______________________________________________________________________________
Ard-Begbie (7.3.2009 13.37.18 last edit 7.3.2009 20.33.53)Bible '09 tuli ja lukaisin tuon artikkelin viskin sylkemisestä suussa pyörittämisen jälkeen ja kovasti Murtsi oli sitä mieltä että kannattaa teistingeissä näin tehdä..ja kotona...tai ainakin hänen teistingeissään. Kuulemma objektiivisuus säilyy ja ihan eri tavalla lähtee makuja ja nyansseja ja ties mitä. Ja voihan se olla näinkin. Kuitenkin itse olen alkoholistipakana ja nielen AINA viskit...huolimatta siitä että hieman huppelinen meininki keksisi jotain omintakeista juomasta. Ja mitkä nyanssit nielemällä menettää, ne saadaan humala(pienessä/asiallisessa)-tilassa takaisin. En halua uskoa että maistissa nuo pienet erot on täysin keksityjä, vaan ne ennemminkin erottuu helpommin. No tästä voidaan olla montaa mieltä. Kuitenkin olen viskin juoja enkä kemiallisen analyysin suorittaja. Mutta jokuhan voi tuosta jälkimmäisestäkin roolista pitää enemmän. Eli kysyn, harrastaako joku foorumilainen useammin tai edes silloin tällöin viskintutkimista sylkemällä. Ei ole tarkoitus julistaa ketään kerettiläiseksi pelleksi vaan kysyn ainoastaan mielenkiinnon vuoksi. Jokainen tavallaan. Kokemuksia?
______________________________________________________________________________
vesku (7.3.2009 16.19.20)
quote[0C3F29600F282A2F24284D0 (link)]:
Bible '09 tuli ja lukaisin tuon artikkelin viskin sylkemisestä suussa pyörittämisen jälkeen ja kovasti Murtsi oli sitä mieltä että kannattaa teistingeissä näin tehdä..ja kotona...tai ainakin hänen teistingeissään. Kuulemma objektiivisuus säilyy ja ihan eri tavalla lähtee makuja ja nyansseja ja ties mitä. Ja voihan se olla näinkin. Kuitenkin itse olen alkoholistipakana ja nielen AINA viskit...huolimatta siitä että hieman huppelinen meininki keksisi jotain omintakeista juomasta. Ja mitkä nyanssit nielemällä menettää, ne saadaan humala(pienessä/asiallisessa)-tilassa takaisin. En halua uskoa että maistissa nuo pienet erot on täysin keksityjä, vaan ne ennemminkin erottuu helpommin. No tästä voidaan olla montaa mieltä. Kuitenkin olen viskin juoja enkä kemiallisen analyysin suorittaja. Mutta jokuhan voi tuosta jälkimmäisestäkin roolista pitää enemmän. Eli kysyn, harrastaako joku foorumilainen useammin tai edes silloin tällöin viskintutkimista sylkemällä. Ei ole tarkoitus julistaa ketään kerettiläiseksi pelleksi vaan kysyn ainoastaan mielenkiinnon vuoksi. Jokainen tavallaan. Kokemuksia?
______________________________________________________________________________
Olli (7.3.2009 19.10.04)
Jeps
Samat on tuntemukset, vaikka kirjallisuus muuta väittääkin.
Viime reissulla Dr. Inatomi moneen kertaan painotti lisäämään paljon vettä viskiin. Itse en lisännyt kuin tilkan vettä ja senkin vasta kun olin ensin maistanut viskiä, ja voin todeta yhteenkään niistä ei tarvinnut lisätä ei vähää eikä paljoa vettä. Itse en pidä "vesitetystä" viskistä.
Toki lyötyy viskejä joihin on parempi lisätä pieni tilkka vettä, nämä ovat yleensä niitä joiden alkoholipitoisuus on normaalia korkeampi, näissäkin on poikkeuksia esim Ardbeg Uigeadail ei kaipaa vettä vaikka alkoholia on noin 54-55% Muitakin vastaavia viskejä löytyy.
______________________________________________________________________________
sähkäri (7.3.2009 21.01.57)
Kukin tehköön tavallaan, mutta itse nautin viskini raakana tai aivan pienen vesitilkan kanssa mutta en minä sitä sylkemään rupea. Olisi se ehkä hieman epäkohteliasta jos joku kaveri tarjoaisi mielestään todella hyvää viskiä ja minä sylkisin sen vessan pyttyyn ja vielä kehuisin päälle. :-?
