Bruichladdich Italian Collection Pikkulinnussa

______________________________________________________________________________

Ajattelin udella, josko foorumin väkeä on tulossa huomenna enemmänkin tuonne tastingiin. Vesku ymmärtääkseni on, mutta onko muita? "Vieraslista" taitaa olla jo täysi, ellei 1 paikka vielä satu löytymään, itse nimittäin varasin toiseksi viimeisen paikan eilen.

Luvassa on siis koko Bruichladdich Italian Collection eli 6 kpl eri viineissä viimeisteltyä 1993 tislattua viskiä, sekä referenssinomaisesti Links I, Old St. Andrews, joka myöskin 14v mutta käsittääkseni "puhdas" bourbon-kypsytys. Eli 7 viskiä, eikä hintakaan ollut mikään hirmuisen kova, 40e.

Laitetaan raporttia sitten kun selviydytään tuosta.


[MUOKS] korjasin tuon referenssiviskin nimen

______________________________________________________________________________

vesku (15.1.2008 15.14.31)

Varsin mielenkiintoinen tasting on varmasti luvassa.
Itselleni nämä ovat kaikki uusia tuotteita ja 14 vuotiaan maistamisesta on aikaa
vuosi pari. Mitään tietoa myöskään finistelyajoista, käytetyistä tynnyreistä tai
muutakaan ei ole. Toivotaan esittelijän tehneen kotiläksynsä huolella.... :)

______________________________________________________________________________

InkRose (15.1.2008 15.39.04)

Eiköhän Ilkalla ole homma hallussa...

______________________________________________________________________________

Whisky (15.1.2008 16.36.00)

Paikalle ollaan tulossa. Markku tosin laittoi viestiä, että Ilkan täytyy sitten seistä kun ei muuten mahdu  ;)

______________________________________________________________________________

I.R. (15.1.2008 18.11.50)

quote[Whisky (link)]:

- - Markku tosin laittoi viestiä, että Ilkan täytyy sitten seistä kun ei muuten mahdu  ;)

______________________________________________________________________________

Whisky (15.1.2008 18.32.43)

quote[I.R. (link)]:

quote[Whisky (link)]: - - Markku tosin laittoi viestiä, että Ilkan täytyy sitten seistä kun ei muuten mahdu  ;) Jassoo... >:(

______________________________________________________________________________

Whisky (17.1.2008 8.44.37)

Mukavan leppoisa tasting ja kiitokset I.R:lle, McA:lle ja Markulle. Mukavan informatiivista tietopakettia sävyttivät vähintäänkin eloisasti McA:n omakohtaiset kokemukset kyseisestä tislaamosta. Itselläni oli nokka hieman tukossa, enkä varmasti saanut irti parhaita nyansseja. Tastingsetti oli kuitenkin mielenkiintoinen. Nyt pienet vivahde-erot tulivat hyvin esiin. Näin tuskin olisi käynyt, jos näitä ei olisi päässyt maistelemaan vieretysten.

---

Bruichladdich Links I, "The Old Course St Andrews", 14 yo, 46%, bottled 2004, bottle no. 9014/12000
Tuoksussa vaniljaa, makeutta, vaahtokarkkia, aavistus pihkaisuutta ja aprikoosia. Maku oli vaniljainen, kuiva ja aavistuksen hapahko. Sherry hiipii taustalta esiin. Myöskin maussa oli jotain pihkaista. Pehmeni pienellä vesitilkalla mukavasti. Ei mitenkään erikoinen Bruichladdich, mutta loi hyvän pohjan muille.

Bruichladdich Barbaresco french Oak, 14 yo, 46%, dist. 1993, bott. 2007
Tuoksussa toffeeta, hedelmäisyyttä ja mallasta melko voimakkaana. Mukavan pyöreä tuoksu. Maussa selvää hedelmäisyyttä. Samoin maltaisuus ja toffee tuntuivat kantavan myös makuun. Myös tammisia tanniinisia makuja. Jälkimaku oli aavistuksen lyhyt. Tämä oli vivahteiltaan hieman Linksiä hauskempi, mutta ei silti mikään kovin erikoinen.

Bruichladdich Barolo French Oak, 14 yo, 46%, dist. 1993, bott. 2007
Edellistä kirpeämpi tuoksu. Herukoita, luumua ja vaniljaa. Maku oli kirpeähkö, sitrusmaisempi ja raa'ahko. Pienellä seisottamisella ja veden lisäyksellä aavistus lakritsaa. Jälkimaku tuntuu makeutuvan. Tuntui, että tämä olisi kaivannut hieman pidempää finistelyä.

