Pikkulintu 8.6.2006

______________________________________________________________________________

smoke on the water (13.6.2006 10.25.19)

Whiskyseuran puitteissa maisteltiin siis Puotilan aina vaan valikoimallaan ällistyttävässä Pikkulinnussa.
Noin kolmisenkymmentä hyvästä viskistä kiinnostunutta täytti tuvan ja pöytiin valmiiksi katetut tastinglasirivistöt loivat vaikuttavan näyn.
Maisteluun oli valittu sopiva sekoitus hieman erityylisiä juomia:

Glenkinchie Distillers Edition
Glengoyne 17 y.o
Springbank 12 y.o 175th
Caol Ila Portwood Finished (G&M)
Bowmore Dusk

Antti Tuuralan esitellessä juomat olikin aika käydä lasien kimppuun:

Glenkinchie on miellyttävä, pehmeän hedelmäinen whisky, johon sherryviimeistely tuo mukavaa täyteläisyyttä.

Glengoyne oli tästä setistä minulle ainoa ennen maistamaton, eikä se kyllä suurta vaikutusta tehnyt. Tuoksu jotenkin tunkkainen, jopa "blendimäinen" ja maku jäi kovin mitäänsanomattomaksi ainakin minun suussani.

Seuraavaksi Springbankin juhlapullo, edellisten jälkeen yllättävän savuiselta tuntuva, mutta tuossa Sprinbankin perusmaussa on jotain, mikä ei ole koskaan meikäläistä ihastuttanut. Jälkimaku jää jotenkin pistäväksi.

Caol Ila G&M Private Collection Port Wood on todella pehmeä, makea ja hyvin helposti juotava. Tasaisen hyvää Caol Ila laatua, mutta vain 40 prosenttisena jää hieman vaisuksi. Tämän kun saisi cask strenghtinä!

Bowmore Dusk: Hieno ja vahva tyypillinen Bowmore, jonka makean laventelinen, täyteläinen maku täyttää suun ja miellyttävä jälkimaku säilyy pitkään..

Tämän kattauksen jälkeen ilta jatkui ajatuksia vaihdellen ja baarin hyllyiltä lisää herkkuja bongaillen. Mielestäni erittäin onnistunut ilta mielenkiintoisen harrastuksen parissa.

Tässä vielä muutama bongaus varsinaisen tastingin ulkopuolelta:

Bowmore 34y 1971 vintage distillation sherry cask: Ehdoton illan helmi, hieman epätyypillinen Bowmore, jossa tynnyrin vaikutus tuntuu todella vahvana. Kuiva puu sekoittuu pehmeään sherryisyyteen ja luo hyvin mielenkiintoisen makuyhdistelmän.

Arran rum finish cs: Kuin trooppinen hedelmäcoctail, makeutta pursuava yllättävän pehmeä cask strenght.

Bruichladdich 1986 single cask sherry butt no2: Todellinen sherrypommi, vahva ja täyteläinen.

Kyllä taas tämän illan jälkeen tuli valtava kimmoke tähän maistelutouhuun ja lisäyksien hankkimiseen omaan kaappiin, joten seuraavana päivänä lähtikin tilaus Britanniaan vetämään.. Nyt vaan herkullista whiskypakettia odotellaan.

______________________________________________________________________________

xenoth (14.6.2006 21.25.03)

quote[smoke on the water (link)]:
Seuraavaksi Springbankin juhlapullo, edellisten jälkeen yllättävän savuiselta tuntuva, mutta tuossa Sprinbankin perusmaussa on jotain, mikä ei ole koskaan meikäläistä ihastuttanut. Jälkimaku jää jotenkin pistäväksi.

En ollut tastingissa mukana, mutta taannoin Springbankin 175th Anniversary -pullotetta maistaneena pidin siitä itse hyvinkin paljon. Viskistä löytyi mukavasti merellisiä elementtejä ja suolaa. Jälkimaussa savuisuus ja suola yhdistyivät... Että semmoista.

