______________________________________________________________________________
POP (5.1.2014 22.39.41 last edit 5.1.2014 22.42.46)
Mitä juot nyt-ketjussa oli höpinää herukasta ja koska aihe on mielestäni mielenkiintoinen ajattelin avata sille oman ketjun, ettei se huku tuonne toisaalle. Aihe kiinnostaa minua koska olen yrittänyt sisäistää ja oppia tuoksujen- ja molekyylien kemiaa viskeissä.
Muutama sananen herukasta, eli viinimarjasta kotoisammin, itsellä on muutama pensas puutarhassa ja niiden marjoista tulee nautittua monellakin tapaa, mutta myös lehtiä/kukkia tulee tuoksuteltua. Sanana herukka on mielestäni aika vajaa, koska myös karviainen kuuluu herukoihin ja eroaa muista aika paljon, tosin mustaherukasta muunnettu viherherukka omaa hieman samaa näköä. Punainen viinimarja ja siitä muunnettu valkoinen viinimarja ovat kumpikin aika mietoja, eivätkä sisällä selkeää ominaisyhdistettä joita voisi helposti nimetä. Punaista viinimarjaa voisi kuvailla sanoin kukkainen ja marjainen, valkoinen on sitten makeampi ja hennompi.
Itse olen löytänyt tätä "herukkaa" samoista viskeitä kuin Turtsi ja Smoke eli 60/70-lukujen tietyt Bowikat/benriachit etc, mutta itsellä se assasioituu mustaviinimarjan lehteen/kukkaan, eikä niinkään itse marjaan. Smoken kanssa olemme maistelleet muutaman viskin vuosien saatossa yhdessä ja tiedän mitä hän tarkoittaa tällä "herukalla" ja puhumme samaa kieltä, se on tuoksuna/makuna miellyttävä, vaikkakin siinä on hieman pistävä "kissanpissamainen" vivahde, joka tulee rikkipitoisista yhdisteistä. Tälläistä "herukkaa" en ole koskaan löytänyt nuorista viskeistä, vaan niissä tämä on enemmänkin punaviinimarjaa. Viime kesänä oli ajatuksena "pullottaa" näiden eri pensaiden lehtiä ja katsoa voiko tätä tuoksua vangita, edes hetkeksi, mutta tämä hieman unohtui ja toteutetaan ensi kesänä. Itse en koe, että tämä mustaviinmarjan lehti olisi varsinkaan makuna kovinkaan makea.
No mistä tämä voisi viskiin ilmestyä? Itse uskon sen tulevan tynnyristä eli puusta, vaikka sitä löytyykin ex-pörppä/sherry/viini-kypsytetyistä, niin ei se salaisuus ole, että amerikkalainen tammi on ollut jo tovin näiden tynnyreiden pääraaka-aine. Toinen oma uskomus tästä vivahteesta on sen muuttuminen myöhemmässä vaiheessa eukalyptukseen päin, minkä taas miellän liian pitkäksi menneeseen kypsytykseen. Eukalyptuksen tuoksu yhdisteitä ovat mm 1,8 sineoli, joka löytyy myös mustasta viinimarjasta, sekä alfa-pineeni jota löytyy myös mustan viinmarjan kukasta.
Muistettakoon, että jokainen aistii subjektiivisesti eli nämä ovat omia havaintojani/pohdintojani. Otsikon "muuta heinää" off topicin alle voisin ladata muutaman muun eksoottisen tuoksu/makukokemuksen eli kun puhutaan trooppisesta hedelmästä, niin syödessäni litsiä, mieleeni tuli kaksi Whiskyfairille pullotettua Benriachia, vuodelta 1976, litsin syömisen jälkeen (5-10 minuuttia), suussa maistui hedelmäpurkka, sellaisena vivahteena jota olen löytänyt useastakin viskistä, mutta tämä taas poikkeaa trooppisesta hedelmästä.
Olen myös usein pohtinut miksi rommikypsytetyistä viskeistä löytyy usein ananasta ja nyt olen löytänyt yhden vahvan ehdokkaan tälle ilmiölle eli esterin: etyylipropionaatti, joka tuoksuu rommin tai ananaksen kaltaiselta :)
______________________________________________________________________________
Mushinico (5.1.2014 23.53.30 last edit 6.1.2014 0.24.00)
quote[7C637C2C0 (link)]:
Mitä juot nyt-ketjussa oli höpinää herukasta ja koska aihe on mielestäni mielenkiintoinen ajattelin avata sille oman ketjun, ettei se huku tuonne toisaalle. Aihe kiinnostaa minua koska olen yrittänyt sisäistää ja oppia tuoksujen- ja molekyylien kemiaa viskeissä.