Bruichladdich Brunello French Oak, 14yo, 46%, dist. 1993, bott. 2007
Tuoksu jotenkin latteahko, metsämansikkaa ja kamferia kun oikein kunnolla imaisee. Vivahde maitosuklaasta. Maku oli mukavan pehmeä ja hedelmäinen. Hieman raakileita mansikoita, melko kevyt. Jälkimaussa mallas nousee esiin. Tuoksun himmailusta huolimatta maku oli tässä paremmin kohdallaan kuin edellisessä.

Bruichladdich Bolgheri French Oak, 14yo, 46%, dist. 1993, bott. 2007
Selvästi voimakkaampi tuoksu. Punaisia marjoja, vadelmia ja herukkaa, jotenkin kuivan oloinen tuoksumaailma. Maku oli marjaisa ja mehukas. Punaherukkaa ja maussa selvää viinimäisyyttä. Tästä oikeastaan huomasi parhaiten, että viinitynnyrissä on käyty. Väri oli vinkeän vaalenpunertava, miltei kuin kevyessä rosé-viinissä. Hyvä tuoksu, johon nenä jäi kiinni.

Bruichladdich Sassicaia American Oak, 14yo, 46%, dist. 1993, bott. 2007
Tuoksussa makeaa vaniljaa, nahkaisuutta ja kessutupakkaa sekä sitrusta. Mukavan makea maku, tomusokeria ja aavistus jostain makeammasta viinimäisyydestä. Jälkimaku vuoron perään kuivuu ja muuttuu taas makeaksi, hauskan leikittelevä ja maukas viski.

Bruichladdich Sassicaia French Oak, 14yo, 46%, dist. 1993, bott. 2007
Edellistä tukkoisempi, kirpeä tuoksu. Appelsiinia, punaherukkaa ja jotain pontikkaista. Maku raaempi ja kuiva. Avautuu vedellä hieman ja esiin tulee jotain viinikumimaista. Jälkimaussa kirpeys ja kuivuus jatkuu. Ikenet tuntuvat vetäytyvän. Tästä en vaan oikein saanut mitään irti. Ihan ok peruskamaa, mutta jotain lisäpotkua olisi kaivannut.

---
Omaksi suosikiksi nousi Bolgheri ja heti kannoilla oli Sassicaia American Oak. Molemmista löytyi selvästi muita enemmän makua ja tuoksua omaan tukkoisuuteeni.

______________________________________________________________________________

InkRose (17.1.2008 9.03.59)

Minunkin puolestani kiitokset kaikille mukana olleille, ja eritoten isännälle sekä puhujille, I.R.:lle ja McA:lle. Oli oikein viihtyisä ja informatiivinen ilta. Omissa aisteissani illan setti oli todella tasainen, mikä vähän lisäsi haastetta puolikuntoiselle nenälle löytää sieltä ne erot, ja löytyihän sieltä sitten pari, jotka hieman nousivat muiden yli. Laajemmin ottaen minulle parhaiten toimivat Toscanan viineissä viimeistellyt, lemppareiksi nousivat Brunello ja Sassicaia American Oak.

______________________________________________________________________________

pere (17.1.2008 9.29.54)

Vaikutti kovasti mielenkiintoiselta setiltä. Harmi kun täältä Tampereelta ei sentään ihan joka viikko viitsi Helsinkiin tastingiin singahtaa... mutta ehkä noita ehtii Pikkulinnussa vielä myöhemminkin maistella :) Olivatkos nuo muuten minkä kokoisia pulloja? Ihan normaaleja 0.7l? Ajatellen vain, että pitkäänkö pysyvät hyllyssä...

______________________________________________________________________________

vesku (17.1.2008 9.32.49)

Suuret kiitokset Ilkka,McA ja Markku. Kotiläksyt oli tehty erittäin huolellisesti, tästä 10 pistettä omasta ja muiden
puolesta, ilta oli "loppuunmyyty" viimeistä paikkaa myöten. Oma tietämykseni tislaamosta nousi n 500%.
Tislaamo ei ole ollut lemppari eikä siitä tullut sitä eilisen myötäkään.

Antti tuossa vetikin jo nuotteja eilisestä aika osuvasti. Itse ajattelin ennakkoon olevan kenties vaikeakin tasting,
kyseessä oli kuitenkin melko lyhyen aikaa viimeistellyistä viskeistä.
Eroja löytyi kuitenkin kovin helposti.

