______________________________________________________________________________
conard (26.8.2011 20.22.37)
Rekisteröidyin tälle foorumille, koska viskeissä aina välillä moni asia askarruttaa. Tässä olisi siis muutama kysymys, joille en heti löytänyt ketjua, joten perustin oman. Olisi kiva kuulla näkemyksiä.
1. Mikä on dramin optimimäärä (subjektiivinen näkemys)? 4cl on jo täysi drinkki, 3cl riittää vielä mainiosti maisteluun, monelle 2cl:kin. Onko 1cl joka tapauksessa jo liian vähän, jos ensimmäisellä huikalla suu tottuu ja sitten pitäisi vielä olla jotain jälkellä nuuhkittavaksikin? Tai konkreettisemmin: otatko mielummin 2cl halvempaa ja vähän vaatimattomampaa tavaraa kuin 1cl jotain tosi hintavaa mutta huippua, jos on rahasta kiinni ja haluaisit silti tutustua kyseiseen viskiin?
2. Mikä on paras tapa pitää kirjaa maistelunuoteistaan sähköisesti, ja erityisesti, Android-sovelluksena? Tähän asti olen kirjoitellut ihan vihkoseen, mutta sähköisyys olisi tietysti kätevä, kun vihko ei ole aina mukana.
3. Miksi foorumilla puhutaan niin vähän hinnoista? Jengi tuo tuliaisia ties mistä, eikä hintoja yleensä koskaan mainita, ellei erikseen kysytä. Hintatiedot olisivat erittäin hyödyllisiä monessa mielessä.
4. Onko viskejä, joihin yleisen mielipiteen vuoksi kannattaisi maun/tuoksun vuoksi ilman muuta lisätä vettä?
5. Viinit ovat vanhalla mantereella perinteisesti olleet eri rypäleiden sekoituksia, koska viinintekijä on näin halunnut luoda mahdollisimman tasapainoisen ja monivivahteisen viinin (esim. cabernetsta rakenne+tanniinit, merlotsta hedelmä). Miksi viskeissä dissataan blendedejä ja erityisesti ihannoidaan single caskeja?
6. Vielä toinen viinivertaus: Viinit maistellaan perinteisesti sokkona (esim. viinistä viiniin kirja, ainakin omien sanojensa mukaan), mutta ainakin Murrayn viskiraamattu tietää selvästi etukäteen, mitä maistaa ja arvostelee. Miksi? Eikö voisi ajatella, että arvostelu olisi neutraalimpaa sokkona? Vai liittyykö viskiin niin vahvasti kulttuuri, että olisi suorastaan loukkaus olla tietämättä, mitä juo? Vai olenko väärässä ja viskejäkin maistetaan arvostelumielessä yleensä sokkona?
7. Onko viskiharrastuksesi vuotanut myös muihin juomiin, kuten oluisiin, viineihin, konjakkeihin yms. vai oletko uskollinen viskille?
Kiitän, jos joku jaksoi lukea tänne asti. ;)
______________________________________________________________________________
Ard-Begbie (26.8.2011 21.13.20)
Vastauksia:
1. Itselleni toimii 2cl oikein hyvin. Riittää haisteluun ja myös useampaan suullisen. 4 olisi liikaa jos haluaa maistella useampaa(niinkuin usein käy), mutta 1cl menee joskus jos juoma on kallis(baarissa) tai muuten ei raaski päräyttää koko puolikasta.
2. En ole tekniikkamiehiä, joten sovelluksista en tiedä. Ja muutenkin tarkkojen noottien kirjoittelun olen havainnut turhaksi(paitsi hetkeä eläen foorumille), koska fiilis ja meininki vaihtelee. Kynällä ja paperilla paikan päällä(baarissa), jos tarpeen on. Joku toinen neuvoo tässä paremmin.
3. Suomi on henkistä jätekulttuurialuetta. Aina joku valittaa. Jos mainitset halvan hinnan niin teet jonkun kateelliseksi. Jos taas mainitset kalliin hankinnan niin elviselet. Kannattaa varmaan tottua kyselemään erikseen. Pääsee vähemmällä.
4. Hmm...yleisen mielipiteen? Laitatko vettä herkullisen makuiseen tynnyrivahvuiseen viskiin vain sen vuoksi että valtaosa sen tekisi? Vai etsitkö viskiä joka todennäköisesti tarvitsee vettä parantuakseen? Usko pois..molempiin kannattaa löytää oma tapa. Vettä vain silloin kun se SINUN mielestäsi parantaa viskiä. Kokeilemalla löytyy paras vaihtoehto. Valmista kaavaa vain ei ole. Itse en koskaan laimenna viskiä joka jo valmiina on alle 46-48%.
5. Single malt-miehet arvostaa isoa ja voimakasta kokemusta viskissä. Sitä ei aina mahdollisimman tasainen ja persoonaton blended viski tarjoa. Pehmeää se toki on mutta se onkin sille massalle, joka ei ymmärrä voimaa ja monimuotoisuuden syvää kolmiulotteista maailmaa, jonka vain single voi tarjota. Ymmärrät varmasti, jos syvennyt jyväviskin valmistuksen persoonattomaan maailmaan. Ja kuitenkin valtaosa maailman skottiviskistäkin myydän blendinä ja vielä halvalla, joten dissauksesta ei ole kyse vaan hinnasta. Ja olihan ladakin myydyin auto neuvostoliitossa, mutta dissaisin itsekin...hyvällä syyllä. Toki herkullisia blendejä löytyy, mutta ne eivät ole koskaan haastaneet vastaavaa single malt-kokemusta läheskään.
6. Hyvä pointti! Se toisi Murrayllekin paljon vipinää uuteen Raamattuun. Taitaa jotkut paneelit maistella sokkona, mutta suurfanit haluaa hegumoida omat aarteensa juuri mielikuvien perusteella. Pieniä porukoita kun ei kiinnosta absoluuttinen totuus vaan suuret kokemukset. Oikeaa tapaa tämäkin.
7. Pieni rommikärpänen yritti joskus, mutta ei ole aikaa ja rahaa ja maistuikin yleensä litkummalta kuin halvin kunnon single malt.
Kiitos itsellesi!
______________________________________________________________________________
conard (26.8.2011 22.04.36)
Kiitos täydentävistä vastauksista! Tuohon veden lisäämiseen vielä: muotoilin kysymyksen juuri noin siitä syystä, että normaalisti vastaus on aina sama: moni tykkää sellaisenaan, osa pitää veden lisäystä jopa jossain määrin vääräoppisena. Kuitenkin alalla kuin alalla on tiettyjä "totuuksia" (kuten single malt on parempi kuin blended), joten jos tällainen "totuus" olisi pesiytynyt veden lisäämisen suhteen johonkin viskiin, olisin kuullut siitä mielelläni. Mutta tosiaan, maistellaan vähän molemmin puolin.
Ja tuohon sokkomaisteluun: viskeihin sopii mielestäni loistavasti myös tuo fiilistely ja hegumointi, siinä on oma vahva arvonsa.
______________________________________________________________________________
MrBeam (26.8.2011 22.38.22 last edit 26.8.2011 22.44.53)
Melko henkilökohtaisia mielipiteitä mielenkiintoisiin kysymyksiisi..
quote[3F33323D2E385C0 (link)]:
1. Mikä on dramin optimimäärä (subjektiivinen näkemys)? 4cl on jo täysi drinkki, 3cl riittää vielä mainiosti maisteluun, monelle 2cl:kin. Onko 1cl joka tapauksessa jo liian vähän, jos ensimmäisellä huikalla suu tottuu ja sitten pitäisi vielä olla jotain jälkellä nuuhkittavaksikin? Tai konkreettisemmin: otatko mielummin 2cl halvempaa ja vähän vaatimattomampaa tavaraa kuin 1cl jotain tosi hintavaa mutta huippua, jos on rahasta kiinni ja haluaisit silti tutustua kyseiseen viskiin?
quote[3F33323D2E385C0 (link)]:
2. Mikä on paras tapa pitää kirjaa maistelunuoteistaan sähköisesti, ja erityisesti, Android-sovelluksena? Tähän asti olen kirjoitellut ihan vihkoseen, mutta sähköisyys olisi tietysti kätevä, kun vihko ei ole aina mukana.
quote[3F33323D2E385C0 (link)]:
3. Miksi foorumilla puhutaan niin vähän hinnoista? Jengi tuo tuliaisia ties mistä, eikä hintoja yleensä koskaan mainita, ellei erikseen kysytä. Hintatiedot olisivat erittäin hyödyllisiä monessa mielessä.
quote[3F33323D2E385C0 (link)]:
4. Onko viskejä, joihin yleisen mielipiteen vuoksi kannattaisi maun/tuoksun vuoksi ilman muuta lisätä vettä?
quote[3F33323D2E385C0 (link)]:
5. Viinit ovat vanhalla mantereella perinteisesti olleet eri rypäleiden sekoituksia, koska viinintekijä on näin halunnut luoda mahdollisimman tasapainoisen ja monivivahteisen viinin (esim. cabernetsta rakenne+tanniinit, merlotsta hedelmä). Miksi viskeissä dissataan blendedejä ja erityisesti ihannoidaan single caskeja?
quote[3F33323D2E385C0 (link)]:
6. Vielä toinen viinivertaus: Viinit maistellaan perinteisesti sokkona (esim. viinistä viiniin kirja, ainakin omien sanojensa mukaan), mutta ainakin Murrayn viskiraamattu tietää selvästi etukäteen, mitä maistaa ja arvostelee. Miksi? Eikö voisi ajatella, että arvostelu olisi neutraalimpaa sokkona? Vai liittyykö viskiin niin vahvasti kulttuuri, että olisi suorastaan loukkaus olla tietämättä, mitä juo? Vai olenko väärässä ja viskejäkin maistetaan arvostelumielessä yleensä sokkona?
quote[3F33323D2E385C0 (link)]:
7. Onko viskiharrastuksesi vuotanut myös muihin juomiin, kuten oluisiin, viineihin, konjakkeihin yms. vai oletko uskollinen viskille?
______________________________________________________________________________
sähkäri (27.8.2011 6.20.46)
quote[7B7776796A7C180 (link)]:
Rekisteröidyin tälle foorumille, koska viskeissä aina välillä moni asia askarruttaa. Tässä olisi siis muutama kysymys, joille en heti löytänyt ketjua, joten perustin oman.
______________________________________________________________________________
Vode (27.8.2011 8.02.25)
Lisätään nyt omia kommentteja, kun keskustelu on aika valaisevaa.
1. 2cl on aika hyvä maisteluannos. 1cl "imeytyy kitarisoihin" eli viskistä ei oikein saa kattavaa kuvaa ja 4cl on jo sitten aika paljon, jos haluaa maistella useita laatuja.
3. Suomalaiset nyt vain ovat vaatimatonta kansaa ja hyvä niinkin. Olen koko pienen elämäni työskennellyt amerikkalaisissa IT-yrityksissä, joten niin jenkit kuin brititkin ovat tuttuja. Niiden dinnerikeskustelut lähtevät välillä lapasesta kehumisen suhteen - molemmilla kansoilla tuntuu olevan huono itsetunto, jota sitten pönkitetään itsekehulla. Jotkut ehkä tykkäävät, minä en. Hinnat löytyvät kuitenkin yleinsä googlella, jos ei ihan huutokauppapulloihin mennä.
4. Henkilökohtaista, kuten monet ovat sanoneet. Itse en ota mitään jyrkkiä asenteita vaan kokeilen veden kanssa ja ilman. Pientä havaintoa on siihen päin, että monet, usein nuoret turvepommit ja sherrymonsterit on parasta juoda sellaisenaan, sillä veden lisääminen vain vetistää niitä eikä tuo mitään uutta. Voima on oleellinen osa niiden makuprofiilia. Vanhemmat, monimuotoisemmat ja hennompia makuja sisältävät viskit taas usein kaipaavat hieman vettä, jotta avautuvat kunnolla. Niitä laimentelen surutta <40%, jos se parantaa makua.
5. Single malt on itse asissa blendi, mutta saman tislaamon tisleistä. Tarkoituksena on saada tasalaatuinen lopputulos joka vuosi. Halvemmissa viineissä tehdään ihan samaa, tosin se tapahtuu karusti kemikaaleilla. Single Caskeja voisi siten verrata vuosikertaviineihin, joskin vaihtelu on suurempaa. Niistä siis löytyy usein sekä huonoimmat, että parhaat löydöt ja sitähän tämä harrastus on.
6. Ihmisen aistit ovat loppupelissä aika kehnoja, tämän ovat huomanneet niin hifistit sokkokuunteluissa, kuin viinuritkin sokkomaisteluissa -- erot jokseenkin katoavat. Mutta harrastusten ei aina tarvitse olla niin loogisia ja tieteellisiä. Oleellista on ymmärtää se, että kaikki "nuotit" ovat jonkun fiiliksissään kirjoittamia ja niitä ei kannata ottaa liian vakavasti. Jos viski maistuu "märältä kalliolta", niin sille voi hörähtää ja yrittää etsiä sieltä sanojen välistä, josko se maistui myös hyvältä.
7. Kaiken kanssa voi ja kannattaa hifistellä. Pientilakonjakit on mulla viimeisin ja tee on aina loistava juoma, jolla voi antaa maksalle vapaapäivän, hifistelystä tinkimättä.
______________________________________________________________________________
aapeli (27.8.2011 12.41.16)
Ihan asiallisiä pohdintoja, nämä tuli itselleni mieleen:
1. Kyllä kai 1cl joissain tapauksessa voisi riittää, mutta kahdella pääsee jo mukavasti makuun. Mielestäni neljäkään ei missään nimessä liikaa ole, mutta tällöin ei kannata kovin montaa maistelumielessä kaataa.
4. Veden lisäys viskiin on monesti täysin perusteltua, mutta ei sitä kenenkään mielipiteen takia kannata lisätä. Tynnyrinvahvuisissa viskeissä hyvinkin monesti maku veden lisäyksellä avautuu ihan eri tavalla, kuin raakana. Näissä tapauksissa itselleni sopiva käytäntö on ensin maistella viskiä ilman vettä, ja loppua kohden mentäessä lisään vettä. Ensin vähän ja saatanpa jopa vielä lisätäkin. Riippuu viskistä.
5. Mitenkään blendejä dissaamatta, Single Malt vain on mielestäni yksinkertaisesti parempaa. Jos olisi toisin, joisin blendejä. Maailmalla on toki hyviäkin blendejä, mutta eipä monikaan enää nykyisin hirveästi säväytä. Hyvä viski on kuitenkin hyvä viski, oli se sitten blendiä tai Singleä.
6. Sokkomaistelu on itseasiassa ihan hauskaa. Yleensä tiedän mitä juon,mutta joskus on ihan mukava arvuutella viskiä. Varsinkin seurassa. Mutta ihan varmasti arviointiinkin vaikuttaa se, maisteleeko sokkona vai ei. Vaikka yrittäisikin olla puolueeton.
7. Jossain vaiheessa oli ihan hauska maistella sherryä, mutta tämäkin johtui oikeastaan vain siitä,että halusin ymmärtää sherrykypsytyksen vaikutuksen viskeissä. Kovin paljoa en kuitenkaan sherryä ole maistellut. Muutamia vain. Väkeviä juomia en juuri juo muuta kuin viskiä. Joskus olen hyvään konjakkiinkin törmännyt, mutta eipä tuosta ole harrastusta ole kehittynyt. Bourbonia olen maistellut muutamia, mutta laskettakoon se viskiksi. Tämäkin on avartanut jonkin verran näkemyksiä kypsytysosastolla. Mutta nämäkin itseasiassa ovat johtuneet enimmäkseen siitä, että olen halunnut ymmärtää viskejäni paremmin.
______________________________________________________________________________
Olli (27.8.2011 14.59.22)
Jeps
Huonoja kysymyksiä on olemassa, nämä eivät ole huonoja, vastausten laadusta en anna takuita.
1. Optimimäärää ei ole olemassakaan. Asiaa voi lähestyä vaikka taloudellisesti, kalliita juomia ainakin ensikertaa maistettaessa 1-2 cl muut 2-4cl. Toki maistelutilaisuuden luonne vaikuttaa myös, jos on tarkoitus maistella useita viskejä, ei välttämättä kannata käyttää talon isointa juoma-astiaa. Sylkykupit jätän ammattilaisille.
2. Itse naputtelen tiedot sähköiseen muotoon jos intoa riittää aika moni jää kirjaamatta. Jos viski on tehnyt tavalla tai toisella vaikutuksen, tulee juttua enemmän - muutoin varsin niukasti tai ei lainkaan.
3. Tämä on asia jota en halua kommentoida muuten tulee taas kylmää vettä niskaan. Toisekseen hinnat selviävät aika helpolla eri kauppiaiden sivuilta.
