Valamo 10 y.o., Church Wine Cask Matured Limited edition, 52.5%

Maailmassa lienee yksi ainoa paikka joka voi mainita – mutta ei ylpeile asialla – että se tuottaa samoissa tiloissa kirkkoviiniä ja tislaa viskiä. Ja kaiken lisäksi käyttää omia kirkkoviinitynnyreitään viskinsä kypsyttämiseen. Ja se paikka on Valamon luostarin viinehtimö ja tislaamo. Suomalaisen viskin päivän kunniaksi vuonna 2026 julkaistu Valamon kymmenen vuotta kirkkoviinitynnyrissä kypsynyt viski on vaatinut tekijöiltään paljon, mutta lopputulos palkitsee – ainakin allekirjoittaneen.

Mainittakoon heti alkuun, että en ostanut tätä pulloa heti kun se Alkon hyllylle saapui. Hinta hirvitti. Melkein 150€ puolen litran pullosta viskiä on paljon. Varsinkin kun ottaa huomioon sen iän ja puolen litran pullokoon. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kyseessä on niin harvinainen tapaus jo ihan viskimaailman mittapuullakin, että kyseessä oli pakko-ostos.

Suomalainen kymmenen vuotta kypsynyt viski – näitä ei montaa vielä ole. Kirkkoviinitynnyri – käytännössä täysin uniikki kypsytystapa. Asiaansa omistautuneiden ihmisten ja tahojen tukeminen – Valamon luostari, Isä Nasari, Asko, Taposen veljekset jne. Siinä jo syitä ostaa pullo. Ja itse asiassa ostin loppujen lopuksi hetken harkittuani toisenkin. Enkä kadu.

---

Tuoksussa on alussa selvää ”valamolaisuutta”. Kuin ohrataikinaa, jossa seassa kuusenkerkkiä. Tyypillistä alkuaikojen tisleen luonnetta, joka on ehkä sittemmin hieman muuttunut jollain tapaa puhtaammaksi. Hyvin nopeasti homma muuttuu huomattavasti vivahteikkaammaksi ja päästään tynnyrin pariin!

Ylikypsiä hedelmiä, luumuja, veitsellä pieneksi pilkottuja taateleita, tummaa siirappia ja mausteita – neilikkaa, muskottia. Piparkakkuja, joiden päälle on levitetty viikunahilloa.

Maku alkaa makeana ja suun täyttävänä. Makeaa maltaisuutta, jossa on mukana ripaus jotain raakatisleen vienoja jäämiä – joku voisi sanoa, että jopa jotain sikunaisuutta, mutta itse olen taipuvainen määrittelemään sen Valamon luonteeksi. Tummien, makeiden viinirypäleiden kuoria. Juuri niitä tanniineja, kun se kuori onkin vähän paksumpi ja sattuu ehkä puraisemaan vahingossa myös niitä viinirypäleen kiviä. Puisia mausteita, mutta mukana on myös pieni pihkainen sävy. Kuin puraisisi juuri kaadetun männyn oksaa.

Vesitilkka tuo esiin makeutta ja tasapainottaa kokonaisuuden. Koko tuoksu- ja makupaletti sitoutuvat vielä hienommin yhteen.

---

Tämä on omasta mielestäni tähän asti paras Valamon yleisesti saatavilla oleva viski. Kypsytykseen käytetyt tynnyrit ovat jotain, jota vain Valamolla on käytettävissään ja kun ne yhdistetään uniikkiin tisleeseen, niin palikat loksahtavat hienosti kohdalleen.

Olen monen monta kertaa toitottanut, että Valamon viskit vaativat aikaa kypsyäkseen ja tässä on taas loistava esimerkki. Varsinkin seitsemän ja kymmenen vuoden väli tuntuu olevan ns. kriittinen sille, että nämä tasoittuvat ja hioontuvat – tynnyristä riippumatta.

Jos sinulla siis majailee vaikkapa oma iso täysikokoinen tynnyri Valamolla, etkä ole sitä vielä pullottanut, niin anna sille reilusti aikaa! Ja vinkkaa minulle jos olet pullottamassa – voin aina ottaa pullon tai pari pois kuormaa keventääkseni!

Loppukaneettina – jos Valamo joskus puskee ulos 20-vuotiaan kirkkoviinitynnyröidyn, niin olen jonossa.