• Auchentoshan 1999 Wine cask
    Maisteltua

    Viini kohtaa maltaat

    Auchentoshan 1999, Saint-Julien Bordeaux wine casks, 58.2%

    27. maaliskuuta vietetään kansallisen veteraanipäivän lisäksi kansainvälistä viskipäivää, eli International Whisk(e)y daytä. Päivä perustettiin aikanaan lisäämään tietoisuutta Parkinsonin taudista ja sitä vietetään kuuluisan viskikirjailija Michael Jacksonin syntymäpäivänä, joka aikanaan menehtyi kyseiseen tautiin.

    Itselläni oli aikanaan ilo tavata kyseinen herrasmies vuoden 2007 Helsinki Beer Festivalien yhteydessä, jossa keskustelimme pitkän tovin niin viskistä kuin oluesta. Valitettavasti Michael Jackson menehtyi myöhemmin samana vuonna.

    Allekirjoittanut ja Mr. Michael Jackson Helsinki Beer Festivaleilla vuonna 2007

    Tuo tapaaminen on jäänyt itselleni hienosti mieleen. Herra Jacksonista näki jo tuolloin, että vointi ei ollut hyvä, mutta hän oli innostunut kuulemaan, että Suomessa on hyvinvoivan olutkulttuurin lisäksi myös hienossa nousussa oleva viskikulttuuri ja hänellä riitti aikaa nuorelle tuolloin alle kolmekymppiselle harrastajalle.

    Päivää ja tuota tapaamista muistellessa on siis hyvä hetki antaa aikaa hienolle viskille:

    Tämän Auchentoshanin tuoksussa on rusinoita, korintteja, makeaa viinimäisyyttä ja maltaisuutta. Ruskeaa sokeria ja suolatonta voita sulatettuna pannulla. Taustalla mukava viinimäinen happamuus. Kypsiä hedelmiä ja punaherukkaa.

    Maku on pehmeä, kermainen, marjaisuus nousee esiin. Vähän kuin murupohjaan tehty marjapiirakka, jossa on vadelmia ja herukoita. ”Vin cuit” -viinihyytelöä.

    Kolminkertaisen tisleen keveys tuntuu, mutta sitä tukee erittäin onnistunut viinitynnyrikypsytys. Tämä on puhdas, raikas ja hedelmäinen viski. Herkkyyttä löytyy, mutta hienolla tavalla.

    Ostin tätä joskus ajat sitten pullon ja totesin niin hyväksi, että ostin toisen. Nyt oli hyvä aika palata tähän hienoon viskiin avaamalla varastopullo, ja se on aivan yhtä mainion makuista kuin muistin tämän viskin olevan!

  • Glen Albyn 33 y.o.
    Maisteltua

    Sulkeutunut vanhus

    Glen Albyn 33 y.o., Clydesdale, Dist. April 1974, Bott. March 2008, Cask ref. 0016/1601, 58.9%

    Tämä 33-vuotias ”vanhus” tarttui aikanaan mukaan vuonna 2010 The Vintage House -nimisestä viskikaupasta Lontoon Sohosta. Hinta ei ikäisekseen päätä pakottanut, mutta ehkä juuri siksi että tämä ei oikein tunnu ikäiseltään. Pullo on ollut kaapissa pitkään – ja tullee myös olemaan. Tämä ei nyt jotenkin vaan edelleenkään vakuuta ja on niitä viskihankintoja jotka olisi ehkä näin jälkikäteen ajatellen voinut jättää hankkimattakin.

    Raikas ja ruohoinen tuoksu, vihreitä omenoita, limeä, todella sitruksinen, aavistus kookosta. Vesitilkka tuo mukanaan kypsempiä tuoksuja. Toffeeta ja kuivaa tammisuutta.

    Maku on ilman vettä pippurinen ja polttava. Tammea ja kuivaa hedelmäisyyttä. Tämä tarvitsee vettä ja reilusti aikaa avautuakseen. Vesitilkan ja ajan kanssa ikä alkaa tuntua enemmän. Nahkaisuutta, tupakanlehtiä, jotain maanläheistä. Kuivaa puuta ja mineraalisuutta.

