-
Pihkaista mentholia
SMWS 28.44 (Tullibardine), The Wild Wood, 8 y.o, dist. 21 May 2012, 1st fill ex-bourbon hogshead, 1 of 237 bottles, 60.1%
Tullibardinen tislaamo ei ole tunnettu kauneudestaan, eivätkä sen viskitkään monen mielestä ole mitään maailman hienoimpia mallasviskejä. Tislaamon perusrangea on saatavilla melkoisen edulliseen hintaan myös omasta rakkaasta monopoliliikkeestämme, mutta tällä kertaa lasiin päätyi SMWS:lle pullotettu kahdeksanvuotias. SMWS:n nimeämispolitiikka on ainakin omalla kohdallani osunut usein hyvinkin lähelle heidän pullotteidensa tarjoamaan makumaailmaa, eikä tälläkään kertaa menty aivan metsään – The Wild Wood – metsään… no joo. Ymmärsitte varmaan.
Tuoksu on hunajainen, kuivan maltainen, kukkaketo. Juuri kaadetun männyn tuoksua, kannosta erittyvää pihkaa ja kaarnaa sekä nilaa. Hetken päästä esiin nousee enemmän hedelmäisiä vivahteita.
Maku on alkuun raikkaan ja tuoreen inkiväärinen. Tarvitsee vesilisää ja muuttuu sen myötä selvästi makeammaksi säilyttäen kuitenkin kuivan, paahteisen maltaisen tammisuuden. Ajan kanssa esiin nousee raikkautta, melkeinpä jotain minttuista ja mentholmaista samalla kun mukana on pieni puinen takapotku jonka takaa nousee esiin myös hedelmäisyyttä
Tämä tuo mukanaan tunteen kuin olisi juuri kaatanut ison männyn kukkakedon vieressä kuulaan viileänä kesäiltana samalla ja hönkäisisi sen jälkeen henkoset menthol-savukkeesta.
Ei mikään maailman monimutkaisin mallas, mutta kaikessa raikkaudessaan oikein oivallinen viilenevän loppukesän viski. Ja nimi tosiaan osui hyvin kohdalleen!
-
Herkkää ja puhdasta
Tomatin 2009, Specially selected for Tallink Silja 30th anniversary, dist. 29/01/2009, bott. 18/04/2019, First fill bourbon cask no. 37897, 52.0%
Tomatin on itselleni vieraampi tislaamo. Myönnän, että ”vyön alla” ei ole kovin montaa kyseisen tislaamon tuotetta, joten vertailukohtaa tislaamon muihin tuotteisiin ei kamalasti ole. Kyseinen pullo kuitenkin tarttui aikanaan mukaan joltain laivareissulta, koska rohkea kokeilu on jotain mistä tässä harrastuksessa itse kovasti nautin.
Tuoksu oli maltainen, viljainen, kermainen. Vaniljaa ja jotain grappamaista. Alkuun erittäin sulkeutuneen oloinen. Vesilisä avasi tätä hieman, mutta siitä huolimatta tarvittiin aikaa lasissa ennen kuin tämä alkoi aukeamaan. Erittäin puhdas ja raikas. Kuin olisi kävellyt vanhaan puulatoon jonka viereisellä pellolla leikkuupuimurit tekevät työtään. Pölyistä viljapeltoa.
Maussa oli makeaa mallasta, vaniljaa, paahtoleipää – kevyt ja puhdas. Vesilisä tuo mukanaan kermaista pehmeää toffeeta, kuivempaa maltaisuutta ja aavistuksen tammisutta. Todella herkän oloinen viski.
Tämä todella tarvitsi tilkan vettä ja aikaa lasissa kehittyäkseen. Tässä oli herkkyyttä ja puhtautta ehkä jopa liikaa ja tämä jäi siten jotenkin jopa liian yksinkertaiseksi. Annan silti tälle myöhemmin uuden mahdollisuuden jahka pullo on saanut haukata hetken happea kaapissa.
-
Valamon lakritsainen
Valamo Monastery Whisky, Single Cask 603, bottled for Finnish Malt Whisky Day 2021, Oloroso Cask, 58.5%
Valamossa on tislattu viskiä jo hyvä tovi ja erilaisia tynnyreitä ja tisletyyppejäkin on ehditty kokeilemaan jo useampia. Olen onnekseni päässyt maistamaan niistä useampaa ja kimppatynnyrikin täyttää kohta jo kuusi vuotta. On ollut hieno nähdä miten tisle ja toiminta on tässä pitkän odotuksen aikana kehittynyt.
Tällä kertaa maisteluun pääsi Suomalaisen viskin päivän kunniaksi pullotettu Oloroso-tynnyrissä kypsynyt versio. Ikämerkintää ei tässä versiossa mainittu, mutta omien fiilisten perusteella nuorikosta on edelleen kyse.
Tuoksu tarjosi maltaisuutta, salmiakkia, hedelmiä ja hunajaa. Alkutisle, eli new make puskee hieman läpi, mutta ei mitenkään pahalla tapaa. Luostarifiiliksiäkin löytyi, sillä olin löytävinäni myös tuohuksen tuoksua. Toisaalta taas trooppisia hedelmiä, raakaa ananasta, aprikoosia ja valkoherukkaa.