Ja mikäs tasting se olisi jos ei pikku hiprakassa sieltä poistu? ;)
______________________________________________________________________________
Artturi (7.3.2009 21.22.50)
Voi perkuus mitä shaissea. Vai että pitäis viskit sylellä kuppiin täst`lähin. Saman hengen kirouksessa kutsun kaverit grillibileisiin maistelemaan uusimpia grillituotteita. Juu ei saa nielasta, maistelkaa makuja ja pureskelkaa koostumusta, mutta älkää nielasko ettei ala masu täyttyyn, se on paha se.
Jos tämä "pikkusormi pystyssä" tyyli yleistyy, niin Artturi irtoo tästä genrestä ja forumista kuin hauki rannasta.
Tuo blandaus on tietenkin jokaisen maun mukainen asia ja sen kyllä ymmärrän. Skotlannissa vanhemmat heebot lantraili viskiin puolet ja enemmänkin lisää vettä, mutta se oli aamupäivän aikaan se. Janojuomaa nääs.
Tynnyrivahvuisissa muutama tippa tai lusikallinen on paikallaan, mutta 20 % -seksi en herkkuja lantraa. Siinä tehdään susista sylikoiria.
______________________________________________________________________________
Hakkis (8.3.2009 7.43.40)
Ymmärrän hyvin tuon sylkemisen, jos hommaa tekee ammatikseen ja vuodessa maistelee paljon. Eihän kenenkään kroppa sitä kestä. Olen myös ollut tilaisuuksissa, joissa esim. esittelijä on autolla liikenteessä, osa (kutsu)vieraista työn takia autolla jne. Tällöin en näe mitään pahaa, että tulee maistamaan mutta ei lähde kännissä/hiprakassa autolla pois. Toivon jopa että syljetään, jos autolla ollaan liikenteessä.
Omalla kohdalla en sylkemistä ole harrastanut vaan kurkusta on mennyt alas. Kyllä viski on minusta juotavaksi tehty ja tuon sylkemisen lisääntymistä en toivo "tavaksi" tähän harrastukseen (poikkeukset toki kuten alussa) jos syy on Artturin jo mainitsema "pikkusormi pystyssä" . Mutta kukin tehköön itselleen parhaaksi katsomalla tavalla.
Veden lisäämistä olen harrastanut ja harrastan edelleen. Yleensä pyrin maistamaan viskin ilman vettä ja veden kanssa. En näe mitenkään kamalan pahaksi asiaksi tuota vedellä läträämistä. Olen tavannut useita skotteja, jotka lisäävät vettä viskiinsä (ihan single malt) kunnon lorauksen. Jos omassa suussa viski tulee miellyttävämmäksi veden kanssa, ei siinä minusta ole mitään pahaa. Maistelun kannalta suosin maistamaan molemmilla tavoilla ja sitten päättämään kumpi ompi parempi.
______________________________________________________________________________
JaRiMi (8.3.2009 12.20.35 last edit 8.3.2009 19.59.56)
Harrastelijana en ole itse kokenut tuota sylkemistä usemmiten tarpeelliseksi. Jos maistiaisia on liikaa voi aina ottaa vähemmän viskiä mukiinsa maistiaiseksi. Autolla en ole koskaan liikkeellä maistiaisten yhteydessä.
Historiallisesti ajatellen tuo laimennustaktiikkahan johtui osittain siitä että alkoholia käytettiin veden seassa desifiontiaineena - juomavesi oli usein huonolaatuista tai jopa pilaantunutta, ja alkoholin lisääminen siihen auttoi tappamaan edes osan bakteereista. Toisaalta alkoholijuoma oli usein niin huonoa että vesi varmaan auttoi vähän makuongelmissa..
Noh, mitä tulee tähän vedellä lantraamiseen on se minusta olennainen osa silloin kun teen maistelunootteja - mutta silloin kun nautiskelen viskistä ilman nuotitustarkoitusta riippuu veden käytön määrä paljon siitä kuinka vahvaa viski on ja miten se tuntuu avautuvan / maistuvan suussani juuri sillä hetkellä. Harvoin sitä tulee vettä laitettua 43% tai 40% viskiin ainakaan.