4. Vettä lisätään jos siltä tuntuu. Itse maistan yleensä ensin ilman vettä ja sen jälkeen lisään vettä enemmän tai vähemmän. Yleisenmielipiteen takia ei tarvitse lisätä yhtään mitään eikä mihinkään. Kyse on nautintoaineesta josta jokainen nauttii niin kuin parhaaksi näkee.
5. Yksi tykkää blendistä ja toinen ei itse en karsasta (hyviä) blendejä, tosin omasta kaapista ei löydy kuin muutaman blendi.
6. Sokkomaistelu on erinomainen tilaisuus jos juomat on valittu huolella ja osallistujat ymmärtävät, että kyseessä ei ole tunnistuskilpailu. Kumpikin tapa on hyvä. Murrayn jutut jättäisin omaan arvoonsa ennen maistelua ei kannata lukea mitä joku muu on siitä lausunut. Jälkeenpäin voi verrata omia ja muiden arvioita aika monesti löytyy isojakin eroja.
7. Oluet kiinnostava, portviinejä on tullut maisteltua ja kyllä hyvä punaviinikin maistuu silloin tällöin. Minulle viskit ovat vain yksi harrastus muiden joukossa, enkä sen takia jaksa aina innostua joka ikisestä uutuudesta.
______________________________________________________________________________
Legless Scotsman (27.8.2011 18.17.38)
Kannan korteni kekoon tässä asiassa. Komppaan edellisiä monessakin asiassa.
1) Ei ole optimimäärää. Itselleni 1 cl riittää jos on kallis viski kyseessä. 2 cl yleisimmin.
2) Itse pidän nootteja sivuillani. Jos jolle kulle niistä on hyötyä, niin ihan hyvä, mutta en ota paineita siitä. Enempi niistä on hyötyä itselle eli mitä on tullut naatittua vuosien varrella. Mukana maisteluissa aina kynä ja kirja. Olen kuitenkin sen verta vanhanaikainen, että on kuulimpaa kirjotella paperille kuin jollekin sovellukselle.
3) Hintojen infoamiseen en ota kantaa.
4) Itse ainakin juon aina ekaksi ilman vettä, mutta loppua kohden lisään pikkaisen ja katson miten viski reagoi. Ehkä senkin jälkeen vielä pikkaisen, riippuen viskin vahvuudesta. Jokainen tehköön päätöksensä lisääkö vettä vai ei. Tähän ei ole olemassa selkeää sääntöä.
5) Single malteissa/single caskeissa on enemmän karaktääriä, mielestäni.
6) Sokkona maistelu on hyvä asia, koska monesti on ennakkoasenteita tiettyjä viskejä kohtaan. Tietysti on vaikeaa tilata tiskiltä sokkona viskiä :)
7) Pidän melkein yhtä paljon sekä oluista että punaviineistä. Ne eivät kuitenkaan kumoa toisiaan. Ei kannata langeta "vastakkaisuuksien" vertailemiseen, kuten Beatles v Stones, jääkiekko v jalkapallo jne. jne.
______________________________________________________________________________
Whisky (27.8.2011 18.41.51)
Ylläpitäjäkin heittää lusikkansa sekaan tähän asiallisten kysymysten ryppääseen.
1.) 2 cl on itselleni aika lailla optimimäärä. Ravintolassa saattan budjettikysymyksen äärellä joskus tyytyä 1 cl annoksiin. Tosin suurin osa maistelusta tulee suoritettua kotona tai tastingeissä, joissa juuri tuo 2 cl on normiannos.
2.) Suurin oma omista nuoteistani löytyy täältä foorumilta. Tosin tastingeissä tulee mukana myös pidettyä "mustaa vihkoa". Muita sähköisiä keinoja foorumin lisäksi en juuri ole käyttänyt.
3.) Tuliaisten hinnan mainitsemisessa ei sinänsä ole mitään väärää. Turbaania käyttävien kavereiden, saksalaisten velhojen tai nunnaluostarissa asuvien serkkujen lähettämien lahjojen hinnoista ei sen sijaan ole ihan vaan kaikkien yleisen edun vuoksi ole ollut tapana puhua. Eihän lahjahevosen suuhun ole muutenkaan katsominen. Linjaa on noudatettu lähinnä siksi, että ikävät vallansäätäjät ovat armaassa kotimaassamme aina välillä turhan varpaillaan.
Mitä tulee tuleviin lähikaupan tuotteisiin, ei hinnoista puhumisessa ole mitään väärää. Tietoa saa vaihtaa.
4.) Jokainen makunsa mukaan. Jotkut viskit tykkää, toiset lässähtää. Itse menen viski kerrallaan.
5.) Komppaan edellisiä. Blendit on luotu massatuotteeksi, joiden maulla ja olemuksella on tarkoitus miellyttää suurta osaa kansasta. Miljoona kärpästä ei sanonnan mukaan voi olla väärässä, mutta makuelämyksiä hakevan ei välttämättä kannata laskeutua lähimpään lehmänläjään.
6.) Sokkonakin on tullut maisteltua ja täytyy myöntää, että kokemus on silmiä avaava. Kotioloissa ongelmana vaan on se, että jos ei koko iltaa ole tullut tumuteltua, niin pullonkylki aika lailla paljastaa mitä lasiin on kaatumassa. Varsinaisissa yleisissä tastingeissä taas on ainakin omasta mielestäni rehellistä kertoa etukäteen, mistä suuri yleisö on maksamassa.
7.) Itse asiassa olutharrastus alkoi huomattavasti ennen viskejä. Edelleen tykkään maistella ja kokeilla erilaisia oluita, mutta en ole koskaan tehnyt niistä sen tarkempia muistiinpanoja. Väkevät viinit maistuvat myös, mutta kokoelmaa en ole kartuttanut, vaan mennyt periaatteella "pari pulloa kaapissa riittää". Rommeja samoin muutama, mutta suurta hurahdusta ei ole tullut koettua.
______________________________________________________________________________
tommiY (27.8.2011 21.48.46)
Mitä tuohon dramin kokoon tulee niin...
1cl tuntuu vähältä, 4cl liian suurelta pelkkään maisteluun.
Olen huomannut, että itselleni sopiva annoskoko on 2cl, jos kerta ollaan maistelemassa. Minkä takia sen edes pitäisi olla isompi? Tuosta määrästä ainakin itse saan tarpeeksi suuhun, (helposti parikin suullista) että pystyn arvioimaan pidänkö lasin sisällöstä vai en.
______________________________________________________________________________
sähkäri (28.8.2011 0.29.49)
quote[5F44464642722B0 (link)]:
Mitä tuohon dramin kokoon tulee niin...
1cl tuntuu vähältä, 4cl liian suurelta pelkkään maisteluun.
Olen huomannut, että itselleni sopiva annoskoko on 2cl, jos kerta ollaan maistelemassa. Minkä takia sen edes pitäisi olla isompi?
______________________________________________________________________________
POP (28.8.2011 11.24.41)
Pakko kysyä tyhmiä myös, mutta jos puhutaan "kotilaboratoriossa" nautituista drameista, niin eikai niitä kukaan oikeasti mittaile? Itse ainakin kaadan lasiin fiilis pohjalta mitä milloinkin, jos maistuu hyvälle kaadan lisää, jos ei mene alas heitän viemäriin. Mitä tulee ravintolassa nautiskeluun, ennemmin otan jotain nuorta ja mahdollisesti saisselta maistuvaa sen 1-2 cl:ää, ettei jää lasiin, lisääkin kun voi tilata, jos kyseessä onkin kelpo viski. Ennemmin nappaan 2-4 cl:ää näitä spessumpia tapauksia ja nautin niistä, vaikka rahaa menisikin näin enemmän, tämä kun on harrastus jossa "juutalaisuus" ei toimi ainakaan itsellä :)
______________________________________________________________________________
MrBeam (28.8.2011 19.42.58 last edit 28.8.2011 19.43.10)
quote[0F100F5F0 (link)]:
....jos ei mene alas heitän viemäriin....
______________________________________________________________________________
chrisu (29.8.2011 5.51.49)
quote[4F43424D5E482C0 (link)]:
2. Mikä on paras tapa pitää kirjaa maistelunuoteistaan sähköisesti, ja erityisesti, Android-sovelluksena? Tähän asti olen kirjoitellut ihan vihkoseen, mutta sähköisyys olisi tietysti kätevä, kun vihko ei ole aina mukana.
______________________________________________________________________________
Whisky (29.8.2011 6.08.31)
quote[130C13430 (link)]:
Pakko kysyä tyhmiä myös, mutta jos puhutaan "kotilaboratoriossa" nautituista drameista, niin eikai niitä kukaan oikeasti mittaile? Itse ainakin kaadan lasiin fiilis pohjalta mitä milloinkin, jos maistuu hyvälle kaadan lisää, jos ei mene alas heitän viemäriin.
______________________________________________________________________________
Olli (29.8.2011 6.59.02)
quote[0D32332931235A0 (link)]:
quote[130C13430 (link)]:
Pakko kysyä tyhmiä myös, mutta jos puhutaan "kotilaboratoriossa" nautituista drameista, niin eikai niitä kukaan oikeasti mittaile? Itse ainakin kaadan lasiin fiilis pohjalta mitä milloinkin, jos maistuu hyvälle kaadan lisää, jos ei mene alas heitän viemäriin.
Ainakaan itse en mittoja käytä. Yleisimmin käyttämissäni maistelulaseissa on erään Hannoverilaisen viskikaupan logo, jossa seisoskelee piippua polttava ukkeli. Lasit mukaan antanut myyjä sanoi, että on itse todennut parhaan kokoiseksi maisteluannokseksi kyseisistä laseista sellaisen, että ukon jalat kastuvat viskistä. Omien kokeilujen pohjalta hyvin on pitänyt vinkki paikkansa, joten sitä on tullut epäsäännöllisen säännöllisesti noudatettua.
______________________________________________________________________________
Toni V (29.8.2011 10.01.13)
quote[766976260 (link)]:
Pakko kysyä tyhmiä myös, mutta jos puhutaan "kotilaboratoriossa" nautituista drameista, niin eikai niitä kukaan oikeasti mittaile? Itse ainakin kaadan lasiin fiilis pohjalta mitä milloinkin, jos maistuu hyvälle kaadan lisää, jos ei mene alas heitän viemäriin. ...
______________________________________________________________________________
POP (29.8.2011 11.56.52 last edit 29.8.2011 12.01.47)
Lienee pieni selitys paikallaan eli kulinaristin vikaa löytyy valitettavasti siinä määrin, etten syö tai juo jos maku ei miellytä, onneksi näin ei usein käy. Välillä mulla on "bad whisky day", kuten daameilla on "bad hair day", tälläisinä päivinä viski ei maistu hyvältä, alkoholi on pistävää, polttelevaa ja se " närästää" niin suussa kuin tuutissakin, tällöin kaadan lasin pohjan viemäriin. Yleensä aloitan nautiskelun jollain "perus"viskillä, jonka % on alhaalla (40-43), tunnustellen päivän kunnon eli mitään 60/70-luvun vintage single caskeja en kaada pois, mutta jos puteli maksaa vaikka 70 euroa, on senttihinta euron, kaadat pari-kolme senttiä lasiin ja sentin viemäriin, ei talouteni siihen kaadu, pullo kun on maksettu ostettaessa jo, tiukanpaikan tullen kerään pulloja vartin kauemmin paikatakseni tulleen loven :) Nykyisellään ei kaapista löydy sellaista hutiostosta joka ei alas menisi ja uusien pullojen ostopolitiikkani pyrkii karsimaan tälläiset minimiin, onnistumisprosentin ollessa itseäni tyydyttävällä tasolla ;)
Muutenkaan en nauti alkoholijuomia humaltuakseni kuin muutaman kerran vuodessa eli jos maku ei miellytä, kiitos ei kohteliaasti riittää mielestäni.
______________________________________________________________________________
Artturi (29.8.2011 12.40.53)
Elämän vettä en viemäriin kaada. Jos koko lesti on kuraa, menee se naapurustoon vähän robuskimman maun omaaville siepoille. Jos taasen drami pykii, sanotaan nyt vaikka bad whisky dayn tapaan, niin sitä varten on elävä pullo.
Olen ehkä sitä ikäpolvea, jolle on vielä kotona sanottu että syö lautanen tyhjäksi. Nyttemmin on todettu, että lautasen tyhjentäminen pienentää hiilijalanjälkeä. Viskillä on kuulemma myös iso hiilijalanjälki. Lasit tyhjäksi siis, mutta ei sviddu sinne viemäriin >:(
______________________________________________________________________________
POP (29.8.2011 13.35.10)
quote[5A696F6F6E69721B0 (link)]:
Elämän vettä en viemäriin kaada. Jos koko lesti on kuraa, menee se naapurustoon vähän robuskimman maun omaaville siepoille. Jos taasen drami pykii, sanotaan nyt vaikka bad whisky dayn tapaan, niin sitä varten on elävä pullo.
Olen ehkä sitä ikäpolvea, jolle on vielä kotona sanottu että syö lautanen tyhjäksi. Nyttemmin on todettu, että lautasen tyhjentäminen pienentää hiilijalanjälkeä. Viskillä on kuulemma myös iso hiilijalanjälki. Lasit tyhjäksi siis, mutta ei sviddu sinne viemäriin >:(
______________________________________________________________________________
Artturi (29.8.2011 15.12.49)
quote[716E71210 (link)]:
quote[5A696F6F6E69721B0 (link)]:
Elämän vettä en viemäriin kaada. Jos koko lesti on kuraa, menee se naapurustoon vähän robuskimman maun omaaville siepoille. Jos taasen drami pykii, sanotaan nyt vaikka bad whisky dayn tapaan, niin sitä varten on elävä pullo.
Olen ehkä sitä ikäpolvea, jolle on vielä kotona sanottu että syö lautanen tyhjäksi. Nyttemmin on todettu, että lautasen tyhjentäminen pienentää hiilijalanjälkeä. Viskillä on kuulemma myös iso hiilijalanjälki. Lasit tyhjäksi siis, mutta ei sviddu sinne viemäriin >:(
Tuskin kyse on ikäpolvesta tai kasvatuksesta, kyllä minulle on sanottu, että lautanen ja lasi tyhjäksi kun pikkupoikana kotona ruokapöydässä istuin, samaa mantraa jaan omille lapsillenikin, mutta toisaalta tässä aikuisena olossa, ainakin iällisesti, on mielestäni se hyvä puoli, että voi tehdä asioita oman maun mukaan, mikä hyvältä tuntuu ;) Minullakin on eläväpullo, mutta en mä sinne lasinpohjia kaada, vaan pullon jämiä, ajatuksena kuitenkin, että halutessaan siitä voi kaataa dramin vaikkapa kaverille hyvällä omalla tunnolla, toisaalta harrastaa jotkut rimmingiäkin, mikäs siinä ;)
Jos Artturilla on paha mieli tästä pahasta tavasta, minulla on ratkaisu, alan pullottamaan näitä "jämiä" ja lähetän sinulle samplepullon joulun alla mieltä lämmittämään, nakkaa osoita yv:llä jos lämpenit ajatuksestani. Toivottavasti suuttimet toimii...
______________________________________________________________________________
arviainen (29.8.2011 17.47.59)
Kun kerran pyhäinhäväistyksiin jo päästiin niin jatkanpa minäkin. POP:n tavoin kaadan kyllä itsekin viskin - ja minkä tahansa muunkin - alkoholijuoman viemäristä alas jos ei syystä tai toisesta maistu. Viimeisimmät viemärin henkeä ilostuttaneet juomat taisivat mennä olutpuolelle Nognen Dark Horizon 1st editionin ja La Chouffen muodossa. Ei toki koko pulloja mennyt mutta reilu puoli putelia kumpaakin. Ei vain maistuneet juuri silloin.
Monen mielestä tällainen on varmasti suoranaista hulluutta ja tiedänkin olevani vähemmistössä asian kanssa. Minulle alkoholi (myös viskit) ei vain ole niin pyhää, että tilanteesta riippumatta lasi on aina tyhjennettävä, jos siihen kerran jotakin on kaadettu.
______________________________________________________________________________
Ard-Begbie (29.8.2011 18.40.18)
Pojat....teidän mongerrus ei kiinnosta ketään oikeasti! ;) Jämät jokainen tavallaan, mutta että siitä pitää vielä väitellä...
______________________________________________________________________________
JS (31.8.2011 0.21.27)
Pullonpohja Glen Breton 10 YO Icewine Cask Strengthia ilahdutti keittiöni lavuaaria.
______________________________________________________________________________
conard (15.9.2011 10.31.21)
Pohdinpa taas aloittelijana hieman ääneen itseäni askarruttanutta asiaa:
olen viskejäni maistellessa yleensä kirjannut samalla ylös vähän nuotteja tuoksusta, mausta yms. koska olen ajattellut, että se samalla hieman kehittää "viskiaistejani". Lisäksi olen antanut viskille aina fiilispohjalta hatusta heittäen arvosanan asteikolla 0-100. Olen pyrkinyt tekemään tämän siten, etten ole katsonut edellisiä arvosanoja ja muistiinpanojani ennen uusien tekemistä.
