______________________________________________________________________________
Oulun Ailaa (15.3.2010 14.51.29)
Kolmen viskimuskettisoturin toimesta perustettiin herran vuonna 2010 "Ailaa". Tämä vielä tällä hetkellä kolmen perustajajäsenensä voimin toimiva viskiklubi/kerho/yhdistys/salaseura piti perustamiskokouksen 13.2 ja maisteli samalla viskejä. Koska akateeminen persaukisuus on yksi Ailaan jäsenistön hyveistä, ei lasiin päätynyt vielä mitään todellisia skeneviskejä. Illan herkut maistamisjärjestyksessä: Bruichladdich 12 yo second edition, Clynelish 12yo Exclusive Range ja Glenfiddich 15yo cask strenght
Koska kukaan meistä oikeasti tiedä viskeistä mitään vedimme tastingejä eteenpäin seuraavalla kaavalla; Jokainen esittelee yhden viskeistä, sen valmistustavan ja tislaamon. Tämän jälkeen intuition johdattamana suolsimme paperille ajatuksia viskeistä. Mielellämme kuulemme myös muiden mielipiteitä illan herkuista. Alla kooste maistelijoiden mietteistä:
Bruichladdich 12yo second edition:
"Hedelmäinen tuoksu, rauhallinen, mutta lyhyt. Tasapainoisempi vedellä"
"Makea tuoksu, mieto ja mattapintainen? Hitusen hiiltä ja mettä"
"Rauhallinen ja mieto. Mukavan hedelmäinen, vedellä hieman tasapaksu"
Clynelish 12yo Exclusive Range (1 of 282, cask no. 4680):
"Hyökkäävä, mausteinen, viipyvä jälkimaku, tasapainoisempi veden kanssa. Turpeinen. Väri tylsä."
"Hyökkäävä, miedon turpeinen, lämmin ja pitkä. Mausteinen, mutta missä on se paljon puhuttu vahamaisuus?"
"Kalvakka väri, ytimekäs ja pitkä. Hennon vahamainen, rauhottuu vedellä"
Glenfiddich 15 Years Cask Distiller Edition:
"Rauhoittunut tuoksu. Maultaan erittäin miellyttäv, kehokas. Mausteita ja suolaa. Pehmeä. Tätä haen viskiltä!"
"Tuoksu tasapainoinen ja täyteläinen. Voimakkaan pippurinen, silti pehmeä ja kehokas. Hitunen suolaa? Väri kauniin hunajainen/meripihkamainen"
"Upea väri! Voimakas ja täyteläinen. Hiukan savua ja suolaa. Sammuu nopeasti"
Ylivoimaiseksi suosikiksi kouliutui Glenfiddich. Ensi kerralla tarjottimella on Taliskerin kymppivuotias, Balvenien "Founders reserve" 10yo ja 12yo "Doublewood" sekä Glen Gariochin "Highland traditon".
Ailaa!
T, Sampo
______________________________________________________________________________
smn (15.3.2010 15.18.07)
Kiitos raportista, heräsi heti mielenkiinto tuohon Glenfiddichiin. Normaaleihin Glenfiddich-pullotuksiin en ole ikinä suolaa tai pippuria yhdistänyt. Ehkä tässä on jotain mikä nostaa 15-vuotiaan hyvästä viskistä huipuksi?
______________________________________________________________________________
InkRose (15.3.2010 15.52.32)
Tuo 'fiddichin 15 yo Distillery Edition (51%) vakuutti myös Pikkulinnun lokakuisessa MM2-setissä. Manchesterin kentällä otettu ensikontakti - muovipikarista, kuinkas muuten - ei säväyttänyt, mutta kunnon lasista nautittuna se toimi kyllä. Omat sokko-(ja pika-)nuottini tässä alla.
T: Selvästi alkoholisempi kuin aiemmat, makea, viinimäinen marjaisuus, hedelmiä
M: Hyvin pehmeä, kypsän tasapainoinen, hienostunut, jonkin verran sherryä. Ajan kanssa tulisuutta (pippuri/chili) esiin.
J: Kuivuva, pitkähkö, puu luo tunnelmaa.
Vähistä maistamistani Balvenie:sta juuri tuo 10 yo Founders' Reserve on ollut maistuvin. Pitäisi jostain hommata taas kaappiin sitä, vaan ei siitäkään "keräilyhintaa" viitsi sentään maksaa.
