan pohdinta nyt tässä. Mietin lähinnä sitä, että millaisena näen suomalaisen viskikulttuurin ja mitä voin itse asian edistämiselle tehdä?

Itse näen viskikulttuurimme valitettavan hajanaisena, mutta potentiaalisena. Paljon tapahtuu, mutta eri pöytien äärissä. Potentiaalisena näin tämän jatkuvasti lisääntyvien tastingien ansiosta ja tietenkin Uisgen johdosta. Yleisesti ottaen suomalainen juomakulttuuri vaikuttaisi hieman kääntyneen laatuun määrän sijaan. Baarien olut- ja viskivalikoimat laajenevat jatkuvasti.

Viskikulttuurin hajanaisuuteen vaikuttaa varmasti myös pitkät välimatkat. Pääkaupunkiseudulla tapahtuu enemmän ja veikkaisin että muualla asiasta kiinnostuneet ovat jo lyöttäytyneet yhteen.

Mitä taas itse voin tehdä? Koen että valitettavan vähän. Mutta lähinnä yritän lähinpiiriäni värvätä maistatuttamalla eri viskejä ja välillä asiasta höpisemällä. En tosin kovin hyvällä menestyksellä.

Että tällästä.

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (12.7.2013 19.58.58)

quote[5B777A7A77657B777D6577160 (link)]:
Tuota JaMiRin allekirjoitusta olen miettinyt. "Mitä on viskikulttuuri?".

Voisi olla kyllä ihan oma ketjukin, mutta aletaan pohdinta nyt tässä. Mietin lähinnä sitä, että millaisena näen suomalaisen viskikulttuurin ja mitä voin itse asian edistämiselle tehdä?

Itse näen viskikulttuurimme valitettavan hajanaisena, mutta potentiaalisena. Paljon tapahtuu, mutta eri pöytien äärissä. Potentiaalisena näin tämän jatkuvasti lisääntyvien tastingien ansiosta ja tietenkin Uisgen johdosta. Yleisesti ottaen suomalainen juomakulttuuri vaikuttaisi hieman kääntyneen laatuun määrän sijaan. Baarien olut- ja viskivalikoimat laajenevat jatkuvasti.

Viskikulttuurin hajanaisuuteen vaikuttaa varmasti myös pitkät välimatkat. Pääkaupunkiseudulla tapahtuu enemmän ja veikkaisin että muualla asiasta kiinnostuneet ovat jo lyöttäytyneet yhteen.

Mitä taas itse voin tehdä? Koen että valitettavan vähän. Mutta lähinnä yritän lähinpiiriäni värvätä maistatuttamalla eri viskejä ja välillä asiasta höpisemällä. En tosin kovin hyvällä menestyksellä.

Että tällästä.

Se kulttuuri tulee miksi tulee. Ei sitä nyt liikaa kannata miettiä. Jos sitä joku tai jokin yhteisö tai ihmisklimppi liikaa vie johonkin suuntaan niin onko se enää edes kulttuuri vai jokin muu? Jokainen tehköön sen minkä haluaa ja minkä jaksaa ja siinä se lopputulos sitten joskun (tai nyt) on. Minulle käy kaikki. Edellinen Jarimin allekirjoitus oli muistaakseni "viskikulttuuri ei synny itsestään, tee jotain sen hyväksi". Hyvä pointti sekin. Olen itse tehnyt sydämmestäni sen mitä olen ja olen siihen tyytyväinen enkä usko että tekemättömyyskään voi sitä kulttuuria rapistaa...jos se aito kulttuuri sitten vaati jotain erikoista tekemistä. Mutta silti osaan olla kiitollinen niille henkilöille jotka aktiivisesti jaksavat jotain erikoista tehdäkin.

______________________________________________________________________________

Mushinico (12.7.2013 20.13.24)

quote[7C4F59107F585A5F54583D0 (link)]:
quote[5B777A7A77657B777D6577160 (link)]:
Tuota JaMiRin allekirjoitusta olen miettinyt. "Mitä on viskikulttuuri?".

Voisi olla kyllä ihan oma ketjukin, mutta aletaan pohdinta nyt tässä. Mietin lähinnä sitä, että millaisena näen suomalaisen viskikulttuurin ja mitä voin itse asian edistämiselle tehdä?

Itse näen viskikulttuurimme valitettavan hajanaisena, mutta potentiaalisena. Paljon tapahtuu, mutta eri pöytien äärissä. Potentiaalisena näin tämän jatkuvasti lisääntyvien tastingien ansiosta ja tietenkin Uisgen johdosta. Yleisesti ottaen suomalainen juomakulttuuri vaikuttaisi hieman kääntyneen laatuun määrän sijaan. Baarien olut- ja viskivalikoimat laajenevat jatkuvasti.

Viskikulttuurin hajanaisuuteen vaikuttaa varmasti myös pitkät välimatkat. Pääkaupunkiseudulla tapahtuu enemmän ja veikkaisin että muualla asiasta kiinnostuneet ovat jo lyöttäytyneet yhteen.

