Kotikutoinen tasting Oulussa 05.11.2010

______________________________________________________________________________

aapeli (5.11.2010 21.22.10 last edit 5.11.2010 21.27.26)

Jälleen kerran oli ilo istahtaa hetkeksi hyvässä seurassa maistelemaan muutama mallasviski.

Tällä kertaa kattauksessa oli viskejä yhdeltä pullottajalta ja lähes kaikki tislattu 80-luvulla.
Aiheen innoittajana toimi jokin aika sitten pidetty Flora&Fauna-tasting, josta saatiin muutama löyhä yhtäläisyys tämäniltaiseen teemaan. Ja kuten todennäköisesti tulevista kommenteista tulemme huomaamaan, yhtäläisyydet olivat joiltakin osin todella löyhiä, voisipa sanoa,että ne olivat pelkästään tislaamon nimessä...

Kaikki viskit olivat tällä kertaa siis tynnyrinvahvuisia ja yhden tynnyrin Bladnoch-forum - pullotuksia, ja alaikärajana pidettiin 20 vuotta:

1. Linkwood 26 yo 1984 Hogshead 55. 50,1%

2. Inchgower 28 yo 1982 Hogshead 6965. 50,4%

3. Benrinnes 25 yo 1984 Sherry Butt 2273. 51%

4. Balblair 20 yo 1990 Sherry Butt 166. 53,7%

5. Dailuaine 26 yo 1983 Cask 4316. 53,1%

Kyseiset viskit ovat tulleet itseni arvioimaksi jo aikaisemmin foorumilla, joten en pitkästytä ketään yksityiskohdilla aiheesta. Tosin on todettava, että Linkwoodista sain irti enemmän kuin koskaan aiemmin, Inhgowerin luonne on muuttunut aika radikaalisti avaamisen jälkeen, toki tummat Dailuaine ja Balblair puoltavat edelleen paikaansa todella hienojen, paksujen sherryviskien joukossa.

Tänä päivänä kun mallasviskit ovat kuuminta hottia tai vaihtoehtoisesti viileintä coolia, hinnoittelu alkaa ainakin tuotemerkkien omistajien pullottamissa vintage- ja single cask pullotteissa olevan päätähuimaavaa, on tämä setti itseasiassa ehkäpä piristävä esimerkki siitä,että kohtuukustannuksillakin vielä hieman iäkkäämpiäkin viskejä löytyy.

Ja taas kerran saatiin aikaiseksi paljon keskustelua, ja toki, onneksi, myös eriäviä mielipiteitä, tosin monesta asiasta oltiin samaakin mieltä.

Joten vielä kiitokset osallistujille.

______________________________________________________________________________

MrBeam (6.11.2010 18.15.30 last edit 6.11.2010 18.35.52)

Seuraava kommentti tähän tulee Oulun suunnalta. Seura oli huonoa, viskit surkeita ja puitteet törkeät. ;) ;) ;)

quote[7E7E6F7A73761F0 (link)]:
....
Aiheen innoittajana toimi jokin aika sitten pidetty Flora&Fauna-tasting, josta saatiin muutama löyhä yhtäläisyys tämäniltaiseen teemaan. Ja kuten todennäköisesti tulevista kommenteista tulemme huomaamaan, yhtäläisyydet olivat joiltakin osin todella löyhiä, voisipa sanoa,että ne olivat pelkästään tislaamon nimessä...
....

Minulle illan tarjonnan ääripäätä edustivat juuri Dailuaine ja Inchgower.

Dailuaine otti tislaamona jo toisen perättäisen ykkössijan näissä maistiaisissa. Tätä Bladnoch Forum -pullotettahan sain jo viime kerralla maistaa sormustimellisen ja nyt kunnolla. Hyvin samanlainen tapaus on kuin F&F kirsikkoineen ja vadelmineen. Pehmeyttä on rutkasti ja makeutta riittävästi, potkua hieman F&F:ää enemmän.

Inchgower sitten oli varovasti muotoillen hieman outo. Ei mikään viski koskaan ole maistunut minulle likimainkaan samanlaiselta kuin tämä. Tuoksussa vaaleaa toffeeta ja kukkaa. Maussa puuta ja piparminttua. Olikohan tämä korkkivikainen vai mitä? Toisaalta osa tykkäsikin. Minä en yhtään. F&F:ään ei todellakaan muita yhteyksiä kuin nimi etiketissä.

Balblair oli kuivempaa sherrytavaraa lievällä savulla ja hapahko, kehitti ajan kanssa makuunsa kermaisuutta ja oli toiseksi paras. Linkwoodia pidin sherry-tynnyröitynä (tosin maltillisempana kuin Dailuaine ja Balblair) mitä se ehkä ei ollut, mausteisena ja tuoksultaan jopa salmiakkisena. Benrinnesistä en missään vaiheessa saanut kovin paljoa irti tuoksun merivesi- ja ruohopöläyksiä lukuunottamatta ja tämä oli näin muodoin hetkauttamaton ja häiritsemätön keskitien tallaaja ja sijalla neljä.