2.Barbaresco ja no 3 Barolo eivät nostaneet mielialaa tulevasta, näissä lyhyt viimeistely tuoksui ja maistui epämiellyttävästi
Bourbonitynnyriltä,makeutta,pahahaju ja no 2 kohdalla oli brandymäisyyttä sekä molemmissa varsin lyhyt jälkimaku.

Numerolla 4 tarjoiltu Brunello lupasi tuoksunsa perusteella parempaa, tämä Toscanan alueen tynnyrissä vieraillussa
viskissä oli pehmeyttä,hedelmäisyyttä maussa ja pidempi jälkimaku hieman makeutta joka nopeasti kuivui. Tämä nousi omaksi suosikiksi.

Numerolla 5 nautittu Bolgheri oli väriltään kuin hyvää rose-viiniä.Tästä jäi mieleen väri ja viskin olevan todella kuiva.
Kuudetena listalla oleva Sassicaia oli uudessa American Oak tynnyrissä käynyt ja oli kovin vaisu tuoksultaan.
Maussa oli makeutta,puuta ja tässä huomasi viskin sisältävän 46% alkoholia. Pitäisi maistaa uudestaan.

Viimeinen oli Sassicia French Oak joka oli tuoksultaan ja maultaan jotenkin parfyymimäinen jai lopulta lasiin. Maussa oli jotain
viinimäisyyttä, mutta jokin tässä mätti, ei toiminut minulla.

Oli upeaa päästä maistamaan nämä vierekkäin. Tässä jos missä huomaa tynnyrin merkityksen viskille!
Osa tästä sarjasta on kuulemma saatavilla systeemistä, itselleni eilinen riitti hyvin.
Kiitos kaikille ja niin kuin usein kun koolla on paljon porukkaa niin aika loppuu kesken, niin myös eilen.

______________________________________________________________________________

vesku (17.1.2008 9.40.40)

quote[pere (link)]:

Vaikutti kovasti mielenkiintoiselta setiltä. Harmi kun täältä Tampereelta ei sentään ihan joka viikko viitsi Helsinkiin tastingiin singahtaa... mutta ehkä noita ehtii Pikkulinnussa vielä myöhemminkin maistella :) Olivatkos nuo muuten minkä kokoisia pulloja? Ihan normaaleja 0.7l? Ajatellen vain, että pitkäänkö pysyvät hyllyssä...

______________________________________________________________________________

smoke on the water (17.1.2008 10.54.21)

quote[pere (link)]:

Vaikutti kovasti mielenkiintoiselta setiltä. Harmi kun täältä Tampereelta ei sentään ihan joka viikko viitsi Helsinkiin tastingiin singahtaa...

______________________________________________________________________________

I.R. (18.1.2008 9.55.45 last edit 18.1.2008 12.30.45)

Kiitos kaikille osallistujille mukavasta illasta ja erityisesti McA:lle antoisasta yhteistyöstä. Jaoin tastingissa pari infopaperia, joiden tekstit pyydettiin panemaan myös tänne foorumille. Tuossa historiaosuudessa keskityttiin tarkoituksellisesti tislaamon "vanhaan kauteen" eli aikaan ennen vuotta 2001.

- - -

BRUICHLADDICH ”ITALIAN COLLECTION” -TASTING PIKKULINNUSSA 16.1.2008

TISLAAMON VAIHEITA PÄÄPIIRTEITTÄIN

Barnett Harvey rakennutti tislaamon (valm. 1881) varoilla, jotka hänen veljensä oli jättänyt pojilleen Robertille, Williamille ja Johnille. Skottiviskin kysyntä oli kasvanut melkoisesti, kun viinikirva (Phylloxera) oli 1870-luvulla levinnyt Amerikasta Ranskaan, tuhonnut useiden vuosien viinisadon ja sen myötä lamauttanut maan konjakki- ja muun brandy-tuotannon. Harveyn perhe omisti jo aiemmin Dundashillin (aka Port Dundas, 1770–1902) ja Yokerin (1770–1928) tislaamot (molemmat Glasgow’ssa). Uuden tislaamon paikaksi valittiin Islay ilmeisesti siksi, että blendaajia kiinnosti erityisesti aromikas mallasviski, jolla saatettiin ”peittää” suuriakin määriä halpaa ja mautonta jyväviskiä. Toiminta yhtiöitettiin perustamalla Bruichladdich Distillery Company Ltd 1886, jolloin myös uusittiin vasta alle viisi vuotta toimineen tislaamon rakennuskantaa ja laitteistoa.