Mitä taas itse voin tehdä? Koen että valitettavan vähän. Mutta lähinnä yritän lähinpiiriäni värvätä maistatuttamalla eri viskejä ja välillä asiasta höpisemällä. En tosin kovin hyvällä menestyksellä.

Että tällästä.

Se kulttuuri tulee miksi tulee. Ei sitä nyt liikaa kannata miettiä. Jos sitä joku tai jokin yhteisö tai ihmisklimppi liikaa vie johonkin suuntaan niin onko se enää edes kulttuuri vai jokin muu? Jokainen tehköön sen minkä haluaa ja minkä jaksaa ja siinä se lopputulos sitten joskun (tai nyt) on. Minulle käy kaikki. Edellinen Jarimin allekirjoitus oli muistaakseni "viskikulttuuri ei synny itsestään, tee jotain sen hyväksi". Hyvä pointti sekin. Olen itse tehnyt sydämmestäni sen mitä olen ja olen siihen tyytyväinen enkä usko että tekemättömyyskään voi sitä kulttuuria rapistaa...jos se aito kulttuuri sitten vaati jotain erikoista tekemistä. Mutta silti osaan olla kiitollinen niille henkilöille jotka aktiivisesti jaksavat jotain erikoista tehdäkin.

Samaa mieltä. Onhan sekin jo aikamoista tekemistä, kun ostaa niitä viskejä. Varmaankin paras teko varsinkin tislaamoiden mielestä :)

______________________________________________________________________________

JS (12.7.2013 20.58.56)

"Kulttuuria" voi syntyä ihan mistä hyvänsä asiasta, aiheesta, ilmiöstä.

______________________________________________________________________________

Toni V (19.8.2013 4.29.13)

Mallasviskeissä ohran tie juomaksi on hyvin tunnettua, mutta mikä on blendeissä käytetyn "jyväviskin" raaka-aine? Käytetäänkö mallastamatonta ohraa + entsyymejä, ohratärkkelystä vai mallastettua ohraa mallastamattoman seassa?

______________________________________________________________________________

JaRiMi (19.8.2013 7.54.29)

quote[112A2B2C1A13450 (link)]:
Mallasviskeissä ohran tie juomaksi on hyvin tunnettua, mutta mikä on blendeissä käytetyn "jyväviskin" raaka-aine? Käytetäänkö mallastamatonta ohraa + entsyymejä, ohratärkkelystä vai mallastettua ohraa mallastamattoman seassa?


Yleisin raaka-aine vuoteen 1984 asti oli monen lähteen mukaan US grade 3 maissi (halpaa maissia) Amerikoista.

Sen jälkeen, johtuen kaupallisista sopimuksista ja rajoituksista, vehnästä on hiljalleen tullut suurin / käytetyin raaka-aine kaiketi - ja maissikin taitaa tulla lähinnä EU:n sisältä. Mukaan laitetaan aina pieni määrä mallastettua ohraa, jotta saadaan entsyymitoiminta tärkkelyksen muuntamiseksi sokereiksi käynnistymään.

Maississa on enemmän tärkkelystä kuin vehnässä, mutta sen prosessointi vaatii paljon kovempia lämpotiloja kuin vehnä. Maissista tehdään yhä jyväviskiä, ja syynä on sen erilainen maku, kuulemma.

______________________________________________________________________________

JaRiMi (19.8.2013 8.14.43)

quote[467E786362656268640B0 (link)]:
quote[7C4F59107F585A5F54583D0 (link)]:
quote[5B777A7A77657B777D6577160 (link)]:
Tuota JaMiRin allekirjoitusta olen miettinyt. "Mitä on viskikulttuuri?".

Voisi olla kyllä ihan oma ketjukin, mutta aletaan pohdinta nyt tässä. Mietin lähinnä sitä, että millaisena näen suomalaisen viskikulttuurin ja mitä voin itse asian edistämiselle tehdä?

Itse näen viskikulttuurimme valitettavan hajanaisena, mutta potentiaalisena. Paljon tapahtuu, mutta eri pöytien äärissä. Potentiaalisena näin tämän jatkuvasti lisääntyvien tastingien ansiosta ja tietenkin Uisgen johdosta. Yleisesti ottaen suomalainen juomakulttuuri vaikuttaisi hieman kääntyneen laatuun määrän sijaan. Baarien olut- ja viskivalikoimat laajenevat jatkuvasti.

Viskikulttuurin hajanaisuuteen vaikuttaa varmasti myös pitkät välimatkat. Pääkaupunkiseudulla tapahtuu enemmän ja veikkaisin että muualla asiasta kiinnostuneet ovat jo lyöttäytyneet yhteen.

Mitä taas itse voin tehdä? Koen että valitettavan vähän. Mutta lähinnä yritän lähinpiiriäni värvätä maistatuttamalla eri viskejä ja välillä asiasta höpisemällä. En tosin kovin hyvällä menestyksellä.