______________________________________________________________________________

Whisky (15.6.2006 5.43.16)

quote[xenoth (link)]:
En ollut tastingissa mukana, mutta taannoin Springbankin 175th Anniversary -pullotetta maistaneena pidin siitä itse hyvinkin paljon. Viskistä löytyi mukavasti merellisiä elementtejä ja suolaa. Jälkimaussa savuisuus ja suola yhdistyivät... Että semmoista.

Itse löysin kyseisestä viskistä kovin saksanpähkinäisen maun. Sellaisen aavistuksen kitkerän, mutta hyvässä mielessä.

______________________________________________________________________________

I.R. (15.6.2006 21.31.55)

quote[smoke on the water (link)]:

Bowmore 34y 1971 vintage distillation sherry cask: Ehdoton illan helmi, hieman epätyypillinen Bowmore, jossa tynnyrin vaikutus tuntuu todella vahvana. Kuiva puu sekoittuu pehmeään sherryisyyteen ja luo hyvin mielenkiintoisen makuyhdistelmän.

Hannun kanssa tästä jo samassa pöydässä juttelimmekin, mutta tuotakoon nyt vielä tässä esiin: Olen maistellut ehkä noin 30 Bowmoren pullotetta, ja vuosikerta 1971 oli minulle vähintäänkin yllätys. Puu on läsnä vahvemmin kuin ehkä missään muussa tämän tislaamon viskissä; sherry on ikään kuin tarttunut puuhun kiinni, eikä luovuta makeuttaan. Tuoksu tuo mieleen jonkin iäkkäämmän Glendronachin pullotteen, eikä missään nimessä Bowmorea. Pienellä vesilisällä sherryn ja puun saa erotettua toisistaan, ja Bowmoren "distillery characterkin" alkaa nousta esiin.

______________________________________________________________________________

Quercus (19.6.2006 14.50.27)

quote[smoke on the water (link)]:
Tässä vielä muutama bongaus varsinaisen tastingin ulkopuolelta:

Bowmore 34y 1971 vintage distillation sherry cask: Ehdoton illan helmi, hieman epätyypillinen Bowmore, jossa tynnyrin vaikutus tuntuu todella vahvana. Kuiva puu sekoittuu pehmeään sherryisyyteen ja luo hyvin mielenkiintoisen makuyhdistelmän.

Uijuijui, tuli erinomainen syy aikaistaa seuraavaa Pikkulintu-visiittiä... :P

quote[smoke on the water (link)]:
Bruichladdich 1986 single cask sherry butt no2: Todellinen sherrypommi, vahva ja täyteläinen.

Katsoiko kukaan tarkemmin, mikä versio on kyseessä? Sherry Butt kakkosiksi on nimetty kaksi versiota, toinen on La Maison du Whisky -kaupan 50-vuotispullote laimennettu 46 prosenttiin, toinen Cask Strength. Kaikkiaan olen Fresh Sherryjä pongannut netistä kolme erilaista eli seuraavilla kuva-aiheilla: "Spirit Safe", "Jim in the Barley" ja "Jim & Still". Kunhan utelen... kiinnostaa, koska ensimmäinen noista on itselläni tilauksessa...

______________________________________________________________________________

smoke on the water (20.6.2006 7.25.41)

Tässä Tiedot siitä Laddiesta:
1986 single cask 54,9% sherry butt no2, bottled 2006, bottle 050/498
Kuvassa Jim pellolla.

______________________________________________________________________________

Quercus (21.6.2006 10.29.01)

quote[smoke on the water (link)]:
Tässä Tiedot siitä Laddiesta:
1986 single cask 54,9% sherry butt no2, bottled 2006, bottle 050/498
Kuvassa Jim pellolla.

tiedoista! Kuulostaa hyvältä, ettei ole sama versio kuin itselleni on tulossa. Pitää korkata oma pullo ennen Pikkulinnun visiittiä, niin voi vertailla kahta Laddien Fresh Sherryä. Tosin jälkikäteen alkoi harmittaa, kun "Spirit Safe" ei ole tynnyrinvahvuinen...

