______________________________________________________________________________
MP (4.2.2007 15.41.40)
Tuleeko muille mieleen hyviä viski/jalojuomasitaatteja kaunokirjallisuuden puolelta? Tässä pari suosikkikohtaani laatujuomien suuren ymmärtäjän (tosin usein puheena on konjakki) Veikko Huovisen tuotannosta: :-)
'Hamsteri' opastaa kokematonta Rurikia alkossa käynnin jälkeen:
"...varommekin käyttämästä näitä väärin. Tärkeintä on, että näitä on kaiken varalle. On jo sinänsä suuri ilo tuntea omistavansa toistakymmentä pullonhenkeä. Katsohan, iskemällä lopullisesti korkki tällaiseen pulloon sinne on suljettu kokonaisen seutukunnan persoonallinen luonnonlämpö: maaperän muodot, kasvustojen rehevyys, tuulten lento ja auringon lempeys. Joka tipassa on historiaa ja kansatiedettä. On kansannousuja ja kukoistusaikoja. Noihin päilyviin pintoihin kuvastuvat linnat, holvit, vehreät rinteet ja turpeen katkera savu. " (Huovinen, Hamsterit s. 133 WSOY 1979)
Väinö Karkia-Lorkka (!) elelee makeasti vanhan miehen päiviään osteltuaan koko kesän ahkerasti ruotsinlaivojen valikoimista:
'Mutta varsin usein hän menee kaapille ja ottaa sieltä jalon pullon, joka on kesällä taisteltu omaksi merta uhmaten. Hän ei ole mikään hätäinen pullon suusta hörppijä, vaan hän kaataa neljä senttilitraa tulppaanilasiin, lämmittää lasia kämmenissään, haistelee, huokailee ja viimein siemaisee kevyesti kuin siika joka ottaa perhon nivan niskalla...(Huovinen: Suolaisten ulappojen kutsu, teoksessa Ronttosaurus (1976), Kootut teokset osa 9 s. 146 WSOY 1986)
Sopiva pätkä viskiristeilijöille! Ja viskitouhussa lienee aika paljonkin hamsterimaisia vaikutteita? Ainakin tunnistan ne itsessäni... :D
______________________________________________________________________________
smoke on the water (4.2.2007 16.37.26)
Heti tulee mieleen Skottikirjailija Ian Rankin ja hänen Komisario Rebus sarjansa, josta tähän mennessä on suomennettukin jo 7 osaa. Pääasiassa Edinburghiin sijoittuvissa kirjoissa päähenkilö Rebusilta kuluu viskiä ja olutta tasaiseen tahtiin rikosten ratkonnan lomassa. Myös Edinburghin pubeissa Komisario viihtyy tiuhaan ja kuvauksia näistäkin kirjoissa riittää. Eniten esillä on Rebusin ja samalla Rankininkin suosikkipaikka Oxford Bar Edinburghin keskustan liepeillä. (Oluet on tuossa askeettisessa paikallispubissa tullut itsekin nautittua). Ja runsaan viskin-ja oluenjuonnin jälkeen voi palautella tölkillä Irn Bruta.
Suositeltavaa lukemista kaikille laadukkaan rikoskirjallisuuden ystäville. :)
______________________________________________________________________________
Mikko (4.2.2007 21.58.25 last edit 4.2.2007 21.58.39)
Joku muukin nauttii Huovisesta. Kulinarismikuvauksissa Huovinen on muutenkin hetkittäin varsinainen virtuoosi, kaiken muun taidokkuutensa ohella.
Eikö Hamsterit ole tullut tv-elokuvanakin joskus, vai muistankohan ihan väärin?
______________________________________________________________________________
MP (5.2.2007 15.46.54)
Joo, Hamsterit esitetty monestikin TV-versiona, yksi onnistuneimpia sovituksia minusta, Pentti Siimes varastaa shown. Huovisen syöpöttelykohtaukset ovat todella aivan omaa luokkaansa, esim. ylensyövät kaukopartiomiehet kirjassa Kukuskat tai Rauhanpiipun parivaljakon mässäjäiset nälässä vietetyn pakomatkan päätteeksi. :) Elämän pienten ilojen sattuvasanainen puolestapuhuja kaiken muun ohella tämä Sotkamon Veikko.