Maistellessa "nuotitustarkoituksella" pyrin itse ajan kanssa kokeilemaan viskin makua ja käyttäytymistä ilman vettä, sitten vähitellen vettä siihen lisäämällä aina siihen pisteeseen asti jossa vettä on mukana jopa enemmän kuin itse viskiä. Tällainen skaalaaminen on minusta hyvä tapa A) tarkistaa miten kyseinen viski "kestää" vettä, B) mikä on kyseisen viskin optimimaku suussani ja C) etsiä viskistä mahdollisimman tarkkaan kaikki maut joita pystyn siinä tunnistamaan.
Maistelunoottien tekotilaisuus paitsi paljastaa viskin eri ominaisuudet ja maut, myös antaa näinollen pohjan myöhempään nautiskeluun (kun tiedän suunnilleen laitanko vettä juomaan, ja jos laitan niin kuinka paljon).
En itse koe nauttivani viskistä täysin jos sen alkoholin osuus on pudotettu niinkin alas kuin 20 prosenttia; kyllä se 40 prosenttia tai niillä main on usein aika hyvä. Suuren vesimäärän lisääminen saattaa avata viskissä joitain erityisiä makuja, mutten näe tuommoista lutrausta muuten minään de facto tapana nauttia viskistä parhaiten. Osa viskeistä on todellakin parhaimmillaan suoraan tynnyrivahvuisinakin - asia mitä moni Britti ei millään tahdo myöntää.
Uskoisinkin että monet ammattilaiset jotka tätä lantraustapaa tarjoilevat meille parhaana mahdollisena viskin juontitapana näkevät itse että liian moni ihminen tällä planeetalla ei yksinkertaisesti pidä (liian) väkevien alkoholijuomien mausta tai maistelusta.
Olen tavannut monia tällaisia ihmisiä joille jo 40% vahvuisen alkoholijuoman sellaisenaan maistaminen on tuskaa ja herättää vastenmielisyyttä. Näiden ihmisten suu ei yksinkertaisesti ole tottunut vahvaan alkoholiin, eikä heidän maistelutekniikkansa ole kovin kehittynyttä (juomaa siemaistaan varomattomasti melko suuri määrä suuhun ja hulautetaan samantien alas). Vähemmästäkin alkaa yskittämään ja kurkun polte on huima!
Noh, tämä kaikkihan on tietysti suuri huoli viskibisnekselle, samoin kuin nykyinen lähes globaali trendi moralisoida yleiselläkin tasolla väkevien alkoholijuomien kulutusta (tätä Suomessakin yleistä trendiä näkee muuallakin aika paljon tänä päivänä). Viskistä saattaa tulla humalaan, ja vahva alkoholi saa aikaan humalatilan suhteessa nopeammin - on siis paljon parempi pudottaa alkoholiprosenttia alaspäin, silloin joutuu ainakin juomaan enemmän nestettä saavuttaakseen saman humalatilan. Pitää muistaa että Brittioluistahan suuri osa on (nykyään) hyvinkin mietoja eikä tämäkään ole sattumaa: Kyllä siinä on koitettu pitää olut mietona jotta ihmiset eivät niin humaltuisi. Parisataa vuotta sitten tärkeämpää oli se että juoma säilyi ja mukana oleva alkoholi tappoi juomassa olevasta vedestä bakteereja.
Luulisin että viskipiireissä on yksinkertaisesti oivallettu kelpo lantraamisen olevan oiva tapa välttää kumpikin yllämainittu ongelma, väkeviin tottumattomat kuluttajat sekä humalaongelmat ja moraalikysymykset. Me tynnyrivahvuisten viskien maistelijakuluttajathan olemme kuitenkin aika marginaalinen ryhmä mitä tulee viskin maailmanlaajuisiin kuluttajiin ja tosiasia lienee että viskibisnes tahtoisi kaikesta huolimatta että kaikki maailman naiset ja miehet joisivat vapaa-ajallaan nimenomaan viskiä rentoutuessaan ja pitäessään hauskaa!
Olisi kiva nähdä kuinka moni ns. ammattilainen tekee vapaa-ajallaankin noin suuren laimennuksen viskiinsä (ja moniko heistä yleensäkin juo viskiä nautiskellen omalla ajallaankin). :-) Kas kun eivät ole vielä keksineet valistaa että viskistä voi parhaimmin nauttia keskioluen vahvuisena..!