Vuosisadan vaihteessa taloudellinen lama ja erityisesti Pattisonin veljesten konkurssi saattoi useat tislaamot vakaviin vaikeuksiin. Laajamittaista blendausta harjoittaneet Pattisonit olivat ostaneet valtavat määrät viskiä velaksi, ja konkurssin myötä myyjät eli tislaamot jäivät ”nuolemaan näppejään”. Myös Harveyn suvun yritykset kärsivät: Dundashill jouduttiin sulkemaan ja Yoker myytiin. Vain Bruichladdich säilyi suvun omistuksessa, ja sitä johti perustaja Barnettin kuoleman jälkeen hänen veljenpoikansa William. Toiminta jatkui kituuttaen mutta keskeytyksittä, huolimatta voimistuneesta raittiusliikkeestä, vuoden 1909 veronkorotuksesta ja ensimmäisestä maailmansodasta (viljaa ja hiiltä ei riittänyt tislaustarpeisiin, väkevää alkoholia laimennettiin ja pubien aukioloa rajoitettiin). Sodan jälkeen näkymät eivät juuri parantuneet. Yhdysvalloissa voimaan tullut kieltolaki romahdutti skottiviskin viennin, eikä kotimarkkinoiden kysyntä kasvanut täyttämään syntynyttä vajetta. Nyt myös Bruichladdich joutui tilapäisesti sulkemaan; ensin pahimman talouslaman ajaksi (1929–36) ja pian taas uudelleen sodan vuoksi (1941–45). William Harvey kuoli 1936, ja seuraavina vuosikymmeninä tislaamon omistussuhteet muuttuivat tiuhaan. 1938 Bruichladdichin osti noin £23.000:lla Train & McIntyre Ltd, mutta jo 1952 sen amerikkalainen emoyhtiö myi tislaamon skotlantilaisille välittäjille (Ross & Coulter Ltd), ja 1960 yrityskaupan myötä omistajaksi tuli A.B. Grant Ltd, joka tuohon aikaan oli kohtuullisen merkittävä tekijä viskimarkkinoilla (aiempia hankintoja mm. Bladnoch). 1968 Bruichladdich sai jälleen hieman pitkäjänteisemmän omistajan, kun se päätyi Invergordon Distillers Ltd:lle (yhtiöllä oli jo suuri jyväviskitislaamo, myöhemmin myös muita mallasviskitislaamoja). Omistussuhde säilyi staattisena aina loppuvuoteen 2000; vain sillä tarkennuksella, että blendaajajätti Whyte & Mackay (sittemmin JBB Greater Europe) osti Invergordon Distillersin 1993.

1960-luvun aikana skottiviskin vienti kolminkertaistui, mutta kysyntä kohdistui lähes yksinomaan kevytaromisiin sekoiteviskeihin. Myös Bruichladdichin tuotantoa muokattiin markkinoiden vaatimusten suuntaan. Omasta (lattia)mallastuksesta ja sen myötä paikallisen turpeen käytöstä luovuttiin jo 1961. Kapasiteettia puolestaan lisättiin 1975 asentamalla toinen pannupari (wash & spirit) aiemman yhden rinnalle. 1980-luvulle tultaessa viskin suosio kuitenkin jälleen laski, mistä huolimatta Invergordon päätti vielä 1985 ostaa edullisesti myyntiin tulleen Juran tislaamon. Tämä hankinta oli sittemmin vähällä osoittautua kohtalokkaaksi Bruichladdichille, jota tuohon aikaan käytettiin enää keskimäärin yhtenä päivänä viikossa. Kun Whyte & Mackay karsi tislaamo-omistuksiaan 1990-luvulla ja teki valinnan Bruichladdichin ja Juran välillä, se päätyi säilyttämään jälkimmäisen, joka oli (ja on yhä) ainoa saarellaan ja siksi ainakin single maltina markkinoitavissa omaleimaisempana kuin yksi monista Islayn tuotoksista. Joulukuussa 1994 alkoi vuosien hiljaiselo. Virallisesti tislaamoa ei kuitenkaan suljettu, vaan se oli ainoastaan ”mothballed”.

Tuotanto oli keskeytyneenä aina kevääseen 2001 saakka; lukuun ottamatta muutamaa, yhteensä yhdeksän viikon jaksoa vuonna 1998, jolloin tislattiin Juran henkilökunnan voimin jopa 120.000 litraa poikkeuksellisen fenolipitoisesta (~ 40 ppm) maltaasta. Näitä tisleitä on sittemmin käytetty mm. ”Waves”-pullotteeseen (7 yo), ja vastaisuudessa niitä jouduttaneen käyttämään myös ”Links”-sarjan loppupuolen julkaisuihin.