Olen mielenkiinnolla seurannut, että varsinkin tuo pistearvio on heitellyt välillä jopa todella voimakkaasti. Esim. yhtenä kertana viskin on saattanut rankata 73:ksi ja seuraavana 88:ksi. Toki varmasti paljon tästä menee tottumattoman makuaistin piikkiin, mutta mieleen on tullut miettiä myös muita tekijöitä. Oletteko siis kiinnittäneet huomiota esim. siihen, miltä viski maistuu erilaisten ruokien tms. päälle?
Ja mikä merkitys on maistelujärjestyksellä? Esim. toissapäivänä maistoin uusista ostoksistani ensin Talisker 10yo:ta ja sen jälkeen Laproaigh 10yo:ta. Taliskerissa oli jotain hieman häiritsevää sekä tuoksussa että maussa, sen mausteisuutensa seassa. Sen jälkeen Lappari oli taas vähän turhan pliisua ja yksioikoista, vaikkakin mukavan turpeista. Se olisi kuitenkin kaivannut lisää alkoholia selkeästi. No, sitten eilen maistoin viskit toisessa järjestyksessä ja molemmat erottuivat edukseen: Lappari oli mukavan pehmeää ja aromikasta, varsinkin tuoksu oli messevä. Seuraavana lasissa ollut Talisker taas oli sen perään aivan huippua: monipuolisuus ja mausteisuus yhdistettynä vähän korkeampaan alkoholiprossaan toimi todella hyvin ja tuosta epämiellyttävyydestä ei ollut tietoakaan. Mietin siis, oliko näillä subjektiivisilla havainnoilla tekemistä nimenomaan maistamisjärjestyksen kanssa, vai ehkä jonkin muun asian? Tällä on mielestäni siinä mielessä merkitystä, että jos pääsee joskus maistamaan jotain huippuviskiä, mutta suun lähtökohdat ovat siihen väärät, niin viski saattaa olla pettymys, vaikka se olisi voinut toisenlaisessa tilanteessa maistua huipulta.
Pitkä stoori, sori... :-?
______________________________________________________________________________
vesku (15.9.2011 10.50.22)
quote[2925242B382E4A0 (link)]:
Pitkä stoori, sori... :-?
______________________________________________________________________________
Mallasmaksa (29.9.2011 21.55.24)
Oma kysymykseni on seuraava: kannattaako yleensäkin / näin aloittelijana maistaa yhtä viskiä kerrallaan vai kahta/useampaa?
Jos useampia, niin kannattaako valita ääripäitä vai saman tyylisiä?
Toinen kysymys: yksinkertaisia tai hieman monimutkaisempia tapoja tehostaa viskin makua / luonnetta maistellessa? Vai kuuluvatko ne ammattisalaisuuksiin?
Kiitoksia etukäteen.
______________________________________________________________________________
sähkäri (30.9.2011 6.59.16)
quote[18343939342638343E2634550 (link)]:
Oma kysymykseni on seuraava: kannattaako yleensäkin / näin aloittelijana maistaa yhtä viskiä kerrallaan vai kahta/useampaa?
Jos useampia, niin kannattaako valita ääripäitä vai saman tyylisiä?
Toinen kysymys: yksinkertaisia tai hieman monimutkaisempia tapoja tehostaa viskin makua / luonnetta maistellessa? Vai kuuluvatko ne ammattisalaisuuksiin?
Kiitoksia etukäteen.
______________________________________________________________________________
smn (30.9.2011 9.09.43)
quote[173B36363B29373B31293B5A0 (link)]:
Oma kysymykseni on seuraava: kannattaako yleensäkin / näin aloittelijana maistaa yhtä viskiä kerrallaan vai kahta/useampaa?
Jos useampia, niin kannattaako valita ääripäitä vai saman tyylisiä?
______________________________________________________________________________
MaunoAhonen (30.9.2011 10.08.20)
quote[113D30303D2F313D372F3D5C0 (link)]:
Oma kysymykseni on seuraava: kannattaako yleensäkin / näin aloittelijana maistaa yhtä viskiä kerrallaan vai kahta/useampaa?
Jos useampia, niin kannattaako valita ääripäitä vai saman tyylisiä?
Toinen kysymys: yksinkertaisia tai hieman monimutkaisempia tapoja tehostaa viskin makua / luonnetta maistellessa?
______________________________________________________________________________
POP (30.9.2011 10.22.31)
"Hollywoodin" tehosteita viskin nautiskelussa, joita itse käytän joskus tai aina, osa itsestään selvyyksiä, kokeilemalla selviää mikä toimii tai tuo jotain lisää: Tuoksuteltaessa, hajuaisti toimii aivan eri tavalla jos suuta pitää auki vs kiinni, pidä viskiä vaikkapa 5-10 sekkaa suussa ennen nielaisua, siis jos nielet ;), nielaisun jälkeen hengitä ulos nenän kautta suun ollessa kiinni, jonka jälkeen suu auki, ilmaa sisään ja taas nenän kautta ulos etc. Sekä Bob Hicksin kikka, joka toimii joidenkin viskien kanssa loistavasti, tilkka vettä suuhun, itsellä toimii parhaiten todella pieni määrä, esim puoli tl:sta, sitten perään viskiä ja avot makukirjo (pienimuotoinen räjähdys) avautuu suussa kun viski ja vesi kohtaavat :)
______________________________________________________________________________
MaunoAhonen (30.9.2011 10.48.23)
quote[7D627D2D0 (link)]:
....Bob Hicksin kikka, joka toimii joidenkin viskien kanssa loistavasti, tilkka vettä suuhun, itsellä toimii parhaiten todella pieni määrä, esim puoli tl:sta, sitten perään viskiä ...
______________________________________________________________________________
sähkäri (30.9.2011 13.26.33)
quote[7E52465D5C725B5C5D565D330 (link)]:
quote[7D627D2D0 (link)]:
....Bob Hicksin kikka, joka toimii joidenkin viskien kanssa loistavasti, tilkka vettä suuhun, itsellä toimii parhaiten todella pieni määrä, esim puoli tl:sta, sitten perään viskiä ...
Hupaisaa, ettei ole tuollainen mieleen tullut. Pannaan oitis kokeiluun.
______________________________________________________________________________
conard (14.10.2011 7.22.42)
Selittäkääpäs mulle tämä mieltäni vaivaava asia:
Olen ollut siinä uskossa, että tynnyrikypsytyksen myötä tynnyristä haihtuu pikkuhiljaa alkoholia (eikä vettä), minkä seurauksena tynnyrivahvuiset ovat sitten jossain 45-62%:n välillä, vaikka ne käsittääkseni laitetaan tynnyriin 62-63 %:sina.
Mutta Jarkko Nikkanen Viski-atlaksessa kertoi, että Porin Old Buckia on vaivannut kova haihtuminen, minkä seurauksena ensimmäisten erien alkoholipitoisuuden nousivat jonnekin 70 %:n hujakoille. Eli siis vettä olisi haihtunut. Miten tää nyt oikein menee?
______________________________________________________________________________
Peat (14.10.2011 8.22.25)
quote[747879766573170 (link)]:
Eli siis vettä olisi haihtunut.
______________________________________________________________________________
MrBeam (14.10.2011 8.34.43)
quote[5571644F40100 (link)]:
quote[747879766573170 (link)]:
Eli siis vettä olisi haihtunut.
Vastaus löytyy tuosta omasta tekstistäsi. Vettä on haihtunut, eikä alkoholia. Tällöin alkoholin tilavuusprosentti nousee.
______________________________________________________________________________
POP (14.10.2011 8.40.35 last edit 14.10.2011 8.41.45)
quote[7753466D62320 (link)]:
quote[747879766573170 (link)]:
Eli siis vettä olisi haihtunut.
Vastaus löytyy tuosta omasta tekstistäsi. Vettä on haihtunut, eikä alkoholia. Tällöin alkoholin tilavuusprosentti nousee.
______________________________________________________________________________
conard (24.10.2011 11.45.46)
Mainostakaas hieman, miksi kannattaisi liittyä Suomen mallasviskiseuraan? Ihan sellainen posketonkin hehkuttelu on sallittua.
______________________________________________________________________________
arviainen (24.10.2011 12.27.39)
quote[232F2E213224400 (link)]:
Mainostakaas hieman, miksi kannattaisi liittyä Suomen mallasviskiseuraan? Ihan sellainen posketonkin hehkuttelu on sallittua.
______________________________________________________________________________
JaRiMi (7.11.2011 14.36.53)
quote[333F3E312234500 (link)]:
Mainostakaas hieman, miksi kannattaisi liittyä Suomen mallasviskiseuraan? Ihan sellainen posketonkin hehkuttelu on sallittua.
______________________________________________________________________________
eläväpullo (8.11.2011 7.30.39)
quote[03281B200420490 (link)]:
quote[333F3E312234500 (link)]:
Mainostakaas hieman, miksi kannattaisi liittyä Suomen mallasviskiseuraan? Ihan sellainen posketonkin hehkuttelu on sallittua.
Toivottavasti siksi, että seura tarjoaa harrastukseen jotain lisää - olipa se sitten samanhenkistä maistelu- ja juttuseuraa, mielenkiintoisia maistelusessioita, lisää tietoa aiheesta, kontakteja maahantuojiin, tislaamoihin kuin suomalaisiin alan tekijöihin, mukavasti hinnoiteltuja ja suunniteltuja tislaamomatkoja, kesäretkiä, edullisempia kirjahankintoja, jne.
Pyrimme kyllä ihan täysillä antamaan jäsenistölle ns. vastiketta rahalle, eli siis jäsenmaksulle.
Seuran jäsenyyden mielekkyys riippuu minusta myös hieman siitä, missä asut ja kuinka pääset reissaamaan. Ilokseni voin todeta että olemme saaneet levitettyä toimintaamme Suomessa aika mukavasti viime aikoina eri puolille, eli kaikki tapahtuma ei ole vain Helsingissä.
Toki on sanottava myös, että järjestäytynyt harrastajaryhmä tuntuu saavan enemmän aikaan yleisellä tasollakin kuin järjestäytymätön. Itse liityin joskus loppuvuonna 2006 muistaakseni, ja olen ainakin ollut asiasta iloinen - mutta tämä on toki ihan henkilökohtaista.
______________________________________________________________________________
sähkäri (8.11.2011 12.58.38)
quote[2824252A392F4B0 (link)]:
quote[03281B200420490 (link)]:
quote[333F3E312234500 (link)]:
Mainostakaas hieman, miksi kannattaisi liittyä Suomen mallasviskiseuraan? Ihan sellainen posketonkin hehkuttelu on sallittua.
Toivottavasti siksi, että seura tarjoaa harrastukseen jotain lisää - olipa se sitten samanhenkistä maistelu- ja juttuseuraa, mielenkiintoisia maistelusessioita, lisää tietoa aiheesta, kontakteja maahantuojiin, tislaamoihin kuin suomalaisiin alan tekijöihin, mukavasti hinnoiteltuja ja suunniteltuja tislaamomatkoja, kesäretkiä, edullisempia kirjahankintoja, jne.
Pyrimme kyllä ihan täysillä antamaan jäsenistölle ns. vastiketta rahalle, eli siis jäsenmaksulle.
Seuran jäsenyyden mielekkyys riippuu minusta myös hieman siitä, missä asut ja kuinka pääset reissaamaan. Ilokseni voin todeta että olemme saaneet levitettyä toimintaamme Suomessa aika mukavasti viime aikoina eri puolille, eli kaikki tapahtuma ei ole vain Helsingissä.
Toki on sanottava myös, että järjestäytynyt harrastajaryhmä tuntuu saavan enemmän aikaan yleisellä tasollakin kuin järjestäytymätön. Itse liityin joskus loppuvuonna 2006 muistaakseni, ja olen ainakin ollut asiasta iloinen - mutta tämä on toki ihan henkilökohtaista.
Moinen järjestäytyminen on kyllä lähellä sydäntä ja tunnustan sen hyvät puolet. Tuo 40e:n kertaluonteinen liittymismaksu vain hieman kirpaisee... 60e alkuun on kuitenkin aika paljon rahaa. Vaan mietitään!
______________________________________________________________________________
Pikkupiru (8.11.2011 18.56.39)
Jos vaikka lainaisi tätä ketjua.
Eli olisi kysymys kokeneemmille nautiskelijoille: Mikä on parempaa kuin Lagavulin 16? Itselle se on kuitenkin "The" viski, siinä on kaikki mitä pitää ollakin.
Seuraavina tulee ardbeg 10, caol ila, laproaigh 10, bruikin peat, bowmore 12. Spingbank 10 ja glenfarclas ollen "ihan kiva" viski, joten sherryiset ei taida olla mun juttu(ainakaan vielä). Eli ihan peruspulloissa mennään vielä.
Jos jotain vinkkejä saisi, kun on suht' uus viskien parissa.
Vai pitäisikö olla tyytyväinen kun on löytänyt omaan makuunsa parhaimman ja ostaa kaappi täyteen lagaa?
______________________________________________________________________________
sähkäri (8.11.2011 19.30.20)
quote[774E4C4C52574E5552270 (link)]:
Jos vaikka lainaisi tätä ketjua.
Eli olisi kysymys kokeneemmille nautiskelijoille: Mikä on parempaa kuin Lagavulin 16? Itselle se on kuitenkin "The" viski, siinä on kaikki mitä pitää ollakin.
Seuraavina tulee ardbeg 10, caol ila, laproaigh 10, bruikin peat, bowmore 12. Spingbank 10 ja glenfarclas ollen "ihan kiva" viski, joten sherryiset ei taida olla mun juttu(ainakaan vielä). Eli ihan peruspulloissa mennään vielä.
Jos jotain vinkkejä saisi, kun on suht' uus viskien parissa.
Vai pitäisikö olla tyytyväinen kun on löytänyt omaan makuunsa parhaimman ja ostaa kaappi täyteen lagaa?
______________________________________________________________________________
Villain (8.11.2011 19.42.44 last edit 8.11.2011 19.45.14)
quote[487173736D68716A6D180 (link)]:
Jos vaikka lainaisi tätä ketjua.
Eli olisi kysymys kokeneemmille nautiskelijoille: Mikä on parempaa kuin Lagavulin 16?
______________________________________________________________________________
Obanboy (9.11.2011 7.43.12 last edit 9.11.2011 8.43.42)
quote[407F7A7A777F78160 (link)]:
quote[487173736D68716A6D180 (link)]:
Jos vaikka lainaisi tätä ketjua.
Eli olisi kysymys kokeneemmille nautiskelijoille: Mikä on parempaa kuin Lagavulin 16?
Lagavulin 16 on aivan loistava viski, mutta vaihtelu virkistää.
Laphroaigin Quarter Caskin ja Ardbegin Corryvreckanin uskoisin sopivan tuohon sinun makuprofiiliisi oikein hyvin.______________________________________________________________________________
Mallasmaksa (9.11.2011 10.17.07)
Itselläni vähän samanlainen ongelma. Islayn tavaraa on tullut hieman maisteltua, mutta nyt haluaisi vähän laajentaa makukirjoa.
Kuitenkin alkaen 40 euroa on ainakin itselle ihan kohtalainen raha upottaa pulloon, josta ei välttämättä edes pidä. Se on toisaalta mahdollisuutena häviävän pieni.No Glengoyne 12 ei kyllä maistu...
Asiaan.Kuten tuossa jo sanottiin, niin esim.tätä sivustoa lukemalla saa kyllä varmaan aika hyvän käsityksen mitkä voisi itselle maistua.Kannattaa etsiä netin kätköistä joku sivusto, mikä on lähellä omaa makua ja käydä lukemassa sitä, vaikka ennen kun pullon ostaa.
Ainakin omasta mielestäni koko viskihärdellin hienous on juuri siinä, ettei sitä voi tietää kun vasta maistalla, että toimiiko joku omalla kohdalla.Ja vaikkei pitäisikään jostain, niin toisella kerralla se voi maistua juuri maailmakaikkeuden parhaalta.
______________________________________________________________________________
arviainen (9.11.2011 10.49.32)
quote[6C404D4D40524C404A5240210 (link)]:
Itselläni vähän samanlainen ongelma. Islayn tavaraa on tullut hieman maisteltua, mutta nyt haluaisi vähän laajentaa makukirjoa.
Kuitenkin alkaen 40 euroa on ainakin itselle ihan kohtalainen raha upottaa pulloon, josta ei välttämättä edes pidä. Se on toisaalta mahdollisuutena häviävän pieni.No Glengoyne 12 ei kyllä maistu...
