Maisteltua
-
Tasapainoinen taiwanilainen
Kavalan Bourbon Oak Matured, 46%
Sain tämän pullon aikanaan tuliaisiksi hyviltä ystäviltäni myöhäiseksi syntymäpäivälahjaksi heidän tullessaan viettämään meille uutta vuotta 2019. Se oli viimeinen kerta kun yksi näistä ystävistä kävi meillä iloa täynnä ja elämästä nauttien. Blinejä paistettiin, raketteja kummasteltiin ja reilu kolme viikkoa siitä yksi näistä hyvistä ystävistä mehentyi. Tällä viskillä on siis omalla tavallaan erikoinen merkitys.
Se taustoista tämän yksittäisen pullon kohdalla. Monelle tulee yllätyksenä, että Taiwanissakin tehdään viskiä. Kavalanin tislaamo on niittänyt maailmallakin mainetta viskeillään. Taiwanin ilmastossa viski kypsyy nopeammin kuin Skotlannissa, mutta lopputulos on silti oikein nautinnollinen:
Tuoksussa makeita mausteita ja vaniljaa. Hedelmiä, inkivääriä, viinikumia. Melko makea, mutta tammen tanniinit tuo mukavan lisän. Oikein nautinnollinen nokka tässä!
Maussa makea vanilja, mausteet ja hedelmäisyys leikkii hauskalla tavalla kuivemman tammisuuden kanssa. Aavistus nahkaa ja tummaa suklaata – hyvällä tavalla ”kitkerästi”.
Mukavan tasapainoinen viski. Pitkä jälkimaku kuivuu aaviatuksen pippuriseksi, kunnes tammi tekee ensin voimakkaan comebackin antaakseen vaan tilaa lopun toffeiselle maltaisuudelle.
Kiva tuote, vaikka ei ihan kuuhun mennäkään. Maan kiertoradalle kuitenkin.
-
Jekyll & Hyde
SMWS 113.48 (Braeval), ”Ginger Ninja”, 11 y.o, dist. 13 May 2009, 1st fill ex-bourbon barrel, 1 of 195 bottles, 62.7%
Viski on jännä juoma. Se on omalla tavallaan elävä ja jatkuvasti muuttuva tuote, vaikka ei toki käyttädykään kuten esim. pullossa kypsyvä viini. Pullon avattua yllätyksiin kannattaa kuitenkin varautua. Siitä oli esimerkkinä tämä SMWS:n pullottama Braeval – tislaamo, joka tunnettiin aikanaan myös nimellä Braes of Glenlivet.
Tuoksu on täynnä hedelmiä. Päärynöitä, makean kultaisia omenoita, tomusokeria. Kukkainen. Kuin kimppu keväisiä kukkia, joiden makeus alkaa heräilemään houkutellen pörriäisiä. Hedelmäkarkkeja – niitä vaalenpunaisia sienen mallisia tarkemmin ottaen. Tölkkipersikoita. Häivähdys nimessä mainittua inkivääriä. Todella makea tuoksu. Melkein kuin Tokaji-viiniä, mutta maltaisella vivahteella.
Jahas – 62,7%. Lähdetään liikkelle varovasti ettei ihan ”käräytetä” kieltä. Selvää maltaisuutta, mutta myös makeus on vahvasti läsnä. Kuivuu kuitenkin nopeasti ja antaa pienen wasabimaisen potkun. Laimennetaas vähän – tai oikeastaan aika reilustikin.
Huikea ero. Hedelmäisyys tuntuu aluksi, mutta se katoaa pian pähkinäisen maltaisuuden alle. Vaniljaa, toffeeta. Maltaisuus on todella voimissaan ja yhtyy rasvaisen öljyisen tuntuisen tammen vivahteisiin.
Vesi muuttaa tätä huikealla tavalla. Ensin ollaan karkkikaupassa, joka on täynnä hedelmäkarkkeja ja vesitilkan jälkeen ollaankin kuuman auringon paahtamien, purettujen viskitynnyrien kanssa samalla pihalla jonkun syöttäessä oikein tummaa suklaata.
Tämä on viskinä ihan Jekyll & Hyde. Ensin se kietoo sormiensa ympärille makeilla hedelmillään, kunnes vesitilkka muuttaa sen joksikin aivan muuksi.
Monen SMWS:n viskin tapaan vaatii aikaa lasissa ja vesilisällä leikkimistä. Mutta kun hetken malttaa ja rohkeasti kokeilee, niin tämä palkitsee todella hauskalla tavalla!
-
Kuin nuorta Broraa
SMWS 26.166, ”Bothy Atmospherics”, 9 y.o, dist. 8 February 2011, 1st fill ex-bourbon barrel, 1 of 223 bottles, 59.3%
Tämä pullo on ollut jo jonkin aikaa auki, mutta ei ole sitä tullut tänne nuotitettua. Hieno erilainen Clynelish! Tykkään kovasti.
