• Ardmore Turku
    Maisteltua

    Turpeinen kivenhakkaaja

    Ardmore 13 y.o., Bottled for Viskiryhmä Turku, Refill Sherry Puncheon, Cask no. #120000010, dist. 24.4.2012, bott. 2.6.2025, 240 bottles, 59.7%

    Suomalainen viskikulttuuri on siitä hieno ilmiö, että täältä löytyy upeita puuhamiehiä, jotka puskevat härän lailla eteenpäin vaikka valtiovalta jaksaa laittaa kapuloita rattaisiin. ”Tynnyrillinen viskiä harrastajille – no mikäs siinä”. Ja useampana vuonna peräjälkeen. ”Kuka sen sitten muka hoitaa, maksaa, jakelee ja hoitaa tullit – en minä ainakaan!”. No ei hätää! Turun primus motor hoitaa!

    Ja niin hoiti taas kerran. Viskiryhmä Turun Mika Lindström on mies ja voima jo vuosittaiseksi ilmiöksi nousseen Viskiryhmä Turku -nimisen Facebook-yhteisön vuosittaisen yksityispullotteen takana. Vuonna 2025 pulloon päätyi haastava Ardmore:

    Tuoksun aloittaa savuinen viljaisuus. Kuin kaurahiutaleita, jotka ovat saaneet osakseen vieressä kyteneen heinäpaalin savua. Aavistus sitruunankuorta. Kalkkia, mineraalisuutta. Kuin hankaisi kahta rannalla maannutta kiveä yhteen. Taustalla häilyy valkoisten rypäleiden kuoria ja anteeksipyytävää makeutta. Kuin sherry yrittäisi vähän nostaa nokkaansa ja pyytäisi sitten anteeksi, että tuli häiritsemään.

    Vesitilkka nostaa hetkeksi esiin vehreyttä – tuoretta ruohoa ja vastapuristettua oliiviöljyä. Mutta ennen kaikkea mallasta. Kuivaa savuista mallasta.

    Maku alkaa kuivana, mutta mukana on aavistus hedelmiä. Kuivattuja sellaisia. Hyvällä tapaa hapan twisti. Muuttuu nopeasti kuivan puhtaaseen savuisuuteen. Vesitilkka nostaa savua ja kuivuutta entisestään esiin. Todella mineraalinen – kiviä suussa! Jälkimaussa mallas nostaa päätään. Kuiva, savuinen ohramallas.

    Haastava. Ei todellakaan helppo. Mutta nämä onkin pullotettu meille harrastajille. En laittaisi tätä lasiin ensikertalaiselle, enkä toiskertaisellekaan. Vaatii aikaa ja ajatusta. Ja se jos mikä on itselleni hyvän viskin merkki…

    Nämä Turun pullotteet ovat hieno esimerkki siitä mitä saadaan aikaiseksi kun pieni ja isompikin ryhmä yhdistää haaveensa ja toteuttaa sen. Ei se ole niin vaikeaa jos sen osaa!

  • SMWS 66.175, From Arbroath to Bogota
    Maisteltua

    Nuotio kostealla heinäpellolla

    SMWS 66.175 (Ardmore), From Arbroath to Bogota, 12 y.o, dist. 23 july 2007, Refill ex-bourbon hogshead, 1 of 271 bottles, 60.6%

    Scotch Malt Whisky Societylta tällä kertaa vähän savuisempi pullote. Koodien mukaan tämän takana on Ardmoren tislaamo, josta lisää juttua täällä.

    Tuoksussa savuisia viljanjyviä, makeaa vaniljaa, maanläheistä parfyymisyyttä – suitsuketta jopa. Kuin kävelisi juuri heinäpaaleilla täytetyn vanhan ladon ohi, jonka edessä joku polttaa kosteassa maakuopassa rutikuivia risuja.

    Maussa suolaista savuisuutta, pippuria. Lihaisa suuntuntuma, savustettua rasvaista pekonia. Lääkemäinen – jopa aavistuksen kitkerä. Jälkimaku on kuin olisi pullon ”Underberg” -digestiiviä naukannut. Vesilisän kanssakin pippurisuus on edelleen läsnä, joskin pieni makeampi vivahde pääsee hetkeksi esiin ennen kuin savuinen tiukka tammisuus jyrää sen alleen. Erittäin hankalasti lausuttava oluttermi ”astringoiva” kuvailee tätä mainiosti. (Astringoiva tarkoittaa makua, joka aiheuttaa suuta kutistavan tai kuivaavaan tunteen. – IS 24.9.2013)

    Nämä SMWS:n pullotteet eivät päästä kovin helpolla. Osa osaa olla aika haastavaa tavaraa, mutta onneksi ihan mielenkiintoisella tavalla. Sokkona olisin laittanut tämän Islaylle. Tämä EI ole sellaisille, jotka haluavat viskinsä puhtaana ja vailla aavistuksen ihmeellisiäkin sivumakuja.