Koti-tasting i Uleåborg

______________________________________________________________________________

Neljän hengen porukalla turtsilla (tack) maisteltiin ja mukavaa oli tottakai. Alla nuotteja muistiin nojautuen, loppua kohti mennessä varmaan aavistuksen epäluotettavammiksi vääntyen, vaikkei laskujeni mukaan omalla kohdalla 4 annoksen raja ylittynyt noin neljän tunnin aikana.

Old Pulteney 1982, 26yo, 47,7 % Dewar Rattray. Hedelmäinen (omena), makeahko tuoksu, joka suussa oli alkuun aika vaisu ja jälkimaultaan puisevahkon kuivakka. Muita maisteltua ja parin vesitipan jälkeen (sori tämä epätieteellisyys, kun en tiedä kumpi vaikutti) pehmentyi ja muuttui hyvinkin miellyttäväksi ja samalla jälkimaun kuivakkus siirtyi myöhemmäksi. Hyvä, muttei paras maistamani Pulteney.

Talisker, Douglas Laing 16yo Tactical, Refill hogshead 3801 11/1990, 8/2007, 50%. Kuivin Talisker mitä tiedän. OB:itten karaktääri oli minulle hukassa ja tämä oli nuoremman oloinen kuin ikämerkintä antoi olettaa. Jotenkin islaymainen merileväisessä (?) turpeisuudessaan.

Sokkoviskinä, kiitos illan isännän, maisteltu tummanpuhuva sherryviski. Selvästi sherryinen jo tuoksussa. Ehkä hieman yksioikoinen, mutta kaikkien mielestä hyvin tyylikäs sherrykypsytys, josta veikkaukseni oli alle 50% single cask Glendronach ikäluokassa noin 15yo. Leikkisästi heiteltiin vanhempiakin arvauksia ja pieleen. tmu taisi mainita oikean tislaamonkin jossain vaiheessa, minun heittäessä jopa villinä arvauksena itselleni oudon 25yo 1968 'dronachin kehiin. Kaiken kaikkiaan erittäin miellyttävä viski oli kyseessä ja se paljastui arvauksiamme nuoremmaksi IB-Glengoyneksi (oliko se Malts of Scotland vuodelta 1998?), jolla vahvuutta reilusti yli 50%. Hyvä kun ei nähty etikettiä etukäteen.

Glenfarclas 1980 Christmas Edition, jonka olen jo kehunut enkä jatka enempää.

Springbank Madeira 11yo, tarkemmat tiedot ehkä muilta. Aiemmin vain Alkosta pari vuotta sitten ostettu 10yo mielessä tämä oli valovuosia parempaa, ehkä illan paras minulle uusi viski. Sopivan vähän likaisessa tuoksussa oivana lisänä makeaa mandariinia ja hiukkasen kivaa tunkkaisuutta. Maku oikein hyvästi paksua hedelmäistä mallasviskiä. Mikähän näissä Madeira-jutuissa minua kiehtoo?

Bowmore 2000, Malts of Scotland?, >60%. Nuori bourbonissa kypsytelty sc Bowmore oli tälle tislaamolle minun kokemuksiani turpeisempaa ja samalla menthol/eukalyptus-osastolla raikasta. Ylläri tämäkin.

Edellisen innoittamana pieni siivu Bowmore 16yo <mikävuosiseolikaan> bourbon matured. Toffeen sävyttämä OB-Bowmore, jonka maussa alkuun laventelia, mutta hyvää sellaista johtuen juuri tuosta paksun kermaisen toffeen tasapainottavasta vaikutuksesta. Minulle aiemmin ei-niin-lempitislaamonani pitämästäni B:stä löytyi puhtaina bourbon-kypsytyksinä jotain uutta tämän ja edellisen myötä.

Laphroaig Cáirdeas, ilmeisesti 2008 pullote. Niin lapparia niin lapparia, mutta hyvää. Juteltiin tuosta jälkimausta, joka minulle maistui makoisalta kiuaskiveltä, jota toki tulee syötyä harva se päivä. Ehkä toiseksi paras lappari QC:n jälkeen mitä olen maistanut (5, joten asiantuntijana en pidä itseäni).

<edit> Lisättäköön vielä, että yhdet tarjolla olleet yläpäästään levenevät lasit eivät minun hajuaistilleni sopineet, minkä vuoksi listan pari ensimmäistä viskiä mahdollisesti kärsivät tuoksunsa osalta kohdallani.