Muutama sananen herukasta, eli viinimarjasta kotoisammin, itsellä on muutama pensas puutarhassa ja niiden marjoista tulee nautittua monellakin tapaa, mutta myös lehtiä/kukkia tulee tuoksuteltua. Sanana herukka on mielestäni aika vajaa, koska myös karviainen kuuluu herukoihin ja eroaa muista aika paljon, tosin mustaherukasta muunnettu viherherukka omaa hieman samaa näköä. Punainen viinimarja ja siitä muunnettu valkoinen viinimarja ovat kumpikin aika mietoja, eivätkä sisällä selkeää ominaisyhdistettä joita voisi helposti nimetä. Punaista viinimarjaa voisi kuvailla sanoin kukkainen ja marjainen, valkoinen on sitten makeampi ja hennompi.
Itse olen löytänyt tätä "herukkaa" samoista viskeitä kuin Turtsi ja Smoke eli 60/70-lukujen tietyt Bowikat/benriachit etc, mutta itsellä se assasioituu mustaviinimarjan lehteen/kukkaan, eikä niinkään itse marjaan. Smoken kanssa olemme maistelleet muutaman viskin vuosien saatossa yhdessä ja tiedän mitä hän tarkoittaa tällä "herukalla" ja puhumme samaa kieltä, se on tuoksuna/makuna miellyttävä, vaikkakin siinä on hieman pistävä "kissanpissamainen" vivahde, joka tulee rikkipitoisista yhdisteistä. Tälläistä "herukkaa" en ole koskaan löytänyt nuorista viskeistä, vaan niissä tämä on enemmänkin punaviinimarjaa. Viime kesänä oli ajatuksena "pullottaa" näiden eri pensaiden lehtiä ja katsoa voiko tätä tuoksua vangita, edes hetkeksi, mutta tämä hieman unohtui ja toteutetaan ensi kesänä. Itse en koe, että tämä mustaviinmarjan lehti olisi varsinkaan makuna kovinkaan makea.
No mistä tämä voisi viskiin ilmestyä? Itse uskon sen tulevan tynnyristä eli puusta, vaikka sitä löytyykin ex-pörppä/sherry/viini-kypsytetyistä, niin ei se salaisuus ole, että amerikkalainen tammi on ollut jo tovin näiden tynnyreiden pääraaka-aine. Toinen oma uskomus tästä vivahteesta on sen muuttuminen myöhemmässä vaiheessa eukalyptukseen päin, minkä taas miellän liian pitkäksi menneeseen kypsytykseen. Eukalyptuksen tuoksu yhdisteitä ovat mm 1,8 sineoli, joka löytyy myös mustasta viinimarjasta, sekä alfa-pineeni jota löytyy myös mustan viinmarjan kukasta.
Muistettakoon, että jokainen aistii subjektiivisesti eli nämä ovat omia havaintojani/pohdintojani. Otsikon "muuta heinää" off topicin alle voisin ladata muutaman muun eksoottisen tuoksu/makukokemuksen eli kun puhutaan trooppisesta hedelmästä, niin syödessäni litsiä, mieleeni tuli kaksi Whiskyfairille pullotettua Benriachia, vuodelta 1976, litsin syömisen jälkeen (5-10 minuuttia), suussa maistui hedelmäpurkka, sellaisena vivahteena jota olen löytänyt useastakin viskistä, mutta tämä taas poikkeaa trooppisesta hedelmästä.
