______________________________________________________________________________
smoke on the water (13.11.2009 11.01.04)
Tämän illan SMWS:n Hämeenlinnan tastingiin olisi pari peruutuspaikkaa vapaana. Tarjolla hyvää juomaa, ruokaa ja hieman muutakin ohjelmaa. Lisätietoja p.044 5155772
Tilaisuus alkaa klo 18.30.
______________________________________________________________________________
Whisky (13.11.2009 11.10.48)
Lisättäköön vielä, että julma joukko Mallaswhiskyseuran jäseniä suuntaa paikalle Helsingistä kello 17:09 lähtevällä junalla.
______________________________________________________________________________
Hakkis (13.11.2009 12.28.00)
Pakko valittaa, että pirusti harmittaa kun jää väliin. Tahto oli kova, mutta on vielä sen verran heikossa hapessa "nötkötin" jäljiltä, että parempi olla poissa.
______________________________________________________________________________
Whisky (13.11.2009 14.42.44)
Ja vielä ehtii korjata, eli junahan lähtee jo 17:06!
______________________________________________________________________________
Whisky (14.11.2009 4.53.08)
Olipahan mainiot skotti-iltamat Hämeenlinnassa! Heti alkuun kiitokset Smokelle mainioista järjestelyistä ja sen perään toiset mokomat Viinivintin keittiölle. Suomalaisittain sovellettu Haggis, joka foorumin nimimerkistä keittiön tietämättä oli luontevasti nimetty Häkkikseksi oli suorastaan upean makoisaa!
Illan tervetuliaisolueksi oli valittu Caledonian breweryn Caledonian 80, joka tarjosi mukavan karamellista maltaisuutta, paahteisuutta ja mukavan annoksen humalaa - niin makumielessä kuin tyhjään vatsaan nautittuna piristyksenä.
Smoke on the Waterin toivotettua vieraat tervetulleeksi päästiin nauttimaan kylmäsavulohilievästä jota ryyditti Taliskerin kymmenvuotias. Yhdistelmä toimi kuin se kuuluisa junan vessa! Taliskerin aavistuksenomainen suolaisuus yhdistettynä vienoon savuun ryyditti alkupalan aivan uusiin ulottuvuuksiin. Tätä yhdistelmää kannattaa kokeilla kotonakin. Sovellettuna versiona ottakaa siivu Oululaisen jälkiuuniviipaletta, laittakaa päälle muutama pala kylmäsavulohta ja kaveriksi Taliskeria. Leikatkaa pala leipää ja lohta suuhunne ja heti perään siivu viskiä. Loistava yhdistelmä!
Vatsaa alkupalan verran täytettyämme vuorossa oli pienehkö tasting. Tällä kertaa ei tyydytty hetki sitten pullotettuun tavaraan, vaan framille pääsivät 1990-luvulla pullotetut tuotteet. Ennen herkkujen pariin siirtymistä lyötiin kuitenkin ns. luu kurkkuun jokerina mukaan valittua viskiä maistellessa. Arviot vaihtelivat Snow Grousesta Mackmyraan, mutta Smoke ei suostunut tislettä paljastamaan...
Seuraavana vuorossa oli Ardmoren 100-vuotispullote vuodelta 1999. Ensinuuhkaisulla omaan nenään pöllähti salmiakkijauhoa. Nenää pidemmälle lasiin tunkiessa esiin nousi turvetta, mentholia, mallasta ja rantakiviä. Maku toi mukanaan alkuun jännän pippurisuuden, mineraalisen ja jollain tapaa erittäin puhtaan viskin, joka kuitenkin jälkimaussaan pölläytteli selvää savuisuutta.
Jahka Ardmore oli saatu maisteltua paljasti SoW, että ensimmäisenä tarjottu viski oli itse asiassa Teachersin blendiä, jossa Ardmore näyttelee suurta osaa. Yleinen mielipide alun "jokeriviskistä" tosin oli, että eipä maistunut rehellisesti sanoen paskan hääviltä!