Yhdellä sanalla – Brora. Olen päässyt onnekseni muutamaa Broraa aikanaan maistamaan ja tämä on nuorta Broraa! Tokihan se on sinällään mahdotonta, koska ns. ”uusi Brora” on vasta korkeintaan kaksivuotiasta. Olisiko sitten vähän kokeiltu, että mitäs siellä voitaisiin tehdä?
Tuoksussa turvetta, kevyttä savuisuutta, nokea. Savuisuudessaan epätyypillinen Clynelish. Hunajaista makeutta. Yllättävän puhdas ja tuo jollain tapaa mieleen Caol Ilan pehmeän makean savuisuuden. Pehmeän pyöreää vaniljaa.
Maussa selvä turpeinen vivahde, maanläheinen, kuivia lehtiä. Vesitilkka tuo selvää makeutta, kreikkalaista oikein tummaa havumetsän hunajaa, johon on tarttunut hieman mehiläisten rauhoittelemiseen käytettävää savua.
Ajan kanssa Clynelishin vahaisuus sekoittuu nokiseen savuisuuteen ja vie vielä entistäkin enemmän ajatuksissa isovanhempien mökille: Vanha 1911 rakennettu kahden huoneen tupa. Sateinen ja viileä loppukesän päivä. Ilta pimenee, öljylamppuja ja kynttilöitä sytytellään. Öljykaminan liekki väpättää ja savuttaa vähän. Vanha ja aikaa nähnyt Aku Ankka nenän edessä tuoksuu vanhalle paperille ja painomusteelle. Joku sytyttää tupakan mökin nurkassa ja kostea sateen tuoksu hiipii sisälle.
Upeasti omaan makuun ja muistoihin kolahtava tisle.
-
Punaisia marjoja, makeaa mallasta
Linkwood 13 y.o., Signatory Vintage 2006, dist. 05/12/2006, bott. 02/06/2020. Bourbon hhg. + 7 months fresh sherry butt. Cask no 9. Bott. no 513/702.
Jouluaattona on perinteisesti tullut korkattua kaapin perukoilta joku uusi viskituttavuus. Tällä kertaa valinta osui tuoreessa sherrytynnyrissä viimeisteltyyn Linkwoodiin, joka osoittautui melko haastavaksi tapaukseksi.
Tuoksussa metsämansikkaa. Nahkaista sherryä. Punaisia marjoja – ja paljon! Kirsikoita, karpaloilta, puolukan happamuutta. Mehukattia. Oikeasti. Vedellä lantrattua Mehukattia. Taustalla pientä mausteisuutta ja kuivattuja tupakanlehtiä.
Maussa liian kauan hautunutta hedelmäteetä. Aavistuksen kitkerä. Kaakaojauhetta. Sherryä on, mutta se ei ole onnistunut nyt ihan integroitumaan niin kuin odotin. Olisi ollut hauska maistaa tätä ennen viimeistelyä. Olisi saattanut olla jopa parempaa.
Todella hankala viski. Linkwoodin makea maltaisuus on läsnä. Sherry tuo oman vivahteensa, mutta ei ole ehtinyt antaa tarpeeksi. ”Finished’ paistaa liikaa läpi. Ei tämä pahaa ole, mutta kaapista löytyvä SMWS:n ”Felicitious Combination” vetää tästä kyllä ohi.
Sarjassamme ”jätetään kaappiin ottamaan happea”. Vaatinee hetken aikaa avatussa pullossa ja annetaan tälle sitten vielä uusi mahdollisuus.
-
Täyteläinen toffeeomena
Craigellachie 13 y.o., 46%
Craigellachie on tislaamo, jonka viskejä ei omassa kaapissa ole aikojen saatossa montaa ollut, mutta ne muutaman yksityiset pullotteet ovat olleet oikein maistuvia. Nyt oli aika vihdoin ja viimein hypätä tislaamopullotteen pariin:
Tuoksussa vihreitä uuniomenoita vaniljakastikkeella. Aavistus neilikkaa ja muskottia ja Werther’s originaleja. Makeaa tammea ja hitunen kitkeryyttä. Yllättävän täyteläinen tuoksu, jossa on jotain hieman yrttistä – piparminttua kenties? Ei kuitenkaan mikään miljoonan tuoksun viski, mutta oikein nautittava nokka, joka kutsuu upottamaan nenän lasiin uudestaan ja uudestaan. Pieni vesitilkka ja hetken odottelu nostaa esiin toffeista mallasta ja kypsiä hedelmiä.
Maku on alkuun kuiva, mutta muuttuu nopeasti makeammaksi. Leikkisä viski, joka hyppii puisista mausteista makeaan toffeeseen ja vaniljaan. Hitunen suolaisuuttakin on mukana. Jälkimaku kuivuu ja muuttuu lihaisaksi ollen yllättävän pitkä ja herkullinen.
Tässä viskissä on paljon hyvää. Hyvällä tavalla vähän jopa haastava, mutta myös palkitseva. Tykkäsin itse kovasti!