______________________________________________________________________________
Quercus (5.2.2007 20.13.05)
Tällä haavaa Talisker on suosikkitislaamoni, joten seuraava Robert Louis "Aarresaari" Stevensonin varmaan monelle tuttu lausahdus pitää mainita ensin:
The King o'drinks as I conceive it, Talisker, Isla, or Glenlivet.
Skotlannin kansallisrunoilijan Robert Burnsin runoissa viski on monesti pääosassa:
O Whisky! Soul o'plays and pranks! / Accept a bardie's grateful thanks.
Tell them wha hae the chief direction,
Scotland an' me's in great affliction,
E'er sin' they laid that curst restriction
ON AQUA-VITAE
Kuka on samaa mieltä James Hoggin (1826) kanssa viskin ominaisuuksista:
If a body could just find oot the exac' proper proportion and quantity that ought to be drunk every day... doctors and kirkyairds would go oot o' fashion.
______________________________________________________________________________
Marko76 (7.2.2007 19.04.38)
Iain Banks - Crow Roadin Käsikirjoitus
Ei mikään varsinainen suurteos, mutta ihan luettava opus...
"McHoanien suvusta kertova monipolvinen tarina, jonka kuluessa viski virtaa, tunteet kuohuvat ja huumori räiskyy. Päähenkilö on nuori Prentice McHoan, joka rakastuu, pettyy, kokee menetyksen ja aikuistumisen tuskan, löytää lopulta sen oikean - ja selvittää kaiken ohella sukunsa synkkiä salaisuuksia ja Crow Roadin käsikirjoituksen mysteeriä. BBC on myös sovittanut romaanista televisiosarjan, joka on saanut loistavan vastaanoton. Iain Banks, joka tieteiskirjailijana käyttää nimeä Iain M. Banks, on Brittein saarten tämän hetken suosituimpia uuden polven kirjailijoita.
"Banksin tähän mennessä paras romaani." Independent on Sunday
______________________________________________________________________________
smoke on the water (17.4.2007 15.51.46)
Denise Mina, Päätös :
"Maureen haki lasin keittiöstä, pysähtyi olohuoneen ikkunan eteen ja kaatoi itselleen ison viskin. Hän pyöritteli viskiä suussaan ennen kuin nielaisi sen. Auringonpaiste kultasi kaupungin. Keltaiset ja tummanpunaiset hiekkakivirakennukset kimaltelivat sinistä taivasta vasten. Alhaalla kadulla surviaissääsket törmäilivät auringonsäteisiin ja välkehtivät kuin elävät kultahiput.
Maureen katseli, kun keskikesän aurinko laski nopeasti kuin pöydältä vierivä appelsiini. Yhtäkkiä hän huomasi istuvansa sinisessä hämärässä, kädessään tyhjä lasi ja katselevansa kadulle pubien sulkemisaikaan. Hän luopui turhista muodollisuuksista ja joi suoraan pullosta koskettaen kielenkärjellään ilmaa pullonkaulassa. Oranssit katuvalot heräsivät eloon varjoihin vajonneen kukkulan juurella. Glasgow oli kaunis kaupunki, ja Maureen iloinen, että asui siellä."
Eli muuallakin juodaan suoraan pullosta... ;D
______________________________________________________________________________
smokeball (23.7.2007 20.33.28)
Simon Brettin Kuolema teatterissa. Päähenkilö kuulee 'Ison Kellon' kutsun ja lipittelee Bell'siä. Pieni läpyskä, jossa hyvä juoni ja kerronta noudattaa brittiläistä perinnettä hieman 'Kyllä Jeeves hoitaa'-tyyliin.