Että tällästä.

Se kulttuuri tulee miksi tulee. Ei sitä nyt liikaa kannata miettiä. Jos sitä joku tai jokin yhteisö tai ihmisklimppi liikaa vie johonkin suuntaan niin onko se enää edes kulttuuri vai jokin muu? Jokainen tehköön sen minkä haluaa ja minkä jaksaa ja siinä se lopputulos sitten joskun (tai nyt) on. Minulle käy kaikki. Edellinen Jarimin allekirjoitus oli muistaakseni "viskikulttuuri ei synny itsestään, tee jotain sen hyväksi". Hyvä pointti sekin. Olen itse tehnyt sydämmestäni sen mitä olen ja olen siihen tyytyväinen enkä usko että tekemättömyyskään voi sitä kulttuuria rapistaa...jos se aito kulttuuri sitten vaati jotain erikoista tekemistä. Mutta silti osaan olla kiitollinen niille henkilöille jotka aktiivisesti jaksavat jotain erikoista tehdäkin.

Samaa mieltä. Onhan sekin jo aikamoista tekemistä, kun ostaa niitä viskejä. Varmaankin paras teko varsinkin tislaamoiden mielestä :)


Ei siitä kovin kauaa ole kun Suomessa oli huomattavasti vähemmän viskiharrastajia. Vähemmän viskiblogeja, vähemmän keskustelijoita täällä, vähemmän erilaisia viskejä Alkoissa ja ravintoloissa - ei viskifestivaalia, ei Suomi-pullotteita, ei moniakaan aktiivisia ryhmiä joissa viskistä olisi juteltu. Ei kovin moni käynyt Skotlannissa tai Irlannissa ihmettelemässä viskin tekemistä, ei ulkomaisissa viskitapahtumissa. Pienissä piireissä puhuttiin paljon tyyliin "miksei meillä, miksi Ruotsissa". Alkosta sai tosiaankin jokusen perusmaltaan, yleensä aina kyseessä oli se edullisin peruspullote sarjasta. Viskistä ei kirjoiteltu lehdissäkään.

Asiat eivät synny itsestään, vaan tekemällä. Pienet ihmisryhmät saavat paljon aikaan, kun lähtevät tekemään. Näin ne kulttuuri-ilmiöt, joista puhutaan, syntyvät. Niin myös viskiharrastus. Monet aktivistit ovat täälläkin verkostoituneet, ja tehneet konkreettisesti asioita rakkaan harrastuksensa eteenpäin viemiseksi. Sitten asiasta innostuneiden määrä kasvaa, myynti huomaa että täällä on markkinoita muillekin tuotteille kuin peruspullotteille, järjestetään tastingeja, tapahtumia ym., lehdistä saa lukea uudesta "trendistä", jne jne. Yhtäkkiä meillä on viskiharrastusta - ja jotain, mitä voi kai kuvailla viskikulttuuriksi.

Suomessa, jossa edes sanaa "viski" ei saa käyttää julkisesti mainontakiellon vuoksi tilaisuuden tms. yhteydessä, tällaisen harrastuksen kasvu ja laajeneminen on aika hämmästyttävää sinänsä!  

______________________________________________________________________________

Toni V (23.8.2013 10.22.10)

quote[012A192206224B0 (link)]:
quote[112A2B2C1A13450 (link)]:
Mallasviskeissä ohran tie juomaksi on hyvin tunnettua, mutta mikä on blendeissä käytetyn "jyväviskin" raaka-aine? Käytetäänkö mallastamatonta ohraa + entsyymejä, ohratärkkelystä vai mallastettua ohraa mallastamattoman seassa?


Yleisin raaka-aine vuoteen 1984 asti oli monen lähteen mukaan US grade 3 maissi (halpaa maissia) Amerikoista.

Sen jälkeen, johtuen kaupallisista sopimuksista ja rajoituksista, vehnästä on hiljalleen tullut suurin / käytetyin raaka-aine kaiketi - ja maissikin taitaa tulla lähinnä EU:n sisältä. Mukaan laitetaan aina pieni määrä mallastettua ohraa, jotta saadaan entsyymitoiminta tärkkelyksen muuntamiseksi sokereiksi käynnistymään.

Maississa on enemmän tärkkelystä kuin vehnässä, mutta sen prosessointi vaatii paljon kovempia lämpotiloja kuin vehnä. Maissista tehdään yhä jyväviskiä, ja syynä on sen erilainen maku, kuulemma.

Kiitoksia tiedosta. Luulin että ohra olisi tuossakin ollut raaka-aine, muttei sitten näköjään. Irlantilaisten perinteisessä 'pot still' -viskissä käytetään mallastettua ja mallastamatonta ohraa, mutta nykyään sielläkin tämä 'tavallinen blendaus' on yleistä.

______________________________________________________________________________