Kaikella kunnioituksella ja ystävyydellä, eihän tuo nykypäivänä mikään oikea ongelma voi olla, kun lähes kaikki viskikaupat tarjoavat useita satoja eri pullotteita 3cl sampleina. Vaikken itse olekaan mikään konkari, oli tilanne vielä puolenkymmentä vuotta sitten aloitellessani harrastusta tyysten toinen.______________________________________________________________________________
Mallasmaksa (9.11.2011 11.41.11)
Totta tuokin. Mutta jos ajattellaan,että puhutaan vaan kotimaan kaupan valikoimasta, joka ei pahemmin sampleja myy.
______________________________________________________________________________
Ard-Begbie (9.11.2011 12.46.26)
quote[4E7775756B6E776C6B1E0 (link)]:
Jos vaikka lainaisi tätä ketjua.
Eli olisi kysymys kokeneemmille nautiskelijoille: Mikä on parempaa kuin Lagavulin 16? Itselle se on kuitenkin "The" viski, siinä on kaikki mitä pitää ollakin.
Seuraavina tulee ardbeg 10, caol ila, laproaigh 10, bruikin peat, bowmore 12. Spingbank 10 ja glenfarclas ollen "ihan kiva" viski, joten sherryiset ei taida olla mun juttu(ainakaan vielä). Eli ihan peruspulloissa mennään vielä.
Jos jotain vinkkejä saisi, kun on suht' uus viskien parissa.
Vai pitäisikö olla tyytyväinen kun on löytänyt omaan makuunsa parhaimman ja ostaa kaappi täyteen lagaa?
Itse ostaisin muita Lagavulineita. Kalliimpiahan ne on mutta varmoja valintoja. Jos hieman erillaista haluat kokeilla niin Longrow 14y.o maistuu täällä. Ja tuo mainittu Laphroaigin quarter cask on tujakan hyvää myös. Whiskyfun.comista löytyy hurja määrä maisteltuja ja kuvailtuja viskejä, joten suosittelen tutustumaan siihen...jos toisen mielipiteisiin haluat nojautua.______________________________________________________________________________
MaunoAhonen (9.11.2011 17.30.46)
quote[023B393927223B2027520 (link)]:
Jos vaikka lainaisi tätä ketjua.
Eli olisi kysymys kokeneemmille nautiskelijoille: Mikä on parempaa kuin Lagavulin 16? Itselle se on kuitenkin "The" viski, siinä on kaikki mitä pitää ollakin.
The viski se on minullekin, mutta en minä yhteen viskiin halua repertuaaria rajoittaa.
Seuraavina tulee ardbeg 10, caol ila, laproaigh 10, bruikin peat, bowmore 12. Spingbank 10 ja glenfarclas ollen "ihan kiva" viski, joten sherryiset ei taida olla mun juttu(ainakaan vielä). Eli ihan peruspulloissa mennään vielä.
______________________________________________________________________________
POP (10.11.2011 11.47.09)
Eipä ole ensimmäinen kerta kun joku hehkuttaa Lagan 16-veetä tai mikä voisi olla vieläkin parempaa, eikä myöskään ensimmäinen kerta kun vastaan. Lagan 16y oli joskus reipas 10 vuotta sitten WH labelilla varustettuna ihan ok viski mielestäni, mutta viski muuttui viimeistään PE:n tullessa labeliin, tympeäksi, suomaiseksi joka ei omaan suuhun enää soveltunut. Käytännössä ainoa Lagulvin ;) jota voin omasta puolestani varauksetta kehua on 21y, todella upea sherryn ja turpeen liitto on kyseessä, tämän saatavuus ja hinta tänä päivänä voi olla monelle liikaa. Jos minun pitäisi mainita parempia viskejä kuin tuo 16 suvinen tulisi listasta useamman sadan pituinen, joten jääköön tekemättä :) vaan makuasioitahan nämä, joissa ei ole yhtä ja oikeaa vastausta tai mielipidettä.
______________________________________________________________________________
Obanboy (10.11.2011 14.18.39 last edit 10.11.2011 14.19.17)
quote[514E51010 (link)]:
Eipä ole ensimmäinen kerta kun joku hehkuttaa Lagan 16-veetä tai mikä voisi olla vieläkin parempaa, eikä myöskään ensimmäinen kerta kun vastaan. Lagan 16y oli joskus reipas 10 vuotta sitten WH labelilla varustettuna ihan ok viski mielestäni, mutta viski muuttui viimeistään PE:n tullessa labeliin, tympeäksi, suomaiseksi joka ei omaan suuhun enää soveltunut. Käytännössä ainoa Lagulvin ;) jota voin omasta puolestani varauksetta kehua on 21y, todella upea sherryn ja turpeen liitto on kyseessä, tämän saatavuus ja hinta tänä päivänä voi olla monelle liikaa. Jos minun pitäisi mainita parempia viskejä kuin tuo 16 suvinen tulisi listasta useamman sadan pituinen, joten jääköön tekemättä :) vaan makuasioitahan nämä, joissa ei ole yhtä ja oikeaa vastausta tai mielipidettä.
______________________________________________________________________________
POP (10.11.2011 14.29.47)
Niin mikä on toiselle peruspullo voi olla toiselle aarre, mutta joko sinä Obanboy tai minä, ei osaa lukea, koska ainakaan Pikkupirun viestissä ei ollut mitään mainintaa Alkosta ja hän sen kysymyksen alunperin kysyi ja hänelle vastasin.
______________________________________________________________________________
AndersMorko (10.11.2011 19.09.47 last edit 10.11.2011 19.10.14)
Pidän itsekin Lagavulinin 16 vuotiaasta, jota minusta ajoittain turhankin paljon vähätellään.
Mutta jos hyvää hinta-laatua haet niin itse suosittelen tutustumaan Taliskerin tislaamon tuotteisiin (10yo, DE, 18yo.)
Edes maukkaat 25 vuotiaat eivät ole mielestäni aivan mahdottoman hintaisia..
______________________________________________________________________________
Obanboy (11.11.2011 5.43.22 last edit 11.11.2011 6.04.49)
quote[5F405F0F0 (link)]:
Niin mikä on toiselle peruspullo voi olla toiselle aarre, mutta joko sinä Obanboy tai minä, ei osaa lukea, koska ainakaan Pikkupirun viestissä ei ollut mitään mainintaa Alkosta ja hän sen kysymyksen alunperin kysyi ja hänelle vastasin.
______________________________________________________________________________
sähkäri (11.11.2011 6.56.59)
quote[1034363C02113433392E292F32305D0 (link)]:
quote[5F405F0F0 (link)]:
Niin mikä on toiselle peruspullo voi olla toiselle aarre, mutta joko sinä Obanboy tai minä, ei osaa lukea, koska ainakaan Pikkupirun viestissä ei ollut mitään mainintaa Alkosta ja hän sen kysymyksen alunperin kysyi ja hänelle vastasin.
Olet oikeassa. Se oli Villain, joka piti vinkkien antamisen sillä tasolla, mitä kysyjä oletettavimmin tarkoitti.
Nyt rupesi kiinnostamaan oikeasti se sinun lista sadasta peruspullosta, joka hakkaa Lagavulinin 16 vuotiaan :-? Olkoonkin, että makuasioista on kysymys, niin toisen lempiviskin dissaaminen ei ole kovin hedelmällinen lähtokohta suosituksille.
Peruspullolla tarkoitan niitä tislaamojen eniten myytyjä 10, 12, 14, 16 jne. vuotiaita tusinatuotteita, joita on helposti ja järkevään hintaan saatavilla. Uskoakseni Pikkupiru tarkoitti juuri sitä ja aika moni muu hänellä vastannut kyllä käsitti tämän ja pyrki löytämään ehdotuksen näistä tai niiden lähimaastosta.
______________________________________________________________________________
Kronik (11.11.2011 7.08.43)
Pidetäänpä nyt näiden kuitenkin mielessä, että kyse on aloittajan pienistä viskikysymyksistä. En usko kenenkään aloittelevan harrastajan hyötyvän tiedosta, mitkä parinsadan euron ib-vuosikertaviskit ovat parhaita. Eli mielestäni on hyvinkin perusteltua pysyä jotakuinkin perusvalikoimassa.
Ja asiaan. Itselle tuo Laga 16 oli ensimäisellä maistokerralla pienoinen pettymys kaiken kuulemani hehkutuksen jälkeen. Huomattavasti parempana pidän lagan 12-vuotiasta (jota saa alkostakin). Se on ärhäkkäämpi jonka lisäksi pidän siitä, että voin itse määrätä paljonko läträän vettä viskiini.
______________________________________________________________________________
Obanboy (11.11.2011 7.37.40 last edit 11.11.2011 11.07.49)
quote[4047455C41404C4B2E0 (link)]:
Pidetäänpä nyt näiden kuitenkin mielessä, että kyse on aloittajan pienistä viskikysymyksistä. En usko kenenkään aloittelevan harrastajan hyötyvän tiedosta, mitkä parinsadan euron ib-vuosikertaviskit ovat parhaita. Eli mielestäni on hyvinkin perusteltua pysyä jotakuinkin perusvalikoimassa.
Ja asiaan. Itselle tuo Laga 16 oli ensimäisellä maistokerralla pienoinen pettymys kaiken kuulemani hehkutuksen jälkeen. Huomattavasti parempana pidän lagan 12-vuotiasta (jota saa alkostakin). Se on ärhäkkäämpi jonka lisäksi pidän siitä, että voin itse määrätä paljonko läträän vettä viskiini.
______________________________________________________________________________
POP (11.11.2011 14.51.15)
quote[3E393B223F3E3235500 (link)]:
Pidetäänpä nyt näiden kuitenkin mielessä, että kyse on aloittajan pienistä viskikysymyksistä. En usko kenenkään aloittelevan harrastajan hyötyvän tiedosta, mitkä parinsadan euron ib-vuosikertaviskit ovat parhaita.
______________________________________________________________________________
MaunoAhonen (11.11.2011 15.40.29)
quote[6A756A3A0 (link)]:
Mielestäni Laga on viskinä sellainen joka vaatii kypsytysaikaa varsinkin bourbontynnyrissä, tästä syystä esim nämä 12-veet eivät maistu minulle, ollen alkoholisia ja raakoja, kun taas sherrykypsetyt (kokonaan) Lagat maistuu itselle paremmin mm MC ja 21y.
Ja jatkossa pyrin välttämään neuvomista julkisesti, niin ei tule paha mieli kenellekkään :)
______________________________________________________________________________
MrBeam (12.11.2011 11.43.57 last edit 12.11.2011 11.45.02)
Itse ottaisin suositukset tai epäsuositukset vakavasti vain sellaiselta taholta, jonka mausta luulen tietäväni enemmän kuin melko hieman. Näin olisi ihan hyvä tietää josko suositteleva taho "dissaa" tai kehuu mun "lempiviskiä" ja nojata siihen tietoon suosituksen järkevyyttä itselleni viskiharrastuksen kohdalla luonteenomaisen ;) analyyttisen ja objektiivisen lähestymistavan mukaisella hartaudella pohtiessa. Enhän juuri mitään viskiä edes maista ennen muutaman havainnollistavan kaavakuvan piirtämistä ja ainakin viiden ns. vakavastiotettavan, tietysti ulkomaalaisen bloggaajan mielipiteen ulkoaopettelua.
Kysymyksen esittäjälle suosittelen maistamaan mitä tahansa viskiä, jos matka on noin alussa. Itse sen sitten huomaa mistä tykkää ja mistä ei. Silloin kun sen muut määräävät, ollaan yhtä väärällä tiellä kuin Iltalehden lööpit kahvitauon puheenaiheita etsien selaavat.
______________________________________________________________________________
Maverick (10.1.2012 16.53.01)
Laitetaan vaikka tänne. Pitäisi tehdä eräälle tutulle sellainen tasting pullo johon miksaisin paria viskiä. Mutta mistä sellainen noin 0,3l pullo. Sellainen jonka saisi nätisti kiinni. Eli voisi antaa sen lahjana kun siihen itse suunnittelisi etiketin jne.
______________________________________________________________________________
sähkäri (10.1.2012 17.13.57)
quote[7C7067746378727A110 (link)]:
Laitetaan vaikka tänne. Pitäisi tehdä eräälle tutulle sellainen tasting pullo johon miksaisin paria viskiä. Mutta mistä sellainen noin 0,3l pullo. Sellainen jonka saisi nätisti kiinni. Eli voisi antaa sen lahjana kun siihen itse suunnittelisi etiketin jne.
______________________________________________________________________________
eläväpullo (24.1.2012 7.41.48)
Pieni kysymys yksityisistä pullottajista: Toki kyse on henkilökohtaisista preferensseistä, mutta onko teillä jotain indy-pullottajaa, joka olisi suosikkinne? Ts. sellaista, jolta ei ole tullut huonoja pulloja vastaan ja johon voisi aina luottaa? Ja toisinpäin, onko joku, joka on pettänyt useasti eikä nauti luottamustanne? Asia vielä toisella tavalla kysyen: onko yksityisissä pullottajissa mielestänne eroja?
______________________________________________________________________________
turtsi (24.1.2012 13.07.20)
quote[727E7F706375110 (link)]:
Pieni kysymys yksityisistä pullottajista: Toki kyse on henkilökohtaisista preferensseistä, mutta onko teillä jotain indy-pullottajaa, joka olisi suosikkinne? Ts. sellaista, jolta ei ole tullut huonoja pulloja vastaan ja johon voisi aina luottaa? Ja toisinpäin, onko joku, joka on pettänyt useasti eikä nauti luottamustanne? Asia vielä toisella tavalla kysyen: onko yksityisissä pullottajissa mielestänne eroja?
______________________________________________________________________________
Vode (24.1.2012 15.47.45)
quote[424E4F405345210 (link)]:
Pieni kysymys yksityisistä pullottajista: Toki kyse on henkilökohtaisista preferensseistä, mutta onko teillä jotain indy-pullottajaa, joka olisi suosikkinne? Ts. sellaista, jolta ei ole tullut huonoja pulloja vastaan ja johon voisi aina luottaa? Ja toisinpäin, onko joku, joka on pettänyt useasti eikä nauti luottamustanne? Asia vielä toisella tavalla kysyen: onko yksityisissä pullottajissa mielestänne eroja?
______________________________________________________________________________
BowMan (24.1.2012 17.02.48)
quote[515D5C534056320 (link)]:Mielestäni kaikilla on hittejä ja huteja, mutta vähiten huteja on tullut vastaan lafkoilta, jotka pullottavat vain vähän tynnyreitä vuodessa. Hieman hankalasti sanottu, mutta tarkoitan tällä niitä pullottajia, jotka eivät osta suuria bulkkieriä, vaan valikoivat yksittäisiä tynnyreitä. Itse tulee suosittua indyjä OB:eiden kustannuksella.
Pieni kysymys yksityisistä pullottajista: Toki kyse on henkilökohtaisista preferensseistä, mutta onko teillä jotain indy-pullottajaa, joka olisi suosikkinne? Ts. sellaista, jolta ei ole tullut huonoja pulloja vastaan ja johon voisi aina luottaa? Ja toisinpäin, onko joku, joka on pettänyt useasti eikä nauti luottamustanne? Asia vielä toisella tavalla kysyen: onko yksityisissä pullottajissa mielestänne eroja?
______________________________________________________________________________
Hakkis (24.1.2012 17.15.58)
quote[3D31303F2C3A5E0 (link)]:
Pieni kysymys yksityisistä pullottajista...
______________________________________________________________________________
Vode (24.1.2012 17.35.39)
quote[7F524A705C533D0 (link)]:
Mielestäni kaikilla on hittejä ja huteja, mutta vähiten huteja on tullut vastaan lafkoilta, jotka pullottavat vain vähän tynnyreitä vuodessa. Hieman hankalasti sanottu, mutta tarkoitan tällä niitä pullottajia, jotka eivät osta suuria bulkkieriä, vaan valikoivat yksittäisiä tynnyreitä. Itse tulee suosittua indyjä OB:eiden kustannuksella.
______________________________________________________________________________
JS (24.1.2012 22.28.32)
Rohkeasti vaan maistelet useiden pullottajien tuotteita. Alussa on vastassa melkoinen viidakko, mutta sieltä ne omat suosikit hiljalleen löytyvät.
______________________________________________________________________________
eläväpullo (30.1.2012 12.31.58)
Onko modernin viskitislauksen aikana tullut vastaan tapauksia, joissa viskien ikämerkintöjä olisi liioiteltu ja miten noita valvotaan? Voisi nimittäin kuvitella, että houkutus kutsua 15-vuotiasta tislettä vaikkapa 20-vuotiaaksi olisi kohtuullinen, varsinkin jos asian ilmoittaminen on yksinomaan tislaamon omalla kontolla.