Ardmoresta siirryttiin seuraavaan moreen - Bowmoreen. Smoke oli onnistunut haalimaan mutkien kautta todella harvinaisen 21-vuotiaan Bowmoren, joka oli tislattu vuonna 1972 ja pullotettu 1993-94. Moinen nektari tarjosi tuoksussaan herukkaa, tervaa, kirpeitä hedelmiä ja omaan nokkaan tarttui myös tislaamolle tuttua laventelia. Maku olikin sitten vanhoille Bowmoreille tyypillisesti todella monimuotoinen. Tervaa, herukkaa, kuivaa turpeisuutta, hedelmiä ja aavistuksenomaista vahamaisuutta.
Jahka välitasting oli saatu vedettyä oli pääruoan aika. Viinivintin kokkien soveltama Häkkis upposi vatsaan turhia nieleskelemättä. Hirven- ja naudanlihasta, ohrasta ja muutamasta sisäelimestä koostunut herkku maistui porukalle sellaista tahtia, että lautaiden kilinää kävi ihmetteleminen.
Jahka Hakkis oli saatu napaan (Heh... Heh..., Hakkis... ;)) siirryttiin jälkiruoan puolelle. Suklaaleivonnaisen kyytipoikana tarjottu Aberlour A'bunadh (Kirjoitinko oikein? Kyseessä oli batch 22) tuuppasi mukaan sherryistä vivahdetta ja samalla suklaisuutta, joka pelasi leivoksen kanssa yhteen mainiosti.
Illan lopuksi tarjolla oli vielä nahkaisen turpeinen Ardbeg Uigeadail (L8 084). Hauskalla tapaa likaisen turpeen sävyttämä juoma upposi nieluun turhankin nopeasti. Upea viski, jota on kysyessä saamaksillaan myös paikallisesta alkoholimyymälästämme.
Niin ruokien, kuin juomatarjoilunkin osalta yksi mukavimpia viskitilaisuuksia joihin olen osaa ottanut. Suurin kiitos illasta Smokelle, illan unplugged-orkesterille kuin myös paikalla olleille!
______________________________________________________________________________
pere (14.11.2009 7.17.43 last edit 14.11.2009 7.34.14)
quote[6E51504A5240390 (link)]:
Suklaaleivonnaisen kyytipoikana tarjottu Aberlour A'bunadh (Kirjoitinko oikein? Kyseessä oli batch 22) tuuppasi mukaan sherryistä vivahdetta ja samalla suklaisuutta, joka pelasi leivoksen kanssa yhteen mainiosti.
______________________________________________________________________________
smoke on the water (14.11.2009 9.17.51)
Antti tuossa jo illan antimet selvittikin, joten lisätään vain lyhyesti iso kiitos kaikille paikalla olleille! Mukavaa oli. "Lähtötasotesti", eli leikkimielinen tietokilpailu oli myös ohjelmassa, jonka kysymykset osoittautuivatkin yllättävän kiperiksi, kärkikaksikon kerätessä pisteitä 9/13.
Tässä muutama kuva illasta:
http://smokeonthewater-fin.blogspot.com/2009/11/skotti-ilta-viinivintilla-1311.html
______________________________________________________________________________
Marko76 (15.11.2009 10.31.15)
Kiitoksia hienosta tapahtumasta Etelän Mallasritareille, Sir Bowmore isännöimä tilaisuus oli mitä mainioin! Jaossa oli maistuvaa mallasta ja loistavaa ruokaa ja seuraa. Tarjolla oli myös annos nöyryyttä, mysteerijuoman paljastuttua (Onneksi kaikkien visailutuloksia ei paljastettu...). Selvästi on turhan paljon vieraannuttu sekoiteviskien maailmasta, kun ei edes käväissyt mielessä sekoitteen mahdollisuus. Oma veikkaus meni Teerenpelin puoleen, tiedä sitten miten tuokin pitäisi tulkita... ::)
Bowmore 21 tarjosi illan parhaimmat elämykset monipuolisella makumaailmallaan, jyräävän laventelin puute avasi tietä pienemmille nyansseille ja sherrykin pääsi paremmin esille. Sherry,kevyt rikkisyys/mausteisuus/suolaisuus, kypsä appelsiini...yms ja loppumaun kuivuva turveappelsiinisherrysavusuola tarjosi vaihtuvan elämyksen joka siemaukselle. Huomattavasti etiketin % tuhdimman oloinen tisle. Illan toisen palkinnon lunasti tällä kertaa Aberlour, erinomainen sherrymonsteri joka ei vettä edelleenkään kaipaa. Kolmas sija on jaettava Taliskerin ja lohileivän yhdistelmälle... :)