______________________________________________________________________________
Oulun Ailaa (15.3.2010 17.54.23)
quote[607E7D130 (link)]:
Kiitos raportista, heräsi heti mielenkiinto tuohon Glenfiddichiin. Normaaleihin Glenfiddich-pullotuksiin en ole ikinä suolaa tai pippuria yhdistänyt. Ehkä tässä on jotain mikä nostaa 15-vuotiaan hyvästä viskistä huipuksi?
______________________________________________________________________________
MrBeam (16.3.2010 5.42.33)
quote[003A233A21100E26232E2E4F0 (link)]:
quote[607E7D130 (link)]:
Kiitos raportista, heräsi heti mielenkiinto tuohon Glenfiddichiin. Normaaleihin Glenfiddich-pullotuksiin en ole ikinä suolaa tai pippuria yhdistänyt. Ehkä tässä on jotain mikä nostaa 15-vuotiaan hyvästä viskistä huipuksi?
Pippurisuus voi olla myös meidän tottumattomien neniemme vika ;), mutta varauksettomia kehuja ainakin täältä suunnalta sateli. Yhdellä jäsenistämme oli kokemusta 15yo Solera Reservestä josta ei kuulema voi puhua samassa lauseessakaan tämän herkun kanssa.
______________________________________________________________________________
Oulun Ailaa (4.4.2010 22.48.36 last edit 5.4.2010 10.28.03)
Ailaan veljeskunnan viskimuskettisoturien saatua tulikasteensa olivat edessä uudet haasteet. Kansan keskuudessa kiersi huhu pahamaineisista Balvenien kaksosista, jotka hirmuteoillaan terrorisoivat Skotlannin maaseutua. Jedis gotta do what jedis gotta do, joten pelottomat soturimme ratsastivat matkaan.
Vihjeitä ei veljesten sijainnista ei ollut paljoa. Pitkän etsinnän jälkeen eräs talonpoika kuitenkin tuntui tietävän jotain. Hän puhui epäselvällä murteella jotain ylämaista ja siellä asuvasta Glen Gariochista. Pelon sekaisin tuntein kuuntelimme kuvauksia vastustajastamme. Tiesimme kuitenkin mitä oli tehtävä ja käänsimme ratsumme pohjoiseen.
Harhailtuamme pitkään ylämailla jouduimme väsyneinä ja yllättäen Glen Gariochin hyökkäyksen kohteeksi. Tiesimme kuitenkin pelin hengen: There can be only one!
Glen Garioch "Highland tradition"
Athos: "Nuori ja kypsymättömän oloinen. Nihkeä. Kevyt rakenne ja hiukan mallasta. Pontikka maistuu härskisti läpi, vedellä meni viimeinenkin särmä"
Porthos: "Tuoksu hento ja mitään sanomaton. Mallasta ja nahkaa. Ponu vahvasti esillä"
Aramis: "Oudosti hajuton. Sivumaku kemiallinen. Mallasta, tuo mieleen yhden tähden jaloviinan. Lämmittää kuitenkin kivasti. Jälkimaku lyhyt ja vedellä viski kuolee kokonaan"
Kuoliniskun saatuaan Glen Garioch muuttui hennoksi ja raihnaiseksi. Oliko tämä kenties jonkin riivaajahengen tekosia? Nahkaisen ruumiin jäännöksistä löysimme kuitenkin amuletin. Siihen oli kaiverrettu kaksi numeroa: 57.
Mietimme pitkään numerosarjan tarkoitusta, mutta turhaan. Olimme jo vaipua epätoivoon ennenkuin eräänä yönä herran enkeli ilmestyi uneeni ja kertoi minulle: Menkää Skyen saarelle, sieltä olette löytävän kymmenen vuotiaan poikalapsen, kapaloituna seimeensä.
Herättyämme tiesimme mitä tehdä. Suuntasimme rannikolle ja ankaran lahjonnan ja kiristyksen avulla saimme erään merimiehen viemään meidät saarelle. Enään pitäisi löytää tämä enkelin mainitsema poikalapsi...
Vaelsimme sumussa ja turvesoissa pitkään ennen kuin löysimme etsimämme. Paikalliset alkuasukkaat puhuivat kuiskien soilla asustavasta lapsihaamusta, Taliskerista. Tiesimme, että tämän täytyi olla se lapsi, josta enkeli oli meille ilmoittanut.