______________________________________________________________________________
sähkäri (30.1.2012 15.32.31)
quote[010D0C031006620 (link)]:
Onko modernin viskitislauksen aikana tullut vastaan tapauksia, joissa viskien ikämerkintöjä olisi liioiteltu ja miten noita valvotaan? Voisi nimittäin kuvitella, että houkutus kutsua 15-vuotiasta tislettä vaikkapa 20-vuotiaaksi olisi kohtuullinen, varsinkin jos asian ilmoittaminen on yksinomaan tislaamon omalla kontolla.
______________________________________________________________________________
vesku (30.1.2012 20.23.26)
quote[323E3F302335510 (link)]:
Onko modernin viskitislauksen aikana tullut vastaan tapauksia, joissa viskien ikämerkintöjä olisi liioiteltu ja miten noita valvotaan? Voisi nimittäin kuvitella, että houkutus kutsua 15-vuotiasta tislettä vaikkapa 20-vuotiaaksi olisi kohtuullinen, varsinkin jos asian ilmoittaminen on yksinomaan tislaamon omalla kontolla.
______________________________________________________________________________
Mallasmaksa (23.2.2012 4.39.28)
Katselin tuossa Ralfyn klippejä. Hän antoi tastingiin sellaisen vinkin, että aluksi nautitaan joku kevyt blendi, josta ei edes tehdä muistiinpanoja vaan päästään käsiksi viskin makuun.
Onko teillä mitään vastaavia ideoita tastingiin? Tuokin on aika yksinkertainen juttu, muttei ainakaan itselle ole tullut mieleen.
Toinen koskee tuoksujen löytämistä. Meneekö juttu niin,että tuoksuja alkaa erottaa kokemuksella vai pikemminkin sitkeydellä? Tarkoitan tällä sitä, että itsellä ei viskeistä kovin pitkää kokemusta ole. Tuoksuja etsiessä tulee kärsimättömäksi ja usein hätiköi. Alkaako tuoksuja (tarkempia) kokemuksen perusteella löytämään muutamalla nuuhkaisulla? Entä onko jotain maksimiaikaa jota yhtä viskiä kannattaa nuuhkia?
Tarkoitan että onko kyseessä yleinen ongelma aloittelijalle vai onko nyt suuremman itsetutkiskelun paikka?
Vielä tuli mieleen kysyttävää kokeneemmille harrastajille. Mitkä olivat turhauttavimpia asioita viskiharrastusta aloittaessa?
Toivottavasti kysymyksistä löytyy joku punainen lanka.
______________________________________________________________________________
eläväpullo (23.2.2012 7.37.51)
quote[4C606D6D60726C606A7260010 (link)]:
Katselin tuossa Ralfyn klippejä. Hän antoi tastingiin sellaisen vinkin, että aluksi nautitaan joku kevyt blendi, josta ei edes tehdä muistiinpanoja vaan päästään käsiksi viskin makuun.
Onko teillä mitään vastaavia ideoita tastingiin? Tuokin on aika yksinkertainen juttu, muttei ainakaan itselle ole tullut mieleen.
______________________________________________________________________________
Artturi (23.2.2012 7.47.29 last edit 23.2.2012 7.56.44)
En käytä "nollaviskiä" ennen maistelua, vaan nollaolutta. Viskissä on kuitenkin vahvaa alkoholia joka peittää omalta osaltaan makuja. Olut taittaa tuota alkoholikärkeä loivempana ja mallaspohjaisena peittää tietysti osan maltaan mausta, mutta ei mahdottomasti. Tuollainen loiva tasalaatuinen lager on omiaan tässä toimessa.
Tuo haistaminen ja tuoksujen analysointi varmaan kehitty ajan mittaan, mutta jokaisella se on erilainen prosessi. Minusta ei koskaan tule kypsymään tuoksujen anatomiaa hallitsevaa gurua, koska klyyvarissa on ollut jo useamman vuoden kuivuutta. Kuiva kärsä ei haista kuten kostea. Koirakin nuolee nenäänsä usein pitääkseen sen kosteana.
Toiseksikin tuo hajumuisti vaihtelee yksilöllisesti ja toiset vaan bongaavat kerran haistamansa verkkomelonin, nuotiopohjan ja veneenpohjan paremmin. Tuossa on tietenkin kysymys myös elämänkokemuksista. Jos vaan kykkiii siellä kerrostalokuutiossa katsoen emmerdalea ja syö maksalaatikkoa, niin vaikeahan se on sitä suopursua kuvitella vaikka se toiselle on kristallin kirkas asia.
______________________________________________________________________________
Kronik (23.2.2012 15.19.51)
Itse harrastan referenssiviskiä, mutta usein hieman samasta makukategoriasta kuin maisteluvuorossa oleva.
Nuuhkimisessa kannattaa pitää suuta hieman raolla, tulee maut paremmin esille ja mielestäni oikein kylmän veden nuuhkiminen raikastaa kummasti hajuaistin maisteluiden välillä. Tiedän.. Kokeilkaa itse ja tuomitkaa vasta sitten.
______________________________________________________________________________
sähkäri (23.2.2012 16.54.43 last edit 23.2.2012 16.57.14)
quote[1B282E2E2F28335A0 (link)]:
Tuo haistaminen ja tuoksujen analysointi varmaan kehitty ajan mittaan, mutta jokaisella se on erilainen prosessi. Minusta ei koskaan tule kypsymään tuoksujen anatomiaa hallitsevaa gurua, koska klyyvarissa on ollut jo useamman vuoden kuivuutta. Kuiva kärsä ei haista kuten kostea. Koirakin nuolee nenäänsä usein pitääkseen sen kosteana.
______________________________________________________________________________
MrBeam (23.2.2012 18.10.55 last edit 23.2.2012 18.11.29)
quote[0734323233342F460 (link)]:
....Toiseksikin tuo hajumuisti vaihtelee yksilöllisesti ja toiset vaan bongaavat kerran haistamansa verkkomelonin, nuotiopohjan ja veneenpohjan paremmin. Tuossa on tietenkin kysymys myös elämänkokemuksista. Jos vaan kykkiii siellä kerrostalokuutiossa katsoen emmerdalea ja syö maksalaatikkoa, niin vaikeahan se on sitä suopursua kuvitella vaikka se toiselle on kristallin kirkas asia.
______________________________________________________________________________
MrBeam (23.2.2012 18.13.57)
quote[527E73737E6C727E746C7E1F0 (link)]:
....Mitkä olivat turhauttavimpia asioita viskiharrastusta aloittaessa?....
______________________________________________________________________________
Mallasmaksa (23.2.2012 22.42.12)
quote[734C7C5B5F533E0 (link)]:
quote[527E73737E6C727E746C7E1F0 (link)]:
....Mitkä olivat turhauttavimpia asioita viskiharrastusta aloittaessa?....
Yksi turhauttava juttu oli alussa tajuta kuinka paljon maistamattomia viskejä on. Onneksi olen sittemmin ymmärtänyt niitä olevan vielä paljon enemmän. ::)
______________________________________________________________________________
Kronik (24.2.2012 5.46.44)
quote[49656868657769656F7765040 (link)]:
...Mitkä olivat turhauttavimpia asioita viskiharrastusta aloittaessa?
______________________________________________________________________________
mja (25.2.2012 9.11.47 last edit 25.2.2012 11.17.03)
quote[55797474796B7579736B79180 (link)]:
Mitkä olivat turhauttavimpia asioita viskiharrastusta aloittaessa?
______________________________________________________________________________
eläväpullo (30.5.2012 11.57.04)
Mitäs teette tyhjillä pulloilla? Surutta roskiin vai jonnekin säilöön muistoksi? Olen toistaiseksi itse säästänyt ainakin sellaiset, joita meinaan ostaa lisää. Mahdollistavat mukavasti pullon ostamisen puoliksi kaverin kanssa, kun on jotain mihin toisen puolen kaataa.
______________________________________________________________________________
sähkäri (30.5.2012 12.17.18)
quote[717D7C736076120 (link)]:
Mitäs teette tyhjillä pulloilla? Surutta roskiin vai jonnekin säilöön muistoksi? Olen toistaiseksi itse säästänyt ainakin sellaiset, joita meinaan ostaa lisää. Mahdollistavat mukavasti pullon ostamisen puoliksi kaverin kanssa, kun on jotain mihin toisen puolen kaataa.
______________________________________________________________________________
Havis (30.5.2012 15.36.31)
quote[3E32333C2F395D0 (link)]:
Mitäs teette tyhjillä pulloilla? Surutta roskiin vai jonnekin säilöön muistoksi? Olen toistaiseksi itse säästänyt ainakin sellaiset, joita meinaan ostaa lisää. Mahdollistavat mukavasti pullon ostamisen puoliksi kaverin kanssa, kun on jotain mihin toisen puolen kaataa.
______________________________________________________________________________
mja (30.5.2012 16.06.05)
Pullot menee kierrätykseen, mutta toinen vähän saman sarjan kysymys: säilytättekö avattua pulloa myyntipahveissa vai ovatko avaamattomat pullot pakkauksissa ja avatut ilman pakkauksia? Molempia tyylejä olen nähnyt.
______________________________________________________________________________
eläväpullo (30.5.2012 17.50.36)
quote[60676C0D0 (link)]:
Pullot menee kierrätykseen, mutta toinen vähän saman sarjan kysymys: säilytättekö avattua pulloa myyntipahveissa vai ovatko avaamattomat pullot pakkauksissa ja avatut ilman pakkauksia? Molempia tyylejä olen nähnyt.
______________________________________________________________________________
PJTP (30.5.2012 18.18.42)
quote[2B2C27460 (link)]:
...pakkauksissa ja avatut ilman pakkauksia?
______________________________________________________________________________
eläväpullo (2.8.2012 9.35.05)
Kysyisin tästä savuisuusaspektista. Käsittääkseni kaikki tai ainakin osa tynnyreistä poltetaan sisältä (poltetaanko kaikki? Myös ex-sherryt yms.?) ennen viskin laittamista niihin. Kuinka suuri merkitys tällä polttamisella on viskin makuun? Ainakin Ardbeg Alligatorhan tuntuu mainostavan juuri pitkän polton tuomaa savuisuutta/hiilisyyttä viskinsä ominaispiirteenä. Vai onko se turvekuivatuksen PPM kuitenkin se ratkaiseva tekijä?
______________________________________________________________________________
sähkäri (2.8.2012 10.08.04)
quote[6864656A796F0B0 (link)]:
Kysyisin tästä savuisuusaspektista. Käsittääkseni kaikki tai ainakin osa tynnyreistä poltetaan sisältä (poltetaanko kaikki? Myös ex-sherryt yms.?) ennen viskin laittamista niihin. Kuinka suuri merkitys tällä polttamisella on viskin makuun? Ainakin Ardbeg Alligatorhan tuntuu mainostavan juuri pitkän polton tuomaa savuisuutta/hiilisyyttä viskinsä ominaispiirteenä. Vai onko se turvekuivatuksen PPM kuitenkin se ratkaiseva tekijä?
______________________________________________________________________________
POP (2.8.2012 11.19.51)
Kuten Sähkäri kirjoittikin, ei viskin savuisuus/turpeisuus tule tynnyristä vaan maltaasta. Uskoisin Alligaattorin savuisuus jutun liittyvän polttoasteeseen, joka on numero 4, Bourbontynnnyrit poltetaan (charring) ja leveleitä on 1-4 ja käytännössä jokainen leveli on noin minuutin eli minuutista neljään, mitä kauemmin poltetaan sitä enemmän puu reagoi, luonnollisesti, tälläinen nelos charraus tynnyri näyttää sisältä alligaattorin nahkakuviolta. Sherrytynnyrit paahdetaan (toasting), nämä toimenpiteet ovat käytännössä pakolliset jotta puu saadaan reagoimaan. Alligaattoriinhan on miksattu "perus" kymppiä joukkoon koska neloscharraus yksin on aika dominoiva, tuoden makeaa toffeeta, mausteisuutta etc viskiin, kuten myös mielestäni jos bourbontynnyriä paahdetaan, niin sekin antaa eri elementtejä kuin poltettu. Esim 2 toasted oak Ardbegia.
______________________________________________________________________________
Toni V (2.8.2012 12.24.11)
quote[7A657A2A0 (link)]:
... Sherrytynnyrit paahdetaan (toasting)...
______________________________________________________________________________
PJTP (2.8.2012 12.28.12)
Pari pätkää tynnyreistä.
http://www.youtube.com/watch?v=C0THObJnbUQ
http://www.youtube.com/watch?v=JieEzi2lRG0
http://www.youtube.com/watch?v=OQ55rgBHD5c
Kuten aiemmin sanottu, kärtsäyksillä käsittääkseni saadaan tammesta irti lähinnä makeutta, eli mm. vaniljaa.
______________________________________________________________________________
POP (2.8.2012 12.40.45 last edit 2.8.2012 12.46.32)
quote[0C373631070E580 (link)]:
quote[7A657A2A0 (link)]:
... Sherrytynnyrit paahdetaan (toasting)...
Mitä tämä toasting on suhteessa pahtoon (eli polttoon)?
Ja olen luullut ettei sherrytynskiä ensimmäisellä kerralla paljoa käsiteltäisi ennen viskiä, onko siis väärä luulo?
Tuohon paahtamiseen vielä sellainen lukemani mukaan että jenkki bourbonissa tynnyreiden pitää olla paahdettu hyvin voimakkaasti säännösten takia. Jos nyt oikein muistan niin minimissään piti olla 3mm hiillostettua pintaa. Voin tuon minimisyvyyden vielä kotosalla tarkastaa jos se kiinnostaa. Samassa yhteydessä puhuttiin että ko. poltto on enemmän mitä haluttaisiin ja sitä sitten kompensoidaan näillä tammilastujen ja -kalikoiden lisäyksillä...
______________________________________________________________________________
POP (2.8.2012 13.53.12)
Foto Allicharratusta.
______________________________________________________________________________
POP (2.8.2012 13.54.15)
Foto paahdetusta.
______________________________________________________________________________
Toni V (3.8.2012 11.45.41)
quote[584758080 (link)]:
... kyllä sherrytynnyrit käytännössä aina paahdetaan. ...
______________________________________________________________________________
PJTP (3.8.2012 12.57.17 last edit 3.8.2012 13.00.02)
quote[013A3B3C0A03550 (link)]:
Tynnyreitä käsitellään ennen sherryn laittoa, mutta itse pohdiskelin miten sherryn jälkeen kun niihin viskiä löräytetään? Tehdäänkö silloin myös paahtoa tms?
______________________________________________________________________________
POP (5.8.2012 10.37.38)
Jos puhutaan näistä tynnyreiden poltoista ja paahtamisista, täytyy muistaa myös se fakta, että eroja tislaamoiden välillä löytyy eli veteen piirretty viiva tämä on. Jos mietitään muutenkin tislaamoiden eroja tynnyreiden/puun osalta niin koot vaihtelevat, toisen barrel on 200 litraa ja toisella se on 180 litraa, kuten tiedetään viski "kypsyy" nopeammin pienessä tynnyrissä kuin isossa. Toinen voi polttaa minuutin ja toinen kaksi, toiset suosii 1st fill tynnyreitä, toiset käyttää ainoastaan 2nd ja 3rd fillejä, toinen polttaa/paahtaa joka täytön välissä, toiset ei eli lukemattomia variaatioita varmasti löytyy.
______________________________________________________________________________
Toni V (6.8.2012 12.49.37)
Variaatioita varmastikin löytyy ja samalla myös kaikenlaisia kokeiluja.
Noin yleisesti ottaen, muun muassa tämän rikkikynttiläjutun pohjalta, voi vetää johtopäätöksen ettei sherrytynskiä yleensä ensimmäisellä kerralla höyläillä ja paahdeta ennen viskillätäyttöä.
Malt whisky yearbookin selityksessä todettiin yleisesti että tynnyrien uudelleentäytössä pintaa höylätään vähän ja sitten toastataan (sherryt) ja hiillostetaan (bourbonit). Vähintään osasyynä lienee eri tammilajikkeet.
______________________________________________________________________________
sähkäri (6.8.2012 16.12.57)
Jos olen oikein ymmärtänyt niin ei tynnyreitä joka kerta höylätä ja polteta/paahdeta kun ne täytetään viskillä, tämä "virkistys" tehdään vain silloin kun tynnyri alkaa "väsymään".
______________________________________________________________________________
Vode (29.8.2012 20.55.14)
Törmäsinpä mielenkiintoiseen artikkeliin tynnyrien koon vaikutuksesta:
http://www.whiskyadvocateblog.com/2012/08/24/small-barrels-vs-large-barrels-some-perspective/
Paras anti löytyy itseasiassa kommenteista, joista osan ovat kirjoittaneet mikrotislaamoiden mestarit ja onpa mukana perspektiä tuomassa hieman perinteisemmän konjakkitilan kellarimestarikin.