Frank Schaeffer: Loma Portofinossa on omituinen tarina nuoren pojan kesälomien vietosta perheensä kanssa Italiassa. Perhe on kalvinistisia lähetyssaarnaajia ja tarina on monin paikoin lähinnä perverssi. Ei oikein mennyt minun tajuntaani vaikka yritin tulkita tekstiä satiirinakin. Aika angstista paskaa. Päähenkilö naukkii paikallisen vanhemman ystävänsä kanssa Johnie Walker red Labelia.
Kumpikaan kirja ei oikein innostanut. Johtuneeko blended-whiskyistä :-?
______________________________________________________________________________
smokeball (23.8.2007 15.54.16)
Tintin seikkailut on tietysti rajatapaus, mutta kapteeni Haddockin mieltymys Loch lomond -whiskyyn on esimerkillistä ;) (Vanhoissa, 1960 tienoilla julkaistuissa, albumeissa kapteeni oli nimeltään Capu ja nautti malspiikkia ::) )
______________________________________________________________________________
Mighty (28.8.2007 9.21.47)
Minä kun luulin, että malspiikki oli rommia!
______________________________________________________________________________
smokeball (28.8.2007 16.44.23)
Malspiikki on köysipunoksen l. pleissin tekoon tarkoitettu terävä puikko. Sinänsä hauska keksintö nimittää alkoholia malspiikiksi. Merirosvon aarre (Rakham Punaisen aarre) seikkailussa kapteeni löysi Sarviaisen hylystä vanhaa malspiikkia ja se oli tosiaan rommia :P
______________________________________________________________________________
smokeball (4.9.2007 16.07.29)
P.D.James: Kuoleman maku
Kirjassa autonkuljettaja Halliwell tekee kaffepunssin Bell'sistä ja komisario Kate Miskin naukkii samaa kamaa vedellä laimennettuna. Kirja on julkaista Englannissa 1986. Onkohan Bell pitänyt voimallista kampanjaa tuohon aikaan?
______________________________________________________________________________
MrBeam (2.10.2007 7.32.00 last edit 8.10.2007 15.13.33)
Oululais-kempeleläisen dekkaristin Ari Paulowin Jesse Hackman -kirjoissa on nappailtu ainakin Jamesonia, Jack Danielsia (jota virheellisesti bourboniksi nimitettiin), Lagavulinia, Lapparia, Juraa ja Skye-saaren kultaa Taliskeria. Uusimmassa muuankin yökerhon pitäjä pamautti itärikolliselta tajun kankaalle jamppapullolla, mitä Jesse piti pyhäinhäväistyksenä. Pullo kesti.
70- ja 80-luvuilla trillereitä väsänneen Duncan Kylen opuksissa on nimeltä mainittu ainakin Cardhu, Glenmorangie ja Tomatin. Viime mainittu esiintyi muistaakseni Jääkuilu-romaanissa ja joku päähenkilöistä piti sitä jopa parhaana mitä tapahtumapaikkana olleella arktisella tutkimusasemalla sai. Paikan muusta valikoimasta ei tainnut olla mainintaa.
______________________________________________________________________________
Hegu (29.10.2007 10.24.44)
Nyt kun tuo Haddock tuli mainittua niin kai sarjakuva puolelta voidaan mainita myös Muumipappa vainhoissa Tove Janssonin mustavalkoisissa Muumipeikko sarjakuvissa jotka oli tehty paljon enemmän aikuisen makuun kun nämä nykyiset japani-suomi animaatiot. Muumipappa oli niissä suuri viskin ystävä ja olipa hänellä jopa oma viski tislaamo. Sitä en nyt saa päähäni missä sarjakuvassa tuo tislaamo oli mutta viski tuntuu esiintyvän monessakin tarinassa.
______________________________________________________________________________
Pietari (5.11.2007 21.03.45 last edit 5.11.2007 21.05.08)
Luin kesällä mökkireissulla muutaman Patricia Cornwallin Kay Scarpetta -sarjan kirjaa, ja noissa juotiin muistaakseni aina Dewar'sia, ja etten väärin muista niin White Labelia...