Lähdimme aamunsarastaessa kohti soita joissa Taliskerin oli nähty viimeksi liikkuvan. Vaikka oli keskipäivä ja taivas oli pilvetön, peittyi valo soilta nousevan usvan peittoon. Tiesimme että jotain demonista magiaa oli ilmassa. Yhtäkkiä se hyökkäsi savun ja turpeen keskeltä ja taistelu oli väistämätön
Talisker 10yo
Athos: "Todella vahva savu ja turve. Suussa kuin savukranaatti. Pippurinen ja ärhäkkä. Vahva elämys. Vedellä terä taittuu hiukan"
Porthos: "Turvetta niin pirusti! Myös savua ja pippuria. Tähän lisää "kehoa" niin alkaa olla aika kohdillaan. Vedellä koostumus hiukan öljymäiseksi? Milloin hankitaan vanhempaa Taliskeria?"
Aramis: "Savua ja turvetta. Tuoksu pehmeä. Voimakas ja väkevä, pippuria. Jälkimaku pitkä ja pehmeä. Vedellä rauhouttuu kivasti. Tätä kalareissulle matkaan!"
Viimein Talisker vaipui maahan. Huohottaen se katsoi meitä ja lausui: Menkää Speysidelle, sieltä olette löytävä mestarini. Tämän sanottuaan peto kaatui maahan ja vetäisi viimeiset henkäyksensä soisten sumuista ilmaa. Vielä saman päivän iltana nostimme purjeemme ja lähdimme takaisin mantereelle.
Saavuttuamme rantaan ilmestyi taivaalle valkoinen kyyhkynen. Emme aluksi kiinnittäneet siihen mitään huomiota, mutta tunteja myöhemmin se istuutui puun oksalle viereeni. Tällöin loin siihen tarkemman silmäyksen ja hämmästyin: sen jaloista roikkui pähkinä ja puna-apila. Samalla silmänräpäyksellä kyyhkynen muuttui kaksipäiseksi hirviöksi, jonka tunnistimme heti arkkiviholliseksemme. Balvenien veljekset, viimein tapaamme!
Balvenie 10 "Founders Reserve" (hyvin hapettuneet pohjalimat)
Athos: "Hedelmää, kevättä, kukkia. Iloinen ja kepeä viski"
Porthos: "Tuoksussa mettä ja hedelmää. Maussa tammea, rusinaa ja jotain kukkaa. Erittäin miellyttävä tuttavuus!"
Aramis: "Hedelmää ja kukkia. Hiukan vahaa. Maku pitkä."
Balvenie 12yo "Double wood"
Athos: "Selkeä pähkinä, elegantti kokonaisuus. Nautinnollinen, hivelevä, pehmeä. Saa hyvälle tuulelle."
Porthos: "Pähkinää ja paljon, niin tuoksussa kuin maussakin. Hiukan lyhyt jälkimaku. Pähkinä erottuu selkeästi mutta sen jälkeen loppuu työkalut. Joka tapauksessa miellyttävä tuttavuus. Aukesi vedellä hiukan"
Aramis: "Pähkinää ja hedelmää tuoksussa. Maultaan pyöreä ja rauhallinen, hiukan suolaa. Ei vettä tähänkään!"
Kaksipäinen luonnonoikku vetäisi viimeiset henkäyksensä ja tehtävämme oli viimein ohitse. Huokaisimme syvään, tämä ei ollut loppu vaan kaiken alku. Matkalla olimme kuulleet valtakunnasta hälyttäviä uutisia. Pohjoisessa keräsi voimiaan muinainen noituus (Highland park 18yo), Islayn saarella oli raportoitu neljästä ratsumiehestä (Lagavulin 12yo CS, Caol Ila CS, Bowmore 18yo ja Lappari QC) ja lisäksi aivan kannoillamme, jossakin päin Speysiden nummia, vaanivat aivan uudet, meille vielä tuntemattomat vaarat (Glenmorangie portwood finish ja Cragganmore 12yo). Nostimme miekkamme kohti taivasta: Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta.
Ailaa!
______________________________________________________________________________
MrBeam (4.4.2010 23.13.14)
Voi kuinka pidänkään näin valtavirrasta poikkeavista raporteista. Hienoa! Mutta mikä olikaan tuo Glen Geörii, jota kokeilitte?