Noitten jälkeen pikamaisto Longrow 18:aa (46%) kertoi tämän kehutun viskin olevan lähes kehujensa arvoinen minulle. Selkeä, tasapainoinen ja puhdas turvesavuviski, mutta ainakin päivän kuudentena viskinä aika yksioikoinen, ehkä liian hento nautittavaksi tuossa vaiheessa iltaa.

Lopuksi koko viikon kohokohta Jura 10.

______________________________________________________________________________

Ize (6.11.2010 21.19.14 last edit 6.11.2010 21.26.24)

Kiitos ja kumarrus illan järjestäjälle ja jälleen kerran, suorastaan klišeisesti, kattaus oli erittäin mielenkiintoinen. :)

Omat lyhyet:
1. Linkwood
Tuoksussa mukamas aavistus sherryisyyttä(?), lakkaa (muttei venelakkaa kuitenkaan), jotakin marjaista (mansikka/vadelma) joka kääntyi hetken edettyä hedelmäiseksi tai jopa pähkinäksi.
Maku alkuun terävä, mutta pyöristyy nopeasti. Tuoksuun nähden maussa yllättävän vähän samoja komponentteja. Kevyt. Vedellä hedelmäinen juonne vahvistuu. Ei huono muttei huippukaan.

2. Inchgower
Tuoksussa Jenkkipurkkaa (sitä sinistä, joka muistutettiin olevan spearmint ;)), sitruunamelissaa. Aika mielenkiintoinen tuoksu, jotain aivan uutta.
Maku se vasta uutta olikin, outoutta alusta loppuun vaikea kuvata sanoin. Alkoholinen, ei kestä vettä muuttuu tympeäksi ja tylsäksi. En oikein näillä maistiaisilla pysty oikein kommentoimaan että mitä tämä oikein oli.

3. Benrinnes
Tuoksu öljyinen jopa vahamainen, jotain vihreää eli omenaisuuttakin oli löytyvinään.
Maku terävä ja tulinen, suolaisuutta (mukamas merellinen eli coastal tämä???), vedelle pehmenee mukavasti ja jokin kukkaisuus nousee esiin. Ei huono, ei huono.

4. Balblair
Tuoksussa huumaavaa kanervaa, havua(?) ja pomeranssia. Sherryä ennen kaikkea.
Maussa sherryä aavistus savua (ei turvettä eikä tervaa), alkoholinen hiukan kuuma suutuntuma, kuiva sherry, karpaloa tahi puolukkaa tottavie kuten kommentti kuului, jotain yrttisyyttäkin. Raikas hyvä sherry viski, miilaiki.

5. Dailuaine
Tuoksusta nyt löysin sen lihaisuuden mistä joskus puhutaan, tässä on sitä. Luumua ja jokin kangaskin tuli mieleen (vasta silitetty vohvelikangas?).
Maku kompleksinen, tumma tuhti, mutta jokin häiritsee balanssia enkä osaa sanoa että mikä. F&F on tuntunut paremmalta kuten myös OMC-sherryversio, mutta ei tosiaankaan tämä huono ole. Kiinnostus Dailuainea kohtaan syvenee entisestään.

Tasting osuuden voiton vei siis Balblair omalla kohdallani, mutta olihan tuo Longrow 18yo mykistävä kokemus. Ei aina mahtavan viskin tarvitse olla kompleksinen, joskus hiukan pelkistetytkin maut kantavat pitkälle. Yksi parhaimmista viskeistä mitä kohdalle on sattunut. :P

Ai niin, ja kyllä mää sen Jura-maistiaisen loppuun join. Ihan se juotavissa oli.

P.S. Joko toimittamani mystery maltille on ehdotuksia?
Itselläni on jo epäilykset kaventuneet hiukan. ;D

______________________________________________________________________________

aapeli (7.11.2010 19.28.12 last edit 7.11.2010 19.28.47)

quote[11223D580 (link)]:

P.S. Joko toimittamani mystery maltille on ehdotuksia?
Itselläni on jo epäilykset kaventuneet hiukan. ;D


Juuri yritän luoda itselleni aiheesta käsitystä,mutta helppoa se ei ole. Tuoksussa olin havaitsevinani jotain hunajaista, hitusen kukkaistakin, aika terävä. Mutta maltillinen.
Maku on voimakkaampi kuin tuoksu antoi olettaa. Pyörittelenpä tätä hetkisen, ja laitan YV:llä arvaukseni, jotta en yritä johtaa muita harhaan...

______________________________________________________________________________

MrBeam (7.11.2010 20.54.07)

quote[777766737A7F160 (link)]:
quote[11223D580 (link)]:

P.S. Joko toimittamani mystery maltille on ehdotuksia?
Itselläni on jo epäilykset kaventuneet hiukan. ;D


Juuri yritän luoda itselleni aiheesta käsitystä,mutta helppoa se ei ole. Tuoksussa olin havaitsevinani jotain hunajaista, hitusen kukkaistakin, aika terävä. Mutta maltillinen.
Maku on voimakkaampi kuin tuoksu antoi olettaa. Pyörittelenpä tätä hetkisen, ja laitan YV:llä arvaukseni, jotta en yritä johtaa muita harhaan...