Joulukuussa 2000 lontoolaisen viini- ja viskikauppiaan (La Reserve, Murray McDavid) Mark Reynierin kokoama konsortio onnistui – lähes vuoden kestäneiden neuvottelujen jälkeen – ostamaan Bruichladdichin JBB:ltä. Vanhat laitteistot kunnostettiin kevään 2001 aikana perusteellisesti, MD:ksi houkuteltiin Bowmorelta legendaarinen Jim McEwan, ja 29.5. klo 8.26 tislausprosessi oli jälleen käynnissä. Kauppahintaan £7.500.000 sisältyivät myös varastot, eli yli 10.000 tynnyrillistä aiemman omistajan tisleitä. Näistä on pullotettu myös kaikki tänään maistettavat viskit. Reynierin tausta viinibisneksessä alkoi kuitenkin näkyä tislaamon ”puupolitiikassa” hyvin pian, sillä traditionaalisten bourbon- ja sherry-kypsytysten oheen Bruichladdich toi 2004 markkinoille 20-vuotiaan ”Flirtation”-pullotteen, jossa viski oli viiden viikon ajan imenyt väriä ja aromeita ranskalaisista punaviinitynnyreistä (Mourvèdre). Sittemmin erilaisia viinitynnyreitä on käytetty viimeistelyyn (finish) runsaasti, ja myös ”Italian Collection” edustaa tätä käytäntöä, jossa viskiin ovat päässeet jättämään kädenjälkensä sekä vanha että uusi omistaja.
/I.R.
EDIT: Poistettu pari tyhjästä ilmestynyttä tavumerkkiä.

______________________________________________________________________________

I.R. (18.1.2008 10.01.47 last edit 4.2.2008 18.33.16)

Huonoon foorumikäytökseen syyllistyen joudun itse jatkamaan ketjua, koska yhden viestin merkkimäärä tuli jo täyteen.

- - -

BRUICHLADDICH ”ITALIAN COLLECTION” -TASTING PIKKULINNUSSA 16.1.2008


(1) Links I ”The Old Course St. Andrews” 14 yo 46 %; bottled 2004; bottle 9.014/12.000

18 julkaisun laajuiseksi tarkoitettu golf-sarja, jonka etiketeissä esitellään kuuluisia väyliä Graeme W. Baxterin maalauksina. Kaikissa on (ollut) sama ikämerkintä 14 yo, mutta tynnyreiden laji ja pullotusmäärä vaihtelevat julkaisuittain. Links I:een käytetty viski ilmoitetaan kypsytetyksi ”100 % in Spanish Oak”, mikä viittaisi siihen, että tynnyreissä on aiemmin pidetty sherryä; ne lienevät kuitenkin 2nd-refill, ja joka tapauksessa sherry on ollut ex-Manzanillaa tms. kuivaa.

(2)–(7) ”The Italian Collection”: Rajallinen sarja (ilmeisesti 3.000 pulloa kutakin), joka suunnattiin ensi sijassa yhdysvaltalaisille viinientusiasteille. Kaikkia on kypsytetty aluksi noin 14 vuotta amerikkalaisesta valkotammesta (Quercus alba) valmistetuissa, aiemmin bourbon-käytössä olleissa tynnyreissä. Tämän jälkeen viski on siirretty enintään muutamiksi kuukausiksi viimeistelyä (finish) varten joko amerikkalaisesta valkotammesta (6) tai ranskalaisesta tammesta (Quercus robur, 1–5 & 7) valmistettuihin tynnyreihin. Näissä on aiemmin kypsytetty punaviinejä kahdelta Italian tunnetuimmalta tuotantoalueelta: Piemontesta (2 & 3) ja Toscanasta (4–7).

(2) Barbaresco French Oak 14 yo 46 %; distilled 1993; bottled 2007
(3) Barolo French Oak 14 yo 46 %; distilled 1993; bottled 2007

Sekä Barbaresco että Barolo valmistetaan Piemonten alueella tyypillisestä Nebbiolo-rypäleestä, jonka kuori on hyvin ohut. Koska kuoret vaikuttavat melkoisesti viinin väriin, niitä on täyteläistä punaa tavoiteltaessa jouduttu liottamaan pidempään kuin muiden lajikkeiden. Pitkän uuttamisen myötä viini saa vahvan tanniinisia ja hapokkaita piirteitä, joita tasoitetaan niin ikään pitkähköllä tammitynnyrikypsytyksellä. Erot Barbarescon ja Barolon välillä johtuvat pääasiassa näistä uuttamis- ja kypsytysajoista. Jälkimmäinen mainitaan kirjallisuudessa yleensä aromeiltaan voimakkaammaksi ja muutenkin ”maskuliinisemmaksi”.
     