    Ikäänsä nuorempi viski. Kuivuutta ja tammisuutta löytyy, mutta tämä ei vaan tunnu 33-vuotiaalta. Vaatii todella paljon aikaa avautuakseen eikä tässä siltikään ole ihan sitä mitä odottaisi. Vähän kuin vanha varautunut herrasmies, joka yrittää pikkuhiprakassa alkaa kertomaan hyvää tarinaa, mutta lopettaakin kesken.

    Ps. Kekkonen kuvassa ihan vaan siksi että vuonna 1974 Kekkonen teki mm. seuraavaa: Presidentti Urho Kekkonen aloitti poikkeuslailla pidennetyn toimikautensa nelivuotisen jatkoajan antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen. (lähde: Wikipedia.org)

  • SMWS 63.56
    Maisteltua

    Vanhassa karkkikaupassa

    SMWS 63.56 (Glentauchers), Fruit got married to spice, 9 y.o, dist. 29.3.2010, Refill ex-bourbon barrel, 1 of 227 bottles, 58.9%

    Aina välillä eteen tulee viskejä, jotka vaan jostain syystä osuvat omaan tuoksu- ja makumaailmaan muita paremmin. Niistä löytää enemmän jotain tuttua, niitä on helpompi kuvailla ja ne nostavat muistien sopukoista esiin koettuja asioita, joita on välillä ehkä hankala pukea sanoiksi vaikka ne olisivat tuttuja. Tämä oli sellainen viski!

    Tuoksussa makeita appelsiineja, marmeladia, todella hedelmäinen! Banaanivaahtokarkkeja, kuin seisoisi vanhassa karkkikaupassa jonka lattia on puuta. Seassa auringossa makaavaa uutta vaneripinoa. Vesilisä nostaa esiin eksoottisempia vaaleita hedelmiä – karambolaa, pitaijaa.

    Maku jatkaa aluksi makealla linjalla. Haribon vaahtobanaanihyökkäys vaniljaisen tammisella twistillä. Sekaan sekoittuu vanhoja kunnon mansikan makuisia Chewits-toffeita. Vesilisän kanssa tämä muuttuu todella öljyiseksi ja makeus taittuu pehmeämmäksi hedelmäisyydeksi sekä neilikan, muskotin ja kanelin sävyttämän klementiinin suuntaan.

    Huikean pitkä jälkimaku joka kuivuu, mutta pitää hedelmäisyydestä kiinni! Puunlastuja. Melkein kuin pureskelisi lyijykynää jonka pää on dipattu makeaan hedelmäsiirappiin, jossa on ripaus maustepippuria.

    Ikäänsä nähden huikea viski! Hedelmäisyyden ilotulitusta, makeutta. Monipuolinen ja -kerroksinen viski. Tämän tietty makeus varmasti jakaa mielipiteitä, mutta omasta mielestäni upeaa tavaraa! Parhaita avattuja SMWS-hankintoja tähän mennessä.

  • Eagle Rare
    Maisteltua

    Pehmeän paahteinen Bourbon

    Eagle Rare 10 y.o. Kentucky Straight Bourbon Whiskey, 45%

    Vaikka mallasviskit se pääasiallinen harrastuksen kohde onkin, niin hyvä bourbon on aina hyvää bourbonia. Eagle Rarea on tullut joskus aikanaan siemailtua pullollinen ja nyt vuoden alkupuolella se oli ilokseni tehnyt paluun Alkon valikoimiin ja vielä kohtuulliseen n. 50 € hintaan. Pullo tarttui kyytiin, koska muistikuvieni mukaan tämä olisi oikein oivallista juomaa.

    Tuoksussa on paahteista vaniljaa, Crème brûléeta, maitosuklaata, tammisuutta ja makeutta sekä hieman palanutta sokeria.

    Maussa makeita paahdettuja manteleita, vaniljaa, todella suunmyötäinen, karamellia, ylikypsiä hedelmiä sekä loppua kohti suklaisuutta, joka kääntyy maitosuklaasta enemmänkin tumman suklaan suuntaan ja tietynlaiseen karvauteen – mutta hyvällä tavalla.

