Viskin maku, ja suun kemia

______________________________________________________________________________

JaRiMi (7.11.2011 14.54.51)

Nostetaanpa tätä aihetta vähän pitkästä aikaa keskusteluun: Kovasti saa lukea mielipiteitä, joissa saman viskin makukokemus on maistelijan mukaan muuttunut aivan hurjasti, olipa syynä sitten sokkomaistelukokemus, eri tilanne ja/tai -päivä, tms. syy.

Aika moni tuntuu kuittaavan asian "eri fiiliksillä" - tietoisuudella viskin hinnasta, tai sitten esimerkiksi jonkun toisen hehekutuksella kyseisin viskin erinomaisuudesta. Mikäpä siinä, nämäkin tekijät saattavat toki omilta osin vaikuttaa jonkinverran asiaan.

Kumman harva tuntuu kuitenkaan miettineen juurikaan oman suunsa kemiaa, ja siinä tapahtuneita muutoksia: Mitä erilaista on suuhun pistetty minäkin päivänä, missä järjestyksessä, ja mihin aikaan, ihan esimerkkinä. Myös muuttunut oma terveydentila (esim. alkava flunssa), tai vaikkapa edellisenkin päivän alkoholinkulutus saattaa aikalailla vaikuttaa makukokemukseen.

Tuntuukin joskus siltä, että näitä makueroja selitetään enemminkin jonkin ei-mitattavan, lähes mystisen "fiiliksen" tms. avulla, sen sijaan että pohdittaisiin kovinkaan subjektiivisesti asian varsinaisia syitä.

Jo kuppi maitokahvia, saatika erilainen ruoka-annos, tai ennen maistelua juotu (erilainen) olut muuttaa suun kemiaa huimasti, eikä viskin (tai vaikkapa viinin) maku ole lainkaan sama. Suosittelen asian avointa testaamista! Siinä ei välttämättä mikään vesilasikaan auta "nollaamaan" suutuntumaa.

Viinimiehet eivät näkemäni ja kuulemani mukaan niinkään selittele makueroja "fiiliksillä" tai "hintalapputiedolla", vaan nimenomaan tällä suun kemialla, ja juurikin ruoan maun ja viinin maun liitolla, ja reaktiolla.

Johtuneeko sitten siitä, että viskinmaistelijat harvemmin ottavat viskiä ruoan kanssa samaan syssyyn, että tällainen syy-yhteys esimerkiksi tuntuu unohtuvan helposti.

En ole ehkä mikään tunne-ihminen, mutten itse ole havainnut viskeissä juurikaan tällaista fiilistelyn tai hintalapun tuomaa makueroa, vaan maussa havaitsemani erot ovat olleet lähes järjestään selitettävissä perin tavanomaisista syistä johtuvina. Maku-magia ja muu suuri mystiikka on ollut aikalailla loistanut poissaolollaan näitä asioita miettiessä. Samoin esimerkiksi ulkomailta ostamani hyvä viski on kotonakin ollut sangen hyvää.

Tylsää? Kenties.

______________________________________________________________________________

eläväpullo (8.11.2011 7.27.54)

quote[7853605B7F5B320 (link)]:
Tylsää? Kenties.

Ei kun hyvää kamaa. Mielestäni viskin suurimpia puutteita juomana on se, että sille on hintsusti ruokasuosituksia. Syöminen on kuitenkin nautintona vähintään verrattavissa juomiseen. Jos viskin yhteydessä mainitaan ruoka, viskin rooli on yleensä joko sitä ennen tai sen jälkeen.

Itse haluaisin kuulla mielipiteitä hyvistä tuotteista suun neutralisointiin. Millä saada suu valmiiksi viskiä varten? Bisse? Patonkia? Referenssiviski?

______________________________________________________________________________

Vode (9.11.2011 14.10.09)

quote[414D4C435046220 (link)]:

Itse haluaisin kuulla mielipiteitä hyvistä tuotteista suun neutralisointiin. Millä saada suu valmiiksi viskiä varten? Bisse? Patonkia? Referenssiviski?

Kesäisessä sikarinpoltossa olen huomannut vihreät rypäleet hyväksi tavaksi raikastaa hieman suuta. Sopivan happamia ja raikastavia, mutta eivät jätä suurempaa jälkimakua. Mitään viljaa sisältävää ei mielestäni suuhun kannata tunkea, sillä ainakin leivistä/kekseistä jää hampaan koloon jämiä imeltymään.

Alkuperäiseen aiheeseen: itselleni viski on nimenomaan fiilisjuoma. En juo sitä janooni tai ruuan päälle. Otan iltaisin lasillisen, kun siltä tuntuu. Joskus sitä kaipaa savua, toisinaan jotain herkkää ja hedelmäistä tai sitten sisuskaluja raastavaa ärjyläistä. Väärä viski tilanteeseen voi helposti aiheuttaa pettymyksiä. Myös viskin maistelutilanne vaikuttaa tunnelmaan ja kokemukseen, ihmisiä kun ollaan.