..vode
______________________________________________________________________________
mja (30.8.2012 5.37.28)
quote[736A6160050 (link)]:
Törmäsinpä mielenkiintoiseen artikkeliin tynnyrien koon vaikutuksesta:
http://www.whiskyadvocateblog.com/2012/08/24/small-barrels-vs-large-barrels-some-perspective/
Paras anti löytyy itseasiassa kommenteista, joista osan ovat kirjoittaneet mikrotislaamoiden mestarit ja onpa mukana perspektiä tuomassa hieman perinteisemmän konjakkitilan kellarimestarikin.
..vode
______________________________________________________________________________
Vode (30.8.2012 8.07.25)
quote[292E25440 (link)]:
Pisti yksi sana tuossa kuitenkin silmään eli syvyys/depth. Sopii varmaan tänne aloittajan pieniin viskikysymyksiin, että mitä se "maun syvyys" terminä viskeissä on? Onko se tasapainoista monipuolisuutta, makujen kerroksellisuutta (alta nousee jotain) vai mitä?
______________________________________________________________________________
Mallasmaksa (16.9.2012 6.42.16)
Sellainen kysymys, että miten paljon siirtelette puolityhjiä pulloja pienempiin, ettei sisältö hapettuisi liikaa?
Vai onko kyseessä vaan turhaa voihottamista ja ehkä kannattaisi etsi muitakin harrasteita...
______________________________________________________________________________
mja (16.9.2012 16.14.13)
quote[59757878756779757F6775140 (link)]:
Sellainen kysymys, että miten paljon siirtelette puolityhjiä pulloja pienempiin, ettei sisältö hapettuisi liikaa?
Vai onko kyseessä vaan turhaa voihottamista ja ehkä kannattaisi etsi muitakin harrasteita...
______________________________________________________________________________
MP (16.9.2012 18.03.41)
Jonkin verran siirrän whiskyjä apteekin 1dl/2dl puteleihin, lähinnä odottamaan tulevaisuuden vertailuja esim. saman viskimerkin eri-ikäisten versioiden kesken. Kyllähän whisky avatussa pullossa pikkuhiljaa muuttuu mutta se kuuluu asiaan. Varsinaisesti pilalle ei ole ehtinyt mennä yksikään... :)
______________________________________________________________________________
Ard-Begbie (16.9.2012 18.31.09)
Eipä juuri tule tehtyä muuta kuin tuota tulevaisuuden batch-vertailua varten ja sitäkin tosi harvoin. Tyhjennys monesti on niin ripeää ettei viski kerkeä vuotta kauempaa huljuuntua. Sen veran neuvoisin että kun ostaa pullon harvinaisempaa juomaa jonka haluaa säästää ja kulutus on todella pihisteltyä niin ei kannata sortua halvempiin 40-43% versioihin, koska ne väljähtyy monesti nopeaan. Jos tarjolla on kalliimpia cask-vahvuisia pullotuksia niin sellainen kestää vajaanakin ryhdikkäämpänä pitempään. Toki on myös poikkeuksia.
______________________________________________________________________________
eläväpullo (17.9.2012 6.24.05)
Mulla ei varmaankaan ole yhtäkään pulloa ollut auki vielä yli vuotta, mutta kokemukseni mukaan viski on yleensä parantunut saatuaan kunnolla ilmaa. Esim. viime aikoina pariin kertaan maistettu Talisker 10 on ollut oikein miellyttävä tuttavuus, vaikka en tosta aikoinaan kovin ihmeemmin pitänyt.
______________________________________________________________________________
pere (17.9.2012 10.15.05)
Maistelin tuossa taannoin kesällä 2008 avaamaani Ardbeg 30yo 40% Very Old:a, jossa on viimeiset pari vuotta ollut enää n. 1/5 pohjalla. Joko aika oli kullannut muistot juomasta, tai sitten se oli muuttunut selvästi laimeammaksi ajan myötä. Ei se vieläkään suinkaan pahaa ollut, mutta pitänee kuitenkin tyhjentää loput pullosta pikaisesta, ennen kuin se muuttuu kokonaan vedeksi :)
______________________________________________________________________________
Mallasmaksa (18.9.2012 7.54.09)
Kiitoksia edellisistä vastauksista. Lisää utelua.
Oletteko tehneet viskillä/viskeillä kokeiluja esimerkiksi omia vattauksia tai muuta? Millaisia kokemuksia näistä?
______________________________________________________________________________
Triage (18.9.2012 9.03.37 last edit 18.9.2012 9.04.23)
quote[58747979746678747E6674150 (link)]:
Oletteko tehneet viskillä/viskeillä kokeiluja esimerkiksi omia vattauksia tai muuta? Millaisia kokemuksia näistä?
______________________________________________________________________________
mja (18.9.2012 9.30.47)
Savuisiin olen joskus yhdistellyt sherryisiä, mutta mitään unohtumatonta en ole saanut aikaan. Maistelussa on jostain syystä se vaikeus, että sitä helposti jotenkin alitajuntaisesti yrittää poimia niitä tuttuja aromeja eli bongata viskit siitä vattauksesta kuitenkin erillään. Sokkona maistaminen voisi olla tavallaan, jos ei helpompaa, niin antoisampaa.
______________________________________________________________________________
Peat (18.9.2012 13.57.06)
quote[08242929243628242E3624450 (link)]:
Kiitoksia edellisistä vastauksista. Lisää utelua.
Oletteko tehneet viskillä/viskeillä kokeiluja esimerkiksi omia vattauksia tai muuta? Millaisia kokemuksia näistä?
______________________________________________________________________________
POP (18.9.2012 15.15.50)
quote[7A5E4B606F3F0 (link)]:
quote[08242929243628242E3624450 (link)]:
Kiitoksia edellisistä vastauksista. Lisää utelua.
Oletteko tehneet viskillä/viskeillä kokeiluja esimerkiksi omia vattauksia tai muuta? Millaisia kokemuksia näistä?
Tällaista kerran kokeiltiin...
http://www.ardbegproject.com/renaissancecontinued.shtml
...kallis kokeilu, jos olis menny persiilleen... :)
______________________________________________________________________________
Mallasmaksa (18.9.2012 19.14.48)
quote[2501143F30600 (link)]:
quote[08242929243628242E3624450 (link)]:
Kiitoksia edellisistä vastauksista. Lisää utelua.
Oletteko tehneet viskillä/viskeillä kokeiluja esimerkiksi omia vattauksia tai muuta? Millaisia kokemuksia näistä?
Tällaista kerran kokeiltiin...
http://www.ardbegproject.com/renaissancecontinued.shtml
...kallis kokeilu, jos olis menny persiilleen... :)
______________________________________________________________________________
Peat (21.9.2012 15.37.55)
quote[072B26262B39272B21392B4A0 (link)]:
quote[2501143F30600 (link)]:
Tällaista kerran kokeiltiin...
http://www.ardbegproject.com/renaissancecontinued.shtml
...kallis kokeilu, jos olis menny persiilleen... :)
Kumpi toimi paremmin, Laphroiag vai Ardbeg?
______________________________________________________________________________
DavidL.Roth (14.10.2012 7.42.12 last edit 14.10.2012 7.42.49)
Onko nuorempi savuinen viski savuisempaa kuin vanhempi savuinen viski?
Häipyykö mielestänne siis turvesavun makua pois pitkän kypsytyksen aikana?
-DavidL.Roth-
______________________________________________________________________________
sähkäri (14.10.2012 8.20.23)
quote[7055425D50781A665B405C340 (link)]:
Onko nuorempi savuinen viski savuisempaa kuin vanhempi savuinen viski?
Häipyykö mielestänne siis turvesavun makua pois pitkän kypsytyksen aikana?
-DavidL.Roth-
______________________________________________________________________________
JaRiMi (14.10.2012 23.30.51)
quote[5A7F68777A52304C716A761E0 (link)]:
Onko nuorempi savuinen viski savuisempaa kuin vanhempi savuinen viski?
Häipyykö mielestänne siis turvesavun makua pois pitkän kypsytyksen aikana?
-DavidL.Roth-
______________________________________________________________________________
JaRiMi (14.10.2012 23.31.58)
quote[1337220906560 (link)]:
quote[08242929243628242E3624450 (link)]:
Kiitoksia edellisistä vastauksista. Lisää utelua.
Oletteko tehneet viskillä/viskeillä kokeiluja esimerkiksi omia vattauksia tai muuta? Millaisia kokemuksia näistä?
Tällaista kerran kokeiltiin...
http://www.ardbegproject.com/renaissancecontinued.shtml
...kallis kokeilu, jos olis menny persiilleen... :)
______________________________________________________________________________
MrBeam (20.10.2012 0.07.19)
quote[1236230807570 (link)]:
quote[08242929243628242E3624450 (link)]:
Kiitoksia edellisistä vastauksista. Lisää utelua.
Oletteko tehneet viskillä/viskeillä kokeiluja esimerkiksi omia vattauksia tai muuta? Millaisia kokemuksia näistä?
Tällaista kerran kokeiltiin...
http://www.ardbegproject.com/renaissancecontinued.shtml
...kallis kokeilu, jos olis menny persiilleen... :)
______________________________________________________________________________
Peat (20.10.2012 20.09.02)
quote[5F605077737F120 (link)]:
Mielenkiinnosta tähän kokeiluun, millainen prosessi sulla oli tyhjätä tynnyri sherrykäsittelyn jälkeen ennen viskin sisäänheittoa? Annoitko valua tai kuivaa kuinka pitkään?
______________________________________________________________________________
eläväpullo (29.11.2012 10.25.09)
Mites kun monasti tynnyrivahvuisissa viskeissä on ihan alkoholin myötä omanlaisensa maku, joka olen itse kuvannut tummaksi/myskiseksi tai jotain sinnepäin, kun taas samassa laimennetussa viskissä hedelmät pääsevät paremmin esille. Tunnistatteko tuota ajatusta tästä kovan alkoholin tuomasta "tummuudesta", ja miten paremmin kuvailisitte ilmiötä?
______________________________________________________________________________
mja (11.1.2013 8.54.52)
Simppeli kysymys (johon löytyy netistä vaikka minkälaisia vastauksia): Mikä on oikeasti Laphroaigin käyttämien Quarter Cask-tynnyreiden tilavuus?
______________________________________________________________________________
I.R. (11.1.2013 9.09.21 last edit 11.1.2013 9.12.39)
quote[66616A0B0 (link)]:
Simppeli kysymys (johon löytyy netistä vaikka minkälaisia vastauksia): Mikä on oikeasti Laphroaigin käyttämien Quarter Cask-tynnyreiden tilavuus?
______________________________________________________________________________
Mushinico (11.1.2013 17.32.52)
Johan sen nimikin sanioo, Laphroaig Quarter Butt... eiku.. ;)
______________________________________________________________________________
Landlord (31.1.2013 22.30.42)
Lystikästä hermostuneisuutta pukkaa tässä Uisgea odotellessa. Testailin maistelukuntoa 1 cl Old Pulteney 12, 1 cl Old Pulteney 17 ja 2 cl Laphroaig Quater cask näytteillä enkä maistanut oikein mitään, pikkasen alkoholi tuntui jossain vaiheessa - arrghh. Tarkoituksena oli kokeilla voisiko 1cl näyte riittää maisteluun, taidan pysyä 2 cl näytteissä. Ilmeisesti ei kannata ahtaa 200 g suklaalevyä 2 h ennen maistelua, tai jotain.
Yllättävänkin samanlaisia fiiliksiä tulee kuin juoksukisojen yhteydessä. Miten valmistautua viimeiset päivät. Mitä laittaa päälle. Mitä/milloin pitäisi syödä ja juoda ennen tapahtumaa. Mitä/miten syödä ja juoda tapahtuman aikana. Miten hyvin kroppa tapahtumasta palautuu...
Siinä määrin kammottava oli tämäniltainen maistelukunto, että tuohon syömiseen/juomiseen ennen tastingiä voisin ottaa pari neuvoakin vastaan. Voinko käydä hampurilaisella juuri ennen maistelua?
______________________________________________________________________________
Mushinico (2.2.2013 11.43.40)
quote[19343B31393A2731550 (link)]:
Lystikästä hermostuneisuutta pukkaa tässä Uisgea odotellessa. Testailin maistelukuntoa 1 cl Old Pulteney 12, 1 cl Old Pulteney 17 ja 2 cl Laphroaig Quater cask näytteillä enkä maistanut oikein mitään, pikkasen alkoholi tuntui jossain vaiheessa - arrghh. Tarkoituksena oli kokeilla voisiko 1cl näyte riittää maisteluun, taidan pysyä 2 cl näytteissä. Ilmeisesti ei kannata ahtaa 200 g suklaalevyä 2 h ennen maistelua, tai jotain.
Yllättävänkin samanlaisia fiiliksiä tulee kuin juoksukisojen yhteydessä. Miten valmistautua viimeiset päivät. Mitä laittaa päälle. Mitä/milloin pitäisi syödä ja juoda ennen tapahtumaa. Mitä/miten syödä ja juoda tapahtuman aikana. Miten hyvin kroppa tapahtumasta palautuu...
Siinä määrin kammottava oli tämäniltainen maistelukunto, että tuohon syömiseen/juomiseen ennen tastingiä voisin ottaa pari neuvoakin vastaan. Voinko käydä hampurilaisella juuri ennen maistelua?
______________________________________________________________________________
Landlord (2.2.2013 14.43.55)
Pari pientä Saarioisen grahamlihapiirakkaa kylmänä + pari huikkaa sitruunalla maustettua kivennäisvettä pari tuntia ennen maistelua - toimi ihan mainiosti.
Yhden senttilitran näytteetkin toimivat "ei niin vakavamielisellä" uisgemaistelukierroksella ihan hyvin. Oli kuitenkin kiva päästä maistamaan useampaa laatua.
______________________________________________________________________________
Mallasmaksa (6.3.2013 5.52.06)
Kysymystä ei oikein voi pieneksi luonnehtia.Sellaista tässä kyselen pidempään asiaan vihkiytyneiltä (ja toki vähemmänkin harrastaneilta), että missä mennään tällä hetkellä viskimaailmassa?
Onko mielenkiintoiset pullot jo pullotettu ja nautittu? Karkaavatko hinnat käsistä vai onko näin jo tapahtunut? Mihin suuntaan laadun suhteen viskimaailma on menossa, eli esimerkiksi kasvatetaanko myyntivolyymiä voittojen takia vai aletaanko tavoitella asiakkaita laatuun panostaen?
Sana vapaa, olkaa hyvä.
______________________________________________________________________________
Vode (6.3.2013 7.19.49 last edit 6.3.2013 7.20.51)
quote[664A47474A58464A40584A2B0 (link)]:
Kysymystä ei oikein voi pieneksi luonnehtia.Sellaista tässä kyselen pidempään asiaan vihkiytyneiltä (ja toki vähemmänkin harrastaneilta), että missä mennään tällä hetkellä viskimaailmassa?
Onko mielenkiintoiset pullot jo pullotettu ja nautittu? Karkaavatko hinnat käsistä vai onko näin jo tapahtunut? Mihin suuntaan laadun suhteen viskimaailma on menossa, eli esimerkiksi kasvatetaanko myyntivolyymiä voittojen takia vai aletaanko tavoitella asiakkaita laatuun panostaen?
Sana vapaa, olkaa hyvä.
______________________________________________________________________________
Toni V (6.3.2013 15.34.28)
quote[103C31313C2E303C362E3C5D0 (link)]:
Kysymystä ei oikein voi pieneksi luonnehtia.Sellaista tässä kyselen pidempään asiaan vihkiytyneiltä (ja toki vähemmänkin harrastaneilta), että missä mennään tällä hetkellä viskimaailmassa?
Onko mielenkiintoiset pullot jo pullotettu ja nautittu? Karkaavatko hinnat käsistä vai onko näin jo tapahtunut? Mihin suuntaan laadun suhteen viskimaailma on menossa, eli esimerkiksi kasvatetaanko myyntivolyymiä voittojen takia vai aletaanko tavoitella asiakkaita laatuun panostaen?
Sana vapaa, olkaa hyvä.
______________________________________________________________________________
chrisu (6.3.2013 16.13.19)
quote[5E727F7F72607E72786072130 (link)]:
Onko mielenkiintoiset pullot jo pullotettu ja nautittu?
______________________________________________________________________________
Kronik (6.3.2013 18.28.15)
quote[737862796365100 (link)]:
quote[5E727F7F72607E72786072130 (link)]:
Onko mielenkiintoiset pullot jo pullotettu ja nautittu?
Ainakin monilla tislaamoilla on vanhat viskit loppumassa kun kysynnän vuoksi pullotetaan kaikki mitä vaan varastosta löytyy. Tulevaisuuden näkymät on enemmän NAS-pullotteita joiden ikä pyörii 5-15 vuosien välillä.