    Tämä on edelleen todellinen laatubourbon! Suosittelen ehdottomasti jos haluaa lähteä laajentamaan kokemuksiaan myös bourbonin suuntaan. Jenkkiviskejä tulisi muutenkin varmasti siemailtua enemmän jos laadukkaiden sellaisten saatavuus olisi täällä Euroopassa parempi.

  • Maisteltua,  Yleinen

    Glenfiddich – kaikille tuttu, mutta silti vieras

    Sain helmikuun puolessa välissä ilokseni osallistua pienellä porukalla pidettyyn tastingiin – turvavälejä noudattaen ja hygieniasta huolehtien! Emmin aluksi hetken osallistuako vaiko eikö ja syynä tähän oli oikeastaan vain yksi syy: tuossa tastingissä maisteltaisiin Glenfiddichin viskejä. Nehän kun ovat jotenkin oletuksena kaikille niin tuttuja, että onko niissä muka oikeasti mitään maisteltavaa?

    Tuo kolmionmallinen pullo, joka löytyy aika lailla jokaisesta baarista tai eteläeurooppalaisen supermarketin hyllystä silloinkin, kun muita maltaita ei näy mailla halmeilla. 12-vuotias Glenfiddich on eräänlainen käsite. Se on niin tunnettu, että sen hartioilla olevan painolastin vuoksi ihmiset kiertävät sen kaukaa. Sehän on vaan se tylsä tavallinen Glenfiddich – vai onko?

    Glenfiddich on paljon muutakin!

    Tällä kertaa tastingkutsussa oli kuitenkin pieni koukku. Ei sillä, sen verran on kukaan mitään viime aikoina sattuneesta syystä järjestänyt, että olisin osallistunut luultavasti ilman koukkuakin.

    Maisteltavat viskit eivät nimittäin olisi mitään aivan perusrangea. Ne olivat Glenfiddichin Malt Master Brian Kinsmanin valitsemia tynnyrivahvoja Glenfiddichejä, joita ei ikinä tultaisi sellaisenaan pullottamaan tai myöskään maistelemaan kunhan nämä pullot tyhjenisivät.

    Pullojen tarina on myös sinällään mielenkiintoinen, sillä alunperin kyseiset ”näytteet” oli pullotettu syksyllä järjestetyksi tarkoitettua Cinderellan viskiristeilyä varten. Sen siirtyessä hamaan tulevaisuuteen päätti maahantuoja maistattaa näitä herkkuja valikoidulle harrastajaporukalle.

    Ja täytyy myöntää, että silmät kyllä avautuivat! Glenfiddichin perustisle sopii todella hienosti monenlaiseen kypsytykseen ilman, että tisle hukkuu tynnyrin jalkoihin. Ilta opetti paljon ja siitä kuuluu kiitos tastingin puuhamiehinä toimineelle Finwhiskylle, eli Juha-Matti Virkkulalle sekä Beverage Partnersin Jyri Pylkkäselle, mutta ennen kaikkea etäyhteyksillä mukana olleelle Glenfiddichin Global Brand Ambassador Struan Grant Ralphille a.k.a The Whisky Beardille.

    Maistellaan viskiä, mutta syödään ensin!

    Aivan suoraan erikoisuuksien kimppuun ei hyökätty, sillä Jyri oli mukavaksi yllätykseksi järjestänyt alkuun pienen viski-ruoka -parituksen, jossa annoksista vastasi Ravintola W30. Hyvät ja toimivat paritukset! 12-vuotias Glenfiddich sai seurakseen oivallisen porsasannoksen, jonka omenaisuus osui hienosti yhteen viskin omenaisuuden kanssa. 15-vuotias sai seurakseen blinit ja mätimoussen ja 18-vuotiaan kanssa tarjoiltu härkätartar toimi mausteineen upeasti yhteen viskin kanssa.