______________________________________________________________________________
Oulun Ailaa (4.4.2010 23.36.38)
quote[1629193E3A365B0 (link)]:
Voi kuinka pidänkään näin valtavirrasta poikkeavista raporteista. Hienoa! Mutta mikä olikaan tuo Glen Geörii, jota kokeilitte?
______________________________________________________________________________
Whisky (5.4.2010 8.44.17)
Mitä te laitatte siellä Oulussa viskinne sekaan? Ei sovi lääkkeet alkoholin kanssa. Muistakaa se :D
______________________________________________________________________________
sähkäri (5.4.2010 10.00.49)
Kieltämättä kirjoitukseen on vaadittu hieman mielikuvitusta. Olenkohan väärässä jos väitän että lopussa mainittu Caol Ila 12yo cask strength on myös mielikuvituksellinen tuote? Tuossa vahvemmassa Ilassa ei ole lienee ikämerkintää tai sitten en ole kyseistä pullotusta huomannut? :-?
______________________________________________________________________________
Oulun Ailaa (5.4.2010 10.27.31)
quote[637C61682464687D7D60090 (link)]:
Kieltämättä kirjoitukseen on vaadittu hieman mielikuvitusta. Olenkohan väärässä jos väitän että lopussa mainittu Caol Ila 12yo cask strength on myös mielikuvituksellinen tuote? Tuossa vahvemmassa Ilassa ei ole lienee ikämerkintää tai sitten en ole kyseistä pullotusta huomannut? :-?
______________________________________________________________________________
Oulun Ailaa (13.7.2010 20.56.35)
Ailaan salaisiin kammioihin saapui Caol Ila Distillers edition (1996) ja Lagavulinin 12yo CS. Herkkuja maisteltiin ja haisteltiin urakalla. Caol Ila jäi mieleen herkkuna kun taas Lagavulin petti ehkä hiukan suuret odotukset. Hymyssä suin kummatkin kuitenkin lasista katosivat. Alla sensuroimaton totuus siitä, mistä ei saisi puhua...
* * *
12.5.1910, Islayn saari, Länsi-Skotlanti
Tutkimusryhmämme saapui Islayn saarelle aamunkoitteessa. Saimme ankkuroitua tutkimusalus Uisge beathan ilman ongelmia satamaan, vaikka sumu hidastikin rantautumista. Mukana ryhmässämme oli Arkhamin yliopiston antropologianlaitoksen professori Samuel Moke, muinaisarkeologian lehtori Shawn-Nigel Ifter sekä allekirjoittanut, Dunwich Timesin toimittajareportteri Peter Eat. Tarkoituksenamme oli tutkia tämän ennen tuntemattoman saaren alkuperäisväestöä ja maaperää. Itse en aikonut tutkimustyöhön osallistua kuin huollon puolesta. Tarkoituksenani oli raportoida tapahtumat Atlantin toiselle puolelle, yksinoikeudella Dunwich Timesille.
15.5.1910, Islayn saari, Länsi-Skotlanti
Tutkimukset ovat lähteneet käyntiin pikavauhdilla. Ifter ja minä löysimme suuria uurteita saaren maastosta. Musta maa-aines, johon uurteet olivat muodostuneet ei ollut mitään tuntemaamme maa-ainesta. Keräsimme suuren määrän näytteitä joita Ifter on tutkinut ja useamman päivän. Odotamme innolla tuloksia siitä, mitä aine on ja kuinka vanhoista muodostelmista on kyse.
Moke on yrittänyt tehdä havaintoja saaren alkuperäisväestöstä, mutta vielä laihoin tuloksin. Vain muutama vanha nuotiopaikka on löytynyt mystisten löytämiemme mystisten urien vierestä. Osa urista näyttää vievän syvemmälle maan sisään. Huomenna kokoamme retkikunnan ja suuntaamme maan sisälle etsimään merkkejä alkuperäisväestöstä ja ottamaan lisänäytteitä eriskummalisesta mustasta maa-aineksesta. Yksi merkki saaren asutuksesta kuitenkin löytyi. Eksoottinen suppilomainen esine on ilmeisesti jonkintyyppinen saaren alkuperäisväestön palvonnan kohde. Sen kylkeen on kaiverrettu tutkimusryhmälle tuntemattomalla kielellä riimut CAOL ILA.