Toki mainitsemasi syyt (flunssa, ruoka jne) vaikuttavat paljon ja analyyttisemmällä lähestymisellä voi kaikkia eroja vähentää, mutta itse en ainakaan viitsi tätä juttua niin hirveän vakavasti ottaa.

Tapaamani ammattilaiset eli tislaamo-/varastomestarit kertovat, että tekevät maistelut aamuisin, jolloin makuaisti on tarkimmillaan.

Ruuan kanssa en viskiä ottaisi, sillä hyvä viski on nautinto itsessään ja monet joko niin vahvoja, että ruoka jäisi alle, tai niin hentoja, että ruoka veisi yksityiskohdat. En ihan parhaita viinejäkään juo yhtä aikaa ruuan kanssa (ainakaan kokonaan) ihan samasta syystä. Hyvä viini ansaitsee täyden huomion. Muuten viinitouhu on niin täynnä hypeä ja snobbailua, että en liikaa matkisi..

..vode

PS. Kaikella voi ja kannattaa hifistellä - nyt mukissa 6 vuotta kypsytettyä kiinalaista Pu'Erh teetä ;D

______________________________________________________________________________

Eileanach (10.11.2011 7.10.58 last edit 10.11.2011 10.44.42)

Tästä aiheesta varmaan löytyy vähintään yhtä monta näkökulmaa kuin viskejä muailmasta mutta tässä omia havaintoja:

Itse olen huomannut että mustan kahvin juonti auttaa ennen maistelua - viskin maut ja aromit erottuu selkeämmin, ruoan päälle taas viski maistuu yleensä makeammalta ja täyteläisemmältä kuin ennen ruokaa, referenssiviskillä on tietenkin myös hyvä aloitella tastingia jos oma paletti epäilyttää sillä hetkellä - jokin selkeän makuinen ja kevyempi tisle toimii omalla kohdalla.

Seuraava hiukan offtopic mutta kaikki riippuu vähän kaikesta; mitä on syönyt, milloin on syönyt, onko käynyt ulkona juuri ennen maistelua, maisteleeko ulkona vai sisällä, sisäilman laatu, seura, musiikki, vuodenaika, yleinen vireystila jne. Jos kuitenkin haluaa että vertailu viskien kesken olisi mahdollisimman rehtiä ja suun kemia mahdollisimman samankaltainen niin olosuhteet kannattaisi maistelussa pitää aina suht samana kuten Serge tuossa toteaa:

"I always (say in 97% of the cases) taste my whiskies at the same place at home and within the same time frame. Usually between 16:00 (long after lunch) and 21:00 (just before dinner). If its not the case, which happens very rarely, Ill add them to the end of a post and start my notes with and also. That usually indicates that the whisky hasnt been tried alongside the others."

______________________________________________________________________________

JaRiMi (14.11.2011 13.25.53 last edit 14.11.2011 13.43.35)

quote[3E32333C2F395D0 (link)]:

Itse haluaisin kuulla mielipiteitä hyvistä tuotteista suun neutralisointiin. Millä saada suu valmiiksi viskiä varten? Bisse? Patonkia? Referenssiviski?

Jännä juttu, mutta esimerkiksi savuisen viskin fenolit eivät tahdo liueta suusta oikein millään. Rehvakkaasti ehdottaisinkin, että vahva alkoholi (esim. toinen, neutraalimpi viski) on yksi parhaita tapoja tässä neutralointi-asiassa. :D Kokeilkaapa joskus.

Paljon on ollut puhetta siitä, pitäisikö viskinmaistelun olla niin haudanvakavaa, ja eikö siitä saisi fiilistellä ym. Saa toki fiilistellä, ja muuttaa mieltään viskin mausta ja maun hyvyydestä, sen mukaan miltä se maistuu milloinkin, ja minkäkin ruoka-juomakombinaation jälkeen, eihän siinä mitään.

Aivan eri asia on, kuinka informatiivista, ja/tai mielekästä, tällaisen fiilistelyn jakaminen esimerkiksi viskifoorumilla on. Porukassa naukkailtu fiilistelyjuoma ei taatusti tuota kovin kummoisia tai vakavasti otettavia maistelunootteja - eikä varmaan tämä olekaan sellaisen omakohtaisen fiilistelymaistelun tarkoitus. Ketä tällainen juupas-eipäs maistelunoottien jakaminen palvelee, siinä kysymys jota ehkä kannattaisi itse kunkin miettiä.

Itse pitäisin järkevämpänä nimenomaan informatiivisessa mielessä jakaa lähinnä näitä maistelusessioon vähän paremmin valmistautuen, useamman kerran vertailukelpoisiin kokeiluihin perustuvia maistelunootteja, kuin näitä eri päivien fiilistelyjä, jotka ovat kuitenkin hyvin henkilökohtaisia, tarjoten hyvin vähän varsinaista sisältöä tai apua muille viskinharrastajille.

Mutta tämä on vain oma mielipiteeni, ja itse olen yrittänyt noudattaa tätä tapaa aina tehdessäni varsinaisia maistelukuvauksia tähän. Roiskaisut "mitä maistelit tänään/eilen" -ketjuun ovat sitten eri asia.

