Signatory Vintagea Mikkelissä 8.11.2010

______________________________________________________________________________

drystone (18.11.2010 20.55.24)

Kun ei kyseistä iltaa ole tänne vielä kukaan tainnut kommentoida, niin laitetaan nyt lyhyt yhteenveto.

Signatory Vintage pullotuksia maisteltiin siis Vinoblen Philippe Hakulinin johdolla Mikkelin ravintola Pruuvissa. Tilaisuus alkoi ehkä jopa tylsähköllä yleisluontoisella esittelyllä, jossa tuli esille mm. viskin raaka-aineet (!) ja se missä ja miten viskiä kypsytetään. No, ehkäpä vähemmän asiaan perehtyneille esittely tarjosi jotain, itse tuli lähinnä tuijoteltua pöydälle katettuja laseja ja odoteltua milloin saa maistaa.

Ja viimein sai.

Viskit olivat:
1. Mortlach 1991 18yo 46%
2. Jura 1997 11yo 43%
3. Highland Park 1991 16yo 46%
4. Bunnahabhain 1997 11yo 46% (heavily peated)
5. Bowmore 1990 10yo 46%

Etukäteen Mortlach kiinnosti eniten, ollen ainoa aiemmin maistamaton tislaamo. Ensivaikutelma olikin melko yllättävä, tuoksultaan makeahko mutta maultaan todella suolainen. Uusinta hörppäyksillä viski osoittautui kuitenkin jokseenkin mitäänsanomattomaksi, melko pistäväksi tisleeksi. Ihan kiinnostava kuriositeetti silti.

Jura herätti ihmetystä lähinnä todella vaalealla värillään. Viski oli lähes kirkasta. Kypsytys paljasti syyn: refill butt. Kiintoisa kuriositeetti tämäkin, muttei herättänyt suuria tunteita, vaikka perus Jura-aromit olivatkin lähes paikoillaan. Kaverin mieleen tuli new make, mikä oli ihan osuva vertaus, eikä pelkästään värin puolesta. Jokseenkin raaka tuote vaikka ikää olikin jo kiitettävästi.

Highland Park oli kahden edellisen jälkeen sitten pehmeämpi ja selvästi laadukkaampi tuotos, vaikka single caskille ominaista terävyyttä löytyikin. Hyvällä tavalla kuitenkin.

Bunnahabhain loisti myös lähinnä kuriositeettikertoimellaan, olihan kyseessä vahvasti turpeinen Bunna, jollaista ei ainakaan omalle kohdalle ole aiemmin tullut. Salmiakkia ja tervaa löytyi, vaikkei pitänyt :)

Illan päätös oli illan paras, vaikkakin ehkä HP:n ohella yllätyksettömin, eli Bowmore. Pientä terävyyttä tässäkin, mutta tasapainoinen suutuntuma sekä pitkä jälkimaku vakuuttivat, sekä itseni että suurimman osan muusta tastingväestä.

Osa rankkasi Mortlachin silti ykköseksi.

Hauska ja pitkän työpäivän jälkeen väsyttävä ilta. Kiitos Mikalle järjestelyistä ja Vinoblelle kiinnostavista viskeistä!

______________________________________________________________________________

Toni V (19.11.2010 11.55.35)

Pääsinpä itsekin paikalle raahauduttua ja hyvä maku jäi illasta.

Komppaan drystonea siinä että alun pohjustus oli suunnattu enemmänkin asiaa harrastamatomille ja siinä laseja tuijotellessa lyhytkin odotus tuntui pitkähköltä. Kun paikalla oli paljon harrastajia olisi pohjustusta voinut vetää tarkemmaksi.

Joka tapauksessa viskit olivat mielenkiintoisia ja erilaisia.

1. Mortlach Ei itseäni säväyttänyt, mutta ihan ok:ksi rankkasin.
2. Jura. Pontikkamainen, märkää ruohoa tai jotain kompostia. En tykännyt, eikä äänestyksessä moni (kukaan) muukaan. Nuorien viskien ystävälle voisi olla hyvä kokeilu
3. Hp. Tämä oli itselle se positiivisin yllättäjä. En pidä perus HP:n mausta, mutta tässä oli selvästi enemmän makua eikä sitä itseäni häiritsevää pistävyyttä ollut ollenkaan.
4. Bunna. Turvetta, muttei puhdasta savua vaan vähän sellaista bunnamaista tunkkaista. Maussa se toimii hyvin. Paikanpäällä tämän rankkasin hyväksi, jälkeenpäin kotisoffalla vaikutti hiukan tyhjemmältä. Turvetta on paljon mutta sen lisäksi ei mitenkään monipuolinen.
5. Bowmore. Hyvä bowmore, ei kyllä mitenkään yllättävästi.

Näistä omiksi suosikeiksi nousi tuo Bowmore ja HP, Bunna siinä ihan imussa.

______________________________________________________________________________

Ard-Begbie (19.11.2010 19.44.45)

quote[6D7B707A7D66676C090 (link)]:

Highland Park oli kahden edellisen jälkeen sitten pehmeämpi ja selvästi laadukkaampi tuotos, vaikka single caskille ominaista terävyyttä löytyikin. Hyvällä tavalla kuitenkin.


Haluaisitko hieman tarkentaa tuota terävyyteen viittaavaa kommenttiasi? Itse en ymmärrä miksi single cask olisi ominaisuudeltaan terävää, ellei yleistä tynnyrivahvuisuuden tuomaa alkoholin potkua joissain tapauksissa lasketa tähän.

______________________________________________________________________________

drystone (19.11.2010 21.46.59)

quote[0A392F66092E2C29222E4B0 (link)]:
quote[6D7B707A7D66676C090 (link)]:

Highland Park oli kahden edellisen jälkeen sitten pehmeämpi ja selvästi laadukkaampi tuotos, vaikka single caskille ominaista terävyyttä löytyikin. Hyvällä tavalla kuitenkin.


Haluaisitko hieman tarkentaa tuota terävyyteen viittaavaa kommenttiasi? Itse en ymmärrä miksi single cask olisi ominaisuudeltaan terävää, ellei yleistä tynnyrivahvuisuuden tuomaa alkoholin potkua joissain tapauksissa lasketa tähän.


Tässä tapauksessa viski oli hieman "terävä" tai "pistävä, mutta en toki tarkoita että tämä olisi single caskille ominainen piirre. Tässä tapauksessa vain ei master blender ollut päässyt sorkkimaan tuon nimenomaisen tynnyrin sisältämää tislettä ja tuomaan lopulliselle tuotteelle ominaista tasapainoisuutta.

"Epätäydellinen" olisi ehkä parempi ilmaisu, hiomaton timantti, mutta kaunis silti :)

______________________________________________________________________________