Meidän täytyy varmaankin alkaa hyvällä itsetunnolla valistamaan näitä maassamme vierailevia viskialan ammattilaisia siitä että me emme pidä viskistä vetisenä sotkuna, vaan osaamme nauttia siitä vahvana, pieniä määriä hitaasti nautiskellen. Eihän toki ole meidän ongelmamme jos vahvempiin juomiin tottumattomat ja voimakkaan humalahakuiset Britit tai Japanilaiset eivät tosiasiassa edes pidä viskistä juomana! Saadakseen sitten heidät edes maistamaan viskiä huijaavat ammattilaiset lantraamalla yleisönsä luulemaan että kyseessä on kummallinen viinimäisen mieto tuote, ei viski.
Meillä sentään pidetään aidosti viskistä..
..........
EDIT: Viimeiset kappaleet tässä viestissä ovat osittain sarkastisiakin sävyltään - tarkoitukseni on sanoa että kenties myös ulkomaiset vieraamme voisivat miettiä muita näkökulmia tähän "miten viskiä juodaan" asiaan, sen sijaan että saarnaavat jotain tiettyä tapaa oikeana. Itse en pidä jotain tiettyä tyyliä nauttia viskiä ainoana oikeana, asia jonka minut tuntevat henkilöt tietävät todeksi.
______________________________________________________________________________
Ard-Begbie (8.3.2009 12.41.26)
Skotlannissa huomasin baareissa että suurin osa tarjosi viskit(sinkut ja muutkin) yleensä aina juomalasista. Vaikka baarissa olisi ollut hyväkin viskivalikoima niin "oikeiden" maistelulasien löytyminen oli joskus vaikeaa ja yleensä joutui konjakkilasiin tyytymään. Ilmeisesti Skoteilla on jo viskiperinne niin verissä ettei juomia tarvitse alkaa analysoimaan haistellen ja mussutellen aromilasista, vaan pääasia on kuinka helppoa on viskin juominen. Eli maistuu mitä maistuu, ei tehdä siitä sen monimutkaisempaa. Tällöin korostuu tietysti pehmeys ja tietty yksinkertaisuus ja keveys, joka voi selittää miksi Glenfiddich ja Glenmorangie, Glenlivet ja muut helpohkot viskit on niin kovassa huudossa ja miksi laimennuksen uskotaan olevan paikallaan muuallakin maailmalla. Me taas ihastumme viskiin ikään kuin uuteen satumaailmaan ja mitä kaikkea sitä ensirakkauden huumassa ei tekisi. Kaikki irti nautiskelussa ja oikeat välineet käyttöön.
______________________________________________________________________________
Hakkis (8.3.2009 15.58.08 last edit 9.3.2009 6.03.35)
Vasta-argumentointi sallittaneen hyvässä hengessä ;)
quote[7B5063587C58310 (link)]:
Meidän täytyy varmaankin alkaa hyvällä itsetunnolla valistamaan näitä maassamme vierailevia viskialan ammattilaisia siitä että me emme pidä viskistä vetisenä sotkuna, vaan osaamme nauttia siitä vahvana, pieniä määriä hitaasti nautiskellen. Eihän toki ole meidän ongelmamme jos vahvempiin juomiin tottumattomat ja voimakkaan humalahakuiset Britit tai Japanilaiset eivät tosiasiassa edes pidä viskistä juomana! Saadakseen sitten heidät edes maistamaan viskiä huijaavat ammattilaiset lantraamalla yleisönsä luulemaan että kyseessä on kummallinen viinimäisen mieto tuote, ei viski.
Meillä sentään pidetään aidosti viskistä..
______________________________________________________________________________
Ize (8.3.2009 16.14.35)
Jos maistelisin ammatikseni alkoholijuomia, niin väkevät varmastikin lantraisin hyvin miedoksi ja kaikki juomat sylkisin. Muuta koska olen harrastelija ja koska illan aikana minun ei tarvitse 4-5 eri laatua enempään kokeilla, niin voin hyvällä omalla tunnolla nautiskella myös jälkimausta, johon ainakin itselläni liittyy hyvin voimakkaasti takakitalaen ja nielun aistimukset. Kurlaamalla saattaisi pystyä tavoittelemaan vastaavaa vaikutusta, mutta eipä ole tarvinnut tuota alkaa harjoittelemaan. ;D
______________________________________________________________________________
JaRiMi (8.3.2009 19.47.15 last edit 8.3.2009 21.22.03)
quote[0C252F2F2D37440 (link)]:
Vasta-argumentointi sallittaneen hyvässä hengessä ;)
Eli jos osaat juoda viskin "raakana" (=>40%) hitaasti, on se ainoa oikea ja rehti tapa nauttia viskistä?