______________________________________________________________________________

Vode (14.11.2011 16.11.57)

Kattelin tossa JaRiMin harvoja (parilta viime vuodelta) tänne postaamia nuotteja ja ne ovat aikalailla sitä, mitä itse arvostan. Ehkä hetkittäin ruonosuoni innostuu hieman laukkaamaan, mutta yleensä teksistä ei jää epäselväksi, että oliko se hyvää vai ei. Ja fillis näkyy läpi eli ei niitä ole kylmän analyyttisesti tehty ;)

Tänne kirjoitetaan kuitenkin paljon nuotteja, jossa yritetään olla kylmän analyyttisiä. Jotkut äityvät liankin runollisiksi ("tuoksuu veneenpohjalta", "maistuu kalliolta") ja hyöty on vähintäänkin kyseenalainen. Jos nuotit ovat liian analyyttisiä, niin niistä ei selviä, että oliko se viski lopulta hyvää vai ei. Massaspektrometrin graafi on objektiivinen, mutta ei kerro mausta mitään.

Enemmänkin kiinnostaisivat maanläheiset arvostelut, joissa keskitytään niihin asioihin, mitä ihminen oikeasti maistaa (makea, hapan, suolainen, karvas, umami) ja tuoksujenkin suhteen voisi pysyä maantasolla (hedelmää sen sijaan, että arvotaan jotain mielikuvitushedelmien kuoria). Päälle siten kuvaus siitä, että ovatko asiat balansissa ja toimivatko keskenään vai riitelevätkö.

Savu + sherrytynnyrikypsytys on hyvä esimerkki. Jos balanssi on väärä, niin minä en juo. Jos taas balanssi on kohdallaan, niin tuloksena voi olla vaikkapa klassinen Bowmore 60-luvulta. Makukuvaukset voivat silti olla hyvin lähellä toisiaan: hedelmää ja savua ;D

Toinen hyvä esimerkki on tämä juuri kokkaamani ruoka. Simppeli resepti valkosipulia, sitruunaruohoa, tamarindia, chiliä ja kanaa sekä muutamia mausteita. Maistuu ihan tutulle, mutta ei ihan onnistunut tällä kertaa. Suolaa + kalakastiketta roiskahti hieman liikaa ja tamarindia liian vähän. Makukomponentit ovat samat kuin aina, mutta balanssi on väärä. Liian suolainen eikä ihan tarpeeksi hapas.

Itse en paljoa arvioita kirjoittele, mutta yritän sitten pysyä perusteissa ja annan sen hetkisen mielipiteen siitä, että toimiiko. Jos myöhemmin muutan mieltäni, niin usein kirjoitan siitäkin ja yritän keksiä, miksi mieli muuttui.

..vode

______________________________________________________________________________

JaRiMi (15.11.2011 9.55.51)

quote[70696263060 (link)]:
Kattelin tossa JaRiMin harvoja (parilta viime vuodelta) tänne postaamia nuotteja ja ne ovat aikalailla sitä, mitä itse arvostan. Ehkä hetkittäin ruonosuoni innostuu hieman laukkaamaan, mutta yleensä teksistä ei jää epäselväksi, että oliko se hyvää vai ei. Ja fillis näkyy läpi eli ei niitä ole kylmän analyyttisesti tehty ;)

Toki sitä syttyy hyvästä viskistä vanhakin mies, eli eivät ne viskien makukuvaukset kuitenkaan ole aivan kylmiä 8-)

______________________________________________________________________________

arviainen (16.11.2011 13.49.48)

quote[39202B2A4F0 (link)]:

Tänne kirjoitetaan kuitenkin paljon nuotteja, jossa yritetään olla kylmän analyyttisiä. Jotkut äityvät liankin runollisiksi ("tuoksuu veneenpohjalta", "maistuu kalliolta") ja hyöty on vähintäänkin kyseenalainen. Jos nuotit ovat liian analyyttisiä, niin niistä ei selviä, että oliko se viski lopulta hyvää vai ei. Massaspektrometrin graafi on objektiivinen, mutta ei kerro mausta mitään.

Enemmänkin kiinnostaisivat maanläheiset arvostelut, joissa keskitytään niihin asioihin, mitä ihminen oikeasti maistaa (makea, hapan, suolainen, karvas, umami) ja tuoksujenkin suhteen voisi pysyä maantasolla (hedelmää sen sijaan, että arvotaan jotain mielikuvitushedelmien kuoria). Päälle siten kuvaus siitä, että ovatko asiat balansissa ja toimivatko keskenään vai riitelevätkö.

Mielipiteitä on monia. Itse kirjoitan - nykyään tosin harvakseltaan - tänne foorumille joitakin maistelukokemuksiani, jotka kopsaan suoraan omista muistiinpanoistani. Itseäni varten niitä kuitenkin kirjaan ja minulle nimenomaan eri hedelmien erittely kertoo enemmän kuin pelkkä "hedelmää", "makeutta", "kirpeyttä", etc... Se, että joku muu saa näistä kokemuksista vain "kyseenalaista hyötyä" ei ainakaan minua suoraan sanoen hirveämmin kiinnosta. Ei näin myöskään tulisi aivan äkkiä mieleen alkaa kirjata maisteluita ensin omiin muistiinpanoihin ja sen jälkeen tänne foorumille muokattuna "oikeaksi hyväksyttyyn kuosiin".