Maussa oli leipäistä maltaisuutta ja tuoksustakin löytynyttä salmiakkia. Sherryisyys tulee hieman jälkijunassa ylikypsien hedelmien kera. Maku kuivuu ja esiin nousee puuta. Vesitilkka pehmentää tätä huomattavasti nostaen myös esiin selvää tammisuutta.
Valamon viskeillä on oma hieno profiilinsa. Se ei yritä olla skottiviskiä, vaan kulkee hienosti omia polkujaan, mutta ovat omassa luokassaan hauskalla ja hyvällä tapaa omalaatuisia. Pieni ikälisä ei olisi ollut tälle kyseiselle pullotteelle pahitteeksi, mutta oikein nautittavaa se oli tällaisenaankin.
-
Vanhassa karkkikaupassa
SMWS 63.56 (Glentauchers), Fruit got married to spice, 9 y.o, dist. 29.3.2010, Refill ex-bourbon barrel, 1 of 227 bottles, 58.9%
Aina välillä eteen tulee viskejä, jotka vaan jostain syystä osuvat omaan tuoksu- ja makumaailmaan muita paremmin. Niistä löytää enemmän jotain tuttua, niitä on helpompi kuvailla ja ne nostavat muistien sopukoista esiin koettuja asioita, joita on välillä ehkä hankala pukea sanoiksi vaikka ne olisivat tuttuja. Tämä oli sellainen viski!
Tuoksussa makeita appelsiineja, marmeladia, todella hedelmäinen! Banaanivaahtokarkkeja, kuin seisoisi vanhassa karkkikaupassa jonka lattia on puuta. Seassa auringossa makaavaa uutta vaneripinoa. Vesilisä nostaa esiin eksoottisempia vaaleita hedelmiä – karambolaa, pitaijaa.
Maku jatkaa aluksi makealla linjalla. Haribon vaahtobanaanihyökkäys vaniljaisen tammisella twistillä. Sekaan sekoittuu vanhoja kunnon mansikan makuisia Chewits-toffeita. Vesilisän kanssa tämä muuttuu todella öljyiseksi ja makeus taittuu pehmeämmäksi hedelmäisyydeksi sekä neilikan, muskotin ja kanelin sävyttämän klementiinin suuntaan.
Huikean pitkä jälkimaku joka kuivuu, mutta pitää hedelmäisyydestä kiinni! Puunlastuja. Melkein kuin pureskelisi lyijykynää jonka pää on dipattu makeaan hedelmäsiirappiin, jossa on ripaus maustepippuria.
Ikäänsä nähden huikea viski! Hedelmäisyyden ilotulitusta, makeutta. Monipuolinen ja -kerroksinen viski. Tämän tietty makeus varmasti jakaa mielipiteitä, mutta omasta mielestäni upeaa tavaraa! Parhaita avattuja SMWS-hankintoja tähän mennessä.
-
Rikkaan turpeinen Benkku
BenRiach 1994, 14 y.o., Selected and Bottled for Finland, Richly Peated, cask no. 1652, Madeira Hogshead, dist. 1994, bott. Aug/08, 57.5%, bottle no. 239/329
Tämä Benriach kuuluu Suomen markkinoita varten pullotettuihin tuotteisiin, joita tislaamolta saapui useampiakin 2010-luvun vaihteen molemmin puolin. Benriach eli tuolloin uutta nousukauttaan omistajanvaihdoksen jälkeen ja silloinen suomalainen maahantuoja lähti rohkeasti kysymään olisiko tislaamolta mahdollista saada single caskeja myös tänne pohjolaan. Loppujen lopuksi pulloja tuli tosiaan vuosien varrella useita ja ne olivat kaikki oikein kelvollisia viskejä, vaikka toki keskenään erilaisia ja osa parempia kuin toiset.
Kyseinen yksilö on ehtinyt kypsymään Madeira-tynnyrissä 14 vuotta ja se on Benriachin tisleiden turpeisimmasta päästä joka myös tuntuu.
Tuoksussa makeiden hedelmien vyöry, jota seuraa samanaikainen tervainen savuisuus. Ruusuvettä, muskottia, kuin avaisi vanhan tammilipaston jossa säilytetään kuivattuja kukkia.
Maku on tuoksun tavoin makean hedelmäinen, mutta samaan aikaan likaisen, nokisen ja tervaisen savuinen. Maku kuivuu ja esiin nousee tuhkaista puuta ja makeaa happamuutta. Jälkimaku kestää iät ajat tuoden mukanaan kuivaa tammisuutta savun häilyessä edelleen taustalla.
Tämän viski käy melkoista sisäistä hedelmien ja savun taistoa, jossa molemmat ottavat ja antavat vuoronperään. Etiketin ”Richly Peated” ei ole pelkkää sanahelinää. Ihan mukavia Suomi-Benkkuja tänne aikanaan saatiin! Vähissä ovat vaan olleet kotimaan kaupan single caskit viimeaikoina.