Minä taas sain tunkkaista savua ja maustetta, maussa lisäksi öljyisyyttä ja maku oli erilainen kuin tuoksu antoi ymmärtää. Tarkempi veikkaus jääköön myös kohdaltani yksityisten viestien maailmaan tässä vaiheessa. Pidin tästä aika lailla.

______________________________________________________________________________

turtsi (8.11.2010 10.58.35)

Heitänpä myös kiitokset minultakin, nyt kun viikonlopusta on "selvetty" :D Oli jälleen kerran oikein mukava setti maisteltavana, joista tuli hyvää keskustelua miten oma ja muitten suut viskit maistoi. Setti tuli otettua tälläkin kertaa kahdessa toisistaan selvästi eroavassa osassa. Linkwood, Inchgower ja Benrinnes edustivat blondeja, kun taas Balblair ja Dailuaine brunetteja.
Ensiosan viskeistä Linkwood oli nimensä mukaisesti hieman puinen. Hieman pähkäiltiin oliko kyseessä väsähtänyt tynnyri vai jo hieman yli-iälle mennyt kypsytys. Pari tippaa vettä toi mielestäni parannusta. Inchgower oli tosiaan hieman outo, maussa oli jokin kumma vivahde. Oliko se sitten tuo mainittu spearmint? Tämä jäi minunkin mielestä koko setin vähiiten omaan suuhun maistuvaksi. Benrinnes sopi sitten jo itselle paremmin tuon vahaisuuden ja pehmeän sherryisyyden vuoksi. Sherry ei varmaankaan ollut olorosoa, vaan jokin hieman kuivempi(fino?).
Toisen osuuden Balblair ja Dailuaine olikin sitten jo loistavia. Olin jo ennen maistamista tuomitsemassa Dailuainetta koko setin parhaaksi, mutta Balblair laittoi kovasti hanttiin. Molemmat oli maultaan reilusti ensisetin viskejä tuhtinpia ja tietty sherryisempiä. Balblair hieman mausteisempi ja mielenkiintoista oli huomata tuo puolukka tästä :) Dailuaine oli itselle jo tuttu ja todettu hyväksi. Tässä makeus on mielestäni juuri sopivaa ja suutuntuma on oikein paksu ja lihainen.

Mysteeri vielä täysin avaamatta, joten älkääs sitten vielä paljastako ;)

______________________________________________________________________________

Ize (8.11.2010 20.19.08)

Heh, mysteerihän oli vähän mysteeri itsellenikin, joten ihan heti ei paljastuksia nähtäne. ;)

Purkkaan palatakseni, tulinpa kotosalla uudelleen korjatuksi nimittäin sininen jenkkihän on kuin onkin peppermint. :-?

______________________________________________________________________________

tmu (10.11.2010 19.20.37)

Myöhäiset kiitokset minultakin.
Lyhyet (?) kommentit:
Linkwood: valkopippuri, kurkuma, mansikkajäätelö pahvilla
Inchgower: toffee,puinen,sitruunaa, sinistä jenkkiä (pitää kylllä vielä tarkastaa tuo spear/pepperhomma ;)),vahamainen. likainen ja vähän kummallinen, ihan tykättävä?
Benrinnes: metallinen, savuinenkin, kitkerähkö, omena. unpeated caol ila?! Ei minun juttu
Balblair: puolukka, karpalo, sherryä, inkivääri, appelsiini, pehmeä, multainen. kuiva hyvä sherryviski.
Dailuaine: makea viini, enemmänkin tawny port kuin se sherry,kirsikkalikööri,piparitaikinaa. hyvä tämäkin, mutta kirsikasta en tykkää.

Hyviä aikuiseen ikään ehtineitä viskejä. Balblair näistä oli mukavin, vaikka Inchgoweristakin tunnustan tykkääväni.

Mystery malt on kyllä paha. Julkisesti ei kyllä uskalla veikkailla mitn. :-/ YVllä nolo arvaus

______________________________________________________________________________

aapeli (14.11.2010 14.36.27)

Itsekin tunnustan jopa pitäväni tuosta Inchgowerista. Hitusen omituista huomata,että kyseinen Inchgower ja ehkä Benrinneskin tuntuvat ehkä enemmänkin kärsivän tällaisesta tasting tilanteesta. En tiedä mistä johtuu, mutta yksinään maisteltuina molemmat toimivat huomattavasti paremmin. Mutta on lisäksi myönnettävä,että tuon Inchgowerin muutos avaamisesta tähän päivään on dramaattinen. Sitä, johtuuko se viskin laadusta vai vääränlaisesta profiilista jos ne eivät seuraa kestä, en tiedä. Mutta edelleen, makuasioistahan tässä aina keskustellaan. Mutta kyllä Benrinneskin itse tastingissa oli hiukan tylsä, mitä se ei mielestäni itsekseen ole.

Onkohan Izellä mysteeristä vielä varmuutta ? Vai odotellaanko vielä arvauksia?

______________________________________________________________________________