Mutta joo, tässäpä oma mielipiteeni asiasta. Mietin kirjoitanko mitään mutta kun oli pientä luppoaikaa, niin raapustinpa kuitenkin. Eilen tuli muuten maistettua joitakin herkullisia tisleitä - mm. 70-luvun Brora-pullotteita - erään jo "eläkkeelle vetäytyneen tammivanhuksen" kanssa. (Tänään tuntuisi näköjään riittävän näitä lainausmerkkejä...) Noista juomista jäänee kuitenkin muistot talteen vain omaan exceliini, koskapa teksteissä vilahtelevat kumkvatit ja verkkomelonit saattaisivat nostattaa ihmetystä joissakin tahoissa ;)

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (16.11.2011 14.29.38)

quote[6553747453360 (link)]:
quote[39202B2A4F0 (link)]:

Tänne kirjoitetaan kuitenkin paljon nuotteja, jossa yritetään olla kylmän analyyttisiä. Jotkut äityvät liankin runollisiksi ("tuoksuu veneenpohjalta", "maistuu kalliolta") ja hyöty on vähintäänkin kyseenalainen. Jos nuotit ovat liian analyyttisiä, niin niistä ei selviä, että oliko se viski lopulta hyvää vai ei. Massaspektrometrin graafi on objektiivinen, mutta ei kerro mausta mitään.

Enemmänkin kiinnostaisivat maanläheiset arvostelut, joissa keskitytään niihin asioihin, mitä ihminen oikeasti maistaa (makea, hapan, suolainen, karvas, umami) ja tuoksujenkin suhteen voisi pysyä maantasolla (hedelmää sen sijaan, että arvotaan jotain mielikuvitushedelmien kuoria). Päälle siten kuvaus siitä, että ovatko asiat balansissa ja toimivatko keskenään vai riitelevätkö.

Mielipiteitä on monia. Itse kirjoitan - nykyään tosin harvakseltaan - tänne foorumille joitakin maistelukokemuksiani, jotka kopsaan suoraan omista muistiinpanoistani. Itseäni varten niitä kuitenkin kirjaan ja minulle nimenomaan eri hedelmien erittely kertoo enemmän kuin pelkkä "hedelmää", "makeutta", "kirpeyttä", etc... Se, että joku muu saa näistä kokemuksista vain "kyseenalaista hyötyä" ei ainakaan minua suoraan sanoen hirveämmin kiinnosta. Ei näin myöskään tulisi aivan äkkiä mieleen alkaa kirjata maisteluita ensin omiin muistiinpanoihin ja sen jälkeen tänne foorumille muokattuna "oikeaksi hyväksyttyyn kuosiin".

Mutta joo, tässäpä oma mielipiteeni asiasta. Mietin kirjoitanko mitään mutta kun oli pientä luppoaikaa, niin raapustinpa kuitenkin. Eilen tuli muuten maistettua joitakin herkullisia tisleitä - mm. 70-luvun Brora-pullotteita - erään jo "eläkkeelle vetäytyneen tammivanhuksen" kanssa. (Tänään tuntuisi näköjään riittävän näitä lainausmerkkejä...) Noista juomista jäänee kuitenkin muistot talteen vain omaan exceliini, koskapa teksteissä vilahtelevat kumkvatit ja verkkomelonit saattaisivat nostattaa ihmetystä joissakin tahoissa ;)

Voisitko kuitenkin laittaa ne nootit Brorista! Minua ei juuri haittaa kukkiiko virtuaalirunosuoni tai pelkkä luterilaisen ilottomuuden synkkyys...tai vaikka molempien risteymä. Jokaisen tulisi laittaa sellaiset nootit jotka itse voi allekirjoittaa, eikä rueta liiaksi rustaamaan niitä muiden ehdoilla...kuitenkin järki päässä. Jos joku ei niistä osaa oikeanlaista informaatiota ammentaa niin voi pyhä jyssäys!

______________________________________________________________________________

POP (16.11.2011 20.53.55 last edit 16.11.2011 20.55.06)

quote[5761464661040 (link)]:
quote[39202B2A4F0 (link)]:

Tänne kirjoitetaan kuitenkin paljon nuotteja, jossa yritetään olla kylmän analyyttisiä. Jotkut äityvät liankin runollisiksi ("tuoksuu veneenpohjalta", "maistuu kalliolta") ja hyöty on vähintäänkin kyseenalainen. Jos nuotit ovat liian analyyttisiä, niin niistä ei selviä, että oliko se viski lopulta hyvää vai ei. Massaspektrometrin graafi on objektiivinen, mutta ei kerro mausta mitään.