______________________________________________________________________________

Quercus (25.7.2006 18.44.40)

quote[Quercus (link)]:
Uijuijui, tuli erinomainen syy aikaistaa seuraavaa Pikkulintu-visiittiä... :P

Muutama viikko takaperin toteutui viimein jälkijunassa mahdollisuus maistella paria edellä esiteltyä harvinaista herkkua. Varsinaisen tastingin viskit olivat minulle jo ennestään tuttuja. Astuminen Pikkulintuun on joka kerta yhtä juhlallista, kun upea hyllystö avautuu eteen. Yritin pongata Bowmoren 34-vuotiasta pullorivistöstä, mutta se olikin hardcore-tavarana piilossa takahuoneessa :-?

Bowmore 34 y.o (1971) Sherry Cask (41 /2 cl) oli todella mielenkiintoinen kokemus, ja kahdesta senttilitrasta nektaria riitti iloa yli puoleksi tunniksi. Edellisiin kommentteihin on helppo yhtyä. Minulla oli mukanani Ardbeg-lasiin kuuluva kansi, joka sopi yhteen Pikkulinnun lasin kanssa. Kokeilin jopa viskilasin lämmittämistä kädellä kannen pitäessä tallessa aromit, jolloin aromien kirjo oli huima. Viskin avautumiseen omalla kohdallani sopiva määrä vettä oli kolme tippaa, ennen kuin Bowmoren parfyymimainen Distillery Character löytyi. Hieno viski, elämyksiä koko rahan edestä! En kuitenkaan pystynyt sanomaan, onko kyseessä Bowmore-suosikkini (21 ja 30 tällä haavaa).

Pienen hengähdystauon ja kertauksen vuoksi maistellun Cragganmore DE:n jälkeen lasiin kaadettiin Bruichladdichin Fresh Sherry Cask 1986/2006 Jim in the Rye (12,40 /2 cl). Todellakin sherrypommi, täyteläinen ja hedelmäinen. Avautui ja täytti hajuaistin jo ensimmäisellä nuuhkaisulla. Mielestäni kyseinen siirappisen vahainen viski ei kaipaa vettä, vaikka lisäys raikasti makua. Savua en Laddiestä löytänyt. Kotiin päästyäni maistoin vertailun vuoksi omasta pullostani (2,85 /2 cl ;D) toista Laddien Fresh Sherry Caskia (19 y.o 1986/2005, Sherry Butt #2, La Maison du Whisky 50th Anniversary, Spirit Safe, 46 %). Kyseessä oli täysin erilainen tuote: hillitympi, kuivempi, tummempi! Kun Pikkulinnun 1986 täytti heti intensiivisyydellään sekä haju- että makuaistin, ranskalaiskaupan juhlapullotteen tuoksu on taas hyvin hitaasti avautuva ja hillitympi, minkä en usko johtuvan alhaisemmasta alkoholipitoisuudesta. Hyvin pähkinäinen, mantelinen tuoksu, aromaattinen. Alta alkaa löytyä tumman suklaan makeutta. Viskin saadessa hengittää tai lasia kevyesti kädellä lämmittäessä tuoksusta löytyy savuisen sherryn aromi, aivan kuin kyseessä olisi Lagavulin DE. Mausta tulee mieleen heti Springbank 15 y.o. Kuiva edellisen Fresh Sherry Caskin selvä makeus ja hedelmäisyys puuttuu, vahva espressokahvi hallitsee makua. Jälkimausta löytyy taas tummaa suklaata. Suutuntuma mukavan vahainen tai öljyinen. Mielenkiintoista, miten kaksi saman tislaamon saman vuosikerran samanlaisten tynnyrien kasvattia voivat olla täysin erilaisia.

______________________________________________________________________________

Marko76 (25.7.2006 19.02.48)

Tuo Laddien Fresh Sherry Cask täytyy kyllä maistaa seuraavan tilaisuuden tullen.... :P

______________________________________________________________________________