Okkei, hitusen yksinkertaistettu yhteenveto (sori), mutta itse en ihan noin jyrkästi osaa (tai halua) ajatella viskien nauttimista. Tuohan on vähän sama kuin käydä keskustelua saako kahviin laittaa maitoa ja/tai sokeria, koska silloin siitä kahvista ei aidosti pidä?
Viskin nauttimiseen ei minusta ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa joka määrittelisi, milloin aidosti pitää viskistä. Tai itse asiassa on; nauttijan itsensä itselleen määrittelemä tapa.
Jos suu ei pidä väkevästä alkoholista edes pieninä annoksina, mutta muuten nauttii viskin mausta ja vivahteista, niin ei se minusta ole "ei aitoa nauttimista".
Itse kyllä nautin viskin hyvin samoin tavoin kun sinäkin (kirjoituksen perusteella), eli sinällään minulla ei ole tässä "omaa lehmää ojassa".
Mitä tulee oluen prosentteihin niin JOS olen oikein ymmärtänyt niin esimerkiksi luostarioluet, jotka nykyään ovat hyvinkin vahvoja, olivat alunperin hyvinkin mietoja. Olihan munkeille ko. olut nestemäistä leipää, jota nautittiin paaston aikana. Eli ei olut ole vain laimentunut menneistä ajoista. Oluen asiantuntijat korjatkoon, jos olen väärässä. Jos viittasit brittien oluihin niin sitten olen hiljaa, en tunne niiden historiaa.
Itse olen aina (no, ainakin melkein :-[ ) pyrkinyt puhumaan nauttimisen vapaudesta enkä sanoa, mikä tapa on oikein tai väärin (vettä, ei vettä, mikä lasi,...). Eri tapojen ja niiden hyvien ja huonojen puolien esittely ja esilletuominen on tottakai ok, ja jopa hyvä asia, sillä kuten viskeissä yleensäkin, tämä(kin) on makuasia.
______________________________________________________________________________
Vode (8.3.2009 20.42.25)
Tiukkaa vääntöä - liitytäänpä mukaan. En laske itseäni viskien harrastelijaksi vaan nautiskelijaksi. En pisteytä, analysoi tai etsi kaikkia mahdollisia (mielikuvitus)makuja viskeistä. Tykkään vain juoda hyvän lasillisen silloin tällöin ja vain yksi asia ratkaisee: onko se hyvää juuri nyt nykyisessä mielentilassani.
Tämän ratkaisee neljä asiaa:
1) tuoksu
2) maku kielellä
3) maku ja tunne, kun annos solahtaa kurkusta alas
4) jälkimaku
En voisi edes ajatella sylkeväni viskiä pois, koska 3) ja 4) jäisivät kokematta. Itseasiassa todella hyvissä viskeissä jälkimaku on melkein tärkein ja pois sylkemällä se ei täysin kehity.
Sylkeminen sopii varmaan ammattilaisille, kun testaavat tynnyreitä tai pullotteita. 1) ja 2) varmaan jo kertovat kaiken tarpeellisen viskin tilasta, mutta se on työtä eikä nauttimista silloin.
Mitä vahvuuteen tulee, niin vihaan "viinan" makua ja tuoksua. Niinpä mielelläni lisään tynnyrivahvuisiin hieman vettä, jotta niissä usein esiintyvä viina katoaisi kohdissa 1) ja 2). Vähentää myöskin makuaistin turtumista. Toisaalta alkoholin voima on osa viskin charmia - varsinkin kohdassa 3) Liikaa vesitetty viski menettää sen voiman ja näin osan nautinnosta.
n. 40-45% tuntuu olevan aika hyvä vahvuus monille viskeille, joitain juon vahvempanakin ja joskus jopa tynnyrivahvana. Hieman riippuu siitä, miten halua painottaa kohtia 1,2,3 kokonaisuudessa.
..vode
______________________________________________________________________________
JaRiMi (8.3.2009 20.55.44 last edit 8.3.2009 21.10.27)
En tiedä tiukasta väännöstä, luulen että kyse on lähinnä väärinymmärryksestä koska allekirjoitan Hakkiksen juomatapoja koskevan osion hänen viestissään täysin.