______________________________________________________________________________
vesku (6.3.2013 19.59.36)
Itse en ole kovinkaan huolissani saatavuudesta yleensä. Meillä on muutama tislaamo joiden tuotannosta ollaan valmiit maksamaan ja näiden tislaamoiden tuotannosta valtaosa myydään mallasviskinä. Kyse on kuitenkin muutaman tislaamon tuotannosta joka prosentuualisesti edustaa 2-4 % kaikista tislaamoista laskutavasta riippuen. Vierailin viime vuonna Cao Ilan tislaamolla jonka tuotannosta vain noin 5% myydään mallasviskinä ja loput menevät sekoitteisiin. Kapasiteettia on niin paljon, että osa tavarasta rahdataan Lagavulinin tislaamolta tankkiautolla tislaamolle.
Mantereen tislaamoilla en ole havainnut NAS-pullotteiden kasvua ? Edelleen isot Glenfiddich, Glenlivet, Balvenie, Macallan etc..tuottavat suuria määriä tavaraa ja Macallanille lisättiin muutama vuosi reilusti pannuja. Highland Park tulee mieleen joka on pukannut retaill markkinoille muutaman muun tislaamon ohella tuotteita vailla ikämerkintää joita kotiin palaavat pikkutakkimiehet kanniskelevat.
Aikaisemmin puhuttiin mallasviskistä 85% menevät sekoitteisiin. Onko tässä tapahtunut jotain muutosta joka on mennyt minulta ohi ?
Hinnat ovat nousseet ja kiinnostus myös, eikö tässä ole vastaus. En usko vanhojen viskien loppumiseen. Vanhat begit ovat nousseet ja yleensä kaikki Islay tavara. Edullisia iäkkäitä tai kauan pullossa olleita tuotteita löytyy edelleen varsin kohtuu hintaan esim, Auchentoshan, Glen Garioch, Benriach, Mortlach, Glenfarclas. Eri asia on pitääkö näistä tuotteista.
______________________________________________________________________________
Kronik (6.3.2013 20.02.41)
quote[4C5F49514F3A0 (link)]:
Itse en ole kovinkaan huolissani saatavuudesta yleensä. Meillä on muutama tislaamo joiden tuotannosta ollaan valmiit maksamaan ja näiden tislaamoiden tuotannosta valtaosa myydään mallasviskinä. Kyse on kuitenkin muutaman tislaamon tuotannosta joka prosentuualisesti edustaa 2-4 % kaikista tislaamoista laskutavasta riippuen. Vierailin viime vuonna Cao Ilan tislaamolla jonka tuotannosta vain noin 5% myydään mallasviskinä ja loput menevät sekoitteisiin. Kapasiteettia on niin paljon, että osa tavarasta rahdataan Lagavulinin tislaamolta tankkiautolla tislaamolle.
Mantereen tislaamoilla en ole havainnut NAS-pullotteiden kasvua ? Edelleen isot Glenfiddich, Glenlivet, Balvenie, Macallan etc..tuottavat suuria määriä tavaraa ja Macallanille lisättiin muutama vuosi reilusti pannuja. Highland Park tulee mieleen joka on pukannut retaill markkinoille muutaman muun tislaamon ohella tuotteita vailla ikämerkintää joita kotiin palaavat pikkutakkimiehet kanniskelevat.
Aikaisemmin puhuttiin mallasviskistä 85% menevät sekoitteisiin. Onko tässä tapahtunut jotain muutosta joka on mennyt minulta ohi ?
Hinnat ovat nousseet ja kiinnostus myös, eikö tässä ole vastaus. En usko vanhojen viskien loppumiseen. Vanhat begit ovat nousseet ja yleensä kaikki Islay tavara. Edullisia iäkkäitä tai kauan pullossa olleita tuotteita löytyy edelleen varsin kohtuu hintaan esim, Auchentoshan, Glen Garioch, Benriach, Mortlach, Glenfarclas. Eri asia on pitääkö näistä tuotteista.
______________________________________________________________________________
Artturi (7.3.2013 10.04.24)
quote[7D7A78617C7D7176130 (link)]:
quote[4C5F49514F3A0 (link)]:
Itse en ole kovinkaan huolissani saatavuudesta yleensä. Meillä on muutama tislaamo joiden tuotannosta ollaan valmiit maksamaan ja näiden tislaamoiden tuotannosta valtaosa myydään mallasviskinä. Kyse on kuitenkin muutaman tislaamon tuotannosta joka prosentuualisesti edustaa 2-4 % kaikista tislaamoista laskutavasta riippuen. Vierailin viime vuonna Cao Ilan tislaamolla jonka tuotannosta vain noin 5% myydään mallasviskinä ja loput menevät sekoitteisiin. Kapasiteettia on niin paljon, että osa tavarasta rahdataan Lagavulinin tislaamolta tankkiautolla tislaamolle.
Mantereen tislaamoilla en ole havainnut NAS-pullotteiden kasvua ? Edelleen isot Glenfiddich, Glenlivet, Balvenie, Macallan etc..tuottavat suuria määriä tavaraa ja Macallanille lisättiin muutama vuosi reilusti pannuja. Highland Park tulee mieleen joka on pukannut retaill markkinoille muutaman muun tislaamon ohella tuotteita vailla ikämerkintää joita kotiin palaavat pikkutakkimiehet kanniskelevat.
Aikaisemmin puhuttiin mallasviskistä 85% menevät sekoitteisiin. Onko tässä tapahtunut jotain muutosta joka on mennyt minulta ohi ?
Hinnat ovat nousseet ja kiinnostus myös, eikö tässä ole vastaus. En usko vanhojen viskien loppumiseen. Vanhat begit ovat nousseet ja yleensä kaikki Islay tavara. Edullisia iäkkäitä tai kauan pullossa olleita tuotteita löytyy edelleen varsin kohtuu hintaan esim, Auchentoshan, Glen Garioch, Benriach, Mortlach, Glenfarclas. Eri asia on pitääkö näistä tuotteista.
Älä unohda Macallanin 1824-sarjaa. Itkuhan meinaa tulla.
______________________________________________________________________________
mja (8.3.2013 8.41.17)
quote[7C505D5D50425C505A4250310 (link)]:
Kysymystä ei oikein voi pieneksi luonnehtia.Sellaista tässä kyselen pidempään asiaan vihkiytyneiltä (ja toki vähemmänkin harrastaneilta), että missä mennään tällä hetkellä viskimaailmassa?
Onko mielenkiintoiset pullot jo pullotettu ja nautittu? Karkaavatko hinnat käsistä vai onko näin jo tapahtunut? Mihin suuntaan laadun suhteen viskimaailma on menossa, eli esimerkiksi kasvatetaanko myyntivolyymiä voittojen takia vai aletaanko tavoitella asiakkaita laatuun panostaen?
Sana vapaa, olkaa hyvä.
______________________________________________________________________________
Mallasmaksa (10.3.2013 20.00.01 last edit 10.3.2013 20.00.44)
quote[3625332B35400 (link)]:
Vanhat begit ovat nousseet ja yleensä kaikki Islay tavara. Edullisia iäkkäitä tai kauan pullossa olleita tuotteita löytyy edelleen varsin kohtuu hintaan esim, Auchentoshan, Glen Garioch, Benriach, Mortlach, Glenfarclas. Eri asia on pitääkö näistä tuotteista.
______________________________________________________________________________
Mallasmaksa (22.4.2013 20.31.08)
quote[7F6163676953636253786469537B6D78697E0C0 (link)]:
quote[1E2F36110D3A263B2226272F202F4E0 (link)]:
Viimeaikaisia tuomisia mm.:
Caol Ila Distiller's Edition (C-si; 8-472)
Talisker Distiller's Edition (TD-S: 50A)
Yleensä näistä DE-pullotteista puhuttaessa käytetään lisätietona ainakin tislaus-/pullotusvuotta. Olet näiden tietojen sijaan kirjannut sulkuihin pelkästään pullojen "koodit". Mikä mahtaa olla siis näiden "koodien" sanoma, eli mitä ne tarkalleen kertovat?
______________________________________________________________________________
mja (23.4.2013 7.11.49)
quote[5C707D7D70627C707A6270110 (link)]:
quote[7F6163676953636253786469537B6D78697E0C0 (link)]:
quote[1E2F36110D3A263B2226272F202F4E0 (link)]:
Viimeaikaisia tuomisia mm.:
Caol Ila Distiller's Edition (C-si; 8-472)
Talisker Distiller's Edition (TD-S: 50A)
Yleensä näistä DE-pullotteista puhuttaessa käytetään lisätietona ainakin tislaus-/pullotusvuotta. Olet näiden tietojen sijaan kirjannut sulkuihin pelkästään pullojen "koodit". Mikä mahtaa olla siis näiden "koodien" sanoma, eli mitä ne tarkalleen kertovat?
Tuli tästä "viimeisin hankinta" ketjusta kysymys mieleen. Ardbegien kohdalla näitä L-koodeja (hmm...ei siis televisiosarjasta ole kysymys) usein ilmoitetaan. Kyseessä siis ilmeisesti batch?
Onko niiden laadussa suurtakin eroa (esim. Ardbegin kohdalla)? Onko jossain "sarjoissa" laatu parantunut ajan myötä?
Ralfyltä katselin juuri Aberlourin A´bunadh batchien vertailua ja tässä laatu pysynyt ilmeisen korkealla. Onko pitempään harrastaneilla esimerkkeja vastaavista sarjoista?
Toivottavasti tästä nyt pointti tulee ilmi, jos ei,niin tarkennan mieluusti.
______________________________________________________________________________
Havis (23.4.2013 8.44.00 last edit 23.4.2013 8.50.14)
quote[40474C2D0 (link)]:
quote[5C707D7D70627C707A6270110 (link)]:
quote[7F6163676953636253786469537B6D78697E0C0 (link)]:
quote[1E2F36110D3A263B2226272F202F4E0 (link)]:
Viimeaikaisia tuomisia mm.:
Caol Ila Distiller's Edition (C-si; 8-472)
Talisker Distiller's Edition (TD-S: 50A)
Yleensä näistä DE-pullotteista puhuttaessa käytetään lisätietona ainakin tislaus-/pullotusvuotta. Olet näiden tietojen sijaan kirjannut sulkuihin pelkästään pullojen "koodit". Mikä mahtaa olla siis näiden "koodien" sanoma, eli mitä ne tarkalleen kertovat?
Tuli tästä "viimeisin hankinta" ketjusta kysymys mieleen. Ardbegien kohdalla näitä L-koodeja (hmm...ei siis televisiosarjasta ole kysymys) usein ilmoitetaan. Kyseessä siis ilmeisesti batch?
Onko niiden laadussa suurtakin eroa (esim. Ardbegin kohdalla)? Onko jossain "sarjoissa" laatu parantunut ajan myötä?
Ralfyltä katselin juuri Aberlourin A´bunadh batchien vertailua ja tässä laatu pysynyt ilmeisen korkealla. Onko pitempään harrastaneilla esimerkkeja vastaavista sarjoista?
Toivottavasti tästä nyt pointti tulee ilmi, jos ei,niin tarkennan mieluusti.
"Yleistä" osion alta löytyy "Pullotuskoodit"-ketju, jossa on monenlaista informaatiota asiasta (en osannut linkittää ketjua tähän) ja "Islay"-osion alta löytyy mielenkiintoinen "Ardbeg Ten uusi vs. vanha"-ketju.
Mutta vastaus tai oikeammin mielipide. On tietysti kiva tietää mitä pullotuserää nauttii. Jokainen erä on kuitenkin aina erilainen ja jonkinlainen kompromissi ja varsinkin näissä peruspullotteissa siihen vattaukseen yritetään saada ne kyseiselle tuotteelle luonteenomaiset piirteet mukaan. Joskus pärjätään nuoremmilla tynnyreillä ja joskus mukaan joudutaan sotkemaan jonkinverran vanhempaakin tavaraa. Lopputulos on sitten joko toivottu tai se alittaa tai ylittää tavoitteet. Tästä johtuen jotkut näistä pullotuseristä sitten nauttivat harrastajien keskuudessa suurempaa arvostusta kuin toiset ja niitä keräillään ja niitä pidetään vertailukohtana. Minusta mielenkiintoista on kuinka tasalaatuista tavaraa tislaamo kykenee tuottamaan peruspullotteissaan vuodesta toiseen.
______________________________________________________________________________
Mushinico (23.4.2013 8.54.29)
Ardbegin L-koodi ilmoittaa tosiaan pullotusajankohdan. Ei tietääkseni tarkemmin erää.
______________________________________________________________________________
MacMatti (23.4.2013 11.33.08)
quote[6850564D4C4B4C464A250 (link)]:
Ardbegin L-koodi ilmoittaa tosiaan pullotusajankohdan. Ei tietääkseni tarkemmin erää.
______________________________________________________________________________
Mushinico (23.4.2013 11.38.28 last edit 23.4.2013 11.39.10)
quote[3A2538317D3D31242439500 (link)]:
quote[6850564D4C4B4C464A250 (link)]:
Ardbegin L-koodi ilmoittaa tosiaan pullotusajankohdan. Ei tietääkseni tarkemmin erää.
Tuskin samana päivänä on kovin montaa erää pullotettu. :)
______________________________________________________________________________
MacMatti (23.4.2013 11.40.27)
quote[2E16100B0A0D0A000C630 (link)]:
quote[3A2538317D3D31242439500 (link)]:
quote[6850564D4C4B4C464A250 (link)]:
Ardbegin L-koodi ilmoittaa tosiaan pullotusajankohdan. Ei tietääkseni tarkemmin erää.
Tuskin samana päivänä on kovin montaa erää pullotettu. :)
Mutta jos on L8 vs. L8 niin teoriassa voi olla eri bacheja ja taas toisinpäin L8 vs. L9 voi olla sama.
______________________________________________________________________________
Mushinico (23.4.2013 11.45.05 last edit 23.4.2013 11.45.22)
quote[68776A632F6F6376766B020 (link)]:
quote[2E16100B0A0D0A000C630 (link)]:
quote[3A2538317D3D31242439500 (link)]:
quote[6850564D4C4B4C464A250 (link)]:
Ardbegin L-koodi ilmoittaa tosiaan pullotusajankohdan. Ei tietääkseni tarkemmin erää.
Tuskin samana päivänä on kovin montaa erää pullotettu. :)
Mutta jos on L8 vs. L8 niin teoriassa voi olla eri bacheja ja taas toisinpäin L8 vs. L9 voi olla sama.
Nyt en oikein ymmärtänyt?
______________________________________________________________________________
pere (23.4.2013 13.07.18 last edit 23.4.2013 13.08.13)
quote[4E76706B6A6D6A606C030 (link)]:
quote[68776A632F6F6376766B020 (link)]:
quote[2E16100B0A0D0A000C630 (link)]:
quote[3A2538317D3D31242439500 (link)]:
quote[6850564D4C4B4C464A250 (link)]:
Ardbegin L-koodi ilmoittaa tosiaan pullotusajankohdan. Ei tietääkseni tarkemmin erää.
Tuskin samana päivänä on kovin montaa erää pullotettu. :)
Mutta jos on L8 vs. L8 niin teoriassa voi olla eri bacheja ja taas toisinpäin L8 vs. L9 voi olla sama.
Nyt en oikein ymmärtänyt?
Jos pullossa on L8aaa ja toisessa pullossa L9bbb, niin nämähän voivat olla samaa batchia? Ja taas Jos pulloissa on L9ccc ja toisessa L9ddd niin eikö ne voi silti olla samaa batchia? ... ainakin teoriassa.
______________________________________________________________________________
Mushinico (23.4.2013 14.51.48)
quote[2A3F283F5A0 (link)]:
quote[4E76706B6A6D6A606C030 (link)]:
quote[68776A632F6F6376766B020 (link)]:
quote[2E16100B0A0D0A000C630 (link)]:
quote[3A2538317D3D31242439500 (link)]:
quote[6850564D4C4B4C464A250 (link)]:
Ardbegin L-koodi ilmoittaa tosiaan pullotusajankohdan. Ei tietääkseni tarkemmin erää.
Tuskin samana päivänä on kovin montaa erää pullotettu. :)
Mutta jos on L8 vs. L8 niin teoriassa voi olla eri bacheja ja taas toisinpäin L8 vs. L9 voi olla sama.
Nyt en oikein ymmärtänyt?
Jos pullossa on L8aaa ja toisessa pullossa L9bbb, niin nämähän voivat olla samaa batchia? Ja taas Jos pulloissa on L9ccc ja toisessa L9ddd niin eikö ne voi silti olla samaa batchia? ... ainakin teoriassa.
Oman empiirisen tutkimuksen mukaan noita begejä pullotetaan samasta satsista (esim CR pullotukset) aina muutaman päivän ajan, eli vaikka L8 131 ja L8 133 ovat samaa erää. Sen sijaan L8 133 ja L8 275 ovat sitten eri eriä ja välissä on ainakin TEN:n tapauksessa jo joku(nen) muukin erä. Tokihan joku erä voi sitten teoriassa osua myös vuoden vaihteeseen, eli L8 365 ja L9 001. Sellaista en toki koskaan ole nähnyt ja uskoisin pullotuslinjojen olevan juhlapyhinä kiinni, mutta teoriassa. Tätähän tässä haettiin?