Enemmänkin kiinnostaisivat maanläheiset arvostelut, joissa keskitytään niihin asioihin, mitä ihminen oikeasti maistaa (makea, hapan, suolainen, karvas, umami) ja tuoksujenkin suhteen voisi pysyä maantasolla (hedelmää sen sijaan, että arvotaan jotain mielikuvitushedelmien kuoria). Päälle siten kuvaus siitä, että ovatko asiat balansissa ja toimivatko keskenään vai riitelevätkö.

Mielipiteitä on monia. Itse kirjoitan - nykyään tosin harvakseltaan - tänne foorumille joitakin maistelukokemuksiani, jotka kopsaan suoraan omista muistiinpanoistani. Itseäni varten niitä kuitenkin kirjaan ja minulle nimenomaan eri hedelmien erittely kertoo enemmän kuin pelkkä "hedelmää", "makeutta", "kirpeyttä", etc... Se, että joku muu saa näistä kokemuksista vain "kyseenalaista hyötyä" ei ainakaan minua suoraan sanoen hirveämmin kiinnosta. Ei näin myöskään tulisi aivan äkkiä mieleen alkaa kirjata maisteluita ensin omiin muistiinpanoihin ja sen jälkeen tänne foorumille muokattuna "oikeaksi hyväksyttyyn kuosiin".

Mutta joo, tässäpä oma mielipiteeni asiasta. Mietin kirjoitanko mitään mutta kun oli pientä luppoaikaa, niin raapustinpa kuitenkin. Eilen tuli muuten maistettua joitakin herkullisia tisleitä - mm. 70-luvun Brora-pullotteita - erään jo "eläkkeelle vetäytyneen tammivanhuksen" kanssa. (Tänään tuntuisi näköjään riittävän näitä lainausmerkkejä...) Noista juomista jäänee kuitenkin muistot talteen vain omaan exceliini, koskapa teksteissä vilahtelevat kumkvatit ja verkkomelonit saattaisivat nostattaa ihmetystä joissakin tahoissa ;)

Ymmärrän Arviasen "tuskan". Jokainen ihminen on yksilö, niin aistejensa, mielikuvituksensa, oikeastaan kaiken joka liittyy vaikkapa tähän harrastukseen. Toinen nuuhkaisee lasia ja toteaa savua ja sherryä, kun taas toinen luettelee litanian mitä ihmeellisempiä juttuja aivan kuin itsestään, syitä tähän on monia, yleensä ihmiset jotka pelaavat aisteilla ja haastavat ne, sekä omaavat loistavan aistimuistin pystyvät tähän helpommin kuin toiset, toisaalta jos et ole koskaan syönyt/juonut mitään jauhelihasta tai kokiksesta poikkeavaa on vaikea kuvailla juomasta löytyvän vivahteita vaikkapa intiaanisokerista tai verkkomeloonista. Tälläiset "löytäjät" ovat rikkaus joita pitäisi kannustaa jatkamaan tehtävässään, se antaako heidän kuvauksensa kaikille jotain vai onko helpompi vaan lukea jotain perushedelmämehumiehen nuotteja, jaa-a, kai sillä lukijallakin on joku vastuu, eikä omaa ymmärtämättömyyttään voi aina säilyttää kirjoittajan niskaan. Toinen sanoo marja ja toinen mustaviinimarja, oikeassa kumpikin, eikö. Muutenkin nämä "löytäjät" kuten muutkin vanhanliiton kirjoittajat ovat valitettavasti pikkuhiljaa täältä kaikonneet, mikä on sääli, mutta äärimmäisen ymmärrettävä. Moni "uusi" kirjoittaja ei välttämättä ymmärrä sitä faktaa, että kun joku vaikkapa ei kehu hänen omaa suosikkiaan, on takana jotain muuta kuin kerran kyseinen viski känässä maistettuna tuomio, vaan henkilö on saattanut vaikkapa 10 vuoden aikana maistellut sen tuhat single malttia, kokeillut eri tekniikoita, perehtynyt syvällisesti viskinvalmistukseen ymmärtäen siitä monta kertaa enemmän kuin perusharrastaja edes haluaa ymmärtää, tietäen, että siitä huolimatta tämän olevan elinikäinen prosessi josta ei valmistuta välttämättä koskaan, tälläistä ajaa eteenpäin tiedonpalo, yksi kemiallinen kaava turpeenpoltossa on ymmärretty ja ratkaistu, mutta tämä taas tuo liudan uusia haasteita, tälläinen henkilö voi olla maistanut Liisapetterin suosikkiviskiä kolmelta eri vuosikymmeneltä, todeten, 80-luvulla pullotettu oli hyvää, nykyään jotain ihan muuta. Kumpi sitten on oikeassa? Ei kumpikaan vaan kyse on makuasiasta, tosin se Liisapetteri ei välttämättä ymmärrä millaisesta perspektiivistä se "guru" mielipiteensä antaa. Meni vähän jo ohi aiheenkin, mutta johonkin se v*tutus piti purkaa ;)

ps. hyvin te vedätte eli jatkakaa niinkuin ennenkin, ketä vastaan muuten on seuraava peli?