* * *
Caol Ila Distillers edition (1996)
S. Moke: Tuoksussa hienostunutta savua. Maku suolainen, meri tulee mieleen. Lämmin ja turpeinen jälkimaku. Erittäin hyvää!
P. Eat: Tuoksussa hedelmää. Maussa selkeä öljymäisyys. Pippuria (?) ja turvetta. Herkkua!
S-N. Ifter: Kokonaisuutena mahtava! Lempeän savuinen ja hieman makea tuoksu. Turvetta, lamppuöljyä, palaneen oloinen, siirappimainen maku. Suolaa ja pippuria, turvetta jälkimaussa. Vedellä täydeläisempi, tuo tuoksussa esiin salmiakkia.
* * *
19.5.1910 Islayn saari, Länsi-Skotlanti
Maa-aineksesta saadut tutkimustulokset löivät meidät kaikki ällikällä. Ensinäkin maa-aineksen seasta löyti merkkejä muinaisesta paikalla esiintyneestä sivilisaatiosta. Tämä ei sinänsä ollut yllättävää, mutta se, että ne ajoittuivat prekambriselle kaudelle, satoja miljoonia vuosia ennen kuin edes ensimmäisistä maaeläimistä on merkkejä maapallolla, vei meiltä jalat alta. Innostus valtasi koko tutkimusryhmän ja aloimme heti suunnitella matkaa suurille urille, mistä löydöt olivat peräisin.
* * *
Lagavulin 12 yo CS
S. Moke: Tuoksussa savua. Vaatii runsaasti vettä avautuakseen. Kehokas. Pitkä turpeinen jälkimaku
P. Eat: Tuoksussa savua, maussa turvetta. Makea, kuin olisi sokeripalan heittänyt sekaan. Vaatii vettä ja paljon, ilman vettä tuhoaa.
S-N. Ifter: Pullosta tuoksu todella vahva ja savuinen, lasissa vienompi, mutta silti savua ja makeutta. Banaania? Raakana hyökkäävä. Vedellä keho säilyy ja tuo esiin makeuden säilyttäen lämpimän jälkipoltteen.
* * *
22.5.1910 Islayn saari, Länsi-Skotlanti
Se mitä nyt kirjoitan saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta pyydän koko sydämestäni, että hän joka tämän lukee ei koskaan astuisi jalallakaan tälle kirotulle saarelle. Saavuimme aamutuimaan railoille ja aloimme etsiä sisäänkäyntiä maan alle. Pian sellainen löytyikin ja suuntasimme innokkaina syvyyksiin.
Kuljettuamme jonkin aikaa soihtujen valot alkoivat paljastaa mitä ihmeellisimpiä asioita tunneleiden seinämiltä. Mieleeni nousivat heti Arkhamin yliopiston kirjastossa selaamani Necronomicon ja sen aavemaiset tarinat kadonneista kaupungeista. Seinät olivat täynnä mitä ihmeellisimpiä kirjoituksia ja maalauksia ajalta ennen kuin ihmisten varhaiset esi-isät olivat edes syntyneet.
Maalaukset näyttivät muodostavan tarinan. Meitä ympäröivä maa-aines oli ilmeisesti raaka-aine jonkin tyyppiseen mystiseen rituaaliin, jota saaren asukkaat olivat harjoittaneet. Maalauksissa kuvattiin lapioivia olentoja ja suuria uuneja joihin maa-ainesta kannettiin. Uuneista nouseva savu näytti ruokkivan jotain muinaista olentoa, jollaista en ollut nähnyt villeimmissä unissanikaan. Seuraavassa kuvassa tuo mystinen olento tunkeutui suureen astiaan jonka vääristynyt ja vastenmielinen geometria sai meidät voimaan pahoin. Sitä seurasi kuvia, muotoja ja värejä joille ei ollut nimeä. Kuvien tutkimisen tuottama jännitys purkautui pakokauhuksi kun kuulimme altamme äänet, joiden kuulemista olin pelännyt siitä lähtien kun näimme ensimmäiset maalaukset: IA! IA! LaGAvuLin, Fatagn!. Lasken nyt kynäni ja juoksen...