______________________________________________________________________________
euphoria (25.6.2013 12.36.48 last edit 25.6.2013 12.40.49)
eka posti!
Noniin! Elikkä sellanen kysymys viskin säilymisestä pullossaan. Hyvä nyrkkisääntö kait on, että jos puolet ilmaa ja puolet itse elämän vettä, niin ois hyvä siirtää pienempään pulloon. Mutta nyt ei kuiten asia koske sitä, vaan esim jos jonkin arvokkaamman vanhan viskin joskus korkkaa, nautiskelee kaulan verran vaikkapa ystävän kanssa, ja pullon laittaa takaisin talteen, niin kauanhan se säilyy tuon korkkauksen jälkeen, vaikka ilmaa pullossa ei olisikaan juuri paljoa enempää kuin aiemmin. Sanotaan vaikkapa, että puoli 0,75 dl lähtee pullosta ja sen lyö takaisin kaappiin.
Minuakun kiinnostaa kun 25vuotis synttäreille oon kyllä aikonu jonkin arvokkaan iäkkään mallasviskin hommata, niin kuinka kauan se säilyisi?
Ja mikä on tavallaan maksimi-ikä mitä viskiä voi piettää pullossa avauksen jälkeen? JOS vaikka aluksi laittaa litrasta 0.7 pulloon, siitä 0.5 ja siitä edelleen 0.33 / 0.25? Eli pidetään se ilman tilavuus suhteessa viskiin melkein samana kokoajan, ettei tuote pääse kokonaan hapettumaan.
Koska jos kovin kauan menee vaikkapa 50-50, niin eikös se viski siitä parane aluksi, mutta varmasti tietyn ajan jälkeen alkaa hapetus viedä elämän vedestä pois. Oletetaan että pullo olisi puoli täynnä kokoajan.
Ja varsinkin kun jos tavallisessa (ei viskipaikassa) maistelee jotain, niin eikös viskit voi olla monesti "pilalla" tai parhaat päivänsä nähneet, siinä vaiheessa, kun on ne pohjat enää jälellä? Tarkoitan tämmösiä hiljasempia paikkoja, joissa tuskin kovin monesti kalliimpia mallasviskejä asiakkaat maistavat.
PS. Osaako kukaan kertoa, että miten viskipaikat "ylläpitävät" tuotteitansa? Esim. hienoissa paikoissa kuten. St. Michael (luultavasti paras viskipaikka tässä maassa?)
Kiitos vastaajalle/vastaajille etukäteen 8-)
______________________________________________________________________________
MacMatti (25.6.2013 14.08.14)
Tästä aiheesta löytyy tietoa jonkin jutun alta enemmänkin mutta vastataan jotain kun ei ole muut ehtineet.
Jos maistat pullosta vähän ja loppu jää pulloon niin kyllä se useamman vuoden pysyy hyvänä, toki riippuu hieman juomasta.
Väittäisin että vahvemmat ja iäkkäämmät juomat säilyy paremmin, voin toki olla väärässäkin.
Ei ravintolat niistä muuten pidä huolta kuin että katsovat jottei juomat häviä hyllystä. Varmasti useasta paikasta löytyy vanhoja jämiä jotka on tosin juotavia mutta parhaat päivät nähneet.
En osaa sanoa maksimaalisesti säilöntä ajasta, tiiviissä pullossa kymmeniä vuosia tai enemmänkin.
Kaikki on tullut juotua ennen kuin ovat menneet pilalle. :)
______________________________________________________________________________
Peat (25.6.2013 16.56.13)
quote[6E7E7B636479626A0B0 (link)]:
Minuakun kiinnostaa kun 25vuotis synttäreille oon kyllä aikonu jonkin arvokkaan iäkkään mallasviskin hommata, niin kuinka kauan se säilyisi?
______________________________________________________________________________
euphoria (25.6.2013 22.52.06)
Kiitokset vielä! Alankin noita lukemaan tässä ku joutaa!
Vielä semmonen kysymys, että kun karahvin tulen varmasti hommaamaan jossain vaiheessa, niin minkälainen on "perus" karahvissa säilyvyys? Eikös karahvi kuiten ole sitä varten että se on tavallaan jo "tarjottimella", että koko laitos tulisi tyhjennettyä ajassa X. Vai onko karahvi vain pullon korvike ja koriste?
Sori jos on tyhmiä kysymyksiä :D Ja jos niillä karahveilla on edes niin eroja, mitä tulisi ottaa huomioon karahvia ostaessa? Muuta kuin, että se miellyttää omaa silmää. :)
Ja kiitokset taas etukäteen! =)
______________________________________________________________________________
mja (26.6.2013 5.32.51)
quote[4050554D4A574C44250 (link)]:
Vai onko karahvi vain pullon korvike ja koriste?
______________________________________________________________________________
Toni V (26.6.2013 6.59.32)
Tuollainen isompi karahvi voisi olla hyvä viskin avautumiseen; koko pullon kun kippaisi isompaan karahviin niin luulisi nopeammin avautuvan juomakuntoon. Säilyminen lienee korkin tiiveydestä kiinni.
Ja lisäksi tietty tuohon voi kaataa peruskuraa ja kavereille tarjota sitä huippumaltaana ;)
______________________________________________________________________________
Gooner (26.6.2013 7.23.46)
Minulla toimittaa karahvin virkaa Glen Ordin nelikulmainen pullo. Harmi, että menivät muuttamaan pullon persoonattomaksi massatuotteeksi. Kaksikymppisen Ordin vanha pullo on vielä komeampi, mutta sitä ei saa täytenä huutokaupoistakaan alle sadan punnan.
______________________________________________________________________________
Mallasmaksa (26.6.2013 9.42.48)
Täällä lätinää ulkomaankielellä karahveista:
http://www.youtube.com/watch?v=iZm-pGmADEc
______________________________________________________________________________
JS (26.6.2013 14.24.26)
Eri viskit säilyvät eri tavoin. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että esim. Buffalo Trace ja Maker's Mark paranivat ajan ja hapen kanssa. Toisaalta jotkut överiturpeiset Islayn tisleet menivät ajan kanssa huonoon suuntaan...
______________________________________________________________________________
Mallasmaksa (11.7.2013 21.08.54)
Tuota JaMiRin allekirjoitusta olen miettinyt. "Mitä on viskikulttuuri?".
Voisi olla kyllä ihan oma ketjukin, mutta aletaan pohdinta nyt tässä. Mietin lähinnä sitä, että millaisena näen suomalaisen viskikulttuurin ja mitä voin itse asian edistämiselle tehdä?
Itse näen viskikulttuurimme valitettavan hajanaisena, mutta potentiaalisena. Paljon tapahtuu, mutta eri pöytien äärissä. Potentiaalisena näin tämän jatkuvasti lisääntyvien tastingien ansiosta ja tietenkin Uisgen johdosta. Yleisesti ottaen suomalainen juomakulttuuri vaikuttaisi hieman kääntyneen laatuun määrän sijaan. Baarien olut- ja viskivalikoimat laajenevat jatkuvasti.
Viskikulttuurin hajanaisuuteen vaikuttaa varmasti myös pitkät välimatkat. Pääkaupunkiseudulla tapahtuu enemmän ja veikkaisin että muualla asiasta kiinnostuneet ovat jo lyöttäytyneet yhteen.
Mitä taas itse voin tehdä? Koen että valitettavan vähän. Mutta lähinnä yritän lähinpiiriäni värvätä maistatuttamalla eri viskejä ja välillä asiasta höpisemällä. En tosin kovin hyvällä menestyksellä.
Että tällästä.
______________________________________________________________________________
Ard-Begbie (12.7.2013 19.58.58)
quote[5B777A7A77657B777D6577160 (link)]:
Tuota JaMiRin allekirjoitusta olen miettinyt. "Mitä on viskikulttuuri?".
Voisi olla kyllä ihan oma ketjukin, mutta aletaan pohdinta nyt tässä. Mietin lähinnä sitä, että millaisena näen suomalaisen viskikulttuurin ja mitä voin itse asian edistämiselle tehdä?
Itse näen viskikulttuurimme valitettavan hajanaisena, mutta potentiaalisena. Paljon tapahtuu, mutta eri pöytien äärissä. Potentiaalisena näin tämän jatkuvasti lisääntyvien tastingien ansiosta ja tietenkin Uisgen johdosta. Yleisesti ottaen suomalainen juomakulttuuri vaikuttaisi hieman kääntyneen laatuun määrän sijaan. Baarien olut- ja viskivalikoimat laajenevat jatkuvasti.
Viskikulttuurin hajanaisuuteen vaikuttaa varmasti myös pitkät välimatkat. Pääkaupunkiseudulla tapahtuu enemmän ja veikkaisin että muualla asiasta kiinnostuneet ovat jo lyöttäytyneet yhteen.
Mitä taas itse voin tehdä? Koen että valitettavan vähän. Mutta lähinnä yritän lähinpiiriäni värvätä maistatuttamalla eri viskejä ja välillä asiasta höpisemällä. En tosin kovin hyvällä menestyksellä.
Että tällästä.
______________________________________________________________________________
Mushinico (12.7.2013 20.13.24)
quote[7C4F59107F585A5F54583D0 (link)]:
quote[5B777A7A77657B777D6577160 (link)]:
Tuota JaMiRin allekirjoitusta olen miettinyt. "Mitä on viskikulttuuri?".
Voisi olla kyllä ihan oma ketjukin, mutta aletaan pohdinta nyt tässä. Mietin lähinnä sitä, että millaisena näen suomalaisen viskikulttuurin ja mitä voin itse asian edistämiselle tehdä?
Itse näen viskikulttuurimme valitettavan hajanaisena, mutta potentiaalisena. Paljon tapahtuu, mutta eri pöytien äärissä. Potentiaalisena näin tämän jatkuvasti lisääntyvien tastingien ansiosta ja tietenkin Uisgen johdosta. Yleisesti ottaen suomalainen juomakulttuuri vaikuttaisi hieman kääntyneen laatuun määrän sijaan. Baarien olut- ja viskivalikoimat laajenevat jatkuvasti.
Viskikulttuurin hajanaisuuteen vaikuttaa varmasti myös pitkät välimatkat. Pääkaupunkiseudulla tapahtuu enemmän ja veikkaisin että muualla asiasta kiinnostuneet ovat jo lyöttäytyneet yhteen.
Mitä taas itse voin tehdä? Koen että valitettavan vähän. Mutta lähinnä yritän lähinpiiriäni värvätä maistatuttamalla eri viskejä ja välillä asiasta höpisemällä. En tosin kovin hyvällä menestyksellä.
Että tällästä.
Se kulttuuri tulee miksi tulee. Ei sitä nyt liikaa kannata miettiä. Jos sitä joku tai jokin yhteisö tai ihmisklimppi liikaa vie johonkin suuntaan niin onko se enää edes kulttuuri vai jokin muu? Jokainen tehköön sen minkä haluaa ja minkä jaksaa ja siinä se lopputulos sitten joskun (tai nyt) on. Minulle käy kaikki. Edellinen Jarimin allekirjoitus oli muistaakseni "viskikulttuuri ei synny itsestään, tee jotain sen hyväksi". Hyvä pointti sekin. Olen itse tehnyt sydämmestäni sen mitä olen ja olen siihen tyytyväinen enkä usko että tekemättömyyskään voi sitä kulttuuria rapistaa...jos se aito kulttuuri sitten vaati jotain erikoista tekemistä. Mutta silti osaan olla kiitollinen niille henkilöille jotka aktiivisesti jaksavat jotain erikoista tehdäkin.
______________________________________________________________________________
JS (12.7.2013 20.58.56)
"Kulttuuria" voi syntyä ihan mistä hyvänsä asiasta, aiheesta, ilmiöstä.
______________________________________________________________________________
Toni V (19.8.2013 4.29.13)
Mallasviskeissä ohran tie juomaksi on hyvin tunnettua, mutta mikä on blendeissä käytetyn "jyväviskin" raaka-aine? Käytetäänkö mallastamatonta ohraa + entsyymejä, ohratärkkelystä vai mallastettua ohraa mallastamattoman seassa?
______________________________________________________________________________
JaRiMi (19.8.2013 7.54.29)
quote[112A2B2C1A13450 (link)]:
Mallasviskeissä ohran tie juomaksi on hyvin tunnettua, mutta mikä on blendeissä käytetyn "jyväviskin" raaka-aine? Käytetäänkö mallastamatonta ohraa + entsyymejä, ohratärkkelystä vai mallastettua ohraa mallastamattoman seassa?
______________________________________________________________________________
JaRiMi (19.8.2013 8.14.43)
quote[467E786362656268640B0 (link)]:
quote[7C4F59107F585A5F54583D0 (link)]:
quote[5B777A7A77657B777D6577160 (link)]:
Tuota JaMiRin allekirjoitusta olen miettinyt. "Mitä on viskikulttuuri?".
Voisi olla kyllä ihan oma ketjukin, mutta aletaan pohdinta nyt tässä. Mietin lähinnä sitä, että millaisena näen suomalaisen viskikulttuurin ja mitä voin itse asian edistämiselle tehdä?
Itse näen viskikulttuurimme valitettavan hajanaisena, mutta potentiaalisena. Paljon tapahtuu, mutta eri pöytien äärissä. Potentiaalisena näin tämän jatkuvasti lisääntyvien tastingien ansiosta ja tietenkin Uisgen johdosta. Yleisesti ottaen suomalainen juomakulttuuri vaikuttaisi hieman kääntyneen laatuun määrän sijaan. Baarien olut- ja viskivalikoimat laajenevat jatkuvasti.
Viskikulttuurin hajanaisuuteen vaikuttaa varmasti myös pitkät välimatkat. Pääkaupunkiseudulla tapahtuu enemmän ja veikkaisin että muualla asiasta kiinnostuneet ovat jo lyöttäytyneet yhteen.
Mitä taas itse voin tehdä? Koen että valitettavan vähän. Mutta lähinnä yritän lähinpiiriäni värvätä maistatuttamalla eri viskejä ja välillä asiasta höpisemällä. En tosin kovin hyvällä menestyksellä.
Että tällästä.
Se kulttuuri tulee miksi tulee. Ei sitä nyt liikaa kannata miettiä. Jos sitä joku tai jokin yhteisö tai ihmisklimppi liikaa vie johonkin suuntaan niin onko se enää edes kulttuuri vai jokin muu? Jokainen tehköön sen minkä haluaa ja minkä jaksaa ja siinä se lopputulos sitten joskun (tai nyt) on. Minulle käy kaikki. Edellinen Jarimin allekirjoitus oli muistaakseni "viskikulttuuri ei synny itsestään, tee jotain sen hyväksi". Hyvä pointti sekin. Olen itse tehnyt sydämmestäni sen mitä olen ja olen siihen tyytyväinen enkä usko että tekemättömyyskään voi sitä kulttuuria rapistaa...jos se aito kulttuuri sitten vaati jotain erikoista tekemistä. Mutta silti osaan olla kiitollinen niille henkilöille jotka aktiivisesti jaksavat jotain erikoista tehdäkin.
Samaa mieltä. Onhan sekin jo aikamoista tekemistä, kun ostaa niitä viskejä. Varmaankin paras teko varsinkin tislaamoiden mielestä :)
______________________________________________________________________________
Toni V (23.8.2013 10.22.10)
quote[012A192206224B0 (link)]:
quote[112A2B2C1A13450 (link)]:
Mallasviskeissä ohran tie juomaksi on hyvin tunnettua, mutta mikä on blendeissä käytetyn "jyväviskin" raaka-aine? Käytetäänkö mallastamatonta ohraa + entsyymejä, ohratärkkelystä vai mallastettua ohraa mallastamattoman seassa?
Yleisin raaka-aine vuoteen 1984 asti oli monen lähteen mukaan US grade 3 maissi (halpaa maissia) Amerikoista.
Sen jälkeen, johtuen kaupallisista sopimuksista ja rajoituksista, vehnästä on hiljalleen tullut suurin / käytetyin raaka-aine kaiketi - ja maissikin taitaa tulla lähinnä EU:n sisältä. Mukaan laitetaan aina pieni määrä mallastettua ohraa, jotta saadaan entsyymitoiminta tärkkelyksen muuntamiseksi sokereiksi käynnistymään.
Maississa on enemmän tärkkelystä kuin vehnässä, mutta sen prosessointi vaatii paljon kovempia lämpotiloja kuin vehnä. Maissista tehdään yhä jyväviskiä, ja syynä on sen erilainen maku, kuulemma.
______________________________________________________________________________