On jokaisen oma asia miten nauttii viskinsä - ja on toki myös hyvä kokeilla eri tapoja ja sitten vasta tehdä omat johtopäätöksensä asiasta.
EDIT: Hakkiksen YV:n jälkeen olen varma että olemme nimenomaan samaa mieltä siitä että jokainen maistelkoon omalla tavallaan - ja tuo sanan säilän kalske on ihan puhdas väärinymmärrys joka lähti tästä omasta yrityksestäni saada aiheeseen Suomalaiskorostettua näkökulmaa hiukan humoristisestikin.
[Pakko sanoa että on joskus harmittanut kun välillä on tuntunut että jokaisesta Britistä esim. tulee Suomessa "suuri viskiguru ja opettaja" (vaikkei kaveri olisi kuuna päivänä juonut muuta kuin Jack Danielsia jäillä). Paras oli kun yksi Irkkumies korjasi pubissa jatkuvasti omaa lausuntaani kun juttelimme ISLAYN ("Ailan") saaresta ja sen viskeistä - hän lausui saaren nimen "Ai-leigh".] :-)
______________________________________________________________________________
Hakkis (9.3.2009 6.00.02)
quote[72596A517551380 (link)]:
EDIT: Hakkiksen YV:n jälkeen olen varma että olemme nimenomaan samaa mieltä siitä että jokainen maistelkoon omalla tavallaan - ja tuo sanan säilän kalske on ihan puhdas väärinymmärrys joka lähti tästä omasta yrityksestäni saada aiheeseen Suomalaiskorostettua näkökulmaa hiukan humoristisestikin.
EDIT: Oma turha huonotuulisuus otettu pois lopusta, sorry Hakkis - sattui huonoon saumaan, ja ymmärsin asian itsekin taas lisää väärin.
______________________________________________________________________________
MrBeam (9.3.2009 7.05.53)
Vedellä lantrausta en harrasta. Joskus hyvin harvoin, kun ei ole maisteluvaihde päällä saatan lantrata reilustikin ihan vain siksi, että kestää kauemmin (juoma lasissa ja mies pystyssä). Lirauksia maun muuttamiseksi, avaamiseksi tai pehmentämiseksi en myöskään harrasta pääsääntöisesti. Jos siltä tuntuu, saatan sen tehdä jollekin viskille joskus, mutta useimmiten en.
Kuten olen aiemminkin sivulauseessa maininnut, en sylkemistä harrasta lainkaan. Itse asiassa en sitä ymmärrä ollenkaan. Voisin jopa haastaa miettimään, onko viskinsylkijä oikeasti ammattilainen vai ei. Esim tämä herra Jim siis sylkee, jotta voisi maistella useampia viskejä ja sillä hinnalla menettää osan asiasta. Määrä laadun edelle. Hmmm, taidankin alkaa levyarvostelijaksi. Ammattimaisena arvostelijana haluan tietenkin arvostella mahdollisimman monta CD:tä päivässä. Siispä kuuntelen joka levyltä vain ekan ja vikan biisin puoleen väliin ja sitten arvosana kirjaan. Ai niin, minähän arvostankin enemmän amatööriä kuin ammattilaista (sori, tuli taas vanhan kertausta).
OT: Tämä ketju muuten osoitti taas sen miten herkkänahkaisesti monet meistä suhtautuvat omiin kirjoituksiin kohdistuviin kommentteihin. Ja tuo koskee myös allekirjoittanutta. Nimittäin itse lukemanani en havainnut mitään ihmeellistä negatiivista Hakkiksen tai JaRiMin alkupään kirjoituksissa, ennen kuin väärintulkintojen jälkeen tilanne eskaloitui huvittavaksi seurata ;)
______________________________________________________________________________
POP (9.3.2009 7.31.27)
Ketjun aloittajalle vastauksena, viskiä en sylje. Mitä lantraukseen tulee, niin uskoisin tiettyjen viskigurujen tastingit, joissa he pyytävät/lantraavat viskit 20% olevan perusteltuja! Näin makuaisti ei turru ja he haluavat maistajan löytävän juuri ne elementit viskistä jotka he haluavat meidän löytävän, uskoisin heidän tietävän, että harva harrastaja tekee muuten niin ja näin perusvahvoina "kotioloissa" harrastajat eivät löydä näitä makuja lainkaan. Se, että monet vaikkapa "Skotit" blandaavat viskiä vedellä, kun sitä himassa puoli pulloa juovat, voisi johtua siitä, että he eivät sitä maistele, kuten harrastajat, vaan juovat, kenties humalaankin asti, blandaa Suomimiehetkin kossunsa usein vaikkapa tuoremehulla tai kolalla, eikö? ja näin ajatellen mielestä vesi kuitenkin on hyväksyttävämpi kuin single malt kolalla. Kun lukee kirjoista esim tislaamolla työskentelevien lempiviskeistä, voisi heidän kuvitella usein pitävän huipputavarasta, mutta aika usein sieltä löytyy blendiä tai ihan peruskauraa. Jokainen juokoon niin, mikä omassa suussa parhaiten toimii, tilanteen mukaan.