-P. Eat
* * *
Seuraavalla kerralla sitten lisää nootteja tastingeista ihmisten ihmeteltäväksi. Kattaus vielä hämärän peitossa, mutta mitä ilmeisemmin saarilla pysytään.
Ailaa!
______________________________________________________________________________
smn (14.7.2010 6.48.44)
Kiitos taas hienoista nooteista :)
______________________________________________________________________________
Eat P (15.7.2010 9.48.54)
quote[5E647D647F4E50787D7070110 (link)]:
-P. Eat
______________________________________________________________________________
Oulun Ailaa (18.10.2010 16.32.24 last edit 18.10.2010 16.33.42)
Kesä on vierähtänyt rattoisasti mallasjuomien parissa ja on aika hiukan summata tapahtunutta. Ailaan testiryhmä pääsi kesän aikana maistelemaan kahdesti erinäisiä viskejä. Seikkailut perusmakujen parissa jatkuivat ja testipenkkiin pääsivät seuraavat tuotteet: Glenlivet 18yo, Bowmore 17yo, Dalwhinnie 15yo, Old Pulteney 12yo ja
Glenmorangie port wood finish. Alla nootteja ja yleisiä huomautuksia. Kulttuuripläjäytyksenä on tällä kertaa 5 kappaletta viskinoottien innoittamia Haiku-runoja. Osaatko yhdistää oikean juoman ja runon?
Glenlivet 18yo
Ensimmäinen täysi-ikäinen viski seuran historiasta tarttui mukaan Virosta. Odotukset olivat hiukan kaksijakoisia, mutta päällimäisenä
oli innostus päästä kokemaan iän vaikutus viskin makuun. Nootit:
"Kehokas, miellyttävä tekstuuri, rapea! Pähkinää. Erittäin hienostunut ja pehmeän hyväilevä"
"Hedelmiä, pähkinää. Kuin kermaa joisi, tuntuu kuin pitäisi pureskella. Jälkimaussa vaniliaa, mutta se on valitettavan lyhyt. Tekee mieli heti ottaa lisää."
"Kukkainen tuoksu. Ärhäkkä suutuntuma. Jälkimaku pehmeä. Vedellä makeampi tuoksu ja maku."
"Kukkainen aromi. Tässä on tekstuuria. Ei lyhyt, hedelmäinen."
Dalwhinnie 15yo
Allekirjoittaneelle ennestään tuntematon pullote paljastui erittäin suosituksi maltaaksi maailmalla. Jätti hiukan valjun kuvan itsestään. Nootit:
"Puuta, kukkia. Suhteellisen pehmeä. Kuiva ja pitkä jälkimaku.Hento turpeenmaku"
"Tuoksi mesimäinen. Maussa mallasta. Yllättävän ohut. Taikinaa (vanilia?). Jälkimaku pitkä, kuiva, jopa karvas"
"Tuoksu kukkainen. Lievä alkuhyökkäys tasoittuu (tosi) pitkään voimakkaaseen ja kuivahkoon jälkmakuun."
Bowmore 17yo
Bowin 17 oli jotain aivan muuta kuin testiryhmämme odotti 12 vuotiaan jälkeen saavansa. Alun hämmennys ja ehkä lievä pettymys on kuitenkin myöhemmin muuttunut hiljaiseksi hyväksynnäksi. Nootit:
"Selkeä, hyväilevä savun tuoksu. Jonkin verran makea. Pehmeä, puinen. Lopussa kukkia"
"Tuoksussa makeutta ja savua. Maultaan pehmeä, savuinen, hiukan turvetta. Hedelmäisyys nousee vahvasti esiin, aivan kuin ripaus sitruunaa?"
"Tuoksu makea ja savuinen. Turve jota seuraa mieto savu. Lyhyt."
Glenmorangie port wood finish
Hankittiin johdattamaan Ailaa tynnyriviimeistelyjen luvattuun maahan. Jakoi mielipiteitä vahvasti, mutta osoitti eri tynnyreiden merkityksen. Nootit:
"Hedelmäinen tuoksu. Lyhyt, maku huuhtoutuu kurkusta nopeasti. Miellyttävä, mutta hento. Ei kovin selkeästi erottuvia yksittäisiä makuja. Kuiva"
"Vahvasti hunajainen ja portviinimäinen makea tuoksu, mahtava! Lyhyt suutuntuma, maku peittyy nopeasti jälkipoltteeseen. Jälkimakuna raikas polte, joka viipyilee pidempään.