______________________________________________________________________________

Hakkis (17.11.2011 7.32.12 last edit 17.11.2011 7.33.35)

quote[736C73230 (link)]:

Ymmärrän Arviasen "tuskan". Jokainen ihminen on yksilö, niin aistejensa, mielikuvituksensa, oikeastaan kaiken joka liittyy vaikkapa tähän harrastukseen. Toinen nuuhkaisee lasia ja toteaa savua ja sherryä, kun taas toinen luettelee litanian mitä ihmeellisempiä juttuja aivan kuin itsestään, syitä tähän on monia, yleensä ihmiset jotka pelaavat aisteilla ja haastavat ne, sekä omaavat loistavan aistimuistin pystyvät tähän helpommin kuin toiset, toisaalta jos et ole koskaan syönyt/juonut mitään jauhelihasta tai kokiksesta poikkeavaa on vaikea kuvailla juomasta löytyvän vivahteita vaikkapa intiaanisokerista tai verkkomeloonista. Tälläiset "löytäjät" ovat rikkaus joita pitäisi kannustaa jatkamaan tehtävässään, se antaako heidän kuvauksensa kaikille jotain vai onko helpompi vaan lukea jotain perushedelmämehumiehen nuotteja, jaa-a, kai sillä lukijallakin on joku vastuu, eikä omaa ymmärtämättömyyttään voi aina säilyttää kirjoittajan niskaan. Toinen sanoo marja ja toinen mustaviinimarja, oikeassa kumpikin, eikö. Muutenkin nämä "löytäjät" kuten muutkin vanhanliiton kirjoittajat ovat valitettavasti pikkuhiljaa täältä kaikonneet, mikä on sääli, mutta äärimmäisen ymmärrettävä. Moni "uusi" kirjoittaja ei välttämättä ymmärrä sitä faktaa, että kun joku vaikkapa ei kehu hänen omaa suosikkiaan, on takana jotain muuta kuin kerran kyseinen viski känässä maistettuna tuomio, vaan henkilö on saattanut vaikkapa 10 vuoden aikana maistellut sen tuhat single malttia, kokeillut eri tekniikoita, perehtynyt syvällisesti viskinvalmistukseen ymmärtäen siitä monta kertaa enemmän kuin perusharrastaja edes haluaa ymmärtää, tietäen, että siitä huolimatta tämän olevan elinikäinen prosessi josta ei valmistuta välttämättä koskaan, tälläistä ajaa eteenpäin tiedonpalo, yksi kemiallinen kaava turpeenpoltossa on ymmärretty ja ratkaistu, mutta tämä taas tuo liudan uusia haasteita, tälläinen henkilö voi olla maistanut Liisapetterin suosikkiviskiä kolmelta eri vuosikymmeneltä, todeten, 80-luvulla pullotettu oli hyvää, nykyään jotain ihan muuta. Kumpi sitten on oikeassa? Ei kumpikaan vaan kyse on makuasiasta, tosin se Liisapetteri ei välttämättä ymmärrä millaisesta perspektiivistä se "guru" mielipiteensä antaa. Meni vähän jo ohi aiheenkin, mutta johonkin se v*tutus piti purkaa ;)

ps. hyvin te vedätte eli jatkakaa niinkuin ennenkin, ketä vastaan muuten on seuraava peli?

En aloita peliä vaan peesaan POPia. Asiaa juttu täynnä, eli minusta oikein mainio purkaus.

Ainoa lisäpointti noihin aiemmin mainittuihin kumkvatteihin tms. on oikeastaan mulla se, että kaikki sellaiset kuvaukset tuoksuissa/mauissa jotka muutkin voivat testata ovat tervetulleita. Jos käyttää vain jotain itselle tuttua kuvausta niin se jää toki hämäräksi muille. Tyyliin "tuoksuu ihan isoisän auton takapenkille". Tuota voi olla hankala muiden päästä testaamaan ;) Mulla ei ole henk. koht. noitakaan vastaan mitään, saa tulla, mutta ymmärrän toki täysin että ne ei palvele niin kamalasti muita jollei pysty aukaisemaan lisää. Turha minusta on rajoittaa nuotteja liikaa mihinkään "standardiin" kun, kuten sanottu, jokainen ihminen on yksilö.

______________________________________________________________________________

Artturi (17.11.2011 8.17.57)

Alkuperäiseen aiheeseen liittyen, otan aina viskini oluen kanssa. Olutta aina muutama huikka alle. Syitä:

A, olut on melko tasalaatuinen tuote, joit sitä Utsjoella tai Hangossa.

B, siinä on sen verran alkoholia, että se tasaa viskin terävempää alkoholikärkeä pois, mutta ei peitä omalla maullaan viskin makuja...no ehkä hieman mallasta, mutta so what.

C, jotenkin vaan sitä vuosien saatossa on päätynyt tähän skottilaiseen kursailemattomaan tapaan viskin kanssa.
Ehkä se johtuu siitä mutu tuntemuksesta, että nämä kaksi elämän eliksiiriä tukevat toisiaan nautittaessa ja aamuisin ei ole ollut ikäviä seurauksia, kuten joskus esim. lasillisesta viiniä.