______________________________________________________________________________

aapeli (17.1.2010 8.47.35 last edit 17.1.2010 8.48.40)

Muutamia havaintoja omiin laseihini osuneista maltaista:

Pulteney 26 yo 1982 Dewar Rattray. Tästä olen arvioni tehnyt aikaisemmin jo muutamaankin kertaan,mutta tästäkin löytyi jopa aiempaa enemmän hedelmäisyyttä kuin aiemmin. Johtuneeko sitten kuitenkin siitä veden runsaskätisemmästä annostelusta,luultavasti, sillä tämä melkeinpä sen vaatii auetakseen.

Talisker, Douglas Laing 16yo Tactical. En kuulu suuriin Talisker-tuntijoihin, taitaa olla vyöllä vain pari-kolme aiemmin maistettua, mutta pidin tätä savuisempana/turpeisempana kuin mitään aiemmin maistamaani kyseiseltä tislaamolta.

Illan sokkona maisteltu Malts of Scotland 1998 Glengoyne vei myös itseni harhaan tislaamon arvuuttelussa. Tynnyrinvahvuinen (55,9%), todella runsaan sherryn värittämä viski, vahvaa olorosoa,kahvia, todella pitkä maku. Väittäisin vieläkin Glendronachiksi,jos en paremmin tietäisi.

Glenfarclas 1980 Christmas Edition 50% vahvisti edelleen sitä käsitystä itsestäni,että pidän port-kypsytellyistä viskeistä. Mukavaa hapahkoa herukkaa.

Talisker 12 yo Friend of classic malts. Tämä olisi ehkä vaatinut vielä enemmän aikaa,vaikka miellytti kyllä näinkin. Tuoksussa mukavasti tervaa ja savua, maussa pippurinen,suolainen, merihenkinen leima.  

Kattaus oli sen verran reilunkokoinen,että valitettavan monta mallasta jäi maistamatta, mutta sampletuksen ansiosta niitäkin päässee vielä maistelemaan.

Kiitokset vielä kaikille osallistujille, ilta meni mukavasti hyvien viskien parissa.

______________________________________________________________________________

turtsi (17.1.2010 12.01.46)

Takana hyvä ilta, hyvien viskien parissa. Kattausta oli riittävästi ja hieman liikaakin, kun viimeisinä otetuista tmu:n single grainista ja highlander vanhuksesta ei saanut kunnon kuvaa. Tmu voi varmaan vaikka tänne heittää tarkemmat speksit pulloista, kun ei tullut niitä laitettua ylös. Myös pari ensimmäistä viskiä meinasi mennä ohi, kun aistit ei olleet valmiina. Vai eikö nenä toiminut MrBeam:n mainitsemassa lasissa oikein.
Viskeistä lyhyesti.
OMC Talisker ja Old Pulteney oli hieman kuivahkoja ja Taliskerista puuttui se tuttu pippuri kokonaan. Pulteneysta löytyi se makea mallas pienen vesilisän jälkeen. Glengoyne MoS 1998 55.9% Cask 1133 oli tosiaan pojille sokkoviskinä. Mustanpuhuva ja toffeinen Glengoyne sopii varmasti hyvin jälkiruokaviskiksi.
Talisker 12 yo Friend of classic malts ja Springbank Madeira 11yo oli tullut ennenkin maistettu. Tämä taliskeri oli oikein maukas ja se puhuttu distillery character löytyi tästä selvästi. Springbank oli makea hedelmäinen ja silti voimakas.
Glenfarclas 1980 Christmas Edition 50% oli sitten hieman erillainen Glenfarclas mitä on ennen tullut maistettua. Tässä oli tosiaan sitä punaista hapanta herukkaa. Viimeiset tipat lasissa oli todella miellyttäviä tuoksuteltavia.
Tmu:n single grain oli makean ja pehmeän vaniljainen. Vanha highland pullote oli silkkisen suklainen ja taisinkin mainita jotain yhteleväisyyksiä tuohon uuteen 30v Black Bull blendiin. Näistä sitten tarkemmat speksit, please :)
MrBeam:n seurana tuli otettua muutama Bowmore myös. Bowmore 2000 MoS bourbon barrel 60.1% cask 800267 on tätä nuoriso-osastoa vielä. Hyvin nautittavaa ilman vesilisääkin. Mukavan turpeinen, raikas ja vähemmän sitrusmainen kuin uusi Tempest. Tämä pitää vielä ottaa lähempään tarkasteluun.
Kiitoksia tosiaan osallistujille! Izellekkin jäi muutama sample, jotta pääset mukaan mauista sitten jälkeenpäin...