No niin, tämä olikin alunperin sitaattiketju, mutta eipä muistu mieleen kuin tuo merkki.
______________________________________________________________________________
VT (6.11.2007 8.17.58)
Jos kaipaa miellyttävästi kirjoitettua romaania, jossa KAIKKI tapahtumat pyörivät viskin ympärillä, on valinta Compton Mackenzien "Viskiä viskiä" eli alkuperäiseltä nimeltään "Whisky Galore". Mainio elokuvakin kirjasta on tehty.
Sen verran aikaa on siitä kun viimeksi tämän brittihuumorin malliesimerkin luin etten suoralta kädeltä muista kaikkia haaksirikkoutuneesta aluksesta "pelastettuja" viskimerkkejä. Mitään tuttuja merkkejä en muista olleen kyseessä, olisiko nuo puhtaasti kuvitteellisia vai vaan sota-aikaan markkinoilla olleita. Täytyypä tarkistaa.
______________________________________________________________________________
smokeball (9.11.2007 14.21.39)
Risto Isomäki Litium 6
Lauri maistoi viskiä. Ei hullumpaa, jälkimaussa oli savua. Hän otti pakkauksen ja katsoi merkkiä: Glengotne Single malt. Skottilaista mallasviskiä...
lauri maistoi taas lasistaan. ei hassumpaa, täytyy myöntää.
Henshaw kaatoi itselleen lisää, kohotti pulloa ja katsoi lauria kysyvästi, mutta tämä viittasi torjuvasti kädellään.
- Miellyttävä tuttavuus, mutta eiköhän tämä riitä. Kiitos vain, sanoi Lauri.
Myöhemmin Lauri vetää nimeämätöntä viskiä itsetuhon vallassa litratolkulla.
______________________________________________________________________________
smokeball (28.11.2007 9.58.33)
Tim Severin
Nahkaveneellä yli Atlantin
Vain Brendanin juomavarasto vältti rasvan kirot. Meille oli juuri ennen lähtöä lahjoitettu lukematon määrä mitä erilaisimpia pullija. Näytti siltä, kuin saattajamme olisivat päättäneet lähettää meidät kunnon ryyppyreissulle. Joka kerta, kun brendan kallistui, se kilisi samalla iloisesti. Meillä oli viskiä ja irlantilaista portteria, norjalaista akvaviittia ja erään ystävällisen islantilaisen lahjoittama pullo tuhdinnäköistä juomaa, jonka nimi oli "Musta kuolema". Mutta kunniapaikka kuului varta vasten meille valmistetulle kymmenlitraiselle nassakalle, joka sisälsi mainiota mallasviskiä; sen oli lahjoittanut meille Irish Distillers -yhtiö. Kun olimme asettautuneet aloillemme ja siivonneet veneen, kallistimme nassakkaa, nostimme tinamukimme ja kohotimme maljan Pyhälle Brendanille ja omalle matkallemme.
---
Lochmaddystälähtiessämme meillä jokaisella oli hirvittävä päänsärky,syynä liika viski ja liian ankara annos säkkipillimusiikkia lähietäisyydeltä kuultuna - North Uist on säkkipilliperinteen vankimpia tukikohtia.
______________________________________________________________________________
Marko76 (7.5.2008 7.15.34 last edit 7.5.2008 7.16.05)
Neil Gaimanin: Unohdetut jumalat
Eräässä kohtauksessa vaaleanharmaa pukuinen herra juo Jack Danielsiä ja tilaa hiilenharmaa pukuiselle herralle Laphroaig viskiä vedellä... :-?
______________________________________________________________________________
Marko76 (10.5.2008 7.54.14)
Bookplussasta saa tilata ilman postikuluja Sunnuntaihin asti ja silmään osui Amis Kingsley:n Otetaan taas, juomisen nautinnot kovakantisena 9e ja pehmeänä 5.95e
"Ihmisrotu ei ole kehittänyt mitään toista, edes kymmenesosan yhtä kätevää ja tehokasta tapaa rajojen hälventämiseen, jään rikkomiseen ja nopeaan tutustumiseen kuin sen, että lakataan suurin piirtein samassa tahdissa, molemmille suotuisissa olosuhteissa olemasta täysin selvin päin." Harvoin on kirjoitettu näin eloisaa ja hauskaa tekstiä alkoholin nautinnoista. Amis vertailee erilaisia juomia ja niiden vaikutusta, paljastaa miten juodaan tulematta humalaan, mutta tarjoaa myös vinkkejä joskus väistämättömän asian, krapulan, hoitoon.