Kaiken kaikkiaan erinomaista! :)
______________________________________________________________________________
smoke on the water (15.11.2009 11.31.05)
quote[527E6D747028291F0 (link)]:
Selvästi on turhan paljon vieraannuttu sekoiteviskien maailmasta, kun ei edes käväissyt mielessä sekoitteen mahdollisuus. Oma veikkaus meni Teerenpelin puoleen, tiedä sitten miten tuokin pitäisi tulkita... ::)
______________________________________________________________________________
Whisky (15.11.2009 13.41.14)
quote[57425542270 (link)]:
Suklaaleivonnaisen kyytipoikana tarjottu Aberlour A'bunadh (Kirjoitinko oikein? Kyseessä oli batch 22) tuuppasi mukaan sherryistä vivahdetta ja samalla suklaisuutta, joka pelasi leivoksen kanssa yhteen mainiosti.
Itse asiassa 20.
______________________________________________________________________________
DP (15.11.2009 16.48.26)
Tyylikkäästi ja taidokkaasti oli järjestetty tämä(kin) Hämeenlinnan tilaisuus - siitä iso kiitos Smokelle. Erityisesti itseäni miellytti "ruokajuomina" olleet viskit. Hienoja viskejä sellaisenaankin, mutta onnistuneesti valitut ruoka-viski -parit rohkaisevat varmasti kokeilemaan kotioloissakin erilaisia yhdistelmiä.
Tämän skotti-illan ja alkuvuodesta pidetyn japsitastingin perusteella toivoisin, että Hämeenlinna/Viinivintti nähdään myös jatkossa osana SMWS:n tasting-tarjontaa.
______________________________________________________________________________
I.R. (15.11.2009 18.30.34 last edit 15.11.2009 18.35.36)
Jatketaan surutta muiden edellä aloittamaa suitsutusta - varauksettomat kehut kun ovat kerrankin paikallaan: kaikin puolin onnistunut ilta ja konkreettinen esimerkki siitä, millaista juomien ympärille keskittyvä yhdistystoiminta voi parhaimmillaan olla. Ilman Smoken pyyteetöntä uurastusta ja Viinivintin joustavuutta ei touhusta olisi kuitenkaan tullut mitään. Täytyy muistaa, että vaikka paikallaolijat itse viime kädessä ratkaisevat oman ja muiden viihtyvyyden, ei hyvä henki yksin riitä, vaan kaikkien onnistuneiden tilaisuuksien perustana on huolellinen valmistelu ja puitteiden luominen. Lämpimät kiitokset vielä täältäkin Hämeenlinnan suuntaan.
Teacher's Highland Creamin maistattaminen Ardmoren single maltin rinnalla oli hyvä oivallus, joka kyllä sai aikaan järkytyksen minussa ja ilmeisesti muutamassa muussakin paikallaolijassa. Opettajan hätävaran edellisestä maistamisesta oli ehtinyt kulua jo aikaa (ehkä viitisen vuotta), mutta viski oli jäänyt vahvasti mieleen yhtenä kaikkein savuisimmista ja aromikkaimmista blendeistä. Maltaan osuus on ainakin etiketin mukaan pysynyt ennallaan, eli verrattain korkeana, mutta nenä ja kieli eivät kyllä löytäneet yhtymäkohtia aikaisempaan. Reseptiä on varmasti muutettu, ja jos tai kun mallasta on edelleen mukana yhtä paljon, on maltaan lähteessä ja/tai laadussa tapahtunut jotakin radikaalia. Lieneekö Ardmoren ja Islay-maltaiden osuutta pienennetty jonkin bulkki-lowlanderin tms. hyväksi vai mitä, sillä Teacher's (L9...) tuoksui ja maistui nyt jokseenkin mitäänsanomattomalta, nuorelta ja oikaistulta jyväviskiltä. Oma veikkaukseni oli kysyttäessä Snow Grouse...