    Oikein mukava aloitus, mutta sitten siirryttiin itse pääohjelmaan ja sepä olikin varsin vakuuttava. Viskeinä olivat alla mainitussa järjestyksessä:

    • Glenfiddich 15yo Bourbon Barrel abv 63,70%
    • Glenfiddich 10yo Virgin Oak abv 66,00%
    • Glenfiddich 10yo Quarter Barrel abv 58,60%
    • Glenfiddich 12yo Wine Cask abv 55,70%
    • Glenfiddich 15yo Sherry Hogshead abv 62,60%
    • Glenfiddich 17yo Port Pipe abv 59,90%

    Hienoja viskejä kaikki tyynni. Ei minkäänlaisia hämyisiä sivumakuja tai kummallisuuksia, vaan hyvin puhtaita kypsytyksiä, joissa tynnyri tuli hienosti esille silti jyräämättä tisleen omenaisen päärynäistä hedelmäisyyttä alleen.

    Muutama muistiinpanokin tuli rustattua:

    Glenfiddich 15yo Bourbon Barrel abv 63,70%

    Vaniljaisen tomusokerinen tuoksu, hattaraa, vahva bourbonin vaikutus, sitrusmaista kirpeyttä ja mansikkaa. Maku oli öljyinen, vaniljainen, todella tamminen ja metsämansikkainen, raparperia. Vähän kuin olisi mansikka-raparperitorttua syönyt. Pitkä täyteläinen ja raikas jälkimaku.

    Glenfiddich 10yo Virgin Oak abv 66,00%

    Tuoksussa kanelia ja paahdettuja kastanjoita. ”Raakaa” puuta, kuin kääntelisi kuivunutta puutikkua käsissään siten, että sen säikeet erottuvat toisistaan. Jotain aavistuksen taikinaista. Makupuolella mausteinen, kanelia, muskottia, paksua vaniljaisuutta.

    Glenfiddich 10yo Quarter Barrel abv 58,60%

    Toffeeta, oliiviöljyä, puhdasta maltaisuutta, omenaa. Tämä oli itselleni näistä selvästi hankalin löytää tuoksuja ja makuja, mutta toi hyvin esiin Glenfiddichin tisleen luonnetta.

    Glenfiddich 12yo Wine Cask abv 55,70%

    Tuoksussa vaaleita makeita hedelmiä, sokerinen, toffeinen, paahtovanukasta, aavistus kirpeää viinisyyttä. Maku oli puhdas, maltainen, aavistuksen kirpeä ja erittäin erittäin täyteläinen. Upean pitkä ja kestävä jälkimaku – todella ”maiskuteltava” viski!

    Glenfiddich 15yo Sherry Hogshead abv 62,60%

    Hieno ja puhdas sherrykypsytys vailla minkäänlaisia sivunuotteja kuten kumisuutta, rikkisyyttä tms. Ei ehkä se anteliain sherrytynnyri, mutta todella hyvin balanssissa tisleen kanssa. Punaisia marjoja, vadelmia, punssimaisuutta, mausteisuutta ja pientä pippurisuutta.

    Glenfiddich 17yo Port Pipe abv 59,90%

    Suklaiden, rusinoiden ja mausteiden ilotulitus. Pehmeä, mehukas, nahkainen, täyteläinen. Hienon hieno viski, mutta tällä kertaa jäi itselläni huikeudestaan huolimatta viinitynnyrikypsytetyn jalkoihin.

    Ja ne loppusanat…

    Itselleni näistä parhaaksi osoittautui Chateau de Charronin Chablis-viinitynnyrissä kypsytetty versio. Sen hedelmäisyys jotenkin entisestään nosti esiin tislaamon oman tisleen hedelmäisyyttä ja se tuki hienosti Glenfiddichin omia peruspiirteitä niitä kuitenkaan peittämättä.

    Valitettavaa on, että tietyllä tapaa tällaisten erikoisuuksien kohdalla Glenfiddichin oma mammuttimaisuus aiheuttaa sen, että tällaisia spesiaaleja nähdään markkinoilla ani harvoin – jos koskaan. Toivotaan kuitenkin, että nämäkin kokeilut jatkossa poikivat lisää hienoja viskejä sen niin tutun, mutta kuitenkin ehkä sittenkin aika vieraan Glenfiddichin tislaamon tuotantoon.

    Kiitos vielä kerran hienosta tilaisuudesta! Taidanpa ottaa seuraavaksi siivun Glenfiddichiä. Se saattaa olla monivivahteisempi tislaamo kuin moni meistä luuleekaan.