______________________________________________________________________________
InkRose (10.5.2008 14.32.42)
quote[Marko76 (link)]:
Bookplussasta saa tilata ilman postikuluja Sunnuntaihin asti ja silmään osui Amis Kingsley:n Otetaan taas, juomisen nautinnot kovakantisena 9e ja pehmeänä 5.95e
______________________________________________________________________________
smoke on the water (8.12.2008 20.37.08)
Kirjailija Peter Robinson on yllättäen vielä täällä mainitsematta. Robinsonin aivan loistava Ylikomisario Banks dekkarisarja tihkuu rikosten lomassa myös viskiä.
Tässä näyte kirjasta "Kylmääkin Kylmempi", ("Cold Is the Grave"):
"Mitäs myrkkyä laitetaan?"
Onneton sanavalinta, Banks mietti tutkaillessaan pullorivistöjä ja päätyi lopulta tynnyrivahvuiseen Port Elleniin.
"Entäs ylikonstaapelille?"
"Kiitos, minä en ota mitään."
"Etkö tosiaan?"
"En."
Gerald kohautti olkapäitään. "Kuinka vaan." Hän kaatoi kahteen lasiiin Port Elleniä, Banksin mielestä liiankin reilusti, otti toisen itselleen ja antoi toisen Banksin eteen. "Slainte", hän sanoi ja kulautti juoman kerralla kurkkuunsa.
"Slainte", Banks toisti ja maistoi tilkkasen. Taivaallista.
Ja hetkeä myöhemmin:
"Kiitos", hän sanoi Fergusonille ja kulautti kurkkuunsa viimeisenkin viskitipan. "Kiitos oikein paljon. Joudumme ehkä vielä ottamaan yhteyttä, jos sopii."
"Täältä minut löytää. Kokeillaan ensi kerralla Caol Ilan kaksikymmentäkaksivuotiasta. Se on kuin linnunmaitoa. Vie jalat alta."
Islaylta tulee myös ylikomisario Banksin lempiviski, ote samasta kirjasta:
"Banks meni keittiöön ja otti ginipullon kaapista, jossa hän säilytti sekalaista alkoholivarastoaan: sieltä löytyi hieman rommia, vähän vodkaa, puoli pulloa konjakkia sekä Laphroaigia, tuota savuista Islayn mallasviskiä, joka oli hänen lempijuomansa ja alituinen rahareikä"
Banks-sarjasta on suomennettu tällä hetkellä neljä teosta ja viidennen piti ilmestyä tänä syksynä, mutta tuo julkaisu on jostain syystä siirtynyt ensi vuoden puolelle. Tämä sarja on "Ian Rankin-tyylisten" dekkareiden ystäville erittäin suositeltavaa lukemista.
______________________________________________________________________________
GuruMummu (23.1.2009 21.34.33)
Stephen King & Peter Straub: Pimeyden talo
"Henry nousee sohvalta, purjehtii keittiöön ja palaa mukanaan kaksi lyhyttä ja paksua lasia, joissa on kolmannesmitta Balvenie Doublewood yksimallasviskiä, sekä lasillinen vettä lukijalle. Pari sippausta, muutama kehuskeleva huomautus, ja sitten Jack jatkaa."
Jan Guilllou: Varkaiden markkinat
"Ostoksesta on kuitti, odottakaas kun katson... Juu, täällä! Puolikas pullo, siis puolen litran pullo viskiä merkkiä Macallan vuosikertaa 1927 ostettu paikasta jonka nimi on Whisky House Lontoon lentokentällä... Heathrow'ssa... juuri niin, 20 000 puntaa. Tekee lähemmäs 300 000 kruunua. Täytyy olla pirun hyvää viskiä."