Avautuu paremmin vedellä, nimeämätön perusmaku selvempi"
"Maistuu punaviiniltä, hiukan etikkamainen. Rusinoita, kuin joulusuklaa. Lyhyehkö, ei vedellä ainakaan huonone."
Old Pulteney 12 yo
Yllätysnimi, joka nostettiin vain kesken kokouksen pöytään ja alettiin hörppimään. Tällaisia yllätyksiä lisää, kiitos.
"Aavistus turvetta. Suolainen tuoksu. Helppo."
"Hento, mutta viehättävä. Mettä? Hunajaa, taikinaa, suolaa, hitunen turvetta."
"Hedelmäinen ja raikas tuoksu, tuoksussa hieman suolaa. Maku hento, kaukaisen savuinen ja helposti juotava. Kohtalaisen pitkä jälkimaku. Vedellä viskin maussa esille suola."
Kesän muut huomiot:
Ruisviski on hyvää! Jim Beam Rye kesän positiivisin yllätys, vaikka ei kokousten asialistalle päässytkään
Ikä ei automaattisesti paranna viskiä. Muutaman vanhemman ja "hienostuneemman" jälkeen jäi kaipaamaan nuorten pullotteiden röyhkeyttä.
Kattaus vaikuttaa makuun. Glenmorangien maistuu paremmalta Bowmoren kanssa ja toisinpäin. Parin perus speysiderin jälkeen maistuvat kaikki samalta. Sama pätee muihin alueisiin.
Maistamaan oppii maistelemalla. Sokkotestien tulokset ovat enemmistöllä seuran jäsenistä parantuneet huomattavasti!
Ja loppuun luupaamani runobonus. Osaatko yhdistää viskin ja runon?
"Helppo ja hyvä
Se kuninkaiden juoma
Tahdon kaappiini"
"Onko se oikein?
Viski maistuu marjoilta
Jatkoajalle"
"Aluksi petyin
Lattia mallastako?
Aika paransi"
"Sisustus pullo
Hento kuin nuoruus
Meren aaltoja"
"Sekö parantaa?
Sitä harmaata massaa
Taikataikina"
Ensi kerralla vihdoin takaisin Islaylle.
Ailaa!
______________________________________________________________________________
Ard-Begbie (19.10.2010 20.36.21 last edit 19.10.2010 20.37.56)
Haiku 1: Glenlivet 18
Haiku 2: Glenmorangie PWF
Haiku 3: Bowmore 17
Haiku 4: Old Pulteney 12
Haiku 5: Dalwhinnie 15
Tylsää siis täällä päin Suomea... ;)
______________________________________________________________________________
Oulun Ailaa (5.5.2011 11.45.34 last edit 5.5.2011 11.46.06)
Ailaa!
Ailaa järjesti jäsenistölleen vuotuisen "Battle of Islay: Just Peat it!" maistelutilaisuuden, jossa maisteltiin Ailaan
budjettiherkkuja ja laiteltiin niitä myös paremmuusjärjestykseen. Kilpailuun osallistuivat seuraavat onnenonkijat:
Adrbeg 10 yo
Bowmore 17yo
Lappari 15yo
Lappari Quarter Cask
Lagavulin 16yo
Lagavulin 12yo
Lopullinen marssijärjestys näytti suurinpiirtein tältä: Sijat N-3: Ardbeg, Bowmore, Lappari 15yo, Lagavulin 12yo.
Seuraavassa lyhyt kuvaus kahden parhaan taistelusta:
Wild "Laphroag Quarter Cask" appears
LQC uses "Vaniljasikarin tuoksu"
It's supa-effective!
Lagavulin 16yo uses "Elegantti ja kompleksinen savu"
LQC is confused
?????
Lagavulin 16 uses "Pehmeä mutta voimakas turve"
It's not very effective
LCQ uses "Pehmeä ja moniulotteinen"
It's not very effective
Lagavulin 16 yo uses "Täyttävä tekstuuri"
LCQ faints..
* * *
Tiukan taistelun voittajaksi selviytyi siis Lagavulin 16 yo tuomariäänin 3-1. Onnittelut myös toiseksi sijoittuneelle Quarter Caskille.
______________________________________________________________________________