______________________________________________________________________________

Ize (18.1.2010 7.25.14 last edit 18.1.2010 7.25.59)

Näyttää siltä, että maisteltavaa on piisannut tässä "jokainen tuo jotakin" -teemaillassa. ;D

Kiitoksia etukäteen jo näytteistä, niillä onkin meikäläisen maistelusta estyneen hyvä kurlata sahanpurut ja muut pölyt pois kurkusta ... uskaltaisikohan nenänkin aukaista noilla. :-?

______________________________________________________________________________

MrBeam (19.1.2010 5.57.39 last edit 19.1.2010 5.59.32)

quote[67666167607A130 (link)]:

.... Tmu:n single grain oli makean ja pehmeän vaniljainen. ....

______________________________________________________________________________

I.R. (19.1.2010 11.15.23 last edit 19.1.2010 11.16.03)

quote[7649795E5A563B0 (link)]:

- - ja ilmeisesti käymisteknisistä syistä saatetaan joskus lisätä myös hieman mallastettua ohraa.

______________________________________________________________________________

MrBeam (19.1.2010 13.00.11)

quote[2A4D314D630 (link)]:

quote[7649795E5A563B0 (link)]: - - ja ilmeisesti käymisteknisistä syistä saatetaan joskus lisätä myös hieman mallastettua ohraa. Mallastettua ohraa lisätään mäskiin aina, sillä vain siitä saadaan diastaasi-entsyymiä, joka puolestaan on välttämätön tärkkelyksen muuntamisessa maltoosiksi. Käymisestä ei siis vielä ole kysymys. Mallasohran osuus mäskissä on vähintään 10-15 %.

______________________________________________________________________________

I.R. (19.1.2010 13.29.13 last edit 19.1.2010 13.30.17)

quote[754A7A5D5955380 (link)]:

- - Olikohan se niin, että käymistä ei tapahdu ellei tärkkelystä muunneta ensin maltoosiksi ja siksi mallasohra tarvitaan mukaan.

______________________________________________________________________________

tmu (19.1.2010 16.59.18)

Kiitoksia minunkin puolestani kaikille osallistujille sekä paikan päällä että etänä. Kattaus oli runsas ja monipuolinen. Toivottavasti saadan homma jatkumaan Oulussa.

Luvattuja speksejä:
Glen Avon Sestante Single Highland Malt 15yo 75cl 40%, kuutiomallin pullo, valkoinen etiketti. Tästäkin on varmaan joku nootti jo ollutkin, mutta pistetään tuoreet: tuoksu on minusta mainio: puuta, hedelmää, kuivaa sherryä ja hasselpähkinää. Maku on vähän vetinen, mutta mukavan vahamainen ja pehmeän sitruksinen.

North of Scotland MWBH 1972 36yo c22732 51,1% 102bts 70cl. Vähän votka-liimahan tästä tulee ensin nenään, mutta ajan kanssa myös yliannoksen vaniljaa ja kourallisen marjoja saa kaivettua, mustaherukan lehteä ja mustikkaa.

______________________________________________________________________________

MrBeam (22.1.2010 23.30.41 last edit 22.1.2010 23.42.28)

quote[6871691C0 (link)]:

.... Glen Avon Sestante Single Highland Malt 15yo 75cl 40%, kuutiomallin pullo, valkoinen etiketti. Tästäkin on varmaan joku nootti jo ollutkin, mutta pistetään tuoreet: tuoksu on minusta mainio: puuta, hedelmää, kuivaa sherryä ja hasselpähkinää. Maku on vähän vetinen, mutta mukavan vahamainen ja pehmeän sitruksinen. ....

______________________________________________________________________________

Ize (2.2.2010 20.14.04 last edit 2.2.2010 20.15.09)

No niin, julkisen nolauksen paikka. Turtsin suosiollisella avustuksella sain Uleåborg -tastingin näytteet numeroituna pikkupulloina 1-6. Tässäpä sitten katsotaan miten pahasti onnistun sössimään näytteet, tulipa laitettu omat väri kuvauksetkin vaikka aina yritän välttää väriin tuijottamista. :)