______________________________________________________________________________
MickeyMan (23.1.2009 22.28.00)
Ei sentään suora sitaatti, mutta hauska yhteensattuma kuitenkin Grishamin uusimmassa (Vetoomus) jossa pyöritään pienen Bowmoren kylän tapahtumissa jonka pohjaveden Krane Chemicals yhtiön dumppaamat jätteet muuttavat juomakelvottomaksi, happamaksi litkuksi... Tiedä sitten onko Grihamille joskus osunut korkkivikainen tms :)
______________________________________________________________________________
InkRose (24.1.2009 22.51.15)
Charles Strossin SF-debyytissä Singularity Sky päähenkilöt nauttivat 50-vuotiasta Speysideria. Tislaamoa ei mainita, kun tapahtumat sijoittuvat ties minne kaukaisuuteen sekä ajassa että avaruudessa, mutta hauskasti tilannetta kuvataan:
"Martin eyed the bottle critically. Replicated Speyside fifty-year malt, cask strength bottling template. If it wasn't a nanospun clone of the original, it'd be worth its weight in platinum. Even so, it would be more than adequately drinkable. 'I'll take it neat and report to the sick bay for a new throat tomorrow.' He whistled appreciatively as she poured a generous measure."
Strossin kirjoista ainakin Halting Statessa myös nautitaan viskiä, ja luultavasti Merchant Princes -sarjassa.
______________________________________________________________________________
Whisky (25.1.2009 0.37.03)
quote[7A5D58615C4056330 (link)]:
Charles Strossin SF-debyytissä Singularity Sky päähenkilöt nauttivat 50-vuotiasta Speysideria. Tislaamoa ei mainita, kun tapahtumat sijoittuvat ties minne kaukaisuuteen sekä ajassa että avaruudessa, mutta hauskasti tilannetta kuvataan:
"Martin eyed the bottle critically. Replicated Speyside fifty-year malt, cask strength bottling template. If it wasn't a nanospun clone of the original, it'd be worth its weight in platinum. Even so, it would be more than adequately drinkable. 'I'll take it neat and report to the sick bay for a new throat tomorrow.' He whistled appreciatively as she poured a generous measure."
______________________________________________________________________________
malmqvis (25.1.2009 8.45.14)
quote[4D72736971631A0 (link)]:
Charles Strossin SF-debyytissä Singularity Sky päähenkilöt nauttivat 50-vuotiasta Speysideria. Tislaamoa ei mainita, kun tapahtumat sijoittuvat ties minne kaukaisuuteen sekä ajassa että avaruudessa, mutta hauskasti tilannetta kuvataan:
"Martin eyed the bottle critically. Replicated Speyside fifty-year malt, cask strength bottling template. If it wasn't a nanospun clone of the original, it'd be worth its weight in platinum. Even so, it would be more than adequately drinkable. 'I'll take it neat and report to the sick bay for a new throat tomorrow.' He whistled appreciatively as she poured a generous measure."
Tulee itselleni scifi-ihmisenä tästä mieleen Star Trekin replikaattorit. Ajatelkaapa, jos päivän päätteeksi voisi kävellä Enterprisen loungeen ja tilata replikaattorista ihan mitä tahansa viskiä. Hulluksi siinä tulisi, kun ei tietäisi mitä ottaa... vaan olisiko synteettinen sittenkään niin hyvää?
______________________________________________________________________________
Marko76 (26.1.2009 10.28.15)
quote[360908120A18610 (link)]:
Charles Strossin SF-debyytissä Singularity Sky päähenkilöt nauttivat 50-vuotiasta Speysideria. Tislaamoa ei mainita, kun tapahtumat sijoittuvat ties minne kaukaisuuteen sekä ajassa että avaruudessa, mutta hauskasti tilannetta kuvataan:
"Martin eyed the bottle critically. Replicated Speyside fifty-year malt, cask strength bottling template. If it wasn't a nanospun clone of the original, it'd be worth its weight in platinum. Even so, it would be more than adequately drinkable. 'I'll take it neat and report to the sick bay for a new throat tomorrow.' He whistled appreciatively as she poured a generous measure."
