-
Scapan paluu
Scapa 10 y.o., (2024/08/26), 48%
Kävimme Joulukuussa 2024 Puolassa Wrocławin joulumarkkinoilla. Eksyin samaisella reissulla Dom Whisky -nimiseen viskikauppaan, jonka valikoima oli sanalla sanoen melkoisen huikea. Lähellä sulkemisaikaa tehty visiitti ei antanut mahdollisuuksia koluta kauppaa kovin tarkkaan läpi ja osa hinnoista oli ehkä hieman korkeanpuoleisia. Palvelu oli luokkaa ok, mutta aikarajoitteen ja ”perhesyiden” vuoksi en toki yrittänyt muutenkaan kauheasti omaa harrastustani korostaa. Ajan kanssa tilanne olisi varmaan ollut toinen.
Pienen hyllyjen kolaamisen jälkeen silmiin sattui tämä Scapan uusi kymmenvuotias pullote. Vanhempi 16-vuotiaskin olisi valikoimissa ollut, mutta budjetti oli taaskin rajallinen, joten se jäi hyllyyn. Alle kuudenkympin hintaan tämä kymppivuotias oli miltei täsmälleen puolet 16-vuotiaan hinnasta. 21-vuotiaskin Scapalta on tullut. Sen hinta olisi sitten taas ollut puolitoistakertainen 16-vuotiaaseen verrattuna. Suosittelen kuitenkin vahvasti visiittiä kyseiseen kauppaan, jos kyseiseen kaupunkiin olet suuntaamassa!
Miksi Scapa sitten kiinnosti? Scapan tislaamo on elänyt viime vuosina melkoista hiljaiseloa ja tislaamon omat pullotteet kovin vähissä. Klassinen 12-vuotias oli aikanaan itselle yksi ensimmäisiä maistamiani viskejä ja ensikokemuksia ei niin savuisten viskien maailmaan. Siitäkin kiitos isälle!
Mennäänpä sitten itse viskin pariin. Pullon kylki kertoo, että kylmäsuodatusta ei ole käytetty, mutta e150:tä on mukaan lirahtanut pieni loraus.
Ensituoksu on oikein muikea! Todella tuhti hedelmäisyys. Golden Delicious -omenoita, mangoa, trooppisia hedelmiä, raa’ahkoa ananasta. Sen alla lymyilee tanniininen huntu, johon sekoittuu suolaisuutta. Puuta, mutta ei niinkään tammea, vaan enemmänkin jotain seetrimäistä aromaattisempaa lajia.
Ensimaistolla hedelmäisyys tekee paluun, mutta kuivuu nopeasti happamampien tanniinien vallatessa alaa. Nopea häivähdys limetinkuorta jota seuraa tuhti tammisuus, kahvi ja raakasuklaa. Hauska tanniinien potku! Paljon voimakkaampi kuin tuoksu olisi antanut odottaa. Hetken päästä aletaan kuitenkin asettelemaan sordiinoa päälle homman siirtyessä kivasti kermaiseen mausteisuuteen ja hedelmätkin tekevät varovaisen paluun.
Nokka ja maku ovat yllättävän kaukana toisistaan, mutta silti niissä on yhtymäkohtia ja kokonaisuus toimii.
Mukavan positiivinen tuttavuus. Mukana on sekä wanhojen hyvien aikojen otetta, mutta myös modernia meininkiä. Minun puolestani oikein lämpimästi tervetuloa takaisin Scapa!
-
Herkullinen nostalgiaslaagi
Scapa 12 y.o., 40%
21. toukokuuta vietettiin World Whisky Daytä. Sen kunniaksi kaivoin kaapin perukoilta siellä todella pitkään avaamattomana olleen pullon. Parhaan arvioni mukaan olen ostanut tämän pullon joskus vuosivälillä 2003-2006, eli aika lailla oman viskiharrastuksen alkuaikoina. Se on siis ehtinyt jo kertaalleen muuttaa mukanani uuteen asuntoomme ja nähnyt useammankin työpaikan- ja tittelivaihdoksen puhumattakaan kaikesta muusta elämän myllerryksestä. Tai ei se oikeastaan mitään ole nähnyt. Sehän on ollut suljetussa kaapissa pahviboksissaan.
Tämä klassinen Scapa-tislaamon 12-vuotias on jo aikapäiviä sitten lopetettu pullote. Scapan nykytuotanto on valitettavasti itselleni melko vierasta ja valitettavasti näyttää siltä, että vaikka tislaamo hengissä porskutteleekin, niin valikoima on nykyisellään – jos mahdollista – vielä köyhempi kuin joskus aikanaan. Helppoa ei ole tällä tislaamolla ymmärtääkseni ollut koskaan.
No korkki auki ja maistamaan. Paitsi että korkki sanoi naps ja meni iloisesti poikki. Ei siis muuta kuin kaivamaan korkinjämät varovasti irti kaulasta ja korkkivarastosta uusi korkki tilalle.
Tuoksu yllättää välittömästi upealla täyteläisellä voimakkuudellaan. Rehevän mehukkaita vihreitä omenoita – kunnon Granny Smith -tykitystä! Raikasta ja aavistuksen suolaista maltaisuutta, vaaleaa hunajaa. Hetken odottelulla makeaa karamellimaisuutta, joka sekoittuu pirteään inkivääriin. Tämä täyttää huoneen aromeillaan ja on todella kantavaa tavaraa huolimatta vain 40% vahvuudesta.
Maku on pehmeän kermainen, jopa öljyinen. Huikeaa linnunmaitoa, mutta silti täynnä makuja. Makeaa inkivääriä omenoiden kera. Happamanmakeaa maltaisuutta, vaniljaa, maitosuklaata ja hunajaa. Tämä on oikeasti aivan liian helppoa juotavaa, mutta niin hyvää!
Omissa silmissäni tämä on nostalginen mallas. Moderni klassikko, joka ei aikanaan saanut sitä arvostusta joka sille olisi kuulunut. Tämä ei ehkä haasta juojaansa siinä määrin kuin joku muu viski, mutta ei sen tarvitsekaan. En ehkä itsekään sitä aikanaan tajunnut, mutta herranjestas tämä on oikeasti hyvää!