Muihin rönsyihin voisin heittää, että omat mieltymykseni Speysiden alueen viskeihin ja niistä löytämiini makuihin tuntuvat varmaan kovin yksitoikkoisilta muiden lukemana. Sikisipä en niitä juurikaan tänne rustaile.
Perusmakujen lisäksi kun en osaa sen tarkemmin kuvailla suuni tuntemuksia, mutta lähes kaikista mieliteittyjen viskien mauista ne löytyvät. Tosin eri "pitoisuuksina" tietenkin, mikä muuttaa tisleen ominaisuutta mukavasti.
Joissakin viskeissä on vaan se joku, balanssi, syvyys tai mikälie jota ei vain voi sanoin kuvailla. Kolisee vaan ihan törkeen hyvin omaan makulaatikkoon.

Kaiken lisäksi POP:n kirjoittama "elinikäinen prosessi" lause kuvaa hyvin sitä, mitä tämä harrastus kaikenkaikkiaan on. Pidän noiden arvostelujen lukemisesta ja niihin liittyvästä verbalitiikasta, mutta siihen se useinmiten jää.
En ole koskaan ostanut pulloakaan viskiä muiden suosituksesta. Joskus on tullut maistettua pari senttiä jonkun kehumaa viskiä ja eihän se sitten niin ihmeellistä nektaria ole ollutkaan.

Nauttikaa löydöistänne veljet ja sisaret, eläkää omaa makumatkaa ja älkää nipottako. Slaintè ;)

______________________________________________________________________________

Obanboy (17.11.2011 9.33.45)

quote[5261676766617A130 (link)]:
Alkuperäiseen aiheeseen liittyen, otan aina viskini oluen kanssa. Olutta aina muutama huikka alle.

Olen itse päätynyt tuohon samaan ratkaisuun ja nautin usein maisteluiden ohessa jotakin lager-tyyppistä olutta. Toimii ainakin minulla mukavasti neutralisoijana eri viskien välillä.

Makuarviot kaikissa muodoissaan ovat yksi suurimmista syistä lukea tätä foorumia. Lukemista helpottaisi, jos vähänkin pidemmille kertomuksille uskaltauduttaisiin avaamaan oma topic tuotantoalueensa alle, johon kommentit sitten kertyisivät, mutta hyvinhän tuo finderkin tuntuu toimivan. Lyhyille merkinnöille tuo mitä juon/join - osasto on tietysti omiaa.

Rohkeasti vain makukokemuksia postamaan, sillä uuden luettavan perässähän täällä useimmat meistä taitavat käydä monta kertaa päivässä.

______________________________________________________________________________

smoke on the water (17.11.2011 10.55.02)

quote[7D646F6E0B0 (link)]:
(hedelmää sen sijaan, että arvotaan jotain mielikuvitushedelmien kuoria).
..vode

Eipä tässä varmaankaan tarvitse mitään arpoa, vaan ihan faktapohjalla voi mennä. Pelkkä "hedelmää" kun ei loppupeleissä ole kovinkaan kuvaava termi. Otetaan esimerkki: Useissa maistamissani iäkkäissä Bourbonkypsytetyissä viskeissä löytyy kirpeää keltaista hedelmää (raa'ahko mango). Tästä ollaan kuitenkin todella kaukana vaikkapa Sherrykypsytettyjen viskien hedelmistä (kypsä/kuivattu luumu tai rusina). Hedelmää siis molemmissa, mutta täysin erilaista..

______________________________________________________________________________

JaRiMi (17.11.2011 11.30.49)

quote[5D6E78315E797B7E75791C0 (link)]:

Jokaisen tulisi laittaa sellaiset nootit jotka itse voi allekirjoittaa, eikä rueta liiaksi rustaamaan niitä muiden ehdoilla...kuitenkin järki päässä. Jos joku ei niistä osaa oikeanlaista informaatiota ammentaa niin voi pyhä jyssäys!

Minä olen samaa mieltä siitä, että jokainen toki tekee omanlaisensa maistelunootit. Alkuperäinen pointtini pyrki ihmettelemään näitä samasta viskistä kirjoitettuja "eilen jumalten nektaria, tänään manalan lantaa" kommentteja, joista ei ota Erkkikään selvää sen suhteen, miltä viski edes maistuu, saatika siitä onko se pahaa vai hyvää. 180 asteen tupla-tripla-arvostelut hämmentävät, varsinkin kun erojen syitä ei mietitä muuten kuin fiiliksen aiheuttamana.

70-luvun Brorista, muutamia olen maistanut, nyt Skotlanninmatkalla osui vastaan 1972 Rare Malts sarjan pullote. 61,1%. Pika-analyysinä - turpeinen, tuhti, hieman suolainenkin, vegetaalinen (maatuvaa barnyard-ilmiötä). Upea. Miksei tällaisia tehdä enää?

______________________________________________________________________________

JaRiMi (17.11.2011 11.34.18)

quote[40737575747368010 (link)]:
Alkuperäiseen aiheeseen liittyen, otan aina viskini oluen kanssa. Olutta aina muutama huikka alle. Syitä:

A, olut on melko tasalaatuinen tuote, joit sitä Utsjoella tai Hangossa.