ps. eikös sormi pystyssä ja sylkeminen menisi ennemmin sormi pystyssä ja nieleminen, ainakin näin heteromiehen mielestä ;)
______________________________________________________________________________
JaRiMi (9.3.2009 13.52.17)
quote[0E310126222E430 (link)]:
OT: Tämä ketju muuten osoitti taas sen miten herkkänahkaisesti monet meistä suhtautuvat omiin kirjoituksiin kohdistuviin kommentteihin. Ja tuo koskee myös allekirjoittanutta. Nimittäin itse lukemanani en havainnut mitään ihmeellistä negatiivista Hakkiksen tai JaRiMin alkupään kirjoituksissa, ennen kuin väärintulkintojen jälkeen tilanne eskaloitui huvittavaksi seurata ;)
______________________________________________________________________________
JaRiMi (11.3.2009 0.32.50 last edit 11.3.2009 0.35.04)
Hullunhauskasti tämä aihe näyttää olevan myös viimeisen Malt Madnessin aiheena - http://www.maltmadness.com
Lainaten sieltä sanaa:
[color=#0000ff]" It seems
the whisky market has gone a little crazy - and the picture at the right shows Serge sharing an example. It's Suntory pre-diluted 'On The Rocks Whisky' that comes in at 12% ABV. Serge will sample it shortly.
To me, this is a perfect example of product evolution that has turned into product deterioration.
Both in Scotland and Japan the focus has shifted from the whisky to the packaging over the years, but this is an extreme example. Instead of shipping the whisky at 40% and allowing the customers to dilute it with their water of choice, the water is now packaged along with the whisky to be shipped all over the world. I can't believe this is an environmentally friendly method of whisky distribution! What's more, how about providing your customers with the freedom to decide how much they want to dilute their whisky? Most importantly, what if people actually like to drink their whiskies ice-cold? I guess you'd have to store this in the fridge, because adding ice cubes to an already watered down whisky would generate a very watery drink indeed...
Still, there would be SOME alcohol in the slush that you would be drinking - which is more than you could say if you were drinking the 'halal' John Bow Alcohol Free Whisky that Belgian maniac Bert Bruyneel informed us about. What will they think of next?"[/color]
Joku markkinointinero on varmaan ajatellut että 12% laimennettua viskiä voi myydä enemmän ja isommalla loppusummalla kuin 40% viskiä, ja siitä pitää myös ne jotka eivät tykkää väkevistä! Tuo Halal-viski viekin homman jo sitten ihan uuteen sfääriin..
______________________________________________________________________________
Marko76 (11.3.2009 11.46.23)
Oma viskiharrastus ei ole tiedettä, vaan rakkautta viskiin ajatuksena ja tuotteena. En tunne tarvetta lantrata viskiäni saadakseni esiin jotain piilotettuja makuja, vaan nautin viskini makumaailmasta sellaisenaan, niin kuin se pullotusvahvuudessa tarjotaan. Koenkin mielenkiintoisemapana vertailla eri lasien, lämpötilojen ja ajan kulumisen vaikutusta viskiin. Luultavasti veden lisääminen viskiin sotiikin enemmän omakohtaista ja kieltämättä romanttista ajatusta mallasviskistä puhtaana, valmiina taideteoksena.