Tynnyrit ovat tulleet Bruichladdichille Angelo Gajalta, joka monikymmenvuotista sukutraditiota noudattaen tuottaa arvostetuimmat ja arvokkaimmat Barbarescot ja Barolot, ja käyttää niihin ainoastaan omien tarhojensa (kuuluisimpana Costa Russi) Nebbioloja.

(4) Brunello French Oak 14 yo 46 %; distilled 1993; bottled 2007

Myös tämä Brunello-viini on Angelo Gajan tuotantoa, joskaan ei niin perinteikästä kuin edelliset Piemonten nimikkeet. Gaja hankki Pieve Santa Restitutan tilan Toscanan Montalcinosta vasta 1990-luvun puolivälissä ja ryhtyi kasvattamaan alueella käytetyintä Sangiovese-lajiketta. Brunelloa on kyllä muutoin valmistettu jo 1800-luvulta. Nimi (”pikkumusta”) viittaa Sangiovesen eräisiin mutaatioihin, joiden katsotaan saavan Montalcinon mikroilmastossa poikkeuksellisen omaperäisen aromin.

(5) Bolgheri French Oak 14 yo 46 %; distilled 1993; bottled 2007
(6) Sassicaia American Oak 14 yo 46 %; distilled 1993; bottled 2007
(7) Sassicaia French Oak 14 yo 46 %; distilled 1993; bottled 2007

Bolgheri on Bordeaux-tyylinen viini, jota valmistetaan muun muassa Cabernet-, Merlot- ja Syrah-rypäleistä. Näitä tuontilajikkeita yhdisteli Toscanan alueella ensimmäisenä Marquis Incisa della Rochetta’s 1960-luvun lopussa. Kokeilut eivät kuitenkaan olleet sopusoinnussa Italian tiukan ja vanhakantaisen viinilainsäädännön kanssa, minkä vuoksi ne luokiteltiin ”lainsuojattomiksi” pöytäviineiksi. Sittemmin arvostus on kohonnut, ja jo 1970-luvulla käyttöön vakiintui uusi laatuluokka ”supertoscanalaiset” (Super-Tuscan).

5 eli täsmentämätön ”Bolgheri” on sekin Angelo Gajan tuotantoa hänen 1990-luvun lopulla hankkimaltaan Ca’ Marcandan tilalta (raaka-aineena Merlot ja Syrah). Sassicaioissa puolestaan ei tuottajaa ole ilmoitettu; rypäleet kuitenkin Cabernet. Kypsytyksellä amerikkalaisessa tammessa (6) on haluttu vahvistaa Sassicaiaan jo käymisprosessissa kehittyviä vaniljaisia aromeja.
/I.R.
EDIT: Tavumerkkien poistoja.

______________________________________________________________________________

Whisky (18.1.2008 10.03.33)

quote[I.R. (link)]:

Huonoon foorumikäytökseen syyllistyen joudun itse jatkamaan ketjua, koska yhden viestin merkkimäärä tuli jo täyteen.

______________________________________________________________________________

Turvesavu (18.1.2008 10.45.45)

Ei todellakaan! On todella mielenkiintoista tietää tämän tyyppisiä nippeliasioita myös noiden viimeistelyjen taustoista! Kaikella kun on merkityksensä viskin maussa.

Kiitos siis I.R, varsinkin kun en itse sitten päässytkään paikalle.

______________________________________________________________________________

viskisieppo (18.1.2008 11.38.04)

Tämmöistä foorumi käyttytymistä voisi olla enemmänkin. Loistava tieto pläjäys, jota lukee ilolla.

______________________________________________________________________________

Ize (18.1.2008 13.07.07)

Olen sanaton, syvä kumarrus ja hatunnosto I.R.:n suuntaan.

______________________________________________________________________________

vesku (21.1.2008 14.22.14)

Mikäli rupesivat pullottain kiinostamaan niin koko sarja on saatavilla weinquellen myymälästä edullisesti 49,95 pullo.
Eikä matka Hampuriin ole kallis eikä pitkä.

______________________________________________________________________________