1. Väri todella tumma mahonki. Tuoksu huumaavan kukkainen, uuniomenaa, mausteisuutta ja taatelia ehkä alkoholinenkin (no shit Sherlock), tiukkaa sherryä odoteltavissa. Raakana alkuun tulinen,  sherry tiukkana nektarina, mausteisuus jatkuu, aavistus mahakatkeromaisia makuja. Jälkimaku pitkähkö, raju, alkoholinen ja aavistuksen omaisesti jopa luotaantyöntävä, turhan raju sherry allekirjoittaneen suuhun. Extremesherryn ystäville varmasti suuri nautinto.  Veden kanssa tuoksussa raju miedonnus kukkaisuuden suhteen, uuniomena löytyy edelleen, taatelikin nostaa vielä päätään, mutta aivan kuin alkoholi nousisi enemmän esiin. Maku toimii paremmin, ei niin tiukkaa sherryisyyttä ja mahakatkeromaisuuskin pehmenee, mausteisuus miellyttävämpää. Veden kanssa jälkimaun kanssa on edelleen tekemistä, ei minun kuppini teetä, mutta varmasti tuhdin sherryn ystävälle omiaan. 7½
IB Glengoyne vissiin, värivinkkien avustuksella helppo päätellä. ;)

2. Väri valkoviini Sauternes. Tuoksussa savua, makeaa mallasta, polttavahkoa alkoholia, koivua(?). Maku savua ja turvetta, aavistus lampaanvillaa ja tärpättiä. Jälkimaku savun kirpeyttä lukuunottamatta lyhyt. Islaylta tuntuu. Veden kanssa öljyisyys nousee esiin savun kanssa sekä tuoksussa ja maussa. Yksinkertaista mutta kaunista, sanoo laulu. Ei huippu, mutta mukiinmenevä. 8+

Bowmore?

3. Väri pronssi/kuparinen. Tuoksussa voimakas sherry, joku jännä marjaisuus vadelma?  alkoholia, mehiläisvahaa? Maku tulinen joka kääntyy rusinaan ja nektarimaiseen marjaisuuteen, alkoholi polttelee hiukan. Ei huono. Vedellä lisäyksen jälkeen tuoksussa kukkaketoa ja lampaanvillaa. Maku kääntyy omaan suuhun epämiellyttävään öljyn suuntaan (lampaanvilla) ja jälkimaussa jopa ehkä häivähdys tupakintuhkaa, outoa. Ilman vettä ihan hyvä, ei minusta kestä veden lisäystä. 8-

Springbank Madeira? Mutta mistäs lampaanvilla Springeriin on tullut? Tuskin Pulteney, eihän?

4. Väri kulta. Tuoksu hennosti kukkainen, öljyä, pikkaisen pistävyyttä, puuta (toivottavasti ei tikkuisuutta). Maussa purevuutta ehkä tikkuakin, blended meinaa tulla mieleen, mutta sitten maku kääntyy savunomaiseen suuntaan. Oisko tässä toinen Talisker sitten? Veden kanssa tuoksuun pehmeää savua enemmän ja mallasta. Maku pyöristyy mukavasti, lempeämmäksi. Mihinkähän olen pippurin taas hukannut, jos tämä on toinen Taliskeri? 8+

Talisker OMC, kun pippuri uupuu?      

5. Väri puimakuntoinen viljapelto. Tuoksussa savukalaa? Öljyisyyttä, laventeli vai kuvittelenko? Maku tulinen pippurinen, toinen Talisker kenties. Tiukkaa kitkerää mutta silti mukavaa savua. Omenaa? Veden kanssa tuoksussa edelleen tuota jotain kalamaista, maku mietonee voimakkaasti, ei taida kestää vettä tämä viski. Jotain hapokkuutta tuntuu edelleen, oisko se tuota omenaa sitten. Jälkimaussa jää savumaista pippurisuutta jäljelle. Ei huono tämäkään. 8+

Toinen Taliskereista.

6. Väri kuparinen. Tuoksussa mallasta, hedelmäistä hapokkuutta päärynää kenties. Tänään näemmä tulee hedelmät mieleen, mutta oisko kukkaisuuttakin mukana kenties sherrytynskää tai viimeistelyä kehissä. Maku voimakas ja kompleksinen, sherry tulee väkisin mieleen. Iso viski. Veden kanssa tuoksu edelleen makean maltainen kukkakedolla. Suurin terävyys pyöristyy, mutta maku ei välttämättä huonone, edelleen kompleksisen mukava. Vaikea saada kiinni makujen pyörteistä. Jälkimaku pitkä hiukan alkoholinen. 9-

Glenfarclas.