Illan parhaasta yksittäisestä viskistä ei ainakaan minulle jäänyt epäselvyyttä: Bowmoren 21 yo:n vintage-versio 1972 tarjosi sekä tuttua että uutta sopivassa suhteessa. Vuosituhannen vaihteessa pullotettuihin 21-vuotiaisiin (ei vintage-merkintää) verrattuna 1972 oli sherrymäisempi ja syvemmin hedelmäinen. Peren "heitto" fino-tynnyreiden käytöstä ei tuntunut ollenkaan epäuskottavalta. Sherryisyys ei nimittäin ollut olorosomaisen rehevää ja maanläheistä, vaan hapokkaampaa (viinimäisyys) ja raikkaampaa laatua. Savuisuus kulki vain hentona taustalla, eikä 1980-luvun tisleistä tuttua vahvaa laventelia ollut vielä mukana. 1972:sta en löytänyt myöskään non-vintage -versioille tyypillistä hunajan vivahdetta (varsinkin tuoksussa). Suun alusta loppuun saakka "täyttävä", pitkä makukaari kruunasi kokonaisuuden.
Ruoat ja niiden lomaan/rinnalle valitut oluet maistuivat myös mainiosti. 4 %:n kieppeillä pyörineistä vahvuuksista huolimatta kumpikaan olut ei ollut yhtään vetisen oloinen, kiitos voimakkaan maltaisuuden. Taliskerin ja kylmäsavulohen kombinaatio toimi Antin mainitseman tavan lisäksi myös toisinpäin; eli ensin siemaus viskiä ja sen perään pala lohileipää. Lohen nielaisun jälkeen kitalaelle ja kielelle syntyi todella mielenkiintoinen "fuusio".
Miinukseksi ei voi oikeastaan lukea edes tietokilpailun "järjettömiä" kysymyksiä, vaikka niiden vuoksi joudun todennäköisesti kuuntelemaan POP:n kuittailua seuraavat pari vuotta. ;) Hämeenlinnan kokoontumisista pitäisi ehdottomasti tehdä vuosittainen (miksei useamminkin?) perinne, jos Smoke vain jaksaa niitä järjestää. Sijainti sopivasti Tampereen ja Helsingin välissä houkutteli nytkin paikalle mukavasti väkeä molemmista suunnista. Ilahduttavaa oli myös nähdä, ettei harrastuksemme ole Kanta-Hämeessäkään enää vain parin mafioson varassa...
______________________________________________________________________________
POP (15.11.2009 18.56.07)
Suuret kiitokset tilaisuuden järjestäjälle mainiosta illasta, kokonaisuutena yksi parhaista, ellei paras tastingsetti jossa olen ollut mukana, samalla tuli huomattua ettei ainakaan taikausko pitänyt perjantain kohdalla paikkaansa niin hyvin se meni pulkkaan kaikelta osin ja aikakin riensi liiankin nopeaan. Viinivintin osalta voinen todeta palvelualttiuden, että joustokyvyn olevan kiitettävällä tasolla jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Mitä tulee I.R:n viittaamaan kuittailuun, muistuttaisin etten edes saanut osallistua kyseiseen visailuun, ehkä järjestäjä arvasi/tiesi murskaavasta nykykunnostani ja halusi sulkea pois mahdollisen mielipahan, niiltä joilla oikeasti tietoa on ;). Itse toivoisin näkeväni 2 tastingiä vuodessa samaisessa paikassa (kevät/syksy) hamaan tulevaisuuteen asti.
______________________________________________________________________________
Munroist (16.11.2009 11.44.22)
Kiitos myös omasta puolestani, aivan loistava ilta.
Taas on paljon viisaampi, makukokemuksia rikkaampi ja seurahan oli erinomaista. Ja ensimmäinen kerta kun tulee tastingista kotiin viskin kanssa, ilman näytevaihtoa!
Ensi kerran tietokilpailua varten pitää vissiin ruveta katsomaan telkkaria ja lukemaan dekkareita :D
______________________________________________________________________________