Olen myös usein pohtinut miksi rommikypsytetyistä viskeistä löytyy usein ananasta ja nyt olen löytänyt yhden vahvan ehdokkaan tälle ilmiölle eli esterin: etyylipropionaatti, joka tuoksuu rommin tai ananaksen kaltaiselta :)
______________________________________________________________________________
turtsi (6.1.2014 8.07.41)
Kappas, onhan näitä muitakin joita tuo aromi kiinnostaa ja ihmetyttää viskissä. Tuo on kuitenkin aika selvästi erottuva ja omaan makuun maistuvakin aromi. Ja hyvä tarkentaa tuota vielä hieman, että aromi on tosiaan lähempänä tuota pensasta ja sen lehtiä, kuin itse marjaa. Tästä ollaan hieman keskusteltu omissakin maisteluissa ja olenkin sanonut joistain viskeistä, että kuin olisi pään työntänyt mustaviinimarjapensaaseen
Tuota että miten aromi on sitten kehittynyt viskiin. Ihan kemiallisesti tuota en koskaan ole ajatellut, eikä varmaan viisauttakaan tuohon löydy tarpeeksi. Pääosin tosiaan ikääntyneissä viskeissä tuota esiintyy, mutta esim bowikan Voyagessa (ja ehkä myös Claretissa) tuo on läsnä. Myös Bowmoren 16v 1972 Prestonfield oli mielestäni mustaherukkainen. Eli poikkeuksiakin löytyy
Itse olen miettinyt olisiko tuo aromi tullut samaan tyyliin kuin Bowmoren laventeli/parfyymi? Jonka yksiä syitä voisi olla käymisvaihe(liian nopea?) ja käymisastiat(metalli/puu), jonka sitten tynnyröinti vahvistaa. Bowmorellahan noita käymisastioita on vaihdeltu puisista teräksisiin ja takaisin puisiin. Sattuuko tuota muuten kukaan tietämään minä vuosina nuo vaihdokset on tehty? No, mutta kuitenkin vain omassa pienessä päässä näitä olen pyöritellyt, eikä asioilla ole minkäänlaisia faktoja. Ottaisiko tästä vaikka Teemu asian tutkittavaksi?
______________________________________________________________________________
smoke on the water (6.1.2014 9.58.13 last edit 6.1.2014 10.01.10)
Itse olisin taipuvainen uskomaan tammilaadun vaikutukseen tuohon herukkaisuuteen. Juuri tämän tyyppinen maku-/tuoksuvivahde löytyy siis etenkin noista iäkkäimmistä viskeistä ja nuoremmissa viskeissä se on ennemminkin sellaista marjaista makeutta. Nyt haussa oli siis tuo raikas, kuivahko ja hieman hyvällä tavalla pistävä maku. Mustaherukan lehti on varmaankin juuri se parhaiten tätä kuvaava termi.
POP nosti esiin myös litsi-hedelmän ja sitä tosiaan löytyy vahvana monista iäkkäistä bourbonkypsytetyistä viskeistä (esim. Bunna, Bowmore, Benriach..). Kun puhutaan eksoottisesta / trooppisesta hedelmäisyydestä, niin itselleni se on usein juuri tämä tuoreen litsin maku. Maistakaa huviksenne, jos litsi ei ole hedelmänä tuttu. (säilykeversio sokeriliemineen ei ole sama asia, eli pitää olla nimenomaan tuoretavaraa).
______________________________________________________________________________
Toni V (6.1.2014 16.17.21)
On hyvä muistaa että tuoksut koetaan eri kemiallisten aineiden yhdistelminä. On siis tavallaan oikein että toinen huomaa tuoksussa eri ainetta kuin toinen.
Esimerkiksi 1st editionsin suomi-bowmoressa olen tuoksua tulkinnut herukkaiseksi. Mutta tässä viskissä, mielestäni, tuoksu ei ole mustaherukkainen vaan viinimäisempi, tuoreempi, punaherukkaan vivahtava. Joku muu voi erottaa eri tuoksuja.
Tuntuisi erikoiselta jos tynnyristä suoranaisesti irtoaisi tätä aromia, silloin sitä pitäisi olla useammin viskeissä. Luulisi että kyseessä on jokin prosessin alkuvaiheesta tuleva aines joka sopivissa olosuhteissa tynnyrissä reagoi ja muodostuu erottuvaan muotoon.
Viskinteon ihmeellisyyksiä näiden aromien ilmestyminen...
______________________________________________________________________________
POP (6.1.2014 21.02.32)
Bowmore siirtyi takaisin puisiin washbackeihin vuonna 1990, sitä kauanko metalliset olivat käytössä en tiedä. Kyllähän tämä mustaherukka pensaan/lehden/kukan aromi voi tulla käymisen aikanakin, en sitä kiellä, mutta kuitenkin aika harvinainen tämä aromi on. Vanhemmissa ex-bourbon kypsytetyissä löytyvä trooppinen hedelmä on jo new makessa, mutta tulee esiin vasta ajan myötä ja ex-sherry kypsytys peittää tämän maun.