B, siinä on sen verran alkoholia, että se tasaa viskin terävempää alkoholikärkeä pois, mutta ei peitä omalla maullaan viskin makuja...no ehkä hieman mallasta, mutta so what.

Riippuu siis varmaankin oluesta - oletan, että kyseessä on sama merkki, tai ainakin samantyylinen olut. (Ei siis real ale - portteri - lager - weissbier esim

______________________________________________________________________________

Artturi (17.11.2011 11.44.28)

quote[4C67546F4B6F060 (link)]:
quote[40737575747368010 (link)]:
Alkuperäiseen aiheeseen liittyen, otan aina viskini oluen kanssa. Olutta aina muutama huikka alle. Syitä:

A, olut on melko tasalaatuinen tuote, joit sitä Utsjoella tai Hangossa.

B, siinä on sen verran alkoholia, että se tasaa viskin terävempää alkoholikärkeä pois, mutta ei peitä omalla maullaan viskin makuja...no ehkä hieman mallasta, mutta so what.

Riippuu siis varmaankin oluesta - oletan, että kyseessä on sama merkki, tai ainakin samantyylinen olut. (Ei siis real ale - portteri - lager - weissbier esim

Aivan, enempää mainostamatta käytän pääsääntöisesti erästä lager olutta, jonka etiketissä on avainlippu merkiksi kotimaisuudesta ;)

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (17.11.2011 13.42.36 last edit 17.11.2011 13.43.24)

quote[715A695276523B0 (link)]:
quote[5D6E78315E797B7E75791C0 (link)]:

Jokaisen tulisi laittaa sellaiset nootit jotka itse voi allekirjoittaa, eikä rueta liiaksi rustaamaan niitä muiden ehdoilla...kuitenkin järki päässä. Jos joku ei niistä osaa oikeanlaista informaatiota ammentaa niin voi pyhä jyssäys!

Minä olen samaa mieltä siitä, että jokainen toki tekee omanlaisensa maistelunootit. Alkuperäinen pointtini pyrki ihmettelemään näitä samasta viskistä kirjoitettuja "eilen jumalten nektaria, tänään manalan lantaa" kommentteja, joista ei ota Erkkikään selvää sen suhteen, miltä viski edes maistuu, saatika siitä onko se pahaa vai hyvää. 180 asteen tupla-tripla-arvostelut hämmentävät, varsinkin kun erojen syitä ei mietitä muuten kuin fiiliksen aiheuttamana.

70-luvun Brorista, muutamia olen maistanut, nyt Skotlanninmatkalla osui vastaan 1972 Rare Malts sarjan pullote. 61,1%. Pika-analyysinä - turpeinen, tuhti, hieman suolainenkin, vegetaalinen (maatuvaa barnyard-ilmiötä). Upea. Miksei tällaisia tehdä enää?

Tämä on kaksiteräinen miekka koko homma ja niin kiinni siitä oletko tunneihminen vai järki-ihminen. Taidan itse olla enemmän tunneihminen.

Koska olet RM72-Broran maistanut, lasken sinut onnellisten miesten joukkoon. Niin..miksei niitä enää tehdä?! Senkun osaisi kertoa. Ei tainnut ihan ilmainen drami olla? :) Ja missä ylipäätään vastaan tuli?

______________________________________________________________________________

JaRiMi (17.11.2011 14.01.51)

quote[4D7E68214E696B6E65690C0 (link)]:

Koska olet RM72-Broran maistanut, lasken sinut onnellisten miesten joukkoon. Niin..miksei niitä enää tehdä?! Senkun osaisi kertoa. Ei tainnut ihan ilmainen drami olla? :) Ja missä ylipäätään vastaan tuli?

Edinburghissa löytyi yhdestä hyvästä viskibaarista. Ei se aivan ilmainen ollut, mutta järkihintainen verrattuna Suomen hintatasoon.

______________________________________________________________________________

Obanboy (23.1.2012 10.36.44 last edit 23.1.2012 10.40.05)

Kävin tutustumassa Raision Mallaskulman pienehköön, mutta harkittuun viskivalikoimaan ja myyjältä tuli mielenkiintoinen maisteluvihje.
Hän suositteli oman savuisen suosikkinsa Benriachin (tarkka versio jäi tutkimatta - vaalea peltilieriö siinä ainakin oli) seuraksi vehnäolutta ja mikäpä siinä - kaikkea pitää kokeilla.

Viski sinänsä oli ihan ok. Savuinen kyllä, mutta hiukan yksioikoinen. Jännää oli se, mitä vehnäolut teki maulle. Kun siemaisi olutta ja pian perään viskiä, niin savusta ei ollut jälkeäkään - päinvastoin se maistui todella hedelmäiseltä ja pehmeältä. En ole kyllä vastaavaa kokenut, mutta en myöskään kokeillut.

Se, miksi sitten joisi savuista lempiviskiään ja hävittäisi tarkoituksella savun pois, jäi minulle vielä mysteeriksi. Mielenkiintoinen reaktio kuitenkin.

______________________________________________________________________________