Tulee itselleni scifi-ihmisenä tästä mieleen Star Trekin replikaattorit. Ajatelkaapa, jos päivän päätteeksi voisi kävellä Enterprisen loungeen ja tilata replikaattorista ihan mitä tahansa viskiä. Hulluksi siinä tulisi, kun ei tietäisi mitä ottaa... vaan olisiko synteettinen sittenkään niin hyvää?
______________________________________________________________________________
Artturi (2.6.2009 6.27.27)
Ilmestyy nyt kesäkuussa.
Paulow, Ari: Itämaista rakkautta.
Like 2009. (Rikos kannattaa).
ISBN 978-952-01-0344-6 (sid.) 28 e. Ilm. 6/2009.
Viskiä, vauhtia ja vaarallisia kurveja oululaisittain. Kaksi venäjää puhuvaa miestä ryöstää thaihieromalaitoksen Oulussa. Paikkaa emännöivä kaunotar tahtoisi palkata Jesse Hackmanin tutkimaan tapausta, mutta vakiintuneessa parisuhteessa elävä yksityiskyttä torjuu toimeksiannon suorin sanoin. Kun nainen seuraavana päivänä katoa jäljettömiin ja hänen kollegansa pyytää Hackmania etsimään ystäväänsä, ei tällä enää ole kanttia kieltäytyä. Riuskaotteinen lupakyttä ryhtyy penkomaan juttua räväkkään tyyliinsä ja pian ovat sekä hänen henkensä että avoliittonsa uhattuina. Pohjanlahden tuulisella rannikolla sataa veden lisäksi luoteja rikollisjoukkojen käydessä armotonta kamppailua laittomien markkinoiden herruudesta. Itämaista rakkautta on yksityisetsivä Jesse Hackmanin tutkimuksista kertovan sarjan kuudes romaani.
______________________________________________________________________________
Marko76 (7.5.2010 5.13.45 last edit 7.5.2010 5.14.59)
Jakhelln Cornelius: Jumalten tuho
ISBN: 978-951-31-3890-5
"Posketonta menoa, kielellistä ilotulitusta ja salamahyökkäyksiä lähes kaikkea vastaan
Elämä on jumalille sama kuin ihmisolennoille perimmältään paha. Odinn
On kulunut lähes tuhat vuotta Tuhosta, jolloin jumalat laskeutuivat maan alle Underheimiin, Toiseen Valhallaan. Odinn hallitsee valtakuntaa, mutta ehtii hyvin myös istuskella näköalaterassillaan, poltella sikareita, filosofoida hopeakääpiö Hornborin kanssa ja kuunnella V:n oopperoita. Jumalten tuho kertoo myös avioliiton jumalasta Friggistä ja rakkauden Freyjasta, Odinnin pojista Baldurista, Thorrista, Sigmundista ja Hermodista, kääpiö Reginnin mullistavasta keksinnöstä, bläkk fakkin shitmetallista, Odinnin komisofisesta järjestelmästä, Jötunheimin jotuneista, Hornborin matkasta Islantiin ja Robbi H. Villiamsin yllättävästä ilmaantumisesta kampaamosalonki Fyringefningiin.
Cornelius Jakhellnin käsittelyssä pohjoismaisen mytologian jumalat saavat kyytiä. Samalla romaani sivaltaa terävästi nykyajan ilmiöitä. Osansa saavat muiden muassa viihdeteollisuus, liike-elämä, uskonnot, tiedemaailma ja inhimillinen suuruudenhulluus.
Jumalten tuho on Pohjoismaisen romaanikilpailun Norjan voittaja."
Sikareiden lisäksi Odinn ja Hornbori nauttivat myös usean kerran varsinkin Islayn tisleita.
______________________________________________________________________________