______________________________________________________________________________
Vode (7.1.2014 5.37.16)
Eivätkös nuo erilaiset hedelmäiset/marjaiset aromit tule käymisvaiheen estereistä? Ikääntyminen sitten tuo hieman lisää esterien määrää erilaisten kemiallisten reaktioiden muodossa, mutta pääosa hedelmistä taitaa tulla käymisestä?
Olen tainut tämän linkin joskus ennenkin mainita:
http://www.tuthilltown.com/wp-content/uploads/Long-Term-Changes-In-Whiskey-Maturation-Presentation1.pdf
..vode
______________________________________________________________________________
Artturi (7.1.2014 6.43.54 last edit 7.1.2014 6.44.31)
Pistäisin hedelmät ja marjat ainakin kahteen kastiin.
Oma robuski suuvärkki on löytänyt tislaamojen new make puolelta lähinnä tuoreita hedelmiä(hapokkaita).
Jotenkin mutu -tuntuma olisi niin, että ne kuivatut hedelmät(makeita) tulisivat pääosin tynnyristä tai siten ne jäävät raakatisleen alkoholin jalkoihin, eivätkä vesitilkallakaan pääse esille. En näin ollen usko, että ikääntyminenkään lisäisi niitä enemmän kuin tynnyri vaikuttaa.
______________________________________________________________________________
POP (23.1.2014 18.28.09)
Tätä mustan viinimarjapensaan aromia on tullut metsästettyä. Palasin alkujuurille, mutta sieltä en mitään löytänyt, sitten palasin ensimmäiseen veikkaukseeni tynnyristä ja sieltä pilkisti hieman valoa. Tälläinen teoria tuli mieleeni ja tämä ei ole totuus eli jos olet eri mieltä niin saa korjata teoriaani.
Eli kissanpissa ja sen yhdiste on p-mentol-8-thio-3-oni eli monimutkainen rikkiyhdiste, suurena annoksena tästä tulee mieleen mustaviinimarjapensas. Kun taas haistelee tätä pensasta niin mieleen tulee kissanpissa, vaikka yhdiste onkin eri, tunnetuimmat aromiyhdisteet ovat mm 3-kareeni, kamfeeni, linalooni ja terpinoli, näistä kahden viimeisimmän on tutkittu lisääntyvän jos tynnyröinti vahvuus on korkea. Toisaalta jos kypsytyksessä alkoholiprosentti alenee merkittävästi sen on todettu lisäävän happoja sekä aldehydejä.
Esimerkiksi lehden tuoksu tai aromit ovat aldehydejä.
Eli referoiden uskon tämän aromin tulevan joko korkeammasta tynnyröinti vahvuudesta +65%, jota harrastettiin ajoittain 60/70- luvuilla tai alkoholin nopeammasta haihtumisesta kypsytyksen aikana tai näiden kombinaatiosta. Tai sitten jostain ihan muusta :)
______________________________________________________________________________
arviainen (5.2.2014 8.54.15)
Tuo on kyllä hyvä loppukaneetti.
______________________________________________________________________________
turtsi (25.2.2014 19.34.17)
Pitääpä ihan tännekkin tökätä, kun yllätykseksi irlantilaisessa viskissäkin löytyi tuota herukanlehteä. VYS:n Jameson tastingissa mukana ollut Jameson Rarest Vintage Reserve tarjosi tuon hyvinkin selvänä ja myös 18v se oli oikeen hakemalla haettavissa. Mutta pikaisesti Vintagen hintoja katseltuna tuokin pullo jää kokonaisena hankkimatta. Mutta mukavä ylläri maistaa!
______________________________________________________________________________
Mushinico (25.2.2014 20.30.34)
Itse löysin viimeksi kyseistä herukkaisuutta Bowmoren 10yo Tempest nelosesta. Ja vielä ihan kohtalaisestikkin. Alla oli tosin muutama olut jo.
______________________________________________________________________________
Mushinico (26.4.2014 22.11.30)
Nyt pistän heti tänne kun muista. Ainakin Highland Parkin 17yo vuodelta 1958 (43%) löytyy herukkaa riittävästi. En ole koskaan aiemmin törmännyt niin herukkaiseen viskiin. Samaa herukkaa löytyi 20yo (1956) tisleestä, mutta paljon miedompana.
______________________________________________________________________________