______________________________________________________________________________

MrBeam (3.2.2010 6.54.08)

Pääsit siis vetämään nuo sokkona. Hauskana harjoituksena heitän kuvauksiesi perusteella arvaukseni näytepulloista maistamatta, mutta tod.näk. paikan päällä maistaneena.

1. MoS Glengoyne
2. OMC Talisker
3. Springbank Madeira
4. DR Pulteney
5. MoS Bowmore
6. Glenfarclas Christmas

______________________________________________________________________________

turtsi (3.2.2010 9.20.50)

Nämä on aina yhtä mukava lukea(kun tietää vastaukset) ja mukavan haastavia myös arvattavia. Osa meni oikein, mutta väkisellä myös muutama menee aina metsään.
Numero yhden tunnistaminen kuvauksen perusteella ei varmaan tuottaisi ongelmia jopa itsellekkään, eli MoS Glengoynehan se.
Numero kaksi meni myös oikein Izellä, eli nuori ja voimakas MoS Bowmorehan se oli.
Sitten alkaa tulla jo vähän hutejakin. Numero kolme oli tuo Port Glenfarclas Christmas.
Numero neljä olikin sitten DR Pulteney, siitä pisteet MrBeamille.
Viisi olikin sitten ylläri, eli Longrow 14 OB 46%, mitä ei ehditty illan aikana edes maistaa.
Ja hieman yllättäen myös numero kuusi, eli Izen mielestä voittaja onkin Springbank Madeira wood.

Näin pitäisi viskit aina arvostella, ettei varmaa kuvaa tislaamosta ole. Silloin ei tule myöskään ennakkoasenteita juomaa kohtaan.

______________________________________________________________________________

Ize (3.2.2010 10.14.11)

6. oli siis Springbank Madeira? Ohons mikä Springeri, eikä edes näemmä pahan hintainenkaan! Hankintaan meni.

Vähän tuo 3.:n alunperin arveluttikin, mutta enpä olisi Glenfarclasta siihen hoksannut yhdistää.

4.:n savuisuus (vai kuvittelinko sen?) kyllä yllätti, tosin Pulteney on tislaamona täysin outo lintu mulle, mielenkiintoinen tuttavuus kyllä.

5.:n oli kyllä hauska ylläri pylläri. :)

______________________________________________________________________________

InkRose (3.2.2010 10.35.21 last edit 3.2.2010 15.45.23)

Tuo Springerin Madeira on jo pidempään itsenäikin kiinnostanut, mutta en hennonut ostaa maistamatta. Tällä hetkellä on kaikki turhuushankinnat jäissä, mutta jos sampleja huvittaa jotakuta vaihtaa niin olisin kiitollinen. Oman kaapin tila on aika hyvin ajan tasalla ao. ketjussa.

[Edit:] Hienovarainen vihjailu toimi ja homma hallussa. ::)

______________________________________________________________________________

Ize (12.2.2010 20.58.03 last edit 12.2.2010 20.58.22)

Nyt oli sitten omat toimitukset maisteluun jälkimaistelussa. :)

Glenlivet Nàdurra 16yo 48% (1l tax-free), yllättävän monipuolinen viski amerikan tynnyreistä on lähtenyt mojovasti makua, tuhtia tammea vaniljan kanssa. Maussa jännää mausteisuutta ja jotenkin kummasti jotain erittäin tummaan suklaaseen vivahtavaa saan suuhun. Ei pahaa ollenkaan, 8+ - 8½ akselilla mennään.

Laphroaig Caïrdeas eli se 2008 Feis Ile -pullote, savua suolaisuutta ja yksioikoisuutta, tärpättiä ja aavistus lampaanvillaa. Polttavaa jälkimakua. On parempi kuin 2007 Feis Ile, mutta se ei ole paljon se. 7½ - 8 vaatii vielä makustelua.

Joutuu ihan kummastelemaan oman maun muuttumista, savusta ja turpeesta selkeästi enemmän tuntuu uppoavan nykyisin enemmän sherryiset viritykset ja jopa ihan bourbon tynskät.  ;D

______________________________________________________________________________

Marko76 (13.2.2010 6.00.32)

quote[1D2E31540 (link)]:

Joutuu ihan kummastelemaan oman maun muuttumista, savusta ja turpeesta selkeästi enemmän tuntuu uppoavan nykyisin enemmän sherryiset viritykset ja jopa ihan bourbon tynskät.  ;D

______________________________________________________________________________