Täytyy myös sanoa, etten enään välitä mitä mieltä muut harrastajat tai gurut ovat oikeasta tavasta tehdä asioita. Tietenkin esim. hyvin kirjoitettu viskikirja ohjeineen ja arvioineen herättää mielenkiintoa ja pohdintoja, mutta tunnen tällä hetkellä löytäneeni hyvän oman linjan harrastaa viskejä. Kehittymisen varaa on tosin onneksi edelleen kaikilla osa-alueilla, hieno pohja harrastamiselle on se!
Sylkemistä en harrasta, mutta viime viskiristeilyllä ensikertaa näkemäni sylkykuppien käyttö teki positiivisen vaikutuksen. Halutusta tisleestä pystyi pyytämään annoksen, maistamaan halutun osuuden ja kaatamaan loput hyvällä omatunnolla pois. Tosin en voinut olla huomaamatta ilmaisen viinan pois kaatamisen aiheuttamaa ihmettelyä joidenkin "messuttelijoiden" ilmeissä. Vielä kun lasin pesuun/vaihtoon olisi tarjottu paremmat mahdollisuudet.
*Allekirjoittanut pahoittelee pitkällisen flunssakuumeilun aiheuttamaa mahdollista sekavuutta tekstissä... :)
______________________________________________________________________________
Hegu (23.3.2009 15.13.10)
Olen kerran ollut sellaisessa tastingissä missä oli sylkykupit, kyseessä oli baarimikoille ja muille alan ammatilaisille tarkoitettu tasting ja kuppia tuli myös käytettyä aika ahkeraan koska menin töihin suoraan tastingin loputtua, myöskin eri messuilla jotka keskityvät alkoholiin olen monesti juomaa kaatanut pois muutaman siemauksen jälkeen mutta syy on ollut lähinnä että juoma on ollut ilmaista ja että pystyy maistamaan mahdollisimman paljon. Kotona, ravintolassa enkä normaalissa tastingissa sylkykuppia kaipaa mutta vettä saatan laittaa viskiini jos se tuntuu sellaista kaipaavan mutta hyvin pieninä määrinä. joskus jos haluan nähdä miten viski käyttäytyy veden kanssa otan vettä suuhuni ja kaadan viskin veden päälle, jos viski ei selviä vedestä niin sitä on lasissa jäljellä ilman vettä.
______________________________________________________________________________
Vode (30.8.2010 19.51.57)
Olen tässä viimeaikoina tehnyt erittäin epätieteellistä havainnointia omista mieltymyksistäni veden lisäämisen suhteen ja jotain toistettavuutta alkaa olla jo havaittavissa.
Ensimmäinen selkeä luokka on "nuoret turve- ja savupommit", esim. uudet Ardbegit ja nuoret indy Laphroiagit. Ne juon mieluiten juon pullovahvuisina, siis 50-60%. Savuisuus ja alkoholin polte jotenkin sopivat yhteen ja veden käyttö vain paljastaa, miten yksinkertaisia ko. viskit oikeastaan ovat. Ovat muuten mielestäni upeita "saunaviskejä" kesäiltaan, sillä mitkään kepeät litkut eivät siinä hommassa pärjää.
Vähemmän hyökkäävät "ailat", kuten vanhat Bowmoret ja vanhat Ardbegit taas menevät n. 43% pullotusvahvuudella alas sellaisenaan.
Toinen selkeähkö luokka on "hienostuneet maltaat", kuten nyt tämä lasissa oleva Chieftainin Springbank (37yo, 43%). Cask strenghtit laimennan surutta n. 40% tasolle ja olen huomannut, että useimmat 43%:t hyötyvät aivan pienestä tilkasta vettä. Esim. tämä Springbank on pienellä vesitilkalla aivan loistoviski, mutta raakana ei oikein avaudu. Convalmoren 28yo (57.9%) on taas raakana melkoista pirtua, mutta reippaasti vedellä leikattuna oikein herkullista.
Sherrykypsytetyt ovat sitten hankalampia. Esim. myös lasissa oleva -- ihan muistin virkistämiseiksi :P -- Mortlach F&F (43%) toimii ihan sellaisenaan tai pienellä vesitilkalla. Tynnyrivahvuisia ei ole juuri nyt auki, mutta muistelen juoneeni niitä raakana tai lantrattuna ihan tapauksesta riippuen. Esim. melkoisen ristiriitainen Macallan Estate Reserve (45.7%) muistaakseni kaipasi tilkan vettä avautuakseen.
..